kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Post on 05-Jul-2015
346 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Kunnan (Turun kaupungin) ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen
Kristiina Hellstén, hankejohtajaTurun kaupunki, hyvinvointitoimiala
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle Tampere 2.12.2014
Esityksen sisältö
1. Kunta (Turun kaupunki) kumppanina
2. Kolmannen sektorin ja järjestötoiminnan erityispiirteitä
3. Yhteistyön/kumppanuuden rakentumien
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
TERVEISET TURUSTA!
Turku – Suomen vanhin kaupunki
• Perustettu vuonna 1229
• Turun kaupungin väkiluku 182 072 (12/2013), joista yli 65-vuotiaita 35 800
• Yli 75-vuotiaita 15 997 (8.9 %), joista yli 85-vuotiaita 4964 (2,7 %) – eniten suurista kaupungeista
• Kaksikielinen kaupunki, ruotsinkielisiä asukkaita 5,4 %
muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus n.8%
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
65 + väestö Turussa 2012-2020
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
TURKU 2029 Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki
Turun kaupungin visio
Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen
yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.
Strateginen ohjelma:Hyvinvointi ja aktiivisuus
Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen
Kaupungin toiminnan päämääränä on kaupunkilaisten kestävä hyvinvointi
o Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä
o Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka
o Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja
Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen
Puitteet kaupunkilaisten hyvinvoinnille luodaan laaja-alaisella yhteistyöllä, jossa •palveluohjauksen kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyökumppaneita •kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan kumppanuuksilla ja avustuspolitiikan uudistamisella strategian tavoitteita tukeviksi•kaupungin omaa toimintaa ja tehtäviä arvioidaan jatkuvasti ja soveltuvia toimintoja voidaan siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi kumppanuuteen perustuen •kaupungin hallinnoimia sisä- ja ulkotiloja avataan kuntalaisten sekä yhteisöjen käyttöön ja niiden käyttöä helpotetaan•kaikki kaupungin tilat arvioidaan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta.
Aktiivinen kaupunkilainen
Aktiivisella harrastamisella on yhteys parempaan koettuun terveyteen ja hyvän elämän kokemuksiin
o Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle
o Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssao Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä
paremmin asiakas- ja asukastietoao Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämälläo Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja
päätöksentekoao Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin
edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen muotoja
o Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi
Turun Palvelutori-projektiTavoitteena on kehittää erityisesti Turun kaupungin 1. palveluverkkoa, 2. asiakas- ja ratkaisulähtöistä toimintamallia,3. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä 4. palvelutiedon hallintaa.
Tuloksilla uskotaan olevan positiivinen vaikutus•asiakkaan hyvinvointiin, •palveluntuottajien mahdollisuuksiin kehittää toimintaansa ja•kunnan talouteen.
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Taustaa Palvelutorin kehittämiselle • Tavoitteet ovat johdettavissa Turun kaupungin strategioista ja
kehittämisen painopisteistä.• Kaupungin uudistamisohjelma• Hyvinvointitoimialan toimialan organisaatiomuutos
• Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla palveluohjaus on yhtenä kehittämisen painopistealueena. Asiakaspalvelupisteessä tapahtuvan toiminnan on tarkoitus olla vanhuspalvelulain ja kaupungin strategian mukaista tehokasta, vaikuttavaa ja asiakaskeskeistä palvelua.
• Osa Sitran Aktiivinen kansalainen – avainaluetta.• Toteutetaan elokuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä
aikana.
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Palvelutori-projektissa kehittäminen kohdentuu ennaltaehkäiseviin vanhuspalveluihin
Yksityiset palvelut
SAS
Ympärivuorokautinen hoito
Kotihoito
Jatkuva hoitoprosessiin kuuluva tarpeen arviointi
Ratkaisukeskeinen palvelunohjaus
1.Asiakkaan toiveiden ja tarpeen kuuleminen 2.Yhteinen tilanteen arvio
3.Toiveiden ja tarpeiden priorisointi 4.Ehdotus ratkaisuksi
5.Palveluista sopiminen / ohjaaminen palveluihin
UUSI ASIAKAS
Ohjaus ja neuvonta
Järjestöt ja vapaaehtoistyö
Omaiset ja omaishoito
Ennaltaehkäisy
Palveluseteli siivous
Jatkuva ja säännöllinen kaupungin kotihoito
Omaishoidontuki
Tukipalvelut Jatkuva ja säännöllinen
kotihoito palvelusetelillä
3 Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen (Kristiina Hellstén)
1. Kerätään tarvittava tieto järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin palvelutarjoajien toiminnasta.
2. Muokataan tieto sellaiseen muotoon, että se on palveluohjaustilanteissa helposti ja tavoitteellisesti hyödynnettävissä.
3. Tehdään toimintasuunnitelma ja – malli kolmannen sektorin ja muiden palvelutarjoajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
TURKU 2029 STRATEGIA lähtökotanaTuloksena KUMPPANUUSMALLI- ja KUMPPANUUSSOPIMUKSET, joita työstetään ja arvioidaan KUMPPANUUSFOORUMEISSA v. 2014
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Kolmas sektori
• Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiallisesti yhdistyksiä, järjestöjä, säätiöitä ja yhteiskunnallisia liikkeitä, uusosuuskuntia ja oma-apuryhmiä, joiden nähdään yleensä toimivan välittävässä roolissa yksityisen (markkinat) ja julkinen (valtio/kunnat) välillä (Ojala 2009).
• Kolmannen sektorin toimijoilla tarkoitetaan perinteisesti kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä säätiöitä ja osuuskuntia, joille on ominaista vapaaehtoistoimintaan perustuva, voittoa tavoittelematon sekä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita omaava toiminta (Konttinen 2008; Pyykkönen 2008).
• Kolmannen sektorin toiminta yksityisen ja julkisen sektorin rinnalla täydentää ja tukee yhteiskunnallista palvelutarjontaa, mutta vapaaehtoistoiminnalla ei voida tuottaa lakisääteisiä palveluita
02.12.2014kristiina.hellstén@turku.fi
Järjestö/yhdistys Järjestöllä tarkoitetaan useamman kuin kahden henkilön vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteenliittymää, jonka perustana on jokin yhteiseksi ymmärretty intressi (Patentti- ja rekisteri-hallitus, PRH, 2014). PRH:n järjestöjen luokittelurunko:
1. Poliittiset järjestöt2. Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset4. Kulttuurialan yhdistykset (sis. kyläyhdistykset)5. Vapaa-ajan yhdistykset (sis. nuorisoyhdistykset)6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset8. Maanpuolustukseen ja kv-suhteisiin liittyvät yhdistykset9. Muut yhdistykset (sis. VPK, Martat, eläkeläisyhdistykset)
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Yhdistyskentän laajuus ja merkitys
• Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa yli 139 000; Varsinais-Suomessa noin 9700; Turussa n. 5000 kpl
• Ikääntyneiden järjestöosallistuminen Suomessa EU:n huipputasoa: yli puolet 60 vuotta täyttäneistä osallistuu jonkin järjestön tai seurakunnan toimintaan
• Eläkeläis- ja veteraanijärjestöjen jäsenmäärä on n. 450 000
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Kumppanuus= kahden tai useamman autonomisen toimijan välinen pitkäjänteinen yhteistyö, jonka perustana on keskinäinen luottamus-> osapuolet toisiinsa nähden autonomisia eli riippumattomia-> kumppanit ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä ja ne voivat milloin tahansa päättää osallistua tai olla osallistumatta yhteistyöhön-> kumppanuus on pitkäjänteistä
KOORDINAATIO/YHTEISTYÖ/KUMPPANUUS/VERKOSTO?
-> käytännössä yksikään suhde ei ole samanlainen
Kumppanuuden rakenteet
• Kumppanuuden toimijajoukko• Kumppaneiden väliset suhteet, roolitukset
ja työnjako• Kumppanuuteen liittyvät sopimukset• Kumppanuuden kehittämisfoorumit ja
dialogiset toimintatavat• Riittävät resurssit ja kannustimet
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Kumppanuussopimukset• kirjoitetut tai kirjoittamattomat sopimukset• sovitaan mitä kumppanuudella tavoitellaan, miten
kumppanuustoimintaa koordinoidaan, mihin ja millä tavoin osapuolten tulee sitoutua kumppanuuteen ja miten tieto liikkuu osapuolten välillä
• liian tarkat kirjalliset sopimukset voivat heikentää toimijoiden autonomisuuden ja osallisuuden tunnetta
• Euroopan unionin sisämarkkinoiden vahvistaminen on muuttanut järjestöjen, kuntien ja yritysten keskinäisiä suhteita: palvelujen kilpailuttaminen
• -> KUMPPANUUDESTA TARKEMMIN SÄÄDELLYIKSI PALVELUIDEN HANKINTASUHTEIKSI
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Kumppanuuden kehittämisprosessi
1. Yhteistyön tarpeen tunnistaminen2. Tarvittavien kumppanien kartoittaminen ja
rekrytointi3. Yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen
sopiminen4. Yhteistyön käynnistäminen ja
juurruttaminen5. Toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen
arviointi ja seuranta yhdessä
02.12.2014 kristiina.hellstén@turku.fi
Kiitos!
Yhteystiedot:Hellsten Kristiina, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen, puh. 044 907 3330Lehtonen Antero, palveluverkon ja palveluohjauksen kehittäminen, puh. 0449072785Penkkala Päivi, projektipäällikkö, puh. 040 766 1099Wallin Noora, projektisihteeri, puh. 040 729 1185etunimi.sukunimi@turku.fiwww.turku.fi/aktiivinenkuntalainen
top related