lainsäädännön ja tulevien määräysten esityksen sisältö ...hiilineutraali kiertotalous...

Esityksen sisältö Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Lainsäädännön ja tulevien määräysten vaikutus hirsirakentamiseenSeppo RomppainenHirsitaloteollisuus ry

PUUNET -koulutus Oulu 28.9.2017

Kuva: Honkatalot

Esityksen sisältö

Kansainväliset sopimukset

Vaikutus hirsirakentamiseen

Kansalliset määräykset

Hirsirakentamisen tulevaisuus

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

§?!!

?!!

Esityksen sisältö

Kansainväliset sopimukset

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Ajuri: ilmastomuutos

YK:n ilmastokokoukset1995 Berliini … Pariisi 2015

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Ilmastosopimukset

Kioton ilmastosopimus astui voimaan lopullisesti 2005. Kioton pöytäkirjan ratifioineet teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään vuosien 2008–2012 kasvihuonepäästönsä alle tietyn prosenttiosuuden vuoden 1990 päästöistä.

YK:n ilmastokokoukset1995 Berliini … Kioto 1997 (2005)…. Pariisi 2015

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Pariisin ilmastosopimus

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Pariisin ilmastosopimus

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Jyrki Kauppinen/ YM

Esityksen sisältö

Vaikutus hirsirakentamiseen

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

?!!

Energiaomavarainen tuotanto

13

Puu ei Suomesta rakentamalla lopuSuomessa sahatusta sahatavarasta yli 70 % menee sellaisenaan vientiin! Puuta voitaisiin jalostaa enemmänkin ikkunoiksi, oviksi ja hirsitaloiksi

Energiaomavarainen tuotantoPuutuotteita valmistettaessa syntyy sivutuotteina enemmän energiaa (energiajakeita) kuin sitä kuluu tuotteita valmistettaessa!

• Puu varastoi hiiltä. Jokainen rakennukseen käytetty puutonni sitoo melkein 2 tonnia hiilidioksidia ilmakehästä

• Keskikokoisessa hirsitalossa on n 30 tonnia puuta. Siihen sitoutuu hiilenä sama määrä hiilidioksidia kuin syntyy n. 400 000 km ajosta henkilöautolla.

1.8 kg CO2

1.3 kg O2

0.5 kg C

=1 kg puuta

Lähteet: Hirsiseinä: Alasaarela Matti , 2008 Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta

elinkaaritarkastelun avulla

Muut seinärakenteet: Saari Arto, 2001 Rakennusten ja rakennusosien

ympäristöselosteet

SEINÄN VALMISTUKSEN ENERGIANKULUTUS JA PÄÄSTÖT

PUU ON YLIVOIMAISESTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN NYKYISIN

KÄYTÖSSÄ OLEVISTA RAKENNUSMATERIAALEISTA

Energiankulutus MJ/m2 Kasvihuonekaasupäästöt g/m2

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

500

1000

1500

beto

niele

men

tti

täys

tiili

tiiliv

erho

ttu

puuv

erho

ttu

hirs

isein

ä

MJ/s

ein

ä-m

2

uusiutumaton

kokonaisenergiankulutus -200000

-150000

-100000

-50000

0

50000

100000

150000

beto

niele

men

tti

täys

tiili

tiiliv

erho

ttu

puuv

erho

ttu

hirs

isein

ä

CO

2-e

q g

/se

inä

-m2

Hirsikampuksen hiilijalanjälki

16

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

1000

1200

0 2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

CO

2-e

qv

pää

stö

kert

ymä

/tn

aika/v

Case- Pudasjärven koulu (hirsikampus)Hiilijalanjälki rakennuksen elinkaaren aikana

Lamellihirsi 275

Betonisandwich

Puurunko, tiiliverhous

Kuva: Matti Alasaarela

Pudasjärven koulu sisältää 973 000 kiloa hirttä ja CLT-levyä. Tämä puumäärä on hiilinielu, johon on sitoutunut noin 430 henkilöauton (135g/km) vuosittaisen ajon (30 000km) tuottamat hiilidioksidipäästöt!

Hirsirakennuksen todellinen lämmöneristämiskyky on huomattavasti parempi kuin laskennallinen

Hirsitalojen energiankulutus; laskennallinen vs. todellinen

Opinnäytetyö Henri Marjakangas, OAMK v. 2014

50

100

150

200

250

50 100 150 200 250

E-lu

ku [

kWh

E/m

2vu

osi

]

Lämmitetty nettoala [m2]

Hirsirakenteiset pientalot (seinän U-arvolla 0,53)

Nykyinen E-lukuraja hirsirakenteiselle pientalolle Uusi raja-arvo hirsirakenteiselle pientalolle Sähkölattialämmitys + takka

Sähkölattialämmitys + ILP Sähkölattialämmitys + takka + ILP Poistoilmalämpöpumppu + takka

Puulämmitys Ilma-vesilämpöpumppu Kaukolämpö

Maalämpöpumppu

Kaavio: Vesitaito Oy

50

100

150

200

250

50

60

70

80

90

10

0

11

0

12

0

13

0

14

0

15

0

16

0

E-lu

ku (k

Wh

E/m

2vu

osi

)

Nettoala (m2)

Pienien hirsitalojen E-lukulaskenta luonnosmääräyksillä

Hirsitalot kustannusoptimaalisilla parannuksilla, ulkoseinän U-arvolla 0,53 W/m²K ja lämmitysmuodolla sähkölattialämmitys + varaava tulisija + ilmalämpöpumppu

Luonnoksen 14.3. esitys pientalolle (YM)

Luonnoksen 14.3. esitys hirsitalolle (YM)

HTT:n alkuperäinen esitys hirsitalolle

Luonnoksen 7.10. esitys hirsitalolle (YM)

HTT:n kompromissi-esitys hirsitalolle luonnokseen 7.10.

Viimeisin neuvottelu tulos

Esityksen sisältö

Notifioitavanaolevat kansalliset määräykset.

Voimaan1.1.2018

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

§

Lähde; Katja Outinen / YM

Lähde; Katja Outinen / YM

Lähde; Katja Outinen / YM

Lähde; Katja Outinen / YM

50

100

150

200

250

50

60

70

80

90

10

0

11

0

12

0

13

0

14

0

15

0

16

0

E-lu

ku (k

Wh

E/m

2vu

osi

)

Nettoala (m2)

Pienien hirsitalojen E-lukulaskenta luonnosmääräyksillä

Hirsitalot kustannusoptimaalisilla parannuksilla, ulkoseinän U-arvolla 0,53 W/m²K ja lämmitysmuodolla sähkölattialämmitys + varaava tulisija + ilmalämpöpumppu

Luonnoksen 14.3. esitys pientalolle (YM)

Luonnoksen 14.3. esitys hirsitalolle (YM)

HTT:n alkuperäinen esitys hirsitalolle

Luonnoksen 7.10. esitys hirsitalolle (YM)

HTT:n kompromissi-esitys hirsitalolle luonnokseen 7.10.

Viimeisin neuvottelu tulos

Lähde; Katja Outinen / YM

Lähde; Katja Outinen / YM

Muita muutoksia

Ilmapitävyys vaatimus ennallaan

LTO 45% -> 55%

LED valaistus -> 20 % valaistuksen energian kulutuksesta

vähennystä

Varaava tulisija ja ILP -> 3000 kWh (nyt 2000/1000)

Käyttöveden järjestelmässä vakiopaineventtiili -> -15 %

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Ilmastosopimukset

Pariisin ilmastosopimus on 12. joulukuuta 2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Pariisin ilmastokokoukseen osallistui 195 Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvaa maata. Sopimus astui voimaan 22. huhtikuuta 2016.

YK:n ilmastokokoukset1995 Berliini … Kioto 1997 (2005)…. Pariisi 2015

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Pariisin ilmastosopimus

Ennen Pariisin ilmastosopimusta tavoitteena oli vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 ja 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

”Pariisin ilmastosopimuksen mukaan taloudellisimmassa mallissa Suomen pitäisi leikata päästöjä vuoden 1990 tasosta noin 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 130 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomen oikeudenmukainen osuus olisi leikata päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 ja 150 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.”

Mari Panzar, Sitra

Riippumattoman Climate Analytics -tutkimusyhtiön tekemä selvitys osoittaa, että Suomen ja EU:n tämänhetkiset päästötavoitteet jäävät kauas Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämistä päästövähennyksistä.

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

Kaavio: Harri Hakaste/ YM

Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen.

Euroopan komission ehdottamat ympäristöarvioinnin kohteet

julkisessa rakentamisessa

Energia-tehokkuus

Uusiutuvatenergialähteet

Materiaalienvalmistus ja

resurssi-tehokkuus

Purkujätteenmäärä ja

kierrätetyt materiaalit

Sisustus-tuotteidenhaitalliset

päästöt

Sisäilmanterveellisyys

Veden säästö

Seuranta-järjestelmät

Työmatka-liikenne

Havainnekuva: Matti Kuittinen

Pudasjärven hirsikoulu. Kuva: Juha Sarkkinen

Puurakentamisen ympäristöetuja

Kestävästihoidettu metsä

CO2 CO2

Bioenergia

Hiilikierto jatkuu

C

Pitkäikäinen hiilivarasto

Havainnekuva: Matti Kuittinen

Ympäristöselosteen (EPD) sisältö

37 2.10.2017

Lähde: Kuittinen & Linkosalmi, 2015: Puupohjaisten rakennustuotteiden

ympäristöselosteiden laatiminen

Hiilijalanjäljen arviointi rakennusmääräyksiin

2017Säädös-

kehityksen tiekartta

2018 Menetelmien

kehitys ja vaikutus-arviointi

2025 Hiilijalanjälki

rakennus-määräyksissä

Matti Kuittinen 38

Havainnekuva: Matti Kuittinen

www.ym.fi/vahahiilinenrakentaminen

Julkisten hankintojen oppaita

Matti Kuittinen 39

Suomeen sopiva vihreän julkisen rakentamisen hankintamalli

Havainnekuva: Matti Kuittinen

LaatukriteeritVähähiilisyyden laatutekijät

Kustannukset

€Energia MateriaalitSoveltuvuus

Innovaatiot

Vihreän julkisen rakentamisen painopisteet

• Strategisena painopisteenä vähähiilisyys, jolla kolme laatutekijää:

• Energia: Rakennuksen energian ja sähkön käytöstä aiheutuneet CO2-

päästöt

• Materiaalit: Rakennustuotteiden elinkaaren CO2-päästöt

• Innovaatiot: Uudet ja luovat keinot vähentää päästöjä

• Näitä täydentävät tarjoajille asetettavat soveltuvuuskriteerit sekä hankinnan

kohteen kustannukset

• Myöhemmin myös muita kriteerejä julkisiin rakennushankintoihin

Lähde: Matti Kuittinen

LaatukriteeritVähähiilisyyden laatutekijät

Kustannukset

€Energia MateriaalitSoveltuvuus

Innovaatiot

Vähähiilisyyden laatutekijät eri hankinnan kohteille

Vähähiilisyyden laatutekijät ovat erilaiset riippuen siitä, mihin

rakennushankkeen vaiheeseen tai urakkamuotoon niillä

pyritään vaikuttamaan.

Suunnittelu Rakennusurakka Materiaalihankinnat

KVR-urakka

Elinkaaripalvelut

Lähde: Matti Kuittinen

Miten muualla?

Hollanti

• CO2-laskenta pakolliseksi 2018

• Raja-arvot päästöille

• Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi

Itävalta

• Valtiollinen ympäristöluokitus

• Monipuoliset taloudelliset kannusteet

• Hyvät arviointi-työkalut

Ranska

• Velvoite ympäristö-selosteille

• CO2-päästöjen rajat 2020

• Pienemmät päästöt = lisää rakennus-oikeutta

Matti Kuittinen 42

Lähde: Matti Kuittinen

Esityksen sisältö

Hirsirakentamisen tulevaisuus

Pudasjärven HirsikampusPuupalkinto 2016

?!!

Taustaa

Kuva Mammuttikoti Oy

Tietämättömyyttä??

Keskisuomalainen 17.8.2016

Samaan aikaan valmistui Pudasjärvellä…

Päiväkoti n. 100 :llelapselle

Osa vuoropäiväkotina

1324 brm2

7 km pääosin 275 mm hirttä

Pikku Paavalin päiväkoti / Pudasjärvi

Rakentamiskustannukset

Kuva Mammuttikoti Oy

Pudasjärven koulukampuksen (n. 9737 k-m2) rakentamiskustannukset olivat noin 22 miljoonaa euroa. Hirsiurakan arvo kohteessa oli 2,3 miljoonaa (alv 0%).

Hirsitaloteollisuus ry selvitti kahdeksan, vuosina 2013 – 2016 valmistuneiden julkisten hirsirakennuskohteiden (kouluja, päiväkoteja) neliöhinnat syksyllä 2016. Keskimääräinen neliöhinta näillä massiivihirsirunkoisilla, ilman lisäeristystä tehdyillä kohteilla oli 2 240,-/ k-m2 (alv 0%). Hinnat on saatu tilaajilta.

Massiivipuu on paloturvallinen materiaali

Kuva: Tomi Toratti

concrete sandwich

Massiivisella hirsirakenteella saadaan kerralla valmista

pintaa molemmin puolin. Suuritöiset ja kalliit seinien eristys-

ja pinnoitusvaiheet työmaalla jäävät pois. Järeitä nostureita

ei työmaalla tarvita.

red brick walltimber frame with brick facades

timber frame and facades

log wall

Edullinen rakentaa

Varma ja koeteltu ratkaisu jo 2000 vuoden takaa

Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha VinhaVain Hyviä Syitä -seminaarissa 9.9.2016

”Yksiaineinen massiivihirsiseinä toimii kosteusteknisesti turvallisesti

(ei erillistä lämmöneristekerrosta ja sen muodostamia rajapintoja).”

”Kosteusteknisesti turvallinen rakenne vähentää rakennuksen

käyttäjien riskiä altistua terveyshaitoille.”

”Hirsiseinä tasaa sisäilman lämpötilan ja suhteellisen

kosteuden vaihteluita.”

”Hirsiseinän lämmöneristyskyky on parempi kuin

laskennallisesti, koska se varaa auringon lämpöä.”

Biotalousstrategia ja julkisen sektorin valinnat

Hiilineutraali kiertotalous

”Nopea muutos edelläkävijäksi tuo kestävää hyvinvointia, talouskasvua ja kilpailukykyä.”

- Sitra -

Pöytä on katettu hirsirakentajille

- Hallitusohjelma

- Biotalousstrategia 2014

- Vähähiilinen julkinen rakentaminen

- Hiilijalanjäljen laskenta

rakennusmääräyksiin 2025

KIITOKSIA! Seppo RomppainenHirsitaloteollisuus rywww.hirsikoti.fi

Kuva: Honkatalot