metsälain uudistaminen - metsakeskus.fi · 2016-08-16 · • ajourapainaumaksi katsotaan yli...

Metsälain uudistaminen 2014

Metsälakikoulutus© Suomen metsäkeskus ja© Suomen metsäkeskus ja

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013-2014

J hd tJohdantoTaustaaTaustaa• Metsänkasvatuksen aineettomat arvot nousseet yhä

enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. › Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien

hoidossa ja käytössä taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia.virkistys , luonnonsuojelu ja maisemanäkökohtia.

› Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen hyvää taloudellista t tttuottoa.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 3

J hd tJohdantoTavoitteet• Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä

on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossametsiensä käytössä ja hoidossa.

• Uudistuksen tavoitteena on› parantaa metsätalouden kannattavuutta p› selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa › vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla

alueilla› motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien

tavoitteidensa mukaisestitavoitteidensa mukaisesti.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 4

J hd tJohdantoTavoitteet

• Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät säilyvät:› metsien kestävä käyttö › metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

• Kestävyystavoite säilytetään:› uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite › kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä› kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä

ja laatuvaatimus

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 5

Muutokset kasvatushakkuita Muutokset kasvatushakkuita koskevissa säännöksissä koskevissa säännöksissä

Kasvatushakkuiden tekeminenPuusto- ja maastovaurioiden enimmäismääräVastuut hakkuussa

T itTermitA. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a §)A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a §)

1. Puunkorjuu: puiden kaato tai katkominen, sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastollekorjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle

→ Myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen.2. Uudistushakkuu: puunkorjuu, jossa käsittelyalue h k t d t ik i k i t itthakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi.3. Kasvatushakkuu: puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavallamyös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla

→ Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut pääsääntöisesti kasvatushakkuita.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 7

K t h kk id t k iKasvatushakkuiden tekeminen K t h kk iht ht i t t t tt i t tKasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat• A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus:

› Ala ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä› Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa)

• B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus:› Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita)

• Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuidenMetsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenten metsän kasvatushakkuu.

• Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B)

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 8

(VNA liite A ja B).

P id li t i ikäi k t kPuiden valinta eri-ikäiskasvatuksessa

S• Suurimmat puut poistetaan, tarvittaessatarvittaessa harvennetaan pienempää puustoa

• Luodaan eri-ikäisrakenne alikasvosta säästäenalikasvosta säästäen

• Poimintahakkuun täytyy olla voimakas kannattavuuden ja uudistumisen vuoksi

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 9

PienaukkohakkuuPienaukkohakkuu

Piirros: Juha Varhi

• Metsään hakataan pieniä aukkoja ja jätetään uudistumaan luontaisesti

• Helpompi hallita ja uudistaa• Helpompi hallita ja uudistaa• Valopuulajien (mänty, lehtipuut) menestyminen• Rehevillä alueilla heinittymineny• Eri-ikäiskäsittelyn ja pienaukkojen yhdistelmät

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 10

T itTermitAluejakoAluejakoSuuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/

Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä

kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 §:stä Pohjoinen

Savukoski ja Sodankylä

K kiKeskinen

Keskimääräinenlämpösumma 1981–2010

Eteläinen

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 11

lämpösumma 1981 2010© Ilmatieteenlaitos

K t h kk id t k iKasvatushakkuiden tekeminen Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B)

Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat

kankaat

Kuivahkot tai sitäkarummat kankaat

P hj i t l ² P hj i t l ²Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m²

Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio,Salla, Savukoski ja Sodankylä

7 5Salla, Savukoski ja Sodankylä

Muu pohjoinen Suomi 8 6Keskinen Suomi 9 8Eteläinen Suomi 10 9

• Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa.• Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan

samoja rajojasamoja rajoja.• Ei aiemmin hakkuutapana.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 12

K t h kk id t k iKasvatushakkuiden tekeminen Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat , kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala)

Valtapituus

< 12 m, Runkoluku

≥ 12 m, PPA, m²

≥ 14 m, PPA, m²

≥ 16 m, PPA, m²

≥ 18 m, PPA, m²

≥ 20 m, PPA, m²

≥ 22 m, PPA,m²

Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio,Salla, Savukoski ja Sodankylä

600 7 9 11 11

j yEm. aiemmin (*/**) 600/600 7 9 11 13/11 13/12 -Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 12 12Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 -K ki S i 700 9 11 13 14Keskinen Suomi 700 9 11 13 14Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14Eteläinen Suomi 800 9 11 13 15Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15( ) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15

* kuusivaltainen lehtomainen kangas

** mänty- ja kuusivaltainen tuorekangas

Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 13

kangas

T itTermitB. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvostonB. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 §)

[1. rinnankorkeus…][2. keskiläpimitta…, puun läpimitta…, pohjapinta-ala…]

3. Kasvatuskelpoinen puu: metsälain8 a §:ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on yli 7 cm.

[4. runkoluku: em. kasvatuskelpoiset puut, kpl/ha] • Runkoluvulla nyt merkitystä vain alle 12-metrisen

tasaikäisrakenteisen puuston kasvatushakkuussa, jolloin jäävälle puustolle vähimmäisrunkoluku.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 14

K t h kk id t k iKasvatushakkuiden tekeminenKasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 §)Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 §)

• Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviinkasvatettaviin.

• Korjuuvauriot (vaurioituneet puut):› Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai› Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai

useammasta kohdasta › rinnankorkeuden alapuolella yhteensä yli 12 cm²:n tai› koko rungon alueella yhteensä yli 30 cm²:n laajuudelta.› (aiemmin yhteensä 12 cm² rungon osasta riippumatta)

› Huomioon otetaan vauriot yli 2 cm paksuisissa juurissa› Huomioon otetaan vauriot yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä kuten aiemmin.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 15

Puusto- ja maastovaurioidenPuusto ja maastovaurioiden enimmäismäärä

K t k l i t l t (VNA 5 §)Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 §)• Ehdottomat enimmäisrajat korjuuvaurioille.• Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio % ei saa• Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa

puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %.› Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien j

puiden suhteena.• Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen painauma

k ll k ttäk k l t l k tt› kangasmaalla kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä

› turvemaalla turpeeseen leikkautunut yli 20 cm syvä.p y y• Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonais-

pituudesta ei saa ylittää 20 % kangasmaalla ja 25 % ll

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 16

turvemaalla.

Muutokset kasvatushakkuita Muutokset kasvatushakkuita koskevissa säännöksissä koskevissa säännöksissä

Kasvatushakkuiden tekeminenPuusto- ja maastovaurioiden enimmäismääräVastuut hakkuussa

P ta aran poistaminenPuutavaran poistaminen hakkuupaikalta ja välivarastoltahakkuupaikalta ja välivarastolta1) Syyskuun lopun ja toukokuun 31 päivän välisenä aikana

kaadettu kuusipuutavara pois:A alueella viimeistään 15 7-A-alueella viimeistään 15.7.

-B-alueella viimeistään 24.7.-C-alueella vuumeistään 15.8.m

2) Syyskuun lopun ja toukokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kaarnoittunut mäntypuutavara pois:

-A- ja B-alueella viimeistään 1.7.j-C-alueella vuumeistään 15.7.

2) Kesäkuun 1päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana kaadettu kuusipuutavara pois A alueella 30 päivän kuluessakaadettu kuusipuutavara pois A-alueella 30 päivän kuluessa

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 18

V iht hd t tVaihtoehdot puutavaran poistamisellepoistamiselle

1) Peittäminen2) Kasteleminen3) Pinon pintaosan pois kuljettaminen4) Puutavaran kuorominen4) Puutavaran kuorominen5) Käsittely kasvinsuojeluaineilla6) Mäntypuutavara riittävän kauas mäntymetsiköstä) yp y7) Peitettävä pino lehtipuutavaralla tai kuusipino

kaarnoittumattomalla mäntytavaralla

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 19

Vahingoitt neiden p idenVahingoittuneiden puiden poistaminenpoistaminen

1) Jos taimikkovaiheen ohittaneessa metsässä hehtaaria kohden yli 10 kuutiometriä vahingoittuneita kuusipuita,kohden yli 10 kuutiometriä vahingoittuneita kuusipuita, omistaja velvollinen poistamaan metsästä ja välivarastolta määräaikoihin mennessä

2) Jos taimikkovaiheen ohittaneessa metsässä hehtaaria kohden yli 20 kuutiometriä vahingoittuneita kaarnoittuneita mäntypuita, omistaja velvollinen poistamaan metsästä ja välivarastolta määräaikoihin mennessämennessä

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 20

Muutokset uudistushakkuita ja Muutokset uudistushakkuita ja metsänuudistamista koskevissametsänuudistamista koskevissametsänuudistamista koskevissa metsänuudistamista koskevissa

säännöksissäsäännöksissäUudistushakkuun ajankohtaUudistamisvelvoitteen syntyminenUudistamisvelvoitteen syntyminenUudistamisvelvoitteen sisältöUudistamisvelvoitteen täyttävä taimikkoUudistamisvelvoitteen täyttävä taimikkoErityistapauksia

U di t h kk j k htUudistushakkuun ajankohta• Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä • Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta

uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittavauudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava.

→ Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaamerkitys kasvaa

› Muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja. Lisää kuitenkin joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 22

U di t i l itt t iUudistamisvelvoitteen syntyminenUudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a §) ja kasvatushakkuussa (5 §)• Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite• Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite,

1) jos avoin alue on yli 0,3 ha• Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan y j

ylityttyä.2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten

edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueellaedellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella.• Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n

pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan p j y , jkasvatushakkuuksi.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 23

U di t i l itt i ältöUudistamisvelvoitteen sisältöPerustamistoimenpiteet (8 §) ( §)

• Perustamistoimenpiteiden vaatimus edelleen olemassa.

• Tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston• Tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus.

• Lisäksi tarvittaessa järjesteltävä vesitalous sekä tehtävä• Lisäksi tarvittaessa järjesteltävä vesitalous sekä tehtävä täydennysviljely ja muu jälkihoito.

• Aiemmin maanpinnan käsittely oli pakollinen kuusenAiemmin maanpinnan käsittely oli pakollinen kuusen luontaisessa uudistamisessa, jos ennen uudistushakkuuta ei ollut selvää taimettumista.

V it l jä j t ltä ä j di t h kk tt t itä› Vesitalous on järjesteltävä, jos uudistushakkuu on muuttanut sitä niin, että taimikon aikaansaaminen on vaarantunut. (VNA 9 §)

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 24

U di t i l itt i ältöUudistamisvelvoitteen sisältöPerustamistoimenpiteet (8 §)

• Perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin, muttei kytkentää (aiemmin 5 v) puunkorjuun aloitukseen.Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 §) kuten• Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 §) kuten aiemmin.› Jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely. (VNA 9 §)y y y y, j y ( §)

› Edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta.

› Ei edellytetä enää kuitenkaan että on tapahtunut kuusen› Ei edellytetä enää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 25

U di t i l itt i ältöUudistamisvelvoitteen sisältöUudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a §)Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a §)

• Männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa Siperian lehtikuusi tervaleppähybridihaapa, Siperian lehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessailman erityisehtoja – hieskoivu edelleen rajoitetusti.

• Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajaustakasvupaikkarajausta.› Muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä

metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja y p jsoveltuvuus alueelle.› Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää

’markkinakelpoisen puun’ tuottaminen.markkinakelpoisen puun tuottaminen.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 26

U di t i l itt i ältöUudistamisvelvoitteen sisältöä ä äUudistamiseen hyväksyttävät puulajit

• Hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a §)› Turvemaat› Kangasmaiden soistuneet osat

Tii iit i t i hi lt i t› Tiiviit savi- tai hiesuvaltaiset maa• Muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään

täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 §)täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 §)› Pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % › Muualla osuus taimikosta enintään 20 %

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 27

U di t i l itt tä ttä äUudistamisvelvoitteen täyttävä taimikkotaimikko

• Kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka uudet.(VNA 10§)

Kehityskelpoinen taimikko,

Aiemmin luontaisessa

(VNA 10§) keskipituus 0,5 m uudistamisessa ’taimikko, jolla edellytykset

kehittyä’Hakkuun Vuotta, päättymisestä, vuotta

perustamistyöt + määräaika

Suojametsäalue 25 3 + 15Inari, Kittilä, Muonio, 3 + 12Salla, Savukoski ja Sodankylä, aiemmin

Lappi (etelä) sekä Kuusamo ja Taivalkoski, aiemmin

3 + 7

Pohjoinen Suomi 20Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, aiemmin 3 + 5Keskinen Suomi 15Etelä-Suomi, aiemmin 3 + 3

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 28

Etelä Suomi, aiemmin 3 + 3Eteläinen Suomi 10

Uudistamisvelvoitteen täyttäväUudistamisvelvoitteen täyttävä taimikkotaimikko

(VNA 11 §)Eteläinen ja keskinen Suomi: Aiemmin• Eteläinen ja keskinen Suomi:› Havupuuvaltaiset taimikot ≥ 1 500 tainta/ha› Lehtipuuvaltaiset taimikot ≥ 1 100 tainta/ha

Aiemminmä 1 300 ku 1 200 le 1 000› Lehtipuuvaltaiset taimikot ≥ 1 100 tainta/ha

• Pohjoinen Suomi› Havupuuvaltaiset taimikot ≥ 1 200 tainta/ha

le 1 000

Lappi mä 1 100 ku 1 000

› Lehtipuuvaltaiset taimikot ≥ 1 100 tainta/ha

• Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite

le 1 000

Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,5 m (aiemmin 1,3 m).

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 29

E it i t k iErityistapauksia

Vähätuottoiset ojitetut turvemaat

• Vähätuottoiset = runkopuun kasvu alle 1 m³/ha/vuosi p• Ei uudistamisvelvoitetta (5 a §) • Hakkuun jälkeen on jäätävä luonnon monimuotoisuutta j j

edistävää puustoa 20 runkoa/ha.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 30

E it i t k iErityistapauksiaE lli t i k ht tEnnallistamiskohteet

• Ei uudistamisvelvoitetta (5 a §) 1) alunperin harvapuustoisen/avoimen suon ennallistaminen

metsäkeskuksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ,

2) tai hyväksytyn suunnitelman mukainen perinneympäristön ennallistaminen.

E lli t i d ll t tää ttä t ä• Ennallistamisessa edellytetään, että ennen metsän-käyttöilmoituksen jättämistä toimitetaan asiakirjat alueen aiemmasta tilasta sekä selvitys ennallistamis-a e asta t asta se ä se tys e a sta stoimenpiteistä alueyksikölle tai viranomaiselle. (VNA 7 §)

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 31

Erityistapauksia

Maisematyöluvan rajoitteet

• Maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen katsotaan että metsälakia on kuitenkintäyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu.(8 §)

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 32

Muutokset erityisen tärkeiden Muutokset erityisen tärkeiden yyelinympäristöjen (10elinympäristöjen (10§§) ) säännöksissäsäännöksissä

YleistäUudet erityisen tärkeät elinympäristötKohteiden ominaispiirteiden määrittelyErityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelyPoikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyynUudet erityisen tärkeät elinympäristöt (tarkemmin)Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt (tarkemmin)

Uudet erityisen tärkeiksiUudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt

äLähdekorvet

• LähdekorpiLähdekorpi, Muonio

Kuva: Hannu Nousiainen, Metla

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 34

Yl i täYleistäErityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 §)• Taloudellista arvoa arvioitaessa otetaan huomioon 11 § eli

poikkeuslupaan liittyvä vähäisen menetyksenpoikkeuslupaan liittyvä vähäisen menetyksen (metsänomistajan ’omavastuun’) määrä.

• Pienialaisuudelle ei ole pinta-alarajaa. Tarkastellaan sekä tila-ttä li ä i tök ht i tiettä elinympäristökohtaisesti

• Määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pinta-alaa.

• Esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta yksittäiselle metsänomistajalle pieni.

Muuta• Pieni lampi määritelty enintään 0,5 ha:n suuruiseksi.

Eli ä i töt j tt 7 h ää• Elinympäristöt jaettu 7 ryhmään.13.5.2014 Suomen metsäkeskus 35

Kohteiden ominaispiirteidenKohteiden ominaispiirteiden määrittely

Kohteiden ominaispiirteet

• Kullekin elinympäristölle on määritelty ominaispiirteet. • Lisäksi kohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen

kaltaisia, selvästi maastossa erottuvia (ympäröivästä metsäluonnosta erottuvia)metsäluonnosta erottuvia).

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 36

Poikkeuslupa erityisen tärkeänPoikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn

ä äVähäisen taloudellisen merkityksen raja

• Raja määritelty nyt laissa (11 §).• Vähäisen taloudellisen menetyksen raja 3 000 € tai alle

4% markkinakelpoisen puuston arvosta. M kki k l i t k t k l i t j ll› Markkinakelpoinen puusto = kasvatuskelpoinen puusto, jolle muodostuu kantohinta

• Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää ,omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 37

Poikkeuslupa erityisen tärkeänPoikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn

( §)Poikkeuslupa (11 §)

• Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella).

• Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästäsäilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 38

Muutokset hallinnollisessa Muutokset hallinnollisessa menettelyssämenettelyssä

SoveltamisalaTermitMetsänkäyttöilmoitusPoistuvat käytännötRikosoikeudellinen vastuu ja seuraamuksetMuita tarkennuksia

M t ä kä ttöil itMetsänkäyttöilmoitusIlmoituksen määräajat (14 §)Ilmoituksen määräajat (14 §)• Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen

hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa pilmoituksen jättöpäivää seuraavasta arkipäivästä. › Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista.

• Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä.• Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa

metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa:metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 §:n kohteita. Edellytykset:› Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan

tuhoalueen. › Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon› Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon.

13.5.2014 Suomen metsäkeskus 40

M t ä kä ttöil itMetsänkäyttöilmoitusM t äk k k il it l lli (7 §)Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a §)Metsänkäyttöilmoitukseen sisältyvällä käsittelyalueella tai sen läheisyydessä on tiedossa olevasen läheisyydessä on tiedossa oleva

› 10 §:n kohde › erityisesti suojeltava laji- ja luontotyyppi› Natura 2000- alue

ää ä• Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka ilmoitettava kuten aiemmin (14 b §)

Suomen metsäkeskus 41

M t ä kä ttöil itMetsänkäyttöilmoitusMetsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a §) (jatk )Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a §) (jatk.)…tiedossa oleva

› muu viranomaisen päätökseen perustuva vastaava kohde› muu viranomaisen päätökseen perustuva vastaava kohde (metsälaki voimassa, esim. luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit tai muinaisjäännös, jolla viranomaisen rajauspäätös)rajauspäätös).

• Ilmoitus annettava maanomistajille sekä tämän tiedossa olevalle edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle. j j j

• Lisäksi laji- ja luontotyypin ja Natura 2000-alueen osalta myös ELY:lle.

Suomen metsäkeskus 42