kiuruveden asuttamisesta, ja kainuun · 2015. 8. 10. · kiuruveden sukuja vuonna 1600 •...

Kiuruveden asuttamisesta, ja Kainuun

Meriläisten sukukokous 25.7.2015KiuruvedelläSeppo Remes

Asumatonta metsää

Tai ei oikeastaan asumatonta ….

• Luelahden ukko löytyi 1947• Valmistettu 3 000 v. eKr• Ukkosen jumalan kuva?• Ainutlaatuinen Euroopassa

Kaskitalous elinkeinona

Kasvatettiin puskaruista eli juureista

Perunaa ei vielä ollut – syötiin kaskesta nauristaPerunaa ei vielä ollut – syötiin kaskesta naurista

Sininen ja keltainen kaskinaurisSininen ja keltainen kaskinauris

Puskaruis kasvoi miehen

korkuisiksi pensaiksi.

Puskaruis kasvoi miehen

korkuisiksi pensaiksi.

Yhdestä jyvästä kasvoi puska, jossa saattoi olla yli sata tähkää

Puskarukiin tähkässä saattoi

olla jopa 60 jyvää

Puskarukiin tähkässä saattoi

olla jopa 60 jyvää

Puskarukiin jyvät säilyivät pitkiä aikojaPuskarukiin jyvät säilyivät pitkiä aikoja

Asuntoina olivat savupirtitAsuntoina olivat savupirtit

Kaskikulttuurin tyyppirakennukset: savupirtti, savusauna ja riihi

Kaskikulttuurin tyyppirakennukset: savupirtti, savusauna ja riihi

JohtopäätöksiäJohtopäätöksiä

• Kaskenviljely antoi runsaita satoja• Savolaiset lisääntyivät nopeasti ja tuli tilan

ahtautta• Hyvinvointi näkyi mm suurina lapsikatraina• Pohjois-Savoa viljeltiin kaskina ja asutus levisi

nopeasti pohjoiseen ja länteen• Verotus ei ollut aina rankkaa, kun kasket

saattoivat olla kaukana asunnoista. Verotus perustui peltoviljelyyn

• Kaskenviljely antoi runsaita satoja• Savolaiset lisääntyivät nopeasti ja tuli tilan

ahtautta• Hyvinvointi näkyi mm suurina lapsikatraina• Pohjois-Savoa viljeltiin kaskina ja asutus levisi

nopeasti pohjoiseen ja länteen• Verotus ei ollut aina rankkaa, kun kasket

saattoivat olla kaukana asunnoista. Verotus perustui peltoviljelyyn

1500-luvun alussa liikkui Kiuruveden alueella, jolla ei silloin

vielä ollut nimeä, hämäläisiä, lappalaisia ja savolaisia.

1500-luvun alussa liikkui Kiuruveden alueella, jolla ei silloin

vielä ollut nimeä, hämäläisiä, lappalaisia ja savolaisia.

Kiuruveden pysyvä asutusKiuruveden pysyvä asutus

• 1540-luvun puolivälissä oli 7 taloa Kiuruvedellä• Niko Pietikäinen• Mikko Kiiskinen, Juva• Niko Kaikkonen• Pekka Kärkkäinen• Heikki Heikurinen• Tuomas Hyvärinen• Tuomas Tihinen• Väkimäärä ehken noin 30-40 henkeä

• 1540-luvun puolivälissä oli 7 taloa Kiuruvedellä• Niko Pietikäinen• Mikko Kiiskinen, Juva• Niko Kaikkonen• Pekka Kärkkäinen• Heikki Heikurinen• Tuomas Hyvärinen• Tuomas Tihinen• Väkimäärä ehken noin 30-40 henkeä

RemeksetRemekset

• Tulivat Rantasalmelta• Ihanus Remeksinen oli samassa arviokunnasa

sekä Kaikkosen että Kärkkäisen kanssa• Heillä voi olla joku sukulaisuussuhde• Remekset häviävät Kiuruvedeltä 1555, mutta

palaavat takaisin 1625.• Jakoivat maat Hyväristen kanssa perimätiedon

mukaan

• Tulivat Rantasalmelta• Ihanus Remeksinen oli samassa arviokunnasa

sekä Kaikkosen että Kärkkäisen kanssa• Heillä voi olla joku sukulaisuussuhde• Remekset häviävät Kiuruvedeltä 1555, mutta

palaavat takaisin 1625.• Jakoivat maat Hyväristen kanssa perimätiedon

mukaan

Talollisten (maanomistajien) lisäksi Kiuruvedellä mainitaan 1548

Talollisten (maanomistajien) lisäksi Kiuruvedellä mainitaan 1548

• Lars Kota Lauri Kota• Nils Lohi Niilo Lohi• Staphan Herskeine Tahvo Härkönen• Hen Härkeine Heikki Härkönen

• Lars Kota Lauri Kota• Nils Lohi Niilo Lohi• Staphan Herskeine Tahvo Härkönen• Hen Härkeine Heikki Härkönen

Mistä ensimmäiset ”kiurukkaat” tulivat?Mistä ensimmäiset ”kiurukkaat” tulivat?

• Kiuruveden alue hämäläisten nautintoaluetta• Savolaisia alkoi liikkua siellä 1540-luvulta• Useimmat Kiuruveden kantasuvut tulivat Suur-

Savosta: Rantasalmelta, Säämingistä ja Juvalta • Suur-Savoon tultiin yleisesti Kannakselta ja

Laatokan ympärykseltä

• Kiuruveden alue hämäläisten nautintoaluetta• Savolaisia alkoi liikkua siellä 1540-luvulta• Useimmat Kiuruveden kantasuvut tulivat Suur-

Savosta: Rantasalmelta, Säämingistä ja Juvalta • Suur-Savoon tultiin yleisesti Kannakselta ja

Laatokan ympärykseltä

Savolaisten muutto kohdistui 1500-luvulla hämäläisten ja

satakuntalaisten eräalueille.Savolaisista ei näinollen pidetty,

mutta käräjäjuttuja oli aniharvoin.Osa muutti Kainuuseen.

Savolaisten muutto kohdistui 1500-luvulla hämäläisten ja

satakuntalaisten eräalueille.Savolaisista ei näinollen pidetty,

mutta käräjäjuttuja oli aniharvoin.Osa muutti Kainuuseen.

Mitä paikannimet kertovatMitä paikannimet kertovat

• Savonniemi – Hämeenniemi• Lapinsaari, Savonsaari, Hämeensaari• Kota-alkuiset paikannimet = saamelainen• Sahinperä (sahi on pieni mylly)• Heimorajasta Kiuruveden alueella sovittiin

1446 ja lähes koko pitäjä jäi savolaisten puolelle

• Savonniemi – Hämeenniemi• Lapinsaari, Savonsaari, Hämeensaari• Kota-alkuiset paikannimet = saamelainen• Sahinperä (sahi on pieni mylly)• Heimorajasta Kiuruveden alueella sovittiin

1446 ja lähes koko pitäjä jäi savolaisten puolelle

Asutuksen merkkejäAsutuksen merkkejä

• 1500-luvun puolivälissä syntyi arviokuntia (verotiloja)

• Asukkaista johtui monia paikannimiä• Vain suurimmilla maastonkohdilla oli jo nimet• Uudet tulokkaat risti pienemmät maaston

yksityiskohdat omilla nimillään.

• 1500-luvun puolivälissä syntyi arviokuntia (verotiloja)

• Asukkaista johtui monia paikannimiä• Vain suurimmilla maastonkohdilla oli jo nimet• Uudet tulokkaat risti pienemmät maaston

yksityiskohdat omilla nimillään.

Kiuruveden sukuja vuonna 1600Kiuruveden sukuja vuonna 1600• Hyvärinen, 4 ruokakuntaa• Silvennoinen, 1 ruokakunta• Kärkkäinen, 2 ruokakuntaa• Kaikkonen, 2 ruokakuntaa• Tenhunen, 1 ruokakunta• Pärnänen, 1 ruokakunta• Rytkönen, 1 ruokakunta• Tihinen, 1 ruokakunta• Lappalainen, 1 ruokakunta• Kiiskinen, 1 ruokakunta• Pietikäinen, 1 ruokakunta• Niiranen, 1 ruokakunta• Nousiainen, 1 ruokakunta• Partanen, 1 ruokakunta• Juntunen, 1 aviokunta• Yrjänäinen, 1 arviokunta

Varhaisimpien sukujen joukosta olivat jo hävinneet:

HeikurinenRottinenKaartinenMerskaKolehmainen

Varhaisimpien sukujen joukosta olivat jo hävinneet:

HeikurinenRottinenKaartinenMerskaKolehmainen

Vuonna 1660 oli Iisalmen pitäjässä yhteensä 1885 henkeä

Vuonna 1660 oli Iisalmen pitäjässä yhteensä 1885 henkeä

Ruokakuntien määrä vuonna 1625 Lähde: Myllytulliluetteot

Ruokakuntien määrä vuonna 1625 Lähde: Myllytulliluetteot

• Kylän nimi Ruokakuntia Aikuisia• Luupujärvi(Lupue) 12 27• Sulkava(njärvi) 6 14• Hautajärvi 7 21• Niemisjärvi 7 21• Kiuruvesi 6 16• Yhteensä 38 99• Varhaisimmat kylien nimet olivat (1557) Sulkaffua ja Nemisjeffwi

Kiuruveden asukasluvun kehitys 1775 - 1875Kiuruveden asukasluvun kehitys 1775 - 1875

• 1287 1821 2306 2818 4525 5710• 1775 1790 1815 1835 1855 1875

Sitten vuodet 1900 – 2010

• 10 000 12 000 13 000 16 523 12 050 10 357 9 157• 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2010

• 1287 1821 2306 2818 4525 5710• 1775 1790 1815 1835 1855 1875

Sitten vuodet 1900 – 2010

• 10 000 12 000 13 000 16 523 12 050 10 357 9 157• 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2010

Pähkinäsaaren rauhan, 1323,

raja jätti Kiuruveden

Ruotsin ulkopuolelle

Pähkinäsaaren rauhan, 1323,

raja jätti Kiuruveden

Ruotsin ulkopuolelle

Kiuruvesi sijaitsee

nimikäytännön rajalla

Kiuruvesi sijaitsee

nimikäytännön rajalla

Kiuruveden sijoittuminen

”Erämaa-alueelle” Tuulikki

Kärkkäisen mukaan.

Kiuruveden sijoittuminen

”Erämaa-alueelle” Tuulikki

Kärkkäisen mukaan.

Kiuruvedelläkin vanhaa (luonto-)uskoaKiuruvedelläkin vanhaa (luonto-)uskoa

• Ensimmäisten sukujen mukana tuli vanhaa luontouskoa

• Tunnetaan uhri- eli kuppikiviä• Paaranniemessä oli vielä 1900-luvun alussa

tiedossa paikka, jossa puihin oli naulattu karhun pääkalloja

• Heinäkylässä on Karsikko- niminen tila• 1800-luvulta alkaen tunnetaan Kiuruvesi

herännäispitäjänä

• Ensimmäisten sukujen mukana tuli vanhaa luontouskoa

• Tunnetaan uhri- eli kuppikiviä• Paaranniemessä oli vielä 1900-luvun alussa

tiedossa paikka, jossa puihin oli naulattu karhun pääkalloja

• Heinäkylässä on Karsikko- niminen tila• 1800-luvulta alkaen tunnetaan Kiuruvesi

herännäispitäjänä

Hallinnon kehitysHallinnon kehitys

• Tavisalmen neljänneskunta ja hallintopitäjä 1548• Kuopion kirkkopitäjä perustettiin 1552• Savonlinnan lääni perustettiin 1571• Iisalmen emäseurakunta perustettiin 1627• Kiuruveden kappeliseurakunta perustettiin 1763• Kiuruvesi on itsenäinen seurakunta 5.2.1862

alkaen

• Tavisalmen neljänneskunta ja hallintopitäjä 1548• Kuopion kirkkopitäjä perustettiin 1552• Savonlinnan lääni perustettiin 1571• Iisalmen emäseurakunta perustettiin 1627• Kiuruveden kappeliseurakunta perustettiin 1763• Kiuruvesi on itsenäinen seurakunta 5.2.1862

alkaen

Savonlinnan lääni 1595 ja Savonlinnan ja Viipurin lääni 1635

Savonlinnan lääni 1595 ja Savonlinnan ja Viipurin lääni 1635

Kiuruvesi on aina sijainnut Hallintoalueiden rajaseudulla

Savonlinnaa alettiin rakentamaan jo vuonna 1475

Esimerkki: Romppaisten leviäminen Suomessa

Esimerkki: Romppaisten leviäminen Suomessa

Kulkuyhteydet

• Ensimmäiset tiet rakennettiin Kiuruvedelle vasta 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa

• Talvitiet yleisiä• Yhteyksiä sekä Viipuriin ja Pietariin sekä myös

Ouluun• Kievareita rakennettiin teiden varsille• Vanha kauttatie Kuopiosta Ouluun kulki Iisalmen

kautta• Oli myös tie Kajaaniin päin

• Ensimmäiset tiet rakennettiin Kiuruvedelle vasta 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa

• Talvitiet yleisiä• Yhteyksiä sekä Viipuriin ja Pietariin sekä myös

Ouluun• Kievareita rakennettiin teiden varsille• Vanha kauttatie Kuopiosta Ouluun kulki Iisalmen

kautta• Oli myös tie Kajaaniin päin

Kainuun asuttamisestaKainuun asuttamisesta

• Linnanisäntä Kustaa Fincken (1510–1566), kehotuksesta vuonna 1552 Kainuuseen muutti 140 savolaista talonpoikaa saatuaan kolmen vuoden verovapauden. Savolaisen uudisasutuksen mukana Kainuuseen saapui monta sukua, joilla oli nen- päätteinen sukunimi.

• Sitä ennen Kainuussa asui lappalaisia ja muutama karjalainen, joiden leviämistä haluttiin rajoittaa.

• Karjalaisilla ”väärä” uskonto• Savolaiset pelkäsivät venäläisiä

• Linnanisäntä Kustaa Fincken (1510–1566), kehotuksesta vuonna 1552 Kainuuseen muutti 140 savolaista talonpoikaa saatuaan kolmen vuoden verovapauden. Savolaisen uudisasutuksen mukana Kainuuseen saapui monta sukua, joilla oli nen- päätteinen sukunimi.

• Sitä ennen Kainuussa asui lappalaisia ja muutama karjalainen, joiden leviämistä haluttiin rajoittaa.

• Karjalaisilla ”väärä” uskonto• Savolaiset pelkäsivät venäläisiä

Kainuuta asuttivat savolaisetKainuuta asuttivat savolaiset

• Olavinlinnan päällikkö Kustaa Fincke johti• Sakkoja jos ei totellut määräyksiä• Ensimmäiset 1552: Olli Tuppurainen, Erkki ja Olli

Karjalainen, Olli Sopanen, Olli Hallikainen, Olli Lattuinen, Paavo Karppinen, Pekka Montaneuvoinen ja Paavo Raappanainen sekä eräs Hiltunen.

• Venäläisten omille alueille ei savolaisia hyväksytty ja rappasodat alkoivat 1570-luvulla

• Aluksi suuri osa Kainuusta kuului Limingan pitäjään

• Olavinlinnan päällikkö Kustaa Fincke johti• Sakkoja jos ei totellut määräyksiä• Ensimmäiset 1552: Olli Tuppurainen, Erkki ja Olli

Karjalainen, Olli Sopanen, Olli Hallikainen, Olli Lattuinen, Paavo Karppinen, Pekka Montaneuvoinen ja Paavo Raappanainen sekä eräs Hiltunen.

• Venäläisten omille alueille ei savolaisia hyväksytty ja rappasodat alkoivat 1570-luvulla

• Aluksi suuri osa Kainuusta kuului Limingan pitäjään

Limingan hallintopitäjä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla

Lähde: Markku Kuorikoski

Martini valitti 1759 maaherralle, että Pohjanmaalla vallitsee toisten (s.o.savolaisten) sorroksi sellainen

suitseton vapaus, että tämän läänin lähimmissä rajapitäjissä on hädintuskin enää edes talojen pystyssä pitämiseen miehistä väkeä saatavana, puhumattakaan

niiden hyödyllisten tointen edistämiseen, ja epäkohta on päivittäin meidän vahingoksemme lisääntynyt. Renkimies

Heikki Kaikkosta, Sotamiehen poika Hemminki Aspia eli Remestä, reservisotamies Erkki Summania eli Lappalaista ja

Juhana Ullmania ynnä piikatyttö Rikiina Ryynätärtä Pohjanmaan puolella silloin ”suojeltiin”, vaikka näitä jo itse

maaherrakin oli vaatinut sieltä takaisin”.

Martini valitti 1759 maaherralle, että Pohjanmaalla vallitsee toisten (s.o.savolaisten) sorroksi sellainen

suitseton vapaus, että tämän läänin lähimmissä rajapitäjissä on hädintuskin enää edes talojen pystyssä pitämiseen miehistä väkeä saatavana, puhumattakaan

niiden hyödyllisten tointen edistämiseen, ja epäkohta on päivittäin meidän vahingoksemme lisääntynyt. Renkimies

Heikki Kaikkosta, Sotamiehen poika Hemminki Aspia eli Remestä, reservisotamies Erkki Summania eli Lappalaista ja

Juhana Ullmania ynnä piikatyttö Rikiina Ryynätärtä Pohjanmaan puolella silloin ”suojeltiin”, vaikka näitä jo itse

maaherrakin oli vaatinut sieltä takaisin”.

Muutosta Pohjanmaalle 1750-luvullaMuutosta Pohjanmaalle 1750-luvulla

Kainuun asutuksen muistomerkki Paltamossa Kiehimänvaaralla

Kainuun asutuksen muistomerkki Paltamossa Kiehimänvaaralla

Ensimmäinen kirkko oli Manamansalossa. Kello on nyt Solovetskissa (oikeanpuoleinen)

Ensimmäinen kirkko oli Manamansalossa. Kello on nyt Solovetskissa (oikeanpuoleinen)

Kiitoksia mielenkiinnosta!

Kiitoksia mielenkiinnosta!