lajittelun ja kierrätyksen tietoisku 2012 katri närhi

Lajittelun ja kierrätyksen

tietoisku

2012

Katri Närhi

Sisältö

• Jätehuollon lyhyt historia Suomessa

Filmi: http://jatehuolto.z-media.fi/ Pirkanmaan historiaa

Ilmasto http://www.youtube.com/watch?v=p1KxC-S7QgA 10 min

Ympäristön tulevaisuus ja tavoitteita

Yhdyskuntajätettä 2010 n. 2,5 milj. tonnia Valtioneuvoston tavoite 2016:34 % kierrätettiin 50 % kierrätykseen22 % hyödynnettiin energiantuotannossa 30 % energiantuotantoon 44 % kaatopaikalle. <20 % kaatopaikalle.

VN:n periaatepäätös julkisista hankinnoista kunnille ja valtion paikallishallinnolle:25 % hankinnoista kestäviä 2010 50 % hankinnoista kestäviä 2015

EU:n ilmastotavoitteetvähennystavoitteet kasvihuonekaasupäästöille 20 % 2020 mennessä.Energiatehokkuustavoite 20 % ja uusiutuvan energian kasvattamistavoite 20 %.

Ihmiskunnan luonnonvarojen tarpeet Arvioitu tarve n. 1,7 maapalloa tyydyttämään uusiutuvien luonnonvarojen tarpeet 2020. Seuraavan 50 vuoden aikana ruoan kysyntä kasvaa 70–85 % ja veden 30–85 %.

(Global Footprint Network)

Miten tavoitteisiin päästään?

• Kiristämällä lainsäädäntöä• Uusilla teknologiolla• Henkilökohtaisilla valinnoilla ja teoilla

Tuottavuuden lisääminen (materiaalitehokkuus)

= Vähemmästä enemmän ja puhtaammin

Tuottavuuden lisääminen edellyttää osaamisen ja teknologian jatkuvaa parantamista.

Samaa edellyttää myös resurssitehokkuus eli

luonnonvarojen säästävä ja tehokas käyttö.

Tuotannon globaalit ympäristövaikutukset määräytyvät kysynnän ja

tehokkaan tuotannon mukaan.

1. Käytä sähköistä tiedonhallintaa. Vähennä paperinkulutusta ja tulosta kaksipuolisia tulosteita.

2. Aktivoi energiansäästöasetukset tietokoneisiin ja muihin laitteisiin. Sammuta laitteet työpäivän päätteeksi.3. Säästä energiaa kaikin mahdollisin tavoin laturit ja lämmittimet.

4. Vähennä työmatkoja, järjestä etäneuvotteluita. 5. Harrasta hyötyliikuntaa työmatkoilla tai käytä julkisia kulkuvälineitä. Hyödynnä mahdollisuutta etätyöhön.

6. Suosi kasvispainotteisia tarjoiluja ja lounasvalintoja.7. Käytä vettä säästeliäästi.

8. Anna lahjaksi ja kannustimeksi paikallisia palveluja.

9. Kuluta harkiten, käytä uudelleen, kierrätä Lajittele syntyneet jätteet. 10. Hanki ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja. Suosi vuokraamista ja leasing-sopimuksia.Mukaillen WWF:n ohjeistuksesta

Työpaikan 10 ekotehokkuuden ohjetta

Ympäristömerkit

• Auttaa kulutus- ja ostopäätöksissä.• Käytössä useita erilaisia ympäristömerkkejä. • Osa merkeistä on virallisia, kuten Pohjoismainen ympäristömerkki.

Tavoitteet• Lisätä puolueetonta tietoa ympäristövaikutuksista ja ohjata valmistusta

ja kulutusta ympäristöä säästävään suuntaan.• Yritykset voivat hyödyntää ympäristömerkin saaneita tuotteita omissa

hankinnoissa.• Perusajatuksena että kussakin tuoteryhmässä vain ympäristölle

parhaat tuotteet voivat saada ympäristömerkin käyttöoikeuden.

Kestävän kehityksen tuotemerkkejä

Pohjoismainen ympäristömerkki JoutsenmerkkiVirallinen ympäristömerkki

• Tietoa hyödykkeiden ympäristövaikutuksista. • Eri tuoteryhmille omat kriteerit, joissa otetaan huomioon: - luonnonvarojen ja energian kulutus

- haitalliset päästöt- melu ja haju- jätteet ja mahdollisuus hyötykäyttöön.

• Asiantuntijaryhmä arvioi tuotteen olennaisia ympäristövaikutuksia tuotteen elinkaaren eri vaiheissa: valmistuksessa, jakelussa, käytössä ja poistossa.

• Merkin myöntämiskriteerit uusitaan noin kolmen vuoden välein.

Euroopan ympäristömerkki KukkamerkkiVirallinen ympäristömerkki

• Euroopan ympäristömerkki samankaltainen ympäristömerkki kuin Joutsenmerkki.

• Perustuu ympäristövaikutuksiin, joita tuotteesta aiheutuu sen koko elinkaaren aikana.

• Vaatimustaso on asetettu niin, että 5–40 prosenttia tuoteryhmän tuotteista voi saada merkin käyttöoikeuden.

• Ympäristömerkki myönnetään vain tuotteille, jotka täyttävät ennalta laaditut ympäristön kuormitusta koskevat vaatimukset.

Luomutuotanto

Luomutuotannossa ruokaa kestävin, luontoa vaalivin keinoin. Luomussa korostuu eläinten hyvinvoinnin vaaliminen. Geenimuuntelu kiellettyä.

Perustuu:• maan hyvään rakenteeseen• ravinteiden kierrätykseen• ekologiseen kasvinsuojeluun.

Lähde: Agronet

Lähiruoka

• Luomuruoka EU-direktiivipohjaisesti määritelty, mutta lähiruoka monitulkintainen ja kirjava kokonaisuus.

• Lähiruokatyöryhmän (2000) mukaan lähiruoka on ”ruoantuotantoa ja -kulutusta, joka käyttää oman alueensa raaka-aineita ja tuotantopanoksia edistäen oman alueensa taloutta ja työllisyyttä”.

• Suomen Elintarviketeollisuus ry: ”Suomessa tuotettua ruokaa”.

• Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimus ”Lähiruoka on tuotettu Suomessa enintään 100 km:n säteellä sen ostopaikasta”.

Ekoenergia   • Ekoenergia-merkki on Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämä

energian ympäristömerkki. • Käytössä vuodesta 1998 lähtien.• Merkki kriteerit täyttävälle tuulivoimalle, biopolttoaineille, vanhalle

vesivoimalle ja aurinkopaneeleilla tuotetulle energialle sekä energiansäästöä edistäville palveluille.

• Tavoitteena lisätä uusiutuvan energian kysyntää ja kannustaa yrityksiä tarjoamaan uusiutuvista energianlähteistä tuotettua energiaa. 

• Luonnonsuojeluliitto valvoo Ekoenergia-merkin käyttöä vuosittaisin tarkastuksin.

Rainforest Alliance -merkki• Yhdysvaltalaisen ympäristöjärjestön sertifikaatti.• Riippumaton järjestö, joka pyrkii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja

luomaan kestävän toimeentulon sekä työntekijöille että viljelijöille. • Merkin kriteerit painottuvat ympäristömääräyksiin, mukana myös työolojen

vaatimuksia.• Suomessa myynnissä mm. banaaneja, suklaata ja teetä.• Banaanit ja kaakaopavut viljelyksiltä jotka ovat Rainforest Alliancen sertifioimia.

• Sinetin vihreä sammakko takaa, että tuote sisältää raaka-aineita tiloilta, jotka pystyvät täyttämään heille asetetut tiukat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat vaatimukset.

• Marabou Premium 100 g -suklaalevyjen kaakaosta vähintään 30 % tulee Rainforest Alliancen sertifioimilta tiloilta, mutta tämä pitoisuusluku tulee kasvamaan, sillä kaiken aikaa sertifioidaan lisää tiloja. Tulevaisuuden tavoite on että 100 % pavuista tulisi Rainforest Alliancen sertifioimista viljelmiltä.

Reilu kauppa -merkki• Tuotteen tai raaka-aineen valmistuksessa on

noudatettu kansainvälisiä Reilun kaupan kriteerejä

• kriteerit huomioivat kattavasti niin tuottajalle maksettavan korvauksen, työntekijöiden oikeudet, työolot kuin ympäristönkin.

• Kriteerit myös edellyttävät ympäristön suojelua ja kannustavat mahdollisimman luonnonmukaiseen viljelyyn.

www.reilukauppa.fi

Energiamerkki• Laitteeseen

kiinnitettävä energiamerkki osoittaa tuotteen käytön aikaista energiankulutusta asteikolla A-G. Joissakin laiteryhmissä käytetään myös A-luokkaa parempia luokkia: A+, A++ ja A+++.

www.motiva.fi

Alkuperämerkinnät

www.avainlippu.fi

Ympäristön tulevaisuus ja tavoitteita

Yhdyskuntajätettä 2010 n. 2,5 milj. tonnia Valtioneuvoston tavoite 2016:34 % kierrätettiin 50 % kierrätykseen22 % hyödynnettiin energiantuotannossa 30 % energiantuotantoon 44 % kaatopaikalle. <20 % kaatopaikalle.

VN:n periaatepäätös julkisista hankinnoista kunnille ja valtion paikallishallinnolle:25 % hankinnoista kestäviä 2010 50 % hankinnoista kestäviä 2015

EU:n ilmastotavoitteetvähennystavoitteet kasvihuonekaasupäästöille 20 % 2020 mennessä.Energiatehokkuustavoite 20 % ja uusiutuvan energian kasvattamistavoite 20 %.

Ihmiskunnan luonnonvarojen tarpeet Arvioitu tarve n. 1,7 maapalloa tyydyttämään uusiutuvien luonnonvarojen tarpeet 2020. Seuraavan 50 vuoden aikana ruoan kysyntä kasvaa 70–85 % ja veden 30–85 %.

(Global Footprint Network)

Resurssit pienentyvät, saatavuus vaikeutuu ja laatu muuttuu!

Kierrätysraaka-aine Luonnonvarasäästö

Keräyspaperi / tKotikeräyspaperin (laji 1.09) ostohinta 18,90 €/tn 09/10

17 puuta ja 27 000 l vettä

Keräysmuovi / t

Jakeen ja materiaalimäärän mukainen hyvityshinta

1800 kg raakaöljyä

Keräysalumiini / t

Hyvityshinta

n 6 t bauksiittia ja 4 t muita kemikaaleja sekä 95 prosentin energiasäästö.

Materiaalikierrätyksen kasvihuonekaasupäästösäästöt suurimmat paperilla, pahvilla, muovilla ja metallilla.

Lajitellun kierrätysmateriaalin tonnihinta alhainen tai positiivinen.

Sekajätteen käsittelyhinta 127,95 €/tonni.

Lähteet: PK, HSY, L&T

Ympäristöosaamisella säästöä -jätteen kustannusvaikutukset

Jätehierarkian kustannukset

Ehkäisy

Uudelleenkäyttö

€

Materiaali-

kierrätys €€Energiana

hyödyntäminen €€€

Turvallinen loppusijoitus €€€€

Jäteverotuksen laajentuminen

Jätteen väärä käsittely on kallis riskiYmpäristöosaaminenon investointi

www.lassila-tikanoja.fi

Jätelaki 3 §Laissa tarkoitetaan:

• jätteellä ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

• ongelmajätteellä jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

• Lisäksi annetaan määrittely jätteen tuottajasta, kiinteistön haltijasta, toiminnan järjestäjästä, jätteen haltijasta,

kuljetuksen suorittajasta, jätehuollosta, keräyksestä, hyödyntämisestä, käsittelystä ja valvontaviranomaisesta.

Jätehuollon vastuut on jaettu kolmeen ryhmään:

1) asumisessa syntyvät ja niihin rinnastettavat jätteet, joiden jätehuollon järjestäminen on kunnan vastuulla

2) elinkeinotoiminnan jätteet, joiden jätehuollon järjestäminen on jätteen tuottajan vastuulla

3) tuottajavastuun piiriin kuuluvat jätteet, joiden jätehuollon järjestämisestä vastaavat kyseisten tuotteiden valmistajat, maahantuojat ja pakkaajat (esim. renkaat, paristot, SER-jätteet)

Jätelain tavoitteet

• luonnonvarojen järkevä käyttö• ehkäistä jätteiden terveys- ja ympäristöhaittoja• tärkeintä jätteiden synnyn ehkäisy• hyödyntäminen ensisijaisesti raaka-aineena,

toissijaisesti energiana• turvallinen loppukäsittely.

Koskee Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaita.Muilla kuin asuinkiinteistöillä lajiteltava hyötykäyttöön, mikäli seuraavia

jätejakeita syntyy >50 kg viikossa:

• biojäte • keräyspahvi • keräyskartonki   • kyllästämätön puutavara

• keräyspaperia ei sekajätteeseen • toimistokeräyspaperi suositellaan eroteltavaksi muusta paperista

toimistokiinteistöissä • lasia, metallia ja energiajaetta suositellaan lajiteltavaksi mikäli syntyy paljon.• ongelmajätteet on lajiteltava erikseen muusta jätteestä.

Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräykset

Biojäte: kierrätetään kompostimullaksi

KYLLÄ

• vanhentuneet elintarvikkeet

• ruoantähteet• kahvinporot &

teepussit• talouspaperit &

lautasliinat• puiset aterimet• kasvit multineen

EI

• nesteitä• jäätä• muovia• metallia, folioita• tupakantumppeja• tuhkaa• mitään

maatumatonta• kissanhiekkaa

Keräyspahvi: kierrätetään hylsykartongin raaka-aineeksi

KYLLÄ

• aaltopahvi• pahvilaatikot• ruskea kartonki• voimapaperi• ruskeat kirjekuoret• ruskeat paperikassit

EI

• folioituja pakkauksia• muovilla

pehmustettuja kirjekuoria

Litistä laatikot!Etikettejä, hakasia ja teippejä ei tarvitse poistaa!

Keräyskartonki: kierrätetään hylsykartongin raaka-aineeksi

KYLLÄ

• kartonkipakkaukset• kartonkitölkit• aaltopahvi• paperipussit & -kassit• käärepaperit• paperirullien hylsyt• kopiopaperin

käärepaperit

EI

• likaiset ja huuhtelemattomat pakkaukset

• muovi (viilipurkit)• styroksi• lahjapaperi• märkäluja kartonki

Vain pieni osa pakkausten kokonaiskäytöstä jää hyödyntämättä

• Vuosittain käytetään yli 2,1 milj. tonnia pakkauksia.• Uudelleenkäytettävät 1,4 milj. tonnia (korit, laatikot, lavat, pullot, yms)• Pakkausjätettä syntyi runsaat 654 000 tonnia (2009).• Tästä hyödynnettiin 600 000 tonnia (2009).• Hyödyntämättä jäi noin 54 000 tonnia (2009).

Lähde: PYR

Keräyspaperi: kierrätetään uuden paperin raaka-aineeksi

KYLLÄ

• sanomalehdet• aikakauslehdet• mainokset• esitteet• kirjekuoret

EI

• kopiopaperin kääreitä• jäljentäviä papereita• liimautuvia

muistilappuja• kertakäyttöastioita• ruskeita paperikasseja• pahvia

Kilo sanomalehtiä = 4,5 kk pitkä kännykkäpuheluEnergiasäästö 1 kg sanomalehtipaperin valmistuksessa kierrätetystä paperista verrattuna neitseelliseen raaka-aineeseen vastaa 4,5 kk yhtämittaiseen kännykkäpuheluun tarvittavaa akun latausta.

Toimistokeräyspaperi: kierrätetään uuden pehmopaperin raaka-aineeksi

KYLLÄ

• kirjoitus- ja kopiopaperit

• atk-paperit ja tulosteet

• valkopohjaiset ruutupaperit & esitteet

EI

• kopiopaperin kääreitä

• kirjekuoria• teippejä, tarroja• liimautuvia

muistilappuja• hiilipaperia

Tuhottava paperi: luottamuksellisesti käsiteltynä pehmopaperin raaka-aineeksi

KYLLÄ

• luottamukselliset jasisäiset paperit

• asiakas- ja henkilötiedot

• laskut, tositteet

EI

• piirtoheitinkalvot• levykkeet• CD-levyt• mikrofilmit• ääninauhat• diat

Pienmetalli

KYLLÄ

• metallikannet• metalliastiat ja

aterimet• juoma- ja säilyketölkit• alumiinivuoat• kuivat ja tyhjät

maaliastiat• kruunukorkit

EI

• vaijerit• pakkausvanteet• kaapeleita• ongelmajätteiden

pakkaukset

Valmistamalla säilykepurkki kierrätysmetallista säästyy 7 tunnin television katselua vastaava energiamäärä.

Keräyslasi

KYLLÄ

• pakkauslasi• tyhjät pantittomat

lasipullot• tyhjät lasipurkit

EI

• kattauslasit• kuumuutta kestävät

lasit (esim. pyrex)• hehkulamppuja• kristallia, peililasia• posliinia (kahvikupit)

• keramiikkaa• korkkeja ja kansia• ikkunalasia.

Pullojen valmistaminen kierrätyslasista vähentää energiankulutusta 20 %

Energiajae: hyödynnetään lisäpolttoaineena energiatuotannossa

KYLLÄ

• pakkausmuovit• likaiset paperit, pahvit

ja kartongit• muovit• styroksi • vaatteet• puupakkaukset• kopiopaperikääreet • kerta-astiat

EI

• PVC-muovia • metallia, lasia,

keramiikka• alumiinipaperia• hygieniatuotteita• biojätettä• ongelmajätteitä• kyllästettyä puuta• muovialumiinia

(kahvipakkaukset)

Energiaje: Kalvomuovit (LDPE, HDPE)

KYLLÄ

• kiristekalvot• kutistekalvot• tyhjät raaka-ainesäkit • lavahuput• muut kalvomuovit• sisäsäkit

EI

• verkot, suursäkit• metallivanteet • styroksi, lasikuitu • vaahtomuovi • hiekka ja sora• elintarvikkeet• ongelmajätteet

Kuva PakkausÖhman

Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER): tuottajavastuun piirissä

• tietokoneet• tulostimet• faksit, puhelimet• kopiokoneet• nauhurit• AV-laitteet

SER ei kuulu sekajätteeseen

• johdot ja kaapelit• näyttöpäätteet• kylmälaitteet• televisiot

Ongelmajäte eli vaarallinen jäte

• paristot, pienakut• akut• loisteputket • energian-säästölamput• lääkkeet• kuumemittarit

Myrkyllinen Syövyttävä

• maalit, liimat, lakat• puhdistusaineet• jäteöljyt• torjunta-aineet• näyttöpäätteet• televisiot• kylmälaitteet• kestopuu

Syttyvä Haitallinen

Selvilläolovelvollisuus

Ongelmajätteistä pitää olla selvillä: • ongelmajätteen tuottajan • ongelmajätteen vastaanottajan, myös ongelmajätteen keräyspisteessä • ongelmajätteen kuljettajan • ongelmajätteen hyödyntäjän ja käsittelijän

Yrityksen johdon tulee olla selvillä yrityksessä käytössä olevista aineista ja niiden vaarallisuudesta. Velvollisuus kouluttaa henkilökunta ja järjestää asianmukaiset suojaimet.

Ongelmajätteistä pitää vähintään tietää seuraavaa: Laji, ongelmajätteen määrä (kiloja, litroja), laatu ja alkuperä.

Ongelmajäte eli vaarallinen jäte

Kunnat järjestävät asumisessa syntyvien ongelmajätteiden vastaanoton.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun voi toimittaa tuottajayhteisöjen järjestämiin keräyspisteisiin.

Pidä ongelmajätteet erillään muista jätteistä. Älä sekoita niitä keskenään äläkä muihin jätteisiin.

Aineiden alkuperäiset pakkaukset ovat parhaita astioita myös jätteille. Niissä ovat asianmukaiset tiedot ja varoitusmerkitkin valmiina.

Vaarallisen jätteen kirjanpito

VARASTOKIRJANPITO

Laki velvoittaa pitämään kirjaa ongelmajätteistä. Kirjanpidosta tulee ilmetä mitä jätteitä varastoon on tullut ja mitä varastossa on, ja mitä varastosta on viety pois. arastosta toimitetuista jätteistä riittävä dokumentti on siirtoasiakirja.

SIIRTOASIAKIRJASiirtoasiakirja tarvitaan ongelmajätekuljetuksissa aina, riippumatta siitä, kuuluvatko ongelmajätteet vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten piiriin.

Siirtoasiakirja on dokumentti ongelmajätteestä annetuista tiedoista sekä ongelmajätteen asianmukaisesta luovuttamisesta ja vastaanottamisesta. Ongelmajätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä siirtoasiakirja kolme vuotta sen allekirjoituksesta.

Vastuu säilyy

• Ongelmajäte ei periaatteessa ole koskaan ilman omistajaa.

• Jos esimerkiksi yritys tekee konkurssin ja sille jää ongelmajätteitä, on kiinteistön omistaja viime kädessä velvollinen toimittamaan ongelmajätteet asianmukaiseen keräykseen.

• Jätteen siirtyessä luvan omaavalle kerääjälle siirtyy myös vastuu ja selvilläolovelvollisuus.

• Jätteen haltija on velvollinen antamaan seuraavan vaiheen tekijälle kaikki tämän tarvitsemat tiedot.

• Jos jäte menee muualle kuin luvan omaavalle kerääjälle, ei vastuu siirry vaan se pysyy jätteen haltijalla.

Sekajäte: loppusijoitus kaatopaikalle

• Kierrätyskelvoton jäte• Hyödyntämiskelvoton jäte• Kaatopaikkakelpoinen jäte.

Estä tuhopoltot

Tahallaan sytytettyjä paloja on noin kolmasosa tulipaloista. • Estä tuhopoltto pitämällä kutsumattomat vieraat loitolla.• Lukitse ja tarvittaessa valaise varastot, autotallit,

jätekatokset ja muut tilat.• Lajittele oikein ja vältä irtojätettä.

Lain mukaan uloskäytävillä, ullakoiden, kellarien javarastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakoilla, kellareissa, rakennusten alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa.

Jätetilan ja -astioiden paloturvallisuus

Tuhopolttoriski pienenee kun ulkopuoliset eivät pääse käsiksi jätteisiin. Tuhopolttojen estämisen kannalta tärkeää jätepisteen päivittäinen käyttö.Irtojätteen välttäminen.

• Jäteastiat, -keräysvälineet ja -katokset sijoitettava vähintään kahdeksan metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä.

• Jos tulipalon leviämisen esto ei mahdollista, pitää rakennuksen ulkoseinä rakentaa palonkestävästä materiaalista.

• Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeet määrittelevät tarkemmin jäteastioiden suojaetäisyydet.• Jätteiden oikea lajittelu edistää paloturvallisuutta. • Palavaa tai kytevää jätemateriaalia ei saa laittaa keräysvälineisiin muiden

jätemateriaalien joukkoon. • Tupakantumpit ja -tuhkat lajitellaan kylminä,

kauttaaltaan kytemättöminä ja tarkoituksenmukaisesti pakattuina kaatopaikkajätteen joukkoon.

Liikenne ja ympäristö

• Liikenteestä viidennes Suomen kasvihuonepäätöistä.• Henkilöautoliikenteen hiilidioksidipäästöt 60 % ja

ammattiliikenteen 40 %.• Liikenne lisääntyy ja valtaosa tavarankuljetuksista tiekuljetuksina.• Tavaraliikenteessä viime vuosikymmenten suuntaus ollut toimituserien koon

pieneneminen, mikä lisännyt ajettuja kilometrejä ja heikentänyt kuljetusten energiatehokkuutta.

Paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia haittoja• Liikenne on merkittävä ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kasvihuonekaasujen

lähde. • Ilmaston lämpeneminen lisää mm. sään ääri-ilmiöitä,

nostaa merten pintoja ja heikentää luonnon monimuotoisuutta.

• Terveydelle haitallisia päästöjä (häkä, hiilivedyt, typen oksidit ja pienhiukkaset) paikallinen tai alueellinen ilmanlaatuhaitta.

Oman liikkumisen suunnittelu• Hyvä lähtökohta on valita kulkutapa tarpeen – ei vanhan tottumuksen

mukaan. • Energiatehokas liikkuminen säästää ympäristön lisäksi rahaa ja aikaa. • Joukkoliikenteen käyttäjän ei tarvitse stressata ruuhkissa tai

pysäköintipaikasta.• Kävely ja pyöräily ylläpitävät puolestaan terveyttä.

Autoilu suurin energiasyöppö• Autoilu kuluttaa arkisista liikennemuodoista eniten energiaa. • Henkilöautoliikenteen osuus liikenteen CO2-päästöistä on lähes puolet.• Jos työmatkan kulkee muutamanakin päivänä viikossa pyöräillen tai

bussilla, vähenee vuosittainen energiankulutus huomattavasti.• Automatkoja kannattaa ketjuttaa ja suosia kimppakyytejä sekä auton

vuokrausta.

Asuinpaikan valinta vaikuttaa eniten arjen liikkumistarpeisiin.

Lähde: Motiva

Lämmitys ja ilmanvaihto

• Rakennusten hyvä ja terveellinen sisäilma sekä kunto turvataan järkevällä energiankäytöllä ja kiinteistönhoidolla.

• Hyvä sisäilma on terveydelle tärkeä ja lisää viihtyvyyttä. • Vuotuisesta lämmön käytöstä kuluu lämmitykseen 65 - 75 % ja

lämpimään käyttöveteen loput 25 - 35 %.

• Tarkasta termostaattiventtiilien toiminta• Säädä lämpötila huoneen käyttötarkoitusta vastaavaksi

Asteen pudotus huonelämpötilassa vastaa noin viiden prosentin säästöä vuotuisessa energiankulutuksessa.

• Energiataloudellisesti ihanteellinen lämpötila 20–22°C:ssa.• Säädä lämpötila ja ilmanvaihto pienemmälle lomien ajaksi• Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti

Valaistus

• Pyyhi säännöllisesti pölyt valaisimista ja lampuista.Pöly vähentää lampun valotehoa.

• Vaihda loiste- ja pienloistelamppuihin.• Älä valaise tyhjiä huoneita.

Sammuta hehkulamppu aina, kun valoa ei tarvita. Sammuta loistelamppu, kun huoneesta ollaan poissa vähintään 10 min. • Hämäräkytkin, liiketunnistin ja ajastin ohjaavat pihavalojen taloudellista käyttöä.

Ilmastovaikutukset muodostavat merkittävimmän osuuden sähkö- jalämpöhuollon ympäristövaikutuksista.

Suomen talouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT)

• Uusi kokonaiskuva suomen kansantalouden aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

• Tieto suomen kansantalouden käyttämistä materiaalivirroista täsmentynyt.• Uutta tietoa kulutuslähtöiseen ympäristöpolitiikkaan• Ympäristövaikutusten, työllisyyden ja arvolisäyksen samanaikainen

tarkastelu mahdollista.

• Suomi aiheuttaa puolet ympäristövaikutuksistaan ulkomailla tuontituotteiden valmistuksen kautta.

• Ilmastovaikutusten kannalta ulkomailla tapahtuvat päästöt ovat noin 70-80 % kotimaan päästöistä.

• Muiden ympäristövaikutuksien kohdalla osuus on vieläkin suurempi. • Suomi käyttää yhtä paljon ulkomaisia luonnonvaroja kuin kotimaisia.

Kotimaan kulutus aiheuttaa puolet ympäristövaikutuksista

• Kotimaan kulutus ja investoinnit (ns. loppukäyttö) aiheuttavat runsaat puolet kansantaloutemme elinkaarisista ympäristövaikutuksista.

• Vajaa puolet Suomen ympäristövaikutuksista kohdentuu vientituotteille. • llmastonmuutoksen osalta kotimaan loppukäyttö aiheuttaa hieman

vientiteollisuutta suuremmat vaikutukset. • Suurin osa kotimaisen kulutuksen vaikutuksista aiheutuu asumisen,

ravinnon ja yksityisautoilun kautta.

• Kiinteistöpalveluiden, julkisen liikenteen ja muiden palveluiden osuus kotimaan loppukäytön ympäristövaikutuksista on noin 40 %.

Kulutuksen ympäristövaikutukset

Kulutuksen ympäristövaikutusten osuus.

Luonnonvarojen kokonaiskäytössä:• elintarvikkeet• asuminen• autoiluTerveyspalvelut, koulutuspalvelut, sisustus ja kodinhoito, ravintola- ja hotellipalvelut.

Kasvihuonekaasupäästöissä:• asuminen • elintarvikkeet• autoilu.

Kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutukset

Ruoka ja juomat ja niihin liittyvä seurustelu yhdessä asumisen ja liikkumisen kanssa aiheuttivat noin 80% kotitalouksien kulutuksen ympäristövaikutuksista.

Miksi jätelainsäädäntöä täytyy muuttaa?

•Jätteen syntymistä on ehkäistävä sekä materiaalitehokkuutta ja jätteen hyödyntämistä lisättävä.

– Jätteen määrä ei ole vähentynyt toivotulla tavalla.

– Jätteen kierrätys ja muu hyödyntäminen ei ole edistynyt tavoitteiden mukaisesti.

• EU:n jätedirektiivin uudistus

Toisen jäte on toisen aarre!

www.trashdesign.fi, www.globehope.com www.mikropc.net