kestävä johtajuus tulevaisuuden menestyksentekijänä - lotta savinko

Post on 17-May-2015

316 Views

Category:

Business

6 Downloads

Preview:

Click to see full reader

DESCRIPTION

Kasvua kestävällä johtajuudella Lotta Savinko

TRANSCRIPT

– – SUOMEN EKONOMILIITTO –SUOMEN EKONOMILIITTO –

– – FINLANDS EKONOMFÖRBUND –FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

Työelämän joustot ja palkitseminen

01.04.2014

Joustava työ

Seuranta luo joustavuutta

• Suomalainen työaika on Euroopan joustavin• Joustavuutta haluavat kaikki• Hyödyt kiistattomia• Välineitä on, osataanko ja uskalletaanko niitä

käyttää?• Seuranta välttämätöntä

3

Kuormittavuus• Työturvallisuuslain muutos 2013• Työajat vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin

siten tuottavuuteen• Työaikojen aiheuttavat haitta- ja vaaratekijät

työnantajan on työturvallisuuslain perusteella selvitettävä ja arvioitava etukäteen

• Matkatyön kuormittavuus• Mittaaminen

4

Riittävä palautuminen• Ajasta ja paikasta riippumaton työnteko on hyvä

renki, mutta huono isäntä• Matkustaminen vaatii palautumista• Palautuminen keskeistä työhyvinvoinnin

ylläpidossa• Palautumisen vaikeudet lisäävät työuupumuksen

ydinoireita• Psykologinen irrottautuminen

5

Palautuminen: Päivittäinen lepoaika

• Päivittäinen lepoaika on työpäivän kuluessa annettava säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika työajan ylittäessä 6 tuntia

• Voidaan sopia lyhyemmästä, vähintään kuitenkin puoli tuntia

• Jos tt voi esteettömästi poistua työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan

• Oltava tosiasiallinen mahdollisuus poistua• Ei voida sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun

6

Palautuminen: Vuorokausilepo

• Annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana

• Vähimmäispituus pääsääntöisesti 11 tuntia• Vähintään kuitenkin 7 tuntia• Jaksotyössä vähimmäispituus 9 tuntia

7

Palautuminen: Viikoittainen vapaa-aika

• Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan

• Mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhteyteen• Korvataan lyhentämällä säännöllistä työaikaa yhtä

pitkältä ajalta kuin ei ole saanut vapaata• Tt:n suostumuksella voidaan korvata rahassa ylityön

perusosaa vastaavalla määrällä

8

” Mulla on klo 14.00 kampaaja”

Työaika

Työaikalaki valtaosaltaan pakottava

Työnantaja ja työntekijä eivät voi sopimalla pätevästi heikentää työntekijän asemaa

Lain soveltamatta jättämisestä ei voida pätevästi sopia

Työaikalakia sovelletaan kaikkeen työsuhteessa tehtyyn työhön

Laissa erikseen todettu tilanteet jolloin työ jää lain soveltamisen

ulkopuolelle työn sisällön tai työntekijän aseman johdosta:

Työ, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on

pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamisena.

Työ, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa

työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.

10

Säännöllinen työaika

Sovitaan työsopimuksella

Enintään 8 h/vrk ja 40 h/vko

Ylemmillä toimihenkilöillä tyypillisesti sovittu työsopimuksella 7,5 h/vrk ja 37,5 h/vko

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta

Säännöllisen työajan (8 h/vrk ja 40 h/vko) ylittäminen korvataan erikseen

Ylityö edellyttää työnantajan lupaa tai määräystä

Työntekijän tapauskohtainen ylityösuostumus

Työntekijä ei voi työsopimuksella pätevästi sitoutua tekemään kaikkea

työnantajan esittämään ylityöt

11

Liukuva työaika: Sopimuksen minimisisältö

Kiinteä työaika, jolloin oltava työpaikalla

Työajan vuorokautinen liukumaraja, enintään -/+ 3h

Lepoaikojen sijoittaminen

Säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymä

Saldokertymät enintään +/- 40 h

Työntekijä määrää sovituissa rajoissa työnsä päivittäisen alkamis-ja

päättymisajankohdan

Järjestelmä korostaa työntekijän omaa valinnanvapautta

Käytännössä edellyttää ajantarkkailulaitteiden käyttöä työajan valvonnassa

12

Ylityön korvaaminen

Vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yli lakisääteisen vuorokautisen

säännöllisen enimmäistyöajan.

Viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli lakisääteisen viikoittaisen

säännöllisen enimmäistyöajan

Viikoittaista ylityötä laskettaessa ei oteta huomioon vuorokautisia ylitöitä.

Korotettu palkka tai vastaava vapaa

Vuorokautinen ylityö 50 %:lla korotettu palkka

Vuorokautinen ylityö 2 h:n jälkeen 100%:lla korotettu palkka

Viikoittainen ylityö 50%:lla korotettu palkka

13

Ylityö

Ylityö liukuvassa työajassa (TN 1393 – 04)

”Työaikalaissa ei ole erityistä säännöstä ylityön määräytymisestä liukuvassa työajassa”

Liukuvassakin työajassa ylityötä on siten työnantajan aloitteesta säännöllisen

enimmäistyöajan (8/40 h) lisäksi tehty työ

Kiinteä ylityökorvaus (TN 1423-07)

Euromääräinen korvaus

Työtehtäviensä puolesta työnantajaorganisaation muiden jäsenten asemaa, tehtäviä tai

työehtoja koskevaa ohjaus- tai päätäntävaltaa

Ei ole työaikalain tarkoittamaa sopimisoikeutta (mm. HSEQ-päällikkö, controller,

tuoteturvallisuuspäällikkö, projektipäällikkö, logistikko ja suunnitteluinsinööri)

14

Matka-aika

Matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei sitä samalla pidetä

työsuorituksena.

Merkityksellistä mm. kuljetettujen tarvikkeiden sekä laitteiden määrä ja paino.

Kuljetustehtävä voi muodostua työsuoritukseksi, jos kuljetus pitäisi järjestää kuljetus

erikseen, jos työntekijä ei käyttäisi matkaan omaa autoaan. (TN 1396-04)

TaL:ssa ei määräyksiä vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen

korvaamisesta

Korvaamisesta sovittu työehtosopimuksissa tai työnantajan

matkustussäännöissä.

Korvaamisesta riippumatta ei kuitenkaan rinnastu työaikaan.

15

Etätyö

Etätyölle on ominaista, että työntekijä voi itse päättää

työn alkamis- ja päättämisajankohdan

Työnantaja ei yleensä valvo työajan käyttöä – intressinä

työn valmistuminen ja tulokset

Tällöin riskinä kuitenkin työmäärän liiallinen kasvu, työ- ja vapaa-ajan

sekoittuminen; voikin olla oire huonosta työn organisoinnista ja liian pienistä

henkilöstöresursseista

Etätyön ehdoista sovittava

Etätyö ja työturvallisuus

16

Joustavuutta vapailla

• Perhevapaat• Opintovapaa• Vuorotteluvapaa!!• Omaishoitovapaa• Osa-aikaisuus• Säästövapaat• Osa-aikaeläke

17

Työaikapankki

• Vapaaehtoinen järjestely, jossa työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata

• Tarkoituksena edistää yritysten ja työntekijöiden tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista sekä lisätä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä

• Palkkaturvalaki, työttömyysturvalaki

18

Työaikapankkisopimus

• Ketkä kuuluvat sopimukseen piiriin• Säästettävät erät ja niiden siirtäminen ta-pankkiin• Työaikapankin enimmäismäärät ja mahdolliset

aikamäärät• Vapaiden pitäminen ja niiltä maksettava ansio• Vapaiden luonne ja niiden yhteensovittaminen muitten

poissaoloperusteiden kanssa• Järjestelmän muuttaminen ja lakkauttaminen

19

Työaikakirjanpito

• Työaikakirjanpitoa koskevat määräykset ovat pakottavaa oikeutta eikä niitä voi jättää noudattamalla edes toimihenkilön kanssa näin sopimalla

• Kirjattava kaikki tehdyt työtunnit, ylityötunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin

• Työntekijällä oikeus saada kirjallinen selvitys omista merkinnöistä• Luottamusvaltuutetun, yhteyshenkilön, luottamusmiehen oikeus

tarkistaa

20

21

Harmaan ylityön aiheuttamattaloudelliset menetykset

Ikä 30 45

Kuukausipalkka 4500 5 500

Omalla ajalla tehty työ/vko

3 3

Eläköitymisikä 65 65

Bruttoansionmenetys lopputyöuralla

200 000 € 140 000 €

Vaikutus eläkkeeseen 240 €/kk 200 €/kk

One size fits all?

• Joustavat työaikajärjestelyt parantavat työtyytyväisyyttä ja henkilöstön lojaalisuutta

• Parantavat tuottavuutta ja työn tuloksellisuutta• Erilaiset työt, erilaiset toteutukset• Luottamus ja vastavuoroisuus• Työaikamallien kustannukset

22

Maailma, Maailma, jossa palkkoja jossa palkkoja ei vedetä ei vedetä hatustahatusta..

Jos teen työni hyvin…

Mitä toivoisin tapahtuvan

Saan palkankorotuksen tai palkkion

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Saan kiitosta asiakkailtamme

Mitä tapahtuu

Saan palkankorotuksen

Saan isomman työpöydän

Saan lisää töitä

Saan kiitosta työtovereiltani

Saan tunnustusta pomoltani

Tunnen itseni tyytyväiseksi

Kokonaiskompensaatioaatio

Aloitepalkkiot

Edut

Tulospalkka

Peruspalkka

Mahdollisuus kehittyä, koulutus,

työn sisältö

Arvostus,palaute työstä

+/-

Mahdollisuus vaikuttaa,

osallistuminen

Työsuhteen pysyvyys, työajan

järjestelyt

Erikoispalkkiot

(Lähde: Palkitsemisen tutkimusohjelma, Aalto -yliopisto, Vartiainen, Hakonen, Hulkko)

26

Palkan osat

Tulososa

Henkilökohtainen osa

yrityskohtainen järjestelmä, josta yritys päättää

osaaminen, vuorovaikutus ja yhteistyö, itsenäisyys ja harkinta, työn laatu, tuloksellisuus ja tavoitteellisuus, johtaminen, muu sovittu peruste

vaativuudeltaan samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa

vaativuusluokittelun avulla määritellään tehtäväkohtaisen palkan osuus – vähimmäispalkka

Työn vaativuusosa

Mistä palkka muodostuu?

Peruspalkka

Palkankorotukset

Yleiskorotus

Meriitit

Ylityöt

Matka-aika

Tulospalkkaus

Luontoisedut ja verovapaat henkilökuntaedut

27

Palkkapolitiikka

Palkkapolitiikka määrittelee organisaation periaatteet, joihin

palkkaus perustuu. Se kertoo, millä tavalla työntekijä voi

vaikuttaa palkkakehitykseensä, ohjaa esimiehiä palkkaukseen

liittyvissä ratkaisuissa ja määrittelee palkkauksen hoitoon

liittyvät vastuut.

28

Sopimusten termejä

YleiskorotusKaikille maksettava %-määräinen korotus palkkaanSäilyttää palkan ostovoiman

Paikallinen eräTavoitteena korjata paikallisia epäkohtia%-osuus työntekijäryhmän palkkasummastaKohdistetaan neuvottelujen perusteella

PerälautaJos paikallisen erän kohdennuksesta ei päästä

sopimukseen, kohdistetaan yleiskorotuksena kaikille

29

Henkilökohtainen osa ja oikeudenmukaisuus-pärstäkerroin vai tekeminen?

Huomio

Suorituksen mittaamiseen

Arviointiin ja sen vaikutukseen palkkaan

Palaute/arviointikeskusteluihin

Esteitä

Toimimaton järjestelmä

Henkilökemiat

Osaamisen puute

30

Kannustava palkkaus

Palkitsemisjärjestelmä osa johtamisjärjestelmää

Joustavuus, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus välttämättömiä

Johdonmukainen palkkapolitiikka

Palkkaporrastukset kunnossa

Samanpalkkaisuus-periaate: samasta työstä ja samasta

pätevyydestä sama palkka

Työn vaativuuden periaate eli vaativammasta työstä enemmän

palkkaa kuin vähemmän vaativasta työstä.

Pätevyyden periaate eli henkilön parempi pätevyys antaa

enemmän palkkaa kuin vähäisempi pätevyys.

31

Rahapalkan lisäksiLuontoisedut

• Asuntoetu• Ravintoetu• Autoetu• Puhelinetu• Työsuhdematkalippu

Verovapaat henkilökuntaedut

• Terveydenhuolto• Virkistystoiminta• Henkilökunta-alennus• Tietoliikenneyhteys • Merkkipäivälahjat tms.

Huom! Ylityöt ja matkustus

- Joustavat työajat- Vaikutusmahdollisuudet- Osaamisen kehittäminen

Palkkausjärjestelmät

Kannustava ja oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä huomioi kolme

palkan perusosaa:

tehtävän vaativuuden

henkilökohtaisen ammattitaidon

työn tuloksellisuuden

IPE

HAY

Palkkavaaka

TES:ien palkkausjärjestelmät

33

Tulospalkkio

Ekonomeista 67 % on tulospalkkaus yksityisellä sektorilla

Täydentää peruspalkkausta, sidottu suoritukseen, organisaatiokohtainen

Tulos- ja voittopalkkiot, synteettiset optiot, voitonjakoerät sekä erilaiset

osakepohjaiset järjestelmät

Parhaimmillaan:

Palkitseminen on selkeää

Palkitsemisen elementtejä on riittävästi

Palkitseminen on kestävää

Tärkeää ymmärtää mihin sitoutuu

34

”Mä oon vaan täällä töissä”

Ihmiset johtajan tärkein väline

Hyvä johtaminen on työpaikan yhteistoiminnan ja sen edellytysten

johtamista

Esimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että työn organisointi ja

työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa.

Esimiehen tehtävänä on luoda alaisilleen onnistumisen edellytykset kirkastamalla

oman tiimin työn tarkoitus ja työtehtävien välinen yhteys koko yrityksen

tavoitteisiin

Esimiehen velvollisuuksiin kuuluu huolehtia välineistä työnjaosta ja yhteisistä

pelisäännöistä.

Oman esimerkin vaikutus

Tosiasioiden tietäminen ja tunnustaminen

36

– – SUOMEN EKONOMILIITTO –SUOMEN EKONOMILIITTO –

– – FINLANDS EKONOMFÖRBUND –FINLANDS EKONOMFÖRBUND –

Työelämän laadusta huolehtiminen on osa vastuullista ja järkevää

yritystoimintaa ja kestävää johtajuutta.Kiitos!

top related