kati hoppula 06042017
Post on 13-Apr-2017
24 Views
Preview:
TRANSCRIPT
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Kati Hoppula, tutkija
Kalle Hoppula, tutkija
Anu Räty, tutkija
Juho Hautsalo, tutkija
Luonnonvarakeskus Sotkamo ja Laukaa
Onko mansikan
fosforilannoitus turhaa?
© Luonnonvarakeskus
Vihannesten ja marjakasvien tasapainoinen N- ja
P-lannoitus ja ravinnepäästöjen vähentäminen
Mansikan fosforikokeet Luke Laukaa ja Sotkamo
2014-2016
• Fosforilannoituksen vaikutus mansikan satotasoon ja
kasvuun
• Mansikan mykorritsan eli sienijuurisymbioosin toiminta eri
fosforilannoitustasoilla
• Fosforin kertyminen maahan eri lannoitustasoilla
• Mahdollisuus vähentää mansikan fosforilannoitusta
sienijuurisymbioosia hyödyntämällä
• Hyvän sadon tuottoon tarvittava fosforimäärä/ tarvitaanko
fosforilannoitusta mansikalla?
2 7.4.2017 PuutarhaNP
© Luonnonvarakeskus
Mansikan Fosfori- ja mykorritsakokeet
Luke Sotkamo 2014-2016
Peltokoe Sotkamossa, mansikkalajikkeena ’Ria’
• Istutus 2014, kasvualustana mHe/mHsHHt, jossa fosforin
lähtötaso 3,1 mg/l (huononlainen) ja pH 6,3
• Perustamisvaiheessa muut ravinteet nostettiin rakeisella
lannoituksella viljavuusluokkaan hyvä
• Lannoitustasot ympäristötuen/korvauksen perusteella:
1) 0 – ei fosforilannoitusta
2) P 50 % maksimista (1. vuosi 30 kg/ha, 2+ vuodet 15 kg/ha)
3) P 100 % maksimi (1. vuosi 60 kg/ha, 2+ vuodet 30 kg/ha)
4) P 150 % maksimi (1. vuosi 90 kg/ha, 2+ vuodet 45 kg/ha)
• 1. vuosi rakeisilla lannoitteilla, 2+ vuodet kastelulannoitteilla
3 7.4.2017 PuutarhaNP
© Luonnonvarakeskus
Peltokokeen täydentäminen astiakokein 2014-2015
(Luke Laukaa / Juho Hautsalo)
Kaksi astiakoetta kausihuoneessa Laukaassa
2014: kasvualustana hiekka, perliitti ja turve 1:1:1
• sienijuurella ympätty (Myko-Ymppi ®) ja
ymppäämätön kasvualusta, viisi
fosforitasoa (0, 10 ,20 ,30, 50 mg/l)
2015: kasvualustana peltomaa mHsHHt
• fosforipitoisuus 4,9 mg/l + kasvualustan
höyrytys tai höyryttämätön käsittely,
neljä fosforitasoa (5,10,20,40 mg/l)
Kaikissa käsittelyissä muiden ravinteiden saanti oli
turvattu
Tutkittiin sienijuuren vaikutuksia mansikan kasvuun
ja istutusvuoden satoon Ria-lajikkeella.
© Luonnonvarakeskus
• Molemmista kokeista kerättiin sato, otettiin kasvinäytteet ja
määritettiin sienijuurikolonisaatio mansikan juurista
• peltokokeissa määritettiin myös tuore- ja kuivapainot sekä
kivennäisaineiden pitoisuudet ja viljavuusanalyysit
• Juuret värjättiin metyyli-sinivärjäyksellä ja kolonisaatio
arvioitiin näytteistä grid-line intersect –menetelmällä
5 7.4.2017 PuutarhaNP
Mansikan Fosfori- ja mykorritsakokeet
2014-2016
© Luonnonvarakeskus 6 7.4.2017 PuutarhaNP
Mansikan P-koe perustettiin vuonna 2014 ravinneköyhälle lohkolle Sotkamossa
© Luonnonvarakeskus 7 7.4.2017 Laukaan astiataimikoe 2014 (kuvassa 1.kerranne)
© Luonnonvarakeskus 8 7.4.2017
Kasvinosien käsittely analyysejä varten
© Luonnonvarakeskus 9 7.4.2017
0 % 50 %
100 % 150 %
© Luonnonvarakeskus 10 7.4.2017
Sienijuurikolonisaation määritys
© Luonnonvarakeskus
Todellisuus satotasolla 5000 kg/ha:
Vuodessa sadontuottoon tarvitaan fosforia 2 kg/ha. 1000 kg/ha lisäys
satotasossa lisää P-tarvetta 0,4 kg/ha.
Yleensä muuhun kasvuun tarvitaan fosforia 2-5 kg/ha taimen koosta
riippuen. Tiheällä istutuksella voi tarve nousta välille 5-8 kg/ha.
Muuhun kasvuun tarvittava fosfori palaa kuitenkin maahan kasvinosien
maatuessa syksyllä tai viimeistään viljelykierron päätteeksi, eikä sitä
tarvitse korvata lannoituksella.
Ympäristökorvausehdot:
© Luonnonvarakeskus
Mansikka ’Ria’ satotulokset Sotkamo 2014-2016
12 7.4.2017 PuutarhaNp
0
100
200
300
400
500
600
700
800
P0 P30/15 P60/30 P90/45
g/t
aim
i
Fosforilannoitustaso kg/ha istutusvuonna/satovuosina
2014
2015
2016
0% 50 % 100 % 150 %
Fosforilannoituksella ei saatu tilastollisesti merkittävää sadonlisää
© Luonnonvarakeskus
0
10
20
30
40
5 10 20 40
Ka
svin
ku
iva
pa
ino
(g)
P (mg/l) kasvualustassa (peltomaa)
ei sienijuurta sienijuuri
Sienijuuren poistamisen vaikutus mansikan kasvuun
(Luke Laukaa / Juho Hautsalo)
© Luonnonvarakeskus 14 7.4.2017
1P = P-taso 5 mg/l (matalin)
4P = P-taso 40 mg/l
AMF = käsittelemätön peltomaa
(sisältää luontaisen mykorritsan)
Control = höyrytetty maa
(ei sisällä mykorritsaa)
Korkeilla P-tasoilla mansikka
kasvoi enemmän kuin marjoi:
paras satovaste noin 20 mg P/l
(satoerot pieniä, mutta sama
havainto kahdesta
astiakokeesta eri vuosilta)
Mykorritsa edisti
fosforinsaantia ja kasvua
etenkin alhaisella
fosforipitoisuudella.
© Luonnonvarakeskus
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
P0 P15 P30 P45 P0 P15 P30 P45 P0 P15 P30 P45
2014 2014 2014 2014 2015 2015 2015 2015 2016 2016 2016 2016
%
Mansikan sienijuurikolonisaatio 2014-2016 Sotkamo
Kolonisaatio- % loppukesän näytteissä
• 2014 ei suurta eroa kolonisaatiossa lannoitustasojen välillä
• vuosina 2015-2016 kolonisaatio-% laski fosforitason noustessa
Rakeinen lannoitus Nestemäinen lannoitus
© Luonnonvarakeskus 16 7.4.2017 PuutarhaNP
Fosforin kertyminen maahan ja varastofosfori
Seurantajaksolla 2014-2016 maan fosforipitoisuus nousi kaikissa
lannoituskäsittelyissä – jopa nollaruudussa!
P 0 3,0 → 3,4 → 3,2 mg/l
P 50 % 3,4 → 4,2 → 4,0 mg/l
P 100 % 3,1 → 5,0 → 5,4 mg/l
P 150 % 3,0 → 5,6 → 7,8 mg/l
Sateet ovat voineet lisätä tiukasti sitoutuneen fosforin vapautumista
käyttökelpoiseksi fosforiksi. Runsaammalla lannoituksella fosfori alkoi kuitenkin
selvästi kertyä maahan kolmen vuoden aikana.
Varastofosforin määrä koealueella vaihteli 296-362 mg/l, mikä vastaa 25 cm
pintakerroksessa 740- 905 kg P/ha
Tämä vastaisi suurella sadolla( >15 000 kg/ha) n. 70-80 vuoden ja keskisadolla
(5000 kg) n.150-200 vuoden mansikan fosforitarvetta
Kuinka paljon mansikka pystyy hyödyntämään varastofosforia sienijuurisymbioosin
avulla?
© Luonnonvarakeskus 19 7.4.2017 PuutarhaNP
• Molemmissa kokeissa fosforilannoitus oli
sienijuurisymbioosin ansiosta mansikalla turhaa
• Keskisatoinen mansikka tarvitsee vain muutaman
prosentin fosforia nykyisen ympäristökorvauksen
maksimitasoista
• Mansikka tarvitsee 1000 kg sadon tuottoon n. 0,4 kg
fosforia
• Tässä kokeessa sadon mukana poistui 4-7 kg P/ha/vuosi
• Sienijuuren toiminta heikkeni korkeammilla
lannoitustasoilla vuosina 2015-2016 (syynä lannoitustaso
ja/tai kastelulannoitus?)
• Jo lyhyellä jaksolla fosforia alkoi kertyä maahan
korkeammissa lannoituskäsittelyissä
Johtopäätökset
© Luonnonvarakeskus 20 7.4.2017 PuutarhaNP
Mikä on fosforilannoituksessa biologisesti ja taloudellisesti
järkevä käyttömäärä (maailman rajalliset fosforivarat)?
Mitä pitää vielä selvittää sienijuurisymbioosin toiminnasta
mansikalla, jotta voidaan tehdä tarkemmat lannoitussuositukset?
Nykyisen viljelyn huuhtoutumisriskit?
Kuinka hyvin sienijuurisymbioosi toimii hyväkuntoisessa
peltomaassa ja miten sitä voisi edistää viljelykierrossa?
Mikä on sienijuurisymbioosin taloudellinen merkitys muilla
viljelykasveilla?
Miten sienijuurisymbioosi käyttäytyy eri maalajeilla ja eri
lannoitustavoilla?
Miten tästä eteenpäin?
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
7.4.2017 PuutarhaNP 21
top related