lapsiperheet muuttavat - seuraavatko lippukunnat?
Post on 26-Jun-2015
525 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Lapsiperheet muuttavat- seuraavatko lippukunnat?
Tapaus: Turun seutu
lauri.luoto@iki.fi
Miksi jäsenmäärä laskee?
Partion jäsenmäärä laski voimakkaasti 1960-luvun alussa. Jälkeenpäin syyksi on arvioitu, että uusille asuinalueille ei perustettu riittävästi lippukuntia1.
1990-luvun puolivälin jälkeen jäsenmäärässä on jälleen ollut loivaa laskua. Selitystä on haettu etenkin ohjelman sisällöstä, vaikka tälläkin kertaa maan sisäinen muuttoliike on etäännyttänyt lippukuntia lapsiperheiden asuinalueista.
1 Hakonen: Partiojohtajan käsikirja, s. 321
Kaupungin sisällä lapsiperheet pakenevat keskustasta
Kolojen sijainti Turussa
Lähde: Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja, lippukunnat
< 10% 10-20%> 20%
Alle 14-vuotiaiden osuus asukkaista
> 100 hlö< 100 hlö
Kolon käyttäjä-määrä
Turkulainen paradoksi
Lähes puolet lippukunnista toimii ydinkeskustassa, jossa asui lippukuntien perustamisen aikaan runsaasti lapsia.
Nykyisin lapsiperheiden enemmistö asuu kaupungin laidoilla, jossa lippukuntia on vähemmän.
Kaupunkialueella päteekin sääntö: mitä vähemmän kullakin alueella asuu lapsia, sitä enemmän siellä toimii lippukuntia.
Entistä useampi lapsiperhe siirtyy keskuskaupungista
ympäryskuntiin
0
3 750
7 500
11 250
15 000
1980 1985 1990 1995 2000 2006
7-12 –vuotiaiden määrät Turussa ja ympäryskunnissa1 lähestyvät toisiaan
Turku Turun ympäryskunnat
Lähde: Tilastokeskus1 Kaarina, Lieto, Naantali, Parainen,
Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto
Lippukuntien määrä
1980-luvun alussa alle 12-vuotiaiden määrä Turussa oli lähes kaksinkertainen verrattuna ympärys-kuntiin. Nyt määrät olivat miltei tasoissa.
Silti Turussa toimii ympäryskuntiin verrattuna 2,5-kertainen määrä lippukuntia.
0
10
20
30
40
2006
Turku Ympäryskunnat
Lähde: V-SP
Lippukunnilla on sijaintinsa mukaan osin eriytyneitä toimintatapoja
Ydinkeskusta
Muu kaupunkialue
Ympäryskunnat
YdinkeskustaYdinkeskustan lippukunnat pärjäävät vain erikoistumalla, sillä jäsenet pitää houkutella oman alueen ulkopuolelta. Puolet alueen lippukunnista onkin meripartiolippukuntia.
Jäseniä tulee arvattavasti ainakin niistä kaupunginosista, joissa omia lippukuntia on lapsiperheiden määrään nähden vain vähän.
Hieman nurinkurisesti luonnonläheisiltä alueilta (esim. Hirvensalosta) tullaan siis keskustaan partioimaan.
Muu kaupunkialue
Ydinkeskustan ulkopuolisilla lippukunnilla on tyypillisesti useampia koloja. Näin reagoidaan uusien asuinalueiden syntyyn, sillä kokonaan uusien lippukuntien perustaminen on harvinaista.
Paikoitellen on laajoja alueita, joilla lippukuntia ei toimi lainkaan tai ainakin jäsenpotentiaaliin nähden niukasti.
Ympäryskunnat
Useimmissa kunnissa toimii vain yksi lippukunta, joka saattaa olla varsin iso.
Kunnan lapsimäärän kasvaessa yksi lippukunta ei pysty enää järkevästi tarjoamaan partiota kaikille.
AjatuksiaPartio on perinteisesti ollut lähelle kotia sijoittuva harrastus. Nykyisin kololle pääseminen on monille vanhempien autokyydin varassa, millä on vaikutuksensa harrastuksen luonteeseen. Partiolta tuntuu puuttuvan mekanismi kaupunkirakenteen muutoksiin reagoimiseen.
Koko maassa perustetaan ilman erityisiä kampanjoita vuosittain vain muutamia lippukuntia (esim. 2001: 4 kpl). Olemassa olevilla lippukunnilla puolestaan ei aina ole mahdollisuutta laajentua. Jos uusille asuinalueille halutaan partiotoimintaa, olisi tuettava uusien lippukuntien perustamista.
top related