kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset tampereen, turun, jyväskylän ja porin seuduille

Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi

- terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille

Rakennusneuvos Matti Vatilo / Ympäristöministeriö

Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus

Tampereella 11.4.2008

2

Arvioinnin lähtökohtia: - Kaupunkiseutujen toimintaedellytysten vahvistaminen edellyttää

A. Seudun kuntarakenteen uudistamista / kuntien yhteistyön kehittämistä (sinänsä)

B. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttömahdollisuuksien ja saavutettavuuden parantamista toiminnallisella kaupunkiseudulla (sisällöllinen kehittäminen)

KUNTARAKENTEEN UUDISTAMINEN / KUNTIEN YHTEISTYÖ

KPS SISÄLTÖ:Palvelujen käyttö ja

saavutettavuus seudulla

KPS SISÄLTÖ:MAL-yhteensovittaminen

+

3

Arvioinnin lähtökohtia: - Hyvässä kaupunkiseutusuunnitelmassa tarvitaan

• Kattavaa prosessin yleishahmotusta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, eri osa-alueiden yhteensovittaminen

• Selkeää suunnitelman toteuttamisen ohjelmointia

Prosessin yleishahmotus

Toteuttamisen ohjelmointi

+

4

Yhteistyötä edistäviä / jarruttavia kysymyksiä

• Kuntien välinen kilpailu, ”kermankuorinta”• Sitoutuminen ja luottamuspula• Kuntaliitoskysymykset• Kuntien kokoero• Olevien yhteistyörakenteiden puute• Erityisesti päättäjien tasolla kokoavaa

yhteistyötä melko vähän – muodot puuttuvat

5

Arvioita kuntien välisen yhteistyön nykytilasta… maankäyttö

• Seudut ovat yhteistyössään keskenään erilaisissa vaiheissa, myös yhteistyön tarpeet vaihtelevat -kehittämisen tarve kuitenkin olemassa kaikilla seuduilla

• Maakuntakaavoituksen ja maakunnan liittojen rooli vaihtelee maankäytön yhteistyössä

• Maankäyttö on tärkeä osa kunnallista päätäntävaltaa - kilpailu veronmaksajista ja yrityksistä näkyy

• Kuntien erilainen maankäyttöpolitiikka ja suhtautuminen hajarakentamiseen vaikeuttaa yhteistyötä

• Erot kuntien suunnitteluresursseissa heijastuvat yhteistyöedellytyksiin - myös ympäristöä koskevan perustiedon laadussa ja tietojärjestelmissä eroja

6

… asuminen

• Yhteistyö asuntoasioissa on ollut melko vähäistä ja se on liittynyt lähinnä valtion asuntorahoitukseen ja yhteisen tietopohjan keräämiseen – asuntopoliittisiin ohjelmayhteistyötä viritelty kuitenkin joillakin seuduilla

• Yhteistyön syventämistä vaikeuttaa kilpailu asukkaista – yhteisvastuullinen asuntopolitiikka kaupunkiseuduilla vaikea kysymys

• Asumisessa tarkastellaan usein pelkästään uustuotantoon ja valtion asuntorahoitukseen liittyviä toimia ja tehtäviä – strateginen näkökulma puuttuu

7

… liikenne

• Seutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmilla (LJS) jo pitkä perinne – hyvä työväline, jota konkretisoitu hankkeiden toteuttajien välisillä aiesopimuksilla

• Useilla seuduilla erilliset joukkoliikenteen suunnitelmat• Joukkoliikenteen palvelutaso on etenkin reuna-alueilla

kuitenkin heikko• Kuntien panostukset joukkoliikenteeseen vaihtelevat• LJS:ssa maankäytön suunnittelu usein passiivisessa

roolissa, optimoiva vuorovaikutusprosessi on puuttunut – maankäytön ja liikenteen suunnittelun kytkennät puutteellisia

• LJS:t eivät useinkaan kata koko työssäkäyntialuetta• Aiesopimusten hankkeiden määrä usein epärealistisen

laaja ja edunvalvontapainotteinen

8

… kuntarajat ylittävät palvelut

• Monien palvelujen käyttö yli kuntarajojen jo nyt vapaata, esimerkiksi kulttuuripalvelut – ei-vapaita perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi ja perusopetus

• Paljon kehittämishaasteita – mutta myös hyviä toimivia malleja on

• Pääongelma on kustannustenjako kuntien välillä – palvelujen sisällöstä ja tuottamiskustannuksista ei riittävästi tietoa

• Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus vaikeuttaa palvelujen yhteiskäyttöä

9

Suunnitelmien sisältö ja kehittämistarpeet…maankäyttö

• Yhteistyöperinteen erot näkyvät suunnitelmien sisällössä Yhteistyötä tehneet alueet: huomiota enemmän jo toteuttamiseen ja

sitouttamiseen Vähäisen yhteistyöperinteen alueet: jäädään yleispiirteiselle tasolla

• Pääosa seuduista esittänyt yhteistyön tiivistämistä maankäytön suunnittelussa: rakennemalli tavallisin väline – osassa myös kytkentää MRL:n suunnitteluvälineisiin

• Toteuttamisohjelmia esitetty vain joillakin seuduilla – tarvitaan myös maankäyttöpolitiikan yhtenäistämistä ja maapolitiikan tehostamista

• Hajarakentamisen seudullinen ohjaaminen nostettu esille vain harvoissa suunnitelmissa – hajarakentaminen paremmin hallintaan

10

… asuminen

• Asumisen seudullista kehittämistä käsitelty vähemmän kuin maankäyttöä ja liikennettä – yhteistyön kehittämisen tarve esillä kuitenkin lähes kaikilla seuduilla

• Joissakin suunnitelmissa avauksia monipuolisen yhteistyön suuntaan

• Keskeistä asuntopolitiikan linkittäminen seudullisiin talous-, elinkeino- ja muihin strategioihin

• Seudullista pohdintaa ja sopimista tarvitaan mm. asuntojen uustuotannosta, hallintamuotojakaumasta, talotyypeistä, olevan asuntokannan kehittämisestä ja vaikeasti asutettavista

11

… liikenne

• Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen, päivittämisen tai laajentamisen tarve tunnistettu kaikissa suunnitelmissa - maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus esillä vain muutamilla seuduilla.

• Edunvalvonta isojen valtion hankkeiden edistämiseksi korostuu

• Maankäytön liikenteellisten vaikutusten arviointi oleellinen kysymys suunnitteluprosessissa – toteuttamisen ajoitus ja aiesopimusten realistisuus tärkeää

• Isojen liikennehankkeiden ohella tarvitaan myös seudun sisäisten liikennetavoitteiden tarkastelua, erityisesti joukkoliikenteen tavoitteiden / roolin määrittelyä

• Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

12

… kuntarajat ylittävät palvelut

• Suunnitelmissa on tarkasteltu ennen muuta palveluihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön kehittämistä – saavutettavuuteen ja käyttäjän näkökulmaan kiinnitetty vähemmän huomiota

• Kolmannes seuduista selvittää perusopetukseen ja/tai päivähoitoon liittyvien käyttömahdollisuuksien lisäämistä

• Useita yhteistoiminta-alueita suunnitellaan ilman keskuskaupunkia – huono pohja käytettävyydelle

• Tarvitaan seudullisen palveluverkon optimointitarkastelua – yhdyskuntarakenteellinen näkökulma yhtenä keskeisenä lähtökohtana

13

Seutujen erityispiirteitä

• Tampereen seutu: voimakas kasvu seudun ydinalueella, laaja kaupunkiseutu

• Turun seutu: kasvava laaja kaupunkiseutu, kuntarakenne hyvin pienipiirteinen, kaupunkiseutusuunnitelma-alue suppea, merellisyys

• Jyväskylän seutu: voimakas kasvu seudun ydinalueella, merkittävä kuntaliitos tulossa, pitkä verkostoyhteistyön perinne

• Porin seutu: teollinen perinne ja nauhakaupunkimuoto seudun ydinalueella, teollisuuden rakennemuutos, väestön väheneminen

14

Länsi-Suomi, väestömuutos 2004-06Asukasluvun muutos 2004-2006Asukasta

500 - 7 550 (10)0 - 500 (38)

- 400 - 0 (20)

15

Taloudellinen huoltosuhde

Taloudellinen huoltosuhde kertoo kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa (lasta, opiskelijaa, eläkeläistä) ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Huoltosuhde ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella.

Länsi-Suomi, huoltosuhde 2004

Taloudellinen huoltosuhde 2004Koko maa = 1,31

1,5 - 2,27 (21)1,3 - 1,5 (17)0,92 - 1,3 (30)

16

Turun kaupunkiseudun kunnatPendelöintitietoa 2004

Turku

NaantaliRaisio

Rusko

Vahto

Aura

Lieto

Kaarina

Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuuskaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 %

10-20 %

21-30 %

31-40 %

41-50 %

51-60 %

Karttapohja@Genimap OySK/SLP Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

17

Tampereen kaupunkiseudun kunnat

Pendelöintitietoa 2004 Kuntaliitos 1.1.2007 Ylöjärvi ja Viljakkala,

tässä kuntarajat 1.1.2006 mukaan

Pirkkala

TampereOrivesi

Kangasala

YlöjärviNokia

Vesilahti

Lempäälä

Viljakkala

Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuuskaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 %

10-20 %

21-30 %

31-40 %

41-50 %

51-60 %

Karttapohja@Genimap OySK/SLP Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

18

Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat

Pendelöintitietoa 2004

Jyväskylä

Jyväskylän mlk

Petäjävesi

Laukaa

MuurameToivakka

Korpilahti

Ulospendelöivien osuus (%) työllisistä 2004Ne kunnat, joissa ulospendelöivien osuuskaupunkiseudun yksittäiseen kuntaan yli 10 %

10-20 %

21-30 %

31-40 %

41-50 %

51-60 %

Karttapohja@Genimap OySK/SLP Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

19

Tampereen kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio

+ Kaupunkiseutusuunnitelma onnistunut lähes joka osa-alueeltaan

+ Esitetään erittäin laaja-alaista ja kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka myös resurssoitu ja organisoitu

- Yhteisten seudullisten tavoitteiden saavuttaminen voi olla vaikeaa, kun edetään kuntien omien tavoitteiden kautta

- Yhteiset maapoliittiset tavoitteet puuttuvat eikä hajarakentamisen hallintaa ole erikseen käsitelty

20

Turun kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio

+ Kaupunkiseutusuunnitelmassa on sovittu laajasta yhteistyöstä. Alueelle laaditaan rakennesuunnitelma sekä yhteiset asunto-, liikenne- ja maapoliittiset ohjelmat

+ Kuntarajat ylittävien palvelujen yhteiskäyttömahdollisuuksia kehitetään esim. tuottamalla konkreettisia kustannuslaskentamalleja

- Suunnitelman toteuttaminen edellyttää kuntien välisen kilpailuasetelman yli pääsemistä

- Yhteistyön ja päätöksenteon organisointi on haaste seudulla, missä taajama-alue on levittäytynyt useiden erilaisten kuntien alueelle

21

Jyväskylän kaupunkiseutusuunnitelman yleisarvio

+ Suunnitelmassa esitetään monipuolista MALP-yhteensovittavaa yhteistyötä

+ Tuleva kuntaliitos vahvistaa merkittävästi kuntarakennetta ja muuttaa merkittäviä osia yhteistyötarpeista yhden kunnan sisäisiksi kysymyksiksi

- Suunnitelman monien osien jääminen kuntakohtaisen toteuttamisen varaan muodostaa riskin toteutumiselle

- Hajarakentamisen ohjaukseen seudulla tulee löytää yhteisesti hyväksytyt keinot ja periaatteet

22

Arvio Porin kaupunkiseudun tilanteesta

+ Alueella on tehty pitkään strategista yhteistyötä ja tavoitteet kaupunkiseutusuunnitelman laatimisessa asetettiin alunperin korkealle

+ Alueella on pohdittu yhdessä asuntopoliittisia linjauksia

- Kaupunkiseutusuunnitelman laatimatta jättäminen viestii Porin seudun yhteistyövaikeuksista - suunnitelman tekeminen jälkikäteen on tätä taustaa vasten positiivinen päätös

- Yhdyskuntarakenteen seudullinen ohjaus edellyttää riittäviä välineitä, työ voitaisiin käynnistää esim. seudullisella rakennemallitarkastelulla

23

Suunnitelmien ranking-listaus: periaatteet

• Ranking-listauksen tavoitteena on seuduilla käynnistyneen prosessin jatkaminen ja syventäminen

• Tarkoitettu työkaluksi yhteistyön onnistumisen kannalta keskeisten kysymysten käsittelyyn

• 5 sisällöllistä osa-aluetta• Lisäksi myös kuntaliitoksista on voinut saada pisteitä

• Mahdollinen maksimipistemäärä = 44, minimi = 0(kuntaliitokset mukaan luettuna 48 / 0)

  PisteetPaino-tetut

pisteet

Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisen yhteensovittaminen3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12    

Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa3 alakohtaa / painotus 2 / maksimipisteet 12    

Palveluiden rajat ylittävän käytön lisääminen3 alakohtaa / maksimipisteet 6    

Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön5 alakohtaa / maksimipisteet 10    

Ohjausvälineet4 alakohtaa / maksimipisteet 4    

PISTEET YHTEENSÄ    

Kuntaliitokset1 alakohta / maksimipisteet 4    

PISTEET YHTEENSÄ KUNTALIITOKSET MUKAAN LUETTUINA    

25

Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa

• Suunnitelmien keskinäinen vertailu edellyttää monien eri tekijöiden huomioonottamista: lähtökohdat, tarpeet ja yhteistyön vaihe ovat erilaisia – eroa on seutujen koossa, sijainnissa ja kasvupaineissa – ranking-listauksessa jo tehty yhteistyö lasketaan osaksi suunnitelmaa

• Eri osa-alueilla on erilainen merkitys kokonaisuuden kannalta – onnistumisen kynnyskysymyksiä painotetaan. Näitä ovat etenkin seudun toiminnallisen kokonaisuuden ja kuntien välisen kilpailun hallinta – MALP-yhteensovittamista ja – yhteisvastuullisuutta asuntopolitiikassa painotettu rankingissa

26

Ranking-listaus: periaatteet, jatkoa 2

• Palveluiden rajat ylittävän käytön mahdollistamiseen panostettu suunnitelmissa keskimäärin vähän. Osa-alueena kuitenkin keskeinen ja seudut erottuvat siinä toisistaan: – ranking-listaukseen otettu mukaan, mutta – painoarvoa ei ole korotettu

• Toteuttaminen ja sitoutuneisuus ovat keskeisiä asioita, ja – mukana rankingissa, mutta toisaalta – niistä saatavilla olevan tiedon epävarmuuden takia osa-alueen painoarvoa ei ole korotettu

• Ranking on pyritty rakentamaan läpinäkyväksi – siitä voi ymmärtää kunkin seudun sijoittumiseen vertailussa vaikuttaneet tekijät

27

Ranking-listaus: osa-alueet• Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP)

järjestämisen yhteensovittaminen - MALP-suunnittelu sovitettu yhteen - MAL(P)-toteuttamisen ajoitus sovitettu yhteen - yhteiset linjaukset maapolitiikalle tavoitteena

• Yhteisvastuullisuus asuntopolitiikassa - uustuotannosta ja sen hallintamuotojakaumasta aiotaan sopia (lähtökohtana seudullinen näkökulma) - olemassa olevan asuntokannan ja sen käytön kehittäminen otettu huomioon - ikääntyminen ja vaikeasti asutettavat otettu huomioon

• Palvelujen rajat ylittävän käytön lisääminen - kuntalaisten arjen ja palvelujen saatavuuden huomioon ottaminen sekä yhteistoiminta-alueiden muodostaminen - palveluverkon optimointi tavoitteena - palveluiden kuntarajat ylittävän käytön konkreettisia toteuttamisen edellytyksiä kehitetään

28

Ranking-listaus: osa-alueet, jatkoa

• Kaupunkiseutusuunnitelman toteuttaminen ja sitoutuneisuus yhteistyöhön - suunnitelman mukaiset toimenpiteet on ajoitettu - tuleva yhteistyö on organisoitu ja seudullinen päätöksenteko on järjestetty - yhteistyön seuranta ja resurssointi on mietitty - suunnitelma on yhtä aikaa innovatiivinen ja realistinen - seudulla on jo aiemmin tehty MAL(P)-yhteistyötä ja muuta seudullista yhteistyötä

• Ohjausvälineet - maankäytön ohjaaminen - asumisen toimenpideohjelma - liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus - joukkoliikenteen järjestäminen

• Kuntaliitokset - kuntaliitokset tukevat MALP-yhteistyötä

29

Ranking-listaKPS-pisteet jakuntaliitospisteet

Väestö yli 500 000 KPS-pisteet Kuntaliitospisteet yhteensä

Helsingin seutu 36 0 36

Väestö 200 000–500 000

Tampereen seutu 36 0 36Lahden seutu 34 0 34Oulun seutu 30 1 31Turun seutu 28 1 29

Väestö alle 200 000

Joensuun seutu 35 3 38Jyväskylän seutu 30 3 33Kouvolan seutu 25 4 29Kuopion seutu 22 0 22Hämeenlinnan seutu 19 3 22Lappeenrannan seutu 17 3 20Länsi-Uusimaa 17 2 19Kokkolan seutu 15 4 19Seinäjoen seutu 15 3 18Kotkan seutu 16 0 16Mikkelin seutu 14 2 16Porvoon seutu 11 1 12Vaasan seutu 5 0 5

30