koulutuksen tuottavuus ja arviointi
Post on 12-Jan-2016
74 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
1
KOULUTUKSEN TUOTTAVUUS JA ARVIOINTI
Kasvatustieteen päivätKoulutussuunnittelu ja –ekonomiasymposium 23.11.2006
Esko KorkeakoskiPääsuunnittelija, dosenttiKoulutuksen arviointisihteeristöJyväskylän yliopisto
2
TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN LÄHTÖKOHTIA
1) Eurooppalainen laadunedistämispolitiikka
2) Edellisen ja nykyisen hallituksen ohjelmat
3) Kansallinen tuottavuusohjelma
4) Kestävän kehityksen tukeminen julkisessa taloudessa
5) Julkisen palvelusektorin tuottavuuden ja työn laadun parantaminen
6) Yhteiskunnalliset muutostarpeet
3
MITÄ TUOTTAVUUS ON?Tuottavuudella tarkoitetaan kaikkien panosten kykyä saada aikaan
tuotoksiapanoksissa on kyse myös panosyhdistelmistä ja yhdistelmien keskinäisestä tehokkuudestatuotoksissa on kyse mm. suoritteista, toiminnan seurauksista, hyödyistä ja haitoista sekä vaikutuksista
Tuottavuus (productivity) voidaan kuvata tuotosten ja niiden
aikaansaamiseksi käytettyjen panosten suhteena
tuotosten määrä ______________
panosten määrä
Työn tuottavuus mittaa henkilöstön käytön tehokkuutta eliesim. tuotokset suoritteina (määrä ja laatu) henkilömäärää, työtuntimäärää tai työvoimakustannuksia ja henkilötyövuotta kohden. Prosessitulokset vai saavutetut tavoitteet?
4
TYÖN TUOTTAVUUS, BRUTTOKANSANTUOTE TYÖTUNTIA KOHTI , USA 2004 = 100.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130
Portugali
Espanja
Japani
Sveitsi
Ruotsi
Iso-Britannia
Italia
SUOMI
Tanska
Saksa
Itävalta
USA
Alankomaat
Irlanti
Belgia
Ranska
Norja
5
MITÄ ARVIOINNILLA TAVOITELLAAN?
kehittäminen oppimisen parantaminen tulosvastuu (tavoitteiden saavuttaminen)
tiedon tuottaminen eettisten tavoitteiden edistäminen
Arvoja arvioinnin ja tuottavuuden taustalla- taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen- materiaalisen hyvinvoinnin edistäminen- ulkonaisten tehokkuuspiirteiden vahvistaminen: enemmän, nopeammin, paremmin- hyvä elämä?
(Lähteitä: mm. koululait, Patton 1990, Guba & Lincoln 1989, Scriven 1998, Jakku-Sihvonen & Heinonen 2001).
6
Arvottaminen – arvottavat
johtopäätökset, kehittämistarpeet ja
-suositukset
Auditointi -mm. tutkintatiedot
siitä, miten prosessit ja
tulokset vastaavat suunnitelmia
Sertifiointi -todistukset toiminnan laadusta
Vertailu -esim. yksiköiden,organisaatioiden järjestelmien välillä soveltuvissa kohteissa
Tiedon tuottaminen -esim. määrät, erot, yhteydet, selitykset, trenditiedot ja johtopäätökset
ARVIOINTI -kyse on kaikista niistä toimenpiteistä, joiden
avulla määritetään tarkasteltavan
kohdeilmiön tilan arvo suhteuttamisperustaan
nähden.Koulutuksen erityisyys
kohteena?
7
ARVIOINTITOIMINNAN JÄRJESTELMÄLUONNE KOULUTUKSESSA – SISÄINEN JA ULKOINEN TARKOITUKSENMUKAISUUS
RESURSSITLAIT, ASETUKSET
TAVOITTEET
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
TALOUDELLISET
EDELLYTYKSET
PROSESSITHALLINTO
JOHTAMINEN
OPETUS
OPPIMINEN …
TULOKSETVAIKUTUKSET
VAIKUTTAVUUS
ARVIOINTIKEHITTÄMINEN
TUTKIMUS META-ARVIOINTI ENNAKOINTI FOLLOW UP
TIEDON ja TIETÄ-MYKSEN
HYÖDYNTÄMINEN
8
TIETOTUOTANTO TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEN TAUSTALLA – arviointi panoksina, tulokset tuottavuutena
Mitä pitäisi tehdä?
Mitä todella tapahtuu koulutuk-sessa / työ-elämässä / yhteis-kunnassa?
Mitä opiskelijat / asiakkaat hyötyvät toiminnas-ta?
Mitkä ovat yhteis-kunnan / työelämän tulevaisuu-den haasteet?
Mitä uusinta tietoa alalta on käytet-tävissä?
Säädökset?
Opetus-suunnitelman tavoitteet?
Toiminta-suunnitelman tavoitteet?
Toiminnan kuvaus; mitä on tehty, jätetty tekemättä, miten on toimittu?
Toteutuneet tavoitteet – kuinka hyvin?
Toteutumat-tomat tavoitteet?
Mitä muuta on saavutettu?
Hyödynne-täänkö tietoa yhteiskunnan tarpeista, ennakointi-tietoa alan kehityksestä?
Käytetäänkö uusinta tutkimus- ja arviointi-tietoa?
9
TUOTTAVUUTTAEDISTÄVÄT STRATEGISETRATKAISUT ESIM.ARVIOINTI
TUOTTAVUUDEN ARVIOINTIMENETELMIENKEHITTÄMINEN- LAADULLISET- MÄÄRÄLLISET
TUOTTAVUUDEN TILA- AJATTELUN MUUTOKSET- TAVOITTEIDEN MUUTOKSET- PROSESSIEN MUUTOKSET- TUOTAVUUDEN PARANEMINEN
KOULUTUKSEN TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN
ARVOTTAVOITTEET
TUOTTAVUUTTA EDISTÄVÄ
TOIMINTA ESIM. ARVIOINTI-PROSESSIT (ERITYISESTI NS.
KEHITTÄVÄ ARVIONTI)JA ARVIOINTIEN
HYÖDYNTÄMINEN
10
HYVÄN OPETUKSEN, OPISKELUN JA OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN EDELLYTYSTEN LUOMINEN – KOHDISTUUKO JÄRJESTELMÄN SYNERGINEN TARMO OIKEISIIN ASIOIHIN?
Koulutus-, talous- ja sosiaalipolitiikka
EU:n toiminnan yhteydet
OECD:n yhteydet
Koulutusjärjestelmän toimivuus
Paikalliset resurssit, tuki- ja ohjauspalvelut Opettajan suhde opettamiseenOppilaan suhde oppimiseensa
Oppilasta koskeva tieto
Oppilaan ja opettajan pedagoginen suhde
11
2.a) paikallinen ops 2.b) oppilaitoksen ops
3. toimeenpantu ops (opettajan oma ops)
5. oppimistulokset (toteutunut ops)
4. oppilaan elämä ops (opetus-opiskelu-oppimisprosessi)
1. opetussuunnitelman perusteet
Koulutuksen tuottavuus opetussuunnitelmien, niiden tasojen ja oppimistulosten vastaavuutena
OPETUSSUUNNITELMAN HYÖDYNNETTÄVYYS?
OPETUSSUUNNITELMAN HYÖDYNTÄMINEN?
OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUKSEN PANOKSENA (ARVOT, PÄÄMÄÄRÄT)?
OPETUSSUUNNITELMA KOULUTUKSEN TULOSKRITEERINÄ?
12
TABLE 1. National learning outcomes 1998–2002.
SUBJECTYEAR OF DATA COLLECTION
AGE GROUP
LEVEL OF OUTCOMES; PER CENT OF MAXIMUM POINTS
VERBAL DESCRIPTION
MOTHER TONGUE 2000 6. 64 satisfactory
MATHEMATICS 2000 6. 58 fair
SCIENCE 1998 9. 45 pass
MATHEMATICS 1998 9. 54 fair
ENGLISH 1999 9. 64 satisfactory
MOTHER TONGUE 1999 9. 64 satisfactory
MATHEMATICS 2000 9. 54 fair
RELIGIONETHICS
2001 9. lutheran: 68orthodox: 73
ethics: 59
satisfactorygoodfair
MOTHER TONGUE 2001 9. mother tongue (reading, writing, grammar): 62
satisfactory
MATHEMATICS 2002 9. 57 fair
A-SWEDISH 2001 9. 62 satisfactory
B-SWEDISH 2001 9 53 fair
National exams are founded on the Finnish national curriculum in the evaluations.
13
Opetuksenlaadun tekijöitä (toiminta)
Opetuksen tavoitteet ovat korkeatasoiset, selvät, perustellut ja priorisoidut, opettajat ovat sitoutuneet opetussuunnitelmaan ja sen kehittämiseen (panosten perusteet).
Opiskelijoita arvostetaan; heidän ikänsä ja erilaisuutensa otetaan huomioon.
Oppimisen lainalaisuudet otetaan huomioon; opetuksessa sovelletaan tehokkaasti didaktisia periaatteita ja käytetään vaihtelevia kognitiivisia, sosiaalisia ja toiminnallisia prosesseja.
Opetusjärjestelyt ja –menetelmät ovat tarkoituksenmukaisia mm. opiskelijoiden, tavoitteiden, tilanteiden kannalta.
Oppimistulokset ovat hyvät suhteessa tavoitteisiin, opiskelijan edellytyksiin ja lähtötasoon (lisäarvo).
KUVIO X. Opetuksen laadun osatekijöitä ja niiden yhteyksiä sekä laatuvaatimuksia koulun kontekstissa. Tehdäänkö oikeita asioita oikein?
14
TULOKSELLISEN OPETTAMISEN KUVAAMINEN – The International System for Teacher Observation and Feedback (ISTOF) –prosessin pohjalta
1) arviointi2) eriyttäminen ja inkluusio3) opetuksen selkeys4) opetukselliset taidot5) oppimisen aktiviteetit ja metakognitiivisten taitojen kehittäminen6) opetustilanteen ilmapiiri7) opetustilanteen johtaminen
Komponentit jakaantuvat 22 indikaattoriin ja indikaattorit 3-4 osioon. Tavoitteena on kansainvälisen standardoidun opettajan ja opetuksen tuloksellisuutta mittaavan pätevän (validin) mittarin kehittäminen.
Taustalla on oletus mm. opettajaeksperttiyden kehittymisen yhteyksistä tuottavuuteen ja pyrkimys löytää laadukkaaseen oppimiseen johtavia toimintatapoja (vrt. OECD/CERIn tavoite).
15
PERUSOPETUSPEDAGOGIIKAN ARVIOINTI - opetusministeriön toimeksianto 10.11.2006
Arvioinnin pääkohteet opetusmenetelmät ja työtavat opetuksen suunnittelu opetusvälineiden ja –materiaalien käyttö
Fokusointi – mitä tavoitellaan? Yhteydet laajempaan kontekstiin? Menetelmät?
16
PARANEVATKO OPPIMISTULOKSET, VAIKKA OPETUS EI MUUTUKAAN?
1) Luokkahuonetyöskentely on pysynyt tällä vuosisadalla pääpiirteissään samanlaisena (Cuban 1982; Sirotkin 1983; Kuusela 2003).
2) Koulun kriisin ydin on sisäinen inertia, traditiossa pitäytyvä konservatiivisuus yhteiskunnan muuttuessa (Coombs 1985).
3) Suomessa ei ole tuettu opetuskulttuurin muuttumista kylliksi – opetussuunnitelman ihanteiden ja käytännön välillä suuri kuilu (Norris ym. 1996; osin myös Simola 1995).
4) Peruskoulu ei ole pedagogisesti juurikaan muuttunut 1970-luvun koulusta (Korkeakoski ym. 2001); opetuksen uudistuminen näyttää olevan ikuisuuskysymys (Pehkonen 1992).
17
MISTÄ KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET MUODOSTUVAT?
1. Noin 2/3 perusopetuksen kustannuksista syntyy opetuksesta ja siitä 90 % on palkkakustannuksia.
2. Oppilaitoksen koko ja kustannukset?3. Oppilaitoksen koko ja oppimistulokset?4. Opetusryhmän koko ja kustannukset?5. Opetusryhmän koko ja oppimistulokset?6. Opettajien koulutustaso ja oppimistulokset?7. Opettajien kelpoisuus eri oppilaitosmuotoihin ja kustannukset?
Noin 3000 tutkimuksen tulokset (Wahlberg 1986): opetuksen laadulla ja opetusajalla merkittävä yhteys oppimistuloksiin. Laadun parantaminen ja ajan lisääminen nostavat kustannuksia (Beaton 2004).
Missä määrin voidaan aikaa resurssina lisätä, parantaa laatua ja samanaikaisesti tinkiä kustannuksista?
18
0 50 100 200 300 400 500 600
Ks. M-L Pernu, Arviointi 1/2001, Opetushallitus
35000
30000
25000
20000
15000
10000
5000
0
PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKAT 1.-6. KÄSITTÄVIEN KOULUJEN OPETUKSEN OPPILASKOHTAISET KUSTANNUKSET KOULUN KOON MUKAAN VUONNA 1999 (N = 211) - mk/oppilas
19
PANOSTEN MÄÄRISTÄOPPIMISTULOSTEN TAUSTALLA (OECD 2005)
Virallisten vaatimusten mukaan opetustuntien määrä OECD-maissa 7-14 –vuotiaiden opiskelussa on keskimäärin 6852 tuntia Skotlannissa, Italiassa ja Alankomaissa 8000 tuntia Suomessa 5523 tuntia
Ylemmällä perusasteella oppilasmäärä luokassa OECD-maissa keskimäärin 24 oppilasta Japanissa ja Koreassa noin 30 oppilasta Tanskassa, Islannissa ja Sveitsissä alle 20 oppilasta Suomessa vuosiluokilla 7-9 alle 20 oppilasta?
Koulutusmenojen BKT-osuus Suomessa hieman alle OECD keskiarvon 2001 (perus- ja keskiaste) – osuus selvästi vähemmän kuin Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla.
20
21
ARVIOINTINEUVOSTON HANKEALOITE TUOTTAVUUDEN ARVIOINNISTAYLEISSIVISTÄVÄSSÄ KOULUTUKSESSA 2006
HANKKEEN TARKOITUS
1) edellytysten luominen tuottavuuden parantamiselle
2) tuottavuuden arviointimenetelmien kehittäminen
3) tuottavuuskeskustelun ja -ajattelun rikastaminen yleissivistävässä koulutuksessa
22
HYVÄT TOIMINTAMALLIT TUOTTAVUUDEN ARVIOINNIN KOHTEENA
Toimintamallilla tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, jonka osa-alueet ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa ja jossa mallin osa-alueiden tuloksellisuushyötyjä voidaan arvioida erikseen ja yhteydessä toisiinsa.
Hanke käynnistetään julistamalla tuottavuusraha haettavaksi. Tuottavuusrahaa voivat hakea kaikki yleissivistävän koulutuksen järjestäjät tai oppilaitokset. Hakuilmoituksessa kerrotaan hakuehdot ja arvioinnin kriteerit.
Esimerkkejä kohteista: Miten kunta on järjestänyt erityisopetuksen? Miten koulutilojen käyttö on järjestetty (esim. käyttöaste, moninaiskäyttö,
tilojen käytön hallinnointi ja seuranta)? Miten järjestäjän/oppilaitoksen arviointityö on organisoitu opetuksen ja
oppimisen tueksi?
23
TOIMINTAMALLIEN ARVIOINNIN KRITEEREJÄ
Mallin 1. perustuminen verkottumiseen2. kustannusvaikutusten merkittävyys3. evidenssi toiminnan laadun parantumisesta 4. kyky mukautua muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin 5. mallin käyttöönotto- ja kehittämisprosessien selkeys ja
systemaattisuus6. soveltuvuus erilaisiin toimintaympäristöihin
24
ARVIOINNIN KANSALLISET PÄÄTUOTOKSET
1) hankkeen käynnistämät prosessit2) mittari, jolla toimintamallien tuottavuutta
arvioidaan (sovellettavissa paikallisesti ja kansallisesti)
3) hyvät toimintamallit (tuottavuuskriteerein) – levitystä varten
4) toimintamalleihin perustuvat kansalliset johtopäätökset ja kehittämissuositukset
Hankekuvaus osoitteessa: www.edev.fi (aloitteet 2006)
25
ARVIOIMMEKO OIKEITA ASIOITA PYRITTÄESSÄ
PARANTAMAAN TUOTTAVUUTTA?
1) Keskitytäänkö koulutuksessa oikeisiin asioihin?2) Tarkastellaanko koulutuksen päämäärien
tarkoituksenmukaisuutta systemaattisesti?3) Tukeeko koulutus luovuutta ja innovatiivisuutta?4) Antaako koulutus haasteita myös lahjakkaiden
oppimiselle? 5) Tukeeko koulutusjärjestelmä eri tasoilla
systemaattisesti oppimisen, opiskelun ja opetuksen edellytysten parantamista?
6) Miksi koulun pedagogiikka uudistuu hitaasti?7) Onko arvioinnin kohteena oleva koulutuksen tasa-
arvo(käsitys) liian kapea-alainen?
26
MERKITSEEKÖ TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN VAIN AHTAAMPIA KEHYSBUDJETTEJA JA HENKILÖSTÖMÄÄRIEN SUPISTUKSIA? MIHIN RAKENTEISIIN ARVIOINTIEN TULISI KOHDISTUA TUOTTAVUUDEN PARANTAMISEKSI?
1) Opettajankoulutus – opetusta säilyttävä vai uudistava rakenne?
2) Opettajien palkkausjärjestelmä – este vai katalysaattori opetusresurssien uudelleenallokoinnille?
3) Opetussuunnitelmaohjaus – massiivinen järjestelmä vailla realistisia toteutumismahdollisuuksia vai kehittämisdynamiikan moottori?
4) Valtionosuusjärjestelmä – tuottavuutta passivoiva vai aktivoiva järjestelmä?
5) Kansallinen arviointitoiminta (myös laatujärjestelmät) –toteava tiedontuottaja vai aito kehittämisväline?
6) Formaalien ja informaalien oppimisympäristöjen vaikuttavuusalueet – täydentävätkö toisiaan vai menevätkö päällekkäin?
27
MIKSI TIETO EI AINA AUTA KEHITTÄMISESSÄ?
1) Taloudellisen kehityksen suurin este on yhteiskunnan arvojen ja institutionaalisten normien muutosten vastustus. (Talcott Parsons)
2) Opetuksen ja oppimisen perusrakenteet eivät muutu, koska useimmat kehittämisstrategiat eivät keskity oppimiseen ja opetukseen. (Mark Berends 1992).
3) Tiedonhankinnan tulee olla järjestelmällistä ja perustua oikeaan metodiin, päämääränä valmiin tiedon järjestelmä. (Aristoteles) Onko näin?
Hallinnollisten rakenteiden muutos ei riitä.1) Koulussa muuttumattomien tekijöiden havaitseminen osoittaa, ovatko
muutokset olleet syvälle käypiä vai marginaalisia. (Walo Hutchmacher)2) Muutoksen kannalta tiedon on läpäistävä ihmisten mentaalisen
järjestelmän kokonaisuus – älyllinen / kognitiivinen osajärjestelmä ei riitä. (Jaana Venkula)
top related