leikki, media ja leillinen oppiminen … · 2016. 11. 24. · todellisuuden rajat ja leikin sankari...

LEIKKI, MEDIA JA LEILLINEN OPPIMINEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGIIKASSA

Kristiina Kumpulainen

Professori

Playful Learning Center Opettajankoulutuslaitos

Helsingin yliopisto

Leikkivä lapsi. •  Pääsääntöisesti lapset oppivat leikkiessään, he eivät leiki

oppiakseen •  Leikki on ihmisille ja myös eläimille luontainen

aktiviteetti. •  Psykologi Lev Vygotskyn mukaan leikki, jotta se voidaan

ymmärtää leikiksi, sisältää seuraavat elementit: lapset luovat mielikuvitustilanteen, ottavat rooleja, noudattavat rooleihin liittyviä normeja ja sääntöjä sekä liittävät esineisiin ja välineisiin ominaisuuksia, joita niillä ei leikin ulkopuolella ole.

•  Leikin aiheet ja välineet elävät ja muuttuvat kulttuurin ja yhteiskunnallisten muutosten mukana luonnon aineksista mobiililaitteisiin.

Leikki ja mielikuvitus. •  Leikkiin liittyy olennaisesti myös mielikuvittelu.

Mielikuvitus on keino, jonka kautta kokemusmaailmamme laajentuu (Zittoun & Cerchia, 2013).

•  Mielikuvittelun avulla avautuu uusi tila tai ajattelun muoto, minkä voi havaita loppuvan, kun “palataan takaisin” todellisuuteen (Vygotsky, 2002).

•  Mielikuvituksen avulla lapsi ylittää oman ymmärryksen tason ja luo itselleen lähikehityksen vyöhykkeen.

Leikki luo uutta.

Mielikuvituksen ja kuvittelun myötävaikutuksella leikissä yhdistyy

lapsen kokema menneisyys, samalla kun lapsi toimillaan luo uutta.

Leikillä ei ole ikärajaa. Mielikuvitus ylittää todellisuuden rajat ja leikin sankari osaa sankaroida myös tosielämässä. Leikki ei aina näy ulospäin, eikä se vaadi erillistä paikkaa. Leikki on siellä missä on innostuksesi ja mielikuvituksesi. (Kaisa Järnefelt, 2014)

•  MIKSI LEIKKI ON SINUSTA TÄRKEÄÄ?

•  MITEN TUET LASTEN LEIKKIÄ? •  MITEN NÄET OMAN ROOLISI

LEIKISSÄ? •  MITEN HAVAINNOIT LASTEN

LEIKKIÄ?

Laaja-alainen

osaaminen

Lapsenmielenkiinnon

kohteet

Oppimiskoko-naisuudet

Opetuksenyhteisettavoi6eet

Eheytyvä varhaiskasvatus

Kielenmaailma

Tutkinjatoimin

Minäjayhteisömme

Kasvanjakehityn

Ilmaisunmuodot

Monilukutaito

Aja6elujaoppiminen

Osallistuminenjavaiku6aminen

Kul6uurinenosaaminen,

vuorovaikutusjailmaisu

Itsestähuoleh@minenjaarjentaidot

Tieto-javies@ntäteknolo-ginenosaaminen

Laaja-alainen osaaminen ja opetuksen yhteiset tavoiteet

Oppimiskokonaisuudet

Sisältää

Ilmaisunmonetmuodot

Musiikki,kuvallinenilmaisu,käsityöt,suullinenjakehollinenilmaisu

Kielenrikasmaailma

Puhu6ujakirjoite6ukieli,lastenkirjallisuus,vuorovaikutus,omatkielellisettuotokset

Minäjameidänyhteisömme

Historia,yhteiskunta,e@ikka,katsomus,mediakasvatus

Tutkinjatoiminympäristössäni

MatemaaDsettaidot,teknologia-jaympäristökasvatus

Kasvanjakehityn

Liikunta,ravinto,kulu6aminenjaturvallisuus

Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskokonaisuuksien tarkempi sisältö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista ympäristöä, jossa toiminta toteutuu.

Oppimisympäristön määrittelyä.

Kyse ei ole siitä, kuka on

luova, vaan siitä millaisissa olosuhteissa

leikki ja luovuus kukoistaa!

OSAAN JA KYKENEN

OSALLISTUN JA KUULUN

VAIKUTAN

HALUAN

Vuorovaikutus ympäristöön

PÄIVÄKOTI

Puistot, pihat ja urheilukentät

Torit ja kauppakeskukset

Päiväkotien välinen yhteistyö

Lasten ja perheiden hyvinvointipalvelut

vanhainkodit

Kulttuurilaitokset

koulut

Luonto

Kodit

Työpaikat

• MIÄ AJATUKSIA UUDET VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEET SINUSSA HERÄTTÄVÄT?

• MITÄ MAHDOLLISUUKSIA NÄET UUDISTUKSISSA?

• MITÄ HAASTEITA NÄET UUDISTUKSISSA?

Lasten mediankäyttö ja -kulttuurit

•  huolipuhetta ja uhkakuvia; mediankäytönmäärä,sisällötjakontrolli •  osallisuutta, vuorovaikutusta,

oppimista ja kasvua

Kuinka voimme edistää jokaisen lapsen ja nuoren yhtäläisiä oppimis- ja kehitysmahdollisuuksia muuttuvassa ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa?

ISOJA kysymyksiä

Digitalisaatioon liittyviä keskeisiä kysymyksiä

•  Kuinka lasten kehitysympäristöt muuttuvat digitaalisaation myötä ja mitä seuraamuksia tällä on?

•  Mitä mahdollisuuksia ja haasteita digitalisaatioon liittyy suhteessa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen ammattilaisten osaamisvaatimuksiin ja lasten terveeseen kasvuun ja oppimismahdollisuuksiin?

•  Kuinka varhaiskasvatus voi tukea jokaisen lapsen tervettä kasvua ja oppimista digitaalisessa ja mediarikkaassa maailmassa?

•  Lasten arjessa mediaa ei voi ymmärtää irrallisena saarekkeena lapsen elämän muista ulottuvuuksista kuten perhe- ja päiväkoti-instituutioista tai vertaissuhteista.

•  Ajatus diginatiiveista jättää helposti huomiotta lasten omat, moninaiset näkökulmat sekä heidän välisensä erot mediankäytössä ja kiinnostuksen kohteissa (Pääjärvi 2011)

•  Mediankäyttö päiväkodin ulkopuolella kytkeytyy kuluttamiseen, eikä kaikilla lapsilla ole samanlaisia mahdollisuuksia laitteiden tai mediasisältöjen äärelle.

20

Näkökulmia.

•  Media lomittuu osaksi lasten puhetta, leikkiä ja vertaissuhteita

•  Lapset käyttävät mediakulttuurin ilmiöitä, henkilöitä ja muita sisältöjä puheessaan ja leikissään ja tekevät näin globaalia mediakulttuuria osaksi omaa lastenkulttuuriaan (Pennanen 2009; Saarikoski 2009; Ylönen 2012).

•  Mediatieto näyttäytyy yhteisön luomisen että ulossulkemisen paikkana: tietoisuus televisio-ohjelmasta, elokuvasta tai pelistä tuo lapsia yhteen, mutta myös sulkee ulkopuolelle niitä lapsia, joilla ei ole tietämystä kyseisestä mediakulttuurin ilmiöstä.

21

Lasten kokemus�

22

Medialeikin muotoja •  Sadutus •  Haastattelut •  Kuvausleikit •  Omat lehdet, runokirjat ja äänimaailmat •  Hauskat kotivideot •  Uutiset •  Säätiedotus •  Pelisuunnittelu; esim. teema, juoni,

pisteet, tasot, haasteet, sanktiot, estetiikka

•  “Värkkääjäpajat”

24

Havainnointi.

Havainnoimalla päiväkotiympäristössä ja kotona lasten leikkejä sekä mediaan liittyvää juttelua, eleitä, ja muita ilmaisuja voidaan saada tietoa siitä, kuinka globaali ja paikallinen media on läsnä lasten arjessa ja sosiaalisissa suhteissa, ja kuinka lapset itse merkityksellistävät median ilmiöitä.

25

Mediapuheen ja medialeikkien havainnointi päiväkodissa�

•  Miten mediasisällöt (televisiosarjat, pelit, elokuvat) näkyvät lasten puheessa ja leikeissä osana päiväkodin arkea?

•  Millaisia mediaan liittyviä asioita (leluja, kuvia, kirjoja) päiväkodista löytyy?

•  Mitä mediaan liittyviä ilmiöitä tällä hetkellä leikitään ja miten?

•  Miten medialeikkeihin suhtaudutaan päiväkodissa?

•  Näkyvätkö mediailmiöt jaettuna tietona vai erottavatko ne lapsia toisistaan?

•  Millainen on kasvattajien oma mediasuhde?  (Valkonen, 2016)

• MITÄ AJATUKSIA DIGITALISAATIO SINUSSA HERÄTTÄÄ?

• MITEN VARHAISKASVATUKSEN

TULISI SUHTAUTUA JA REAGOIDA DIGITALISAATIOON?