kuntoutusakatemia 12.12.2013 | pekka rapeli
Post on 26-May-2015
225 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Mielenterveys- ja päihdepotilaiden syrjäytyminen:
toivo ja tosiasiat
Kuntoutusakatemia
12.12.2013
Pekka Rapeli, neuropsykologi
HUS päihdepsykiatrian pkl
Toivo I: Hyvä elämä, yhteisöllisyys ja osallistuminen
kiinnostavat myös mielenterveys – ja päihdepotilaita (eli
kaksoishäiriöpotilaita)
Kun edetään askel kerrallaan, voidaan päästä paljon alkuodotuksia pidemmälle.
• Pitkää sairaalahoitoa tarvinnut skitsofreenikko voi pärjätä omin avuin ja jopa palata töihin. Asia selviää Peijaksen sairaalan projektista saaduista kokemuksista.
hankkeessa oli mukana
• 10 potilasta
• vuoden aikana olivat olleet sairaalassa keskimäärin 180 vuorokautta.
• Kaksi potilasta kuntoutui takaisin työelämään.
• Kaiken lähtökohtana on hoitoon sitoutuminen. Se ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä niin potilailta kuin hoidosta vastaavilta.
• Ryhmässä sairaanhoitajana työskentelevä Jenna Ilvonen kertoi, että tapaamisissa ei ole potilaita ja hoitajia, vaan toisilleen tuttuja ihmisiä, jotka kokoontuvat tutussa paikassa.
• Jos 10 henkilön hoitoryhmä olisi tarvinnut sairaalahoitoa entiseen tapaan, hoitokustannukset olisivat varovaisesti arvioiden yli 300 000 euroa suuremmat.
• Mielenterveys- ja päihdepotilaiden joukossa on biologisesti ja kognitiivisesti vahvoja ihmisiä. Uteliaisuus, seikkailunhalu ja rohkeus ovat heillä johtaneet ”vahinkoon”, jonka korjaaminen on vaikeaa, mutta jos onnistuu, lopputulos voi olla odotettua parempi.
• Keski-ikäisessä yleisväestössä päihteiden käyttöhistoria on yhteydessä parempaan kognitiiviseen suoriutumiseen (Dregan 2012) .
3
Toivo II
• Ennuste päihdeongelman lievittymiseen tai paranemiseen kohenee iän myötä, vaikka psyykkiset ja neurokognitiiviset ongelmat tuntuisivatkin ylivoimaisesti kasautuvilta
• Useimmista tapauksissa päihderiippuvuus palaa hiljalleen ”loppuun” 25 – 30 ikävuodesta alkaen, vaikka ongelmien kasautuminen voikin olla voimakkainta 30-40 ikävuoden välillä.
Realismi: keitä ovat päihdeongelmaiset?
yleisväestön joukossa
tietty osa ”piileviä” päihdeongelmia
hoitoa hakevat
päihdeongelmaiset
erityishoitopaikkojen potilaat yms.
valikoituneet otokset
päihdeongelmaisia;
yleensä vain 2 dg potilaita
Pekka Rapeli 2010 www.primetheory.com 5
Millaisia ovat päihdeongelmaiset?
Ketkä ovat alttiita addiktiolle?
• Ovat muita impulsiivisempia.
• Eivät sitoudu yhtä vahvasti kuin muut yhteisön normeihin. (1 – 3 %)
• Tavallista suurempi taipumus masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
• Muita heikompi itsetunto.
• Voivat olla muita herkempiä päihteen tai addiktoivan toiminnanpalkitsevalle vaikutukselle.
• Voivat olla vähemmän herkkiä kokemaan päihteen tai addiktoivantoiminnan kielteisiä vaikutuksia.
• Voivat olla muita herkempiä päihteiden pysyville vaikutuksille aivoissa
West (2006) Theory of Addiction: Oxford: Blackwells
Heillä on vaikeuksia tasapainon saavuttamisessa tai säilyttämisessä
Voivat olla muita herkempiä päihteen tai addiktoivantoiminnan palkitsevalle vaikutukselle…..Herkistyminen ja toleranssi (sietokyvyn kasvu)
vaikutus
Pekka Rapeli 2010
annos
herkistyminen
toleranssi
perustila
1. palkkiorata (mesolimbinen
DA system, VTA ja NaC)
2.
Ehdollistuminen ja
tavaksi tuleminen
ventral (striatum
ja thalamus)
3. Kognitiivinen
kontrolli (PFC ja
HC)
4. interoseptio itsereflektio
ja salienssi
(frontoinsulaainern korteksi,
OFC ja ACC)
5. stressireaktiivisuus,
negatiiviset tunteet ja
viriäminen (laaja
amygdala ja aivojen
stressijärjestelmät
?
?
Vaikutuksia aivoissa
+
-
Tosiasia: Mielenterveys ja päihdekuntoutujille on vähän
”tilausta” työmarkkinoilla. Työmarkkinoiden muutostahti
pikemmin kiihtyy kuin hidastuu.
Työvoimalle asetetut koulutus ja sopeutumisvaatimukset nousevat ja työmarkkinat polarisoituvat
• Keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on laskenut 12 prosenttiyksikköä vuosina 1995–2008.
• Yle Uutiset kertoi viime kuussa, että perinteiset toimisto- ja teollisuustehtävät ovat entistä harvemmassa kahdesta syystä: rutiininomaisia töitä on korvattu tietokoneilla ja myös siirretty halvempiin maihin. Tämä on näkynyt matkatoimistoissa, sihteerin töissä, konepajoilla ja asennushommissa.
• Muutos on selvästi havaittava, sanoo VATT:n erikoistutkija, dosentti Katariina Nilsson Hakkala. Hän puhuu "häviäjäammateista", joihin liittyy keskitason palkan lisäksi keskitason koulutus: lukio tai ammattikoulu.
• Minne töitä sitten on ilmestynyt? VATT:n mukaan eniten työvoimaosuuttaan kasvattaneita ammatteja ovat – paremmin palkatut – matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan eritysasiantuntijat. Myös matalapalkkaiset palvelutyöt ovat kasvaneet ja tulevat kasvamaan
Tosiasia: Kaikki ammatit muuttuvat entistä teknisimmiksi vaatien
samaan aikaan luonnontieteellistä tai teknistä osaamista että
sosiaalisia (ryhmätyö ja ihmissuhde-) ja kaupallisia (markkinointi ja
laskenta-) taitoja
• Hoitorobotit korvaavat pian puuttuvia käsiä vanhustyössä, ehkä jo parin-kolmenvuoden kuluttua. Etelä-Pohjanmaalla on kehitetty vuoden ajan robotiikkaa vanhustyön avuksi. Robottia on testattu keväällä kolmessa pohjalaisessa hoitoyksikössä hyvällä menestyksellä.
• Yle uutiset: Terveys 30.5.2012
• Sastamalassa haluttaisiin jo ensi syksystä alkaen kouluttaa uuden ajan ammattilaisia, jotka osaisivat käyttää ja huoltaa hyvinvointiteknologiaa (Yle 17.10.2013)
• Lähihoitajista hoivateknikoita!
• Tuottavuus paranee!
• Ihmiset vapautuvat niihin töihin, joissa heitä eniten tarvitaan!
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja
ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin
tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista 30 % naisia 70 % miehiä)
Ikäjakauma
0
10
20
30
40
50
60
70
18-25 v. 26-30 v. 31-40 v. 41-50 v. 50-60 v.
Ikäjakauma
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja
ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin
tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista)
työ ja toimeentulo
0
10
20
30
40
50
60
70
kuntouttava
työ
kuntoutusraha, työtön/to
imeentulotuki
opintoraha
sairasloma
eläke
elää vanhempien tuella
työ ja toimeentulo
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja
ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin
tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista)
peruskoulutus
0
10
20
30
40
50
60
70
yo
lukio
menoss
a
lukio
kesk
eyty
nyt
Pk norm
aaliopetu
ksess
a
pk tu
etust
i (erit
yisopetu
s, k
ouluko
ti...
peruskoulutus
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja
ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin
tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista)
Ammatillinen tavoite
0
10
20
30
40
50
60
70
oma y
ritys
Takaisi
n työhön ilm
an am
matill
ista k
un...
koutu
kseen lo
ppuun sa
attam
inen
koulutu
ksee
n hake
utum
inen
kunto
uttava
työ
osa a
ikatyö
päiväto
imin
ta ta
i vapaae
htoist
yö
eläke ?
Ammatillinen tavoite
Kaksoishäiriön hoidon vaiheet
(päihteiden osalta avohoidossa)
Vaihe Kuvaus Tavoite
Kiinnittyminen Ei säännöllistä yhteyttä
hoitopaikkaan. Ei toimivaa
hoitosuhdetta.
Toimivan yhteistyösuhteen
luominen työntekijän kanssa.
Suostuttelu Toimiva suhde työntekijän
kanssa. Potilas ei ole
vakuuttunut siitä, että päihteiden
käyttö olisi ongelma.
Auttaa potilasta näkemään
päihteiden käyttö ongelmana,
joka vaatii toimenpiteitä.
Aktiivinen hoito Potilas on motivoitunut
hoitamaan päihdeongelmaa.
Potilas vähentää päihteiden
käyttöä tai on lopettanut sen
hiljattain.
Auttaa potilasta vähentämään
tai lopettamaan päihteiden
käyttö niin, että se ei enää ole
ongelma.
Retkahdusten
ehkäisy
Potilas on ollut pitkään
päihteetön tai haitallista käyttöä
ei enää ole.
Säilyttää tietoisuus retkahdusten
vaarasta. Ulottaa toipuminen
myös muille elämänalueille
(esimerkiksi työelämään).
HUS päihdepsykiatrian pkl:n 2 dg potilaiden psykososiaalinen tilanne ja
ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet. Otos neuropsykologin/psykologin
tapaamia potilaita (n = 20; n. ¼ potilaista)
Päihdehoidon vaihde
0
10
20
30
40
50
60
70
Kiinnitt
yy? (k
äy harv
oin, p
äihte
et +)
Suostutte
lu (k
äy, päih
teet
+)
Suostutte
lu (v
ähentä
nyt a
lle 1
kk)
Aktiiv
inen h
oito (v
ähentä
nyt 1
- 6
kk)
Päihdehoidon vaihde
Yhteenveto I: Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu on
poikkeustapaus kaksoishäiriöpotilaiden hoidossa ja
kuntoutuksessa.
• Ensin on tehtävä muita asioita:
• ”Kaiken lähtökohtana on hoitoon sitoutuminen. Se ei tapahdu
hetkessä, vaan vaatii kärsivällisyyttä niin potilailta kuin hoidosta
vastaavilta” (Skitsofrenian kuntoutusprojektin arvio)
Palkkiohoidolla helpotusta hoitoon kiinnittymiseen
HUS/HYKS Päihdepsykiatrian klinikan tutkimushanke palkintohoitomallista 2013-14 Potilaille jaettu kysely Kaavake jaettiin sekä Päihdepsykiatrian poliklinikan sekä osaston potilaille. Poliklinikalla kaavakkeet olivat odotustilassa täytettävissä aikavälin 25.11.-5.12.2013. Osastolla hakemus esiteltiin potilaille aamuryhmässä 26.11.2013 ja 4.12.2013, lisäksi kaavake oli vapaasti täytettävissä/palautettavissa em. aikavälin ajan. Vastauspapereita kertyi yhteensä 30 kpl, joista osastolta 13 kpl ja poliklinikalta 17 kpl. Miten arvelet palkkiohoidon vaikuttavan sinuun? 1 erittäin myönteisesti, 2 jonkin verran myönteisesti, 3 ei vaikutusta, 4 kielteinen vaikutus 1 2 3 4 Yht.
Osasto 7 3 3 0 13
Pkl 5 8 4 1 18
Yht. 12 (38,7%) 11 (35,5%) 7 (22,6%) 1 (3,2%) 31
Palkkiohoito perusteltua impulsiivisessa päihteidenkäytön vaiheessa (yleensä nuoria potilaita) sekä vaikeimmissa kaksoishäiriöissä.
Ryhmästä ja vertaistuesta lisätehoa avohoitoon?
Hyvinvointi ja päihteet (suostutteluryhmän) teemat:
• Toipuminen ja tulevaisuus
• Mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi
• Päihteiden käytön merkitys hyvinvoinnille
• Mielenterveyden hoito
• Oman elämän hallintakeinot
• Rentoutuminen
• 18 tapaamista 1/vko
Toipuminen on muutakin kuin
häiriöiden vähentymistä
• Itsensä hyväksyminen ↑
sairaus hyväksytään osaksi omaa elämää ja minuutta.
• Itseluottamus ↑
• Koetut oireet ↓
• Koettu elämänhallinta ↑
• Osallistuminen yhteisön toimintaan ↑
• Myönteiset odotukset tulevaisuuden suhteen ↑
• Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen ↑
Muistetaan hoidossa ja kuntoutuksessa myös lähiverkosto, jonka
auttaminen on usein tarpeellista ja myös helpompaa kuin potilaan
itsensä auttaminen. Voi myös edistää potilaan hoitoon kiinnittymistä
Australia: (n = 2600)• Perheenjäsenten tai muiden
läheisten juomisesta koituneita haittoja 29 %:lla
• 29 % vastaajista ilmoitti ainakin vähäisistä negatiivisista vaikutuksista vuoden aikana ja
• 9 % vastaajista oli kokenut vakavia haittoja läheisen juomisesta.
Yhteenveto II: Kauas on pitkä matka ja suuntakin on alussa
epäselvä. Mitä voitaisiin tehdä toisin?
• Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu on poikkeustapaus
kaksoishäiriöpotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Sen sijaan voidaan
edetä esim. seuraavissa:
• Palkkiohoidolla helpotusta hoitoon kiinnittymiseen.
• Ryhmästä ja vertaistuesta lisäapua avohoidossa toipumiseen ja
toipumistavoitteiden määrittelyyn.
• Muistetaan myös lähiverkosto, jonka auttaminen on usein tarpeellista ja
myös helpompaa kuin potilaan itsensä auttaminen. Voi myös edistää
potilaan hoitoon kiinnittymistä
Kiitos tarkkaavuudesta !
• pekka.rapeli@hus.fi
• 050-4272403
Alkoholi, huumeet ja väärinkäytetyt
lääkkeet. Vorma, Rapeli ja
Pieninkeroinen
Teoksessa Kliininen
neuropsykiatria. (toim. Juva K. ym)
Duodecim 2011)
PERINNÖLLINEN
BIOLOGINEN
HAAVOITTUVUUS
STRESSIPÄIHTEIDEN
KÄYTTÖ
LÄÄKKEET
SELVIYTYMIS-
KEINOT
SOSIAALINEN
TUKI
MIELEKÄS
TOIMINTA
MIELENTERVEYSHÄIRIÖN OIREIDEN VAIKEUTUMINEN
TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN
SUOJAA
ALTISTAA
Tavallista suurempi taipumus masennukseen ja ahdistuneisuuteen….
top related