kestÄvÄ kehitys ja rakennusten ja rakentamisen energian kÄyttÖ

KESTÄVÄ KEHITYS JA RAKENNUSTEN JA RAKENTAMISEN ENERGIAN KÄYTTÖ

Miksi kestävä kehitys?• Ihmisten toimet kuluttaneet paljon luonnonvaroja ja

kuormittaneet ympäristöä

• Kehittyvät maiden asukkaat haluaa nostaa elintasoon

• Maailman kokonaistuotanto voi moninkertaistua nykyisestä 2050 mennessä

• IEA:n (kansainvälinen energiajärjestö) mukaan kamppailu ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on jo hävitty

• Kasvu tulee väistämättä moninkertaistamaan myös luonnonvarojen käytön

• Maailmassa tulee olemaan pulaa myös kaikkein perustavimmista resursseista kuten vedestä ja ruoasta

Lähde: Antti Kasvion luento 20.9.2012

Lähde: Antti Kasvion luento 20.9.2012 ja Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (http://www02.oph.fi/etalukio/historia/ihminen/ihminen.html# )

Suomen bruttokansantuotteen volyymi-indeksi, 1926=100

Lähde:Tilastokeskus [viitattu: 14.2.2013].Saantitapa:http://193.166.171.75/Dialog/Saveshow.asp

Lähde: SUOMEN ENERGIAVISIO 2030 – YHTEENVETO, VTT PROSESSIT

Energian käyttö SuomessaLähde:Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].ISSN=1799-795X. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2013].Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ehk/tau.html

Rakennusten ja rakentamisen energiankäyttö

Rakennusten lämmitys, huoneisto- ja kiinteistösähkö kattavat noin 38 % ja rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentaminen noin 4 % koko Suomen energian loppukäytöstä

Yhteensä 42%Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

Lämmityksen osuus 54%

Lähde:Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu].ISSN=2323-3273. 2011, Liitetaulukko 2. Asumisen energiankulutus energialähteittäin vuonna 2011, GWh . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.2.2013].Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/asen/2011/asen_2011_2012-11-16_tau_002_fi.html

Asumisen energiankulutuksesta yli 80% lämmitykseen

Lähde:Tilasto: Asumisen energiankulutus [verkkojulkaisu].ISSN=2323-3273. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.2.2013].Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/asen/2011/asen_2011_2012-11-16_tie_001_fi.html

Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT

RAKENNUSKANNAN LÄMMITYSENERGIAN SÄÄSTÖARVIO

Rakentamisen näkymiä

• Yhden vuoden uudisrakennustuotannon määrä on reilu prosentti koko rakennuskannasta

• Nykyisestä rakennuskannasta arvioidaan vuonna 2050 olevan jäljellä vielä noin 75 %

• Korjausrakentamisen arvioidaan jatkuvan merkittävänä 2010- ja 2020-luvuilla mm. julkisivujen ja putkistojen korjaustarpeen vuoksi

• Asuinrakentamisessa taloudelliset panokset korjausrakentamiseen ja uudisrakentamiseen ovat lähes yhtä suuret

Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

Suomen kansalliset energiatehokkuus toimet 2020 mennessäSuurimmat energiansäästöt saavutetaan rakennuksissa•rakentamismääräykset (korjausrakentaminen 2013)•pientalojen lämpöpumput•öljylämmitteisiin pientaloihin kohdistuvat toimetValtionhallinnolla vuoden 2015 jälkeen rakennettavissa, korjattavissa ja vuokrattavissa rakennuksissa tavoitteena on passiivitalo

Lähde: Suomen toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma NEEAP-2, 2011

Valtiovallan toimia opetuksessa

• Kestävä kehitys sisältyy ammatillisiin perustutkintoihin vuodesta 2010

• Oppilaitoksille kehitettyjä työkaluja ovat mm. oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi ja Vihreä lippu

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen….

• Rakenteet paksunevat eristepaksuuksien kasvattaessa

• Rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden vähentyessä

• Tehokkaampia lämmöneristemateriaaleja käytetään uusissa paikoissa, vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen käyttäytymiseen sekä käytännön toteutukseenLähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa

• rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu

• perinteisten rakenteiden kosteustekninen toiminta voi heikentyä

• rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava enemmän aikaa

• rankarakenteiden rungon ylimitoitusta• eristeen läpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten

rasitukset kasvavat, =>paksumpia =>suurempia kylmäsiltoja

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristyksen lisäyksestä seuraa

• liitoksissa ja liikuntasaumoissa tulee huomioida paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet

• ilmatiiviyden merkitys korostuu• Ilmanvaihdon oltava riittävää• rakenteiden vikasietoisuus heikkenee

– rakennusaikainen kosteudenhallinta– huolellinen rakentaminen

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

RAKENNUSTEN ENERGIAN KÄYTÖN TRENDIT

JA INVESTOINTIKUSTANNUSTEN KASVU

Lähde: TkT Pekka Tuomaala 2008, Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö, VTT

Rakenne toimii kosteusteknisesti…

• kantavat rakenteet ja tuulensuojan sisäpuolella olevat materiaalit eivät saa homehtua (homeindeksin oltava < 1)

• rakenneosissa, jotka ovat helpommin vaihdettavissa, vähäinen mikrobikasvusto voidaan hyväksyä

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen

• Ei juuri muutoksia rakenneosaan– Kuorimuuriseinät – Eristerapatut kivirakenteiset seinät, etenkin

ohutrappaus- eristejärjestelmä – Peltisandwich- ja peltirankaelementit – Kevytsorakatot (myös EPS/PUR + kevytsora)

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen

• Joitakin muutoksia rakenneosaan– Betonisandwich-elementit – Puurankaseinät – Harkkoseinät – Mineraalivilla- ja EPS-eristetyt umpikatot – Kevytbetonikatot – Maanvastaiset alapohjat – Ontelolaatta-alapohjat

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012

Lämmöneristepaksuuden kasvattaminen

• Muutoksia rakenneosaan– Yksiaineiset kevytbetoniseinät ja -alapohjat – Hirsiseinät – Harkkoseinät – Puurakenteiset vasakatot – Puuristikkokatot – Puukorotetut katot – Puurakenteiset ryömintätilaiset alapohjat – Tiiliverhotut puurankaseinät korkeissa rakennuksissa

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. Tutkimusraportti 160. 2012