mitä rehuanalyysit kertovat? - luonnonvarakeskus...2014/10/23 · • rehu niitetty 25.6. ja...
Post on 24-Aug-2020
0 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Mitä rehuanalyysit kertovat?
Ypäjä, Hevosopisto 23.10.2014Et lä S L t h i ä k t iEtelä-Suomen Laatuheinärenkaan syystapaaminen
Prof Marketta RinneProf. Marketta RinneMTT Kotieläintuotannon tutkimuswww mtt fiwww.mtt.fi
Rehuanalyysiä tarvitaan ruokinnan suunnittelun lähtötiedoksi
• Eläinten ruokinta voidaan suunnitella, kun tunnetaan:• Käytettävissä olevien rehujen rehuarvot• Eläinten energian ja ravintoaineiden tarve joka on esitettyEläinten energian ja ravintoaineiden tarve, joka on esitetty
ruokintasuosituksissa
• Rehujen kemiallinen koostumus• Raakavalkuainen, kuitu, kivennäisaineet, aminohapot…• Monille ainesosille tavoite-, minimi- tai maksimiarvoja
• Vitamiini- ja hivenainepitoisuudetVitamiini ja hivenainepitoisuudet• Analysoidaan yleensä vain poikkeustapauksissa• Yleensä käytetään ns. taulukkoarvoja
• Tarvittavat lähtötiedot riippuvat eläinlajista, käytetystä rehuarvojärjestelmästä ja ruokinnansuunnitteluohjelmastarehuarvojärjestelmästä ja ruokinnansuunnitteluohjelmasta
2
Rehuarvojärjestelmä kuvattu Rehutaulukot ja ruokintasuositukset verkkopalvelussaja ruokintasuositukset –verkkopalvelussa
www.mtt.fi/rehutaulukot
• MTT ylläpitää MMM:n toimeksiannostaJos rehukaupassa käytetään rehuarvoja niiden on oltava• Jos rehukaupassa käytetään rehuarvoja, niiden on oltava tämän järjestelmän mukaisia
3
Rehujen laatua voidaan arvioida lukuisin menetelmin
• Kemialliset analyysit• Epäsuorat menetelmät (esim. NIR)
I it t l ät ”k tk ”• In vitro –menetelmät; ”koeputkessa”• In vivo –menetelmät; eläimistä tehtävät mittaukset• Lopullisesti rehuarvon mitta on eläinten tuotantotulokset• Lopullisesti rehuarvon mitta on eläinten tuotantotulokset
• Tarve eri rehuaineiden arvon ja suhteellisten erojen• Tarve eri rehuaineiden arvon ja suhteellisten erojen selvittämiselle synnytti koko tieteenalan ”Kotieläinten ravitsemustiede”
• Työtä tehty systemaattisesti 1800-luvulta lähtien
4
NIR-analytiikkaNIR-analytiikka
• Near Infrared Reflectance= lähi-infrapunavalon heijastuminen
• NIR-menetelmän etuja:• Nopea• Nopea• Edullinen• Toistettava
• NR-menetelmän haasteita• Epäsuora menetelmä joka perustuu kalibrointiaineistoon• Kalibrointiaineiston laajuus, kattavuus ja laadukkaat
referenssianalyysitulokset ovat edellytys hyville tuloksille
5
Muutoksia Suomen rehuanalytiikka-kentällä
• Valion Oy:n ARTTURI®-rehuanalyysi vain valiolaisten tuottajien käytettävissä 1 4 2014tuottajien käytettävissä 1.4.2014 alkaen• ARTTURI®-verkkopalvelun avoin
j k l äätt 1 1 2015jakelu päättyy 1.1.2015
• Muut merkittävimmät rehuanalytiikkaa tarjoavat toimijatrehuanalytiikkaa tarjoavat toimijat • Eurofins Viljavuuspalvelu• Seilab
6
Mitä tarkoittaa edustava näytteenotto?Mitä tarkoittaa edustava näytteenotto?
• Edustava ≠ paras kohta rehuerästäp
• Edustava = koko rehuerää kattavasti edustava näytey
• Käytännössä kannattaa: • Ottaa useita osanäytteitä• Sekoittaa huolellisesti• Ottaa lopullinen näyte välttäen huolellisestiOttaa lopullinen näyte välttäen huolellisesti
lajittumista
• Näytteenotossa epäonnistuminen kyseenalaistaa koko analyysituloksen käyttökelpoisuudenkäyttökelpoisuuden
7Kuva: Timo Toivonen
Kaikkeen mittaamiseen liittyy virhettäKaikkeen mittaamiseen liittyy virhettä
• Analyysitulos ei ole absoluuttinen – mutta yleensä käyttökelpoinen
• Mittausten satunnaisvaihtelua pyritään pienentämään• Mittausten satunnaisvaihtelua pyritään pienentämään
8
Rehun kuiva-ainepitoisuusRehun kuiva-ainepitoisuus
• Määritetään uunikuivauksella gravimetrisesti punnitsemalla gnäyte ennen ja jälkeen kuivauksen
• Tulos voi olla liian matala, jos näyte ei ehdi kuivua• MTT:llä määritys tehdään yön yli lämpökaapissa 103 °C:ssa• Joissain tapauksissa voidaan ilmoittaa rehun kosteuspitoisuus
Kuvat: ©MTT / Marketta Rinne
Säilörehu sisältää haihtuvia yhdisteitäSäilörehu sisältää haihtuvia yhdisteitä
• Kuiva-ainepitoisuuden tarkaksi määrittämiseksiKuiva ainepitoisuuden tarkaksi määrittämiseksi uunikuivauksella saatu kuiva-ainepitoisuus voidaan korjata haihtuvien aineiden (ammoniakki, maitohappo, haihtuvat
h t h i h )rasvahapot, muurahaishappo)• Huida, L., Väätäinen, H., Lampila, M., 1986. Comparison of dry matter
contents in grass silages as determined by oven drying and gaschromatographic water analysis. Ann. Agric. Fenn. 25, 215-230.
• Tuoreena tehdyssä pitkälle käyneessä rehussa kuiva-ainekorjaus voi olla merkittäväainekorjaus voi olla merkittävä• Tyypillisesti noin 10 g/kg• Korjauksen myötä kuiva-ainemuutos luokkaa 240 -> 250 g/kg
• Pitkälle esikuivattujen rajoittuneesti käyneiden säilörehujen osalta korjauksella haihtuvien aineiden suhteen ei ole käytännön merkitystäkäytännön merkitystä
10
5 kg kuiva-ainetta (ka) erilaisista rehuista t k itt kil i t tt htarkoittaa kiloina tuoretta rehua:
2512.5
5.86
Laatuheinärenkaan laboratoriovertailuLaatuheinärenkaan laboratoriovertailu
• Rehu niitetty 25.6. ja paalattu 27.6.2014• Lannoitus 100 kg N/ha 16.4.2014
H l lli ti t tt ä t t i it ttii iit l i• Huolellisesti otettu näyte toimitettiin viiteen suomalaiseen säilörehuanalyysejä tekevään laboratorioon
• Vertailussa käytettiin vain yhtä näytettä eli pienen aineiston takia tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia
12
Tulokset Laatuheinärenkaan laboratoriovertailustaKuiva-ainepitoisuus, g/kg
Keskiarvo 585 g/kgVaihtelukerroin 5.2 %
13
D-arvo on rehun ravitsemuksellisen arvon keskeinen mittari
• Märehtijöiden ja hevosten rehun energia-arvo lasketaan vain ja ainoastaan rehun D-arvon perusteella• Muuntokelpoinen energia (MJ/kg ka) = D-arvo × 0 016• Muuntokelpoinen energia (MJ/kg ka) = D-arvo × 0.016• 10.7 ME (MJ/kg ka) = 670 g/kg ka × 0.016 MJ / g ka
• Eri hevosryhmillä on erilaiset tarpeet nurmirehun D-arvosta• Urheiluhevoset ja imettävät tammat yli 650 g/kg ka• Kevyessä käytössä olevat hevoset 620 – 650 g/kg ka
• Märehtijöiden valkuaisarvojen laskentaan käytetään D-arvoa ja rehun raakavalkuaispitoisuuttaja e u aa a a ua sp o suu a
14
Tulokset Laatuheinärenkaan laboratoriovertailustaD-arvo, g/kg ka
Keskiarvo 630 g/kg kaVaihtelukerroin 2.3 %
15
Tulokset Laatuheinärenkaan laboratoriovertailustaRaakavalkuaispitoisuus, g/kg ka
Keskiarvo 122 g/kg kaVaihtelukerroin 8.5 %
16
SokeritLiukoiset hiilihydraatit, solunsisällyshiilihydraatit
• Useita eri yhdisteitä• Monosakkaridit, disakkaridit, fruktaanit…
• Eri menetelmät mittaavat eri yhdisteitä• Eri menetelmät mittaavat eri yhdisteitä• Erotusfraktio asettaa sokereiksi luokiteltavien yhdisteiden
ylärajan:y j• 1000 – tuhka – raakavalkuainen – raakarasva – kuitu (NDF)• Antaa sokerien ”ylärajan”, sisältää varsinaisten sokerien lisäksi mm.
pektiiniä käymishappoja kasvihappojapektiiniä, käymishappoja, kasvihappoja…• Lähestymistapana toimiva, mutta virheet muissa analyyseissä
kumuloituvat tähän
• Mikä on sokerien merkitys hevosten ruokinnassa…?
17
monosaccharides
t
polysaccharides
h l h id
oligosaccharidesdisaccharides
pentoses homopolysaccharides
-Xylose-Ribose-Arabinose-
-Starch-Amylose-Amylopectin-Damaged starch
digestive carbohydrates
-malto-oligosaccharides-Starch hydrolysates-Maltodextrins
-Maltose-Sucrose-Lactose-Maltulose
sugars
hexoses
Heteropolysaccharides
-. . .
-Glucose-Fructose
-Resistant starch-Cellulose-ß-glucan-. . .
-. . .-Maltulose-Lactulose-Palatinose-Trehalose-Cellobiose-Sucralose
Non-digestive oligosaccharide(LMW dietary fibre)
R ffi ete opo ysacc a des(HMW Dietary fibre)
neutral
Fructose-Galactose-Mannose-Rhamnose
-. . . .
-. . .
alditols-MaltitolLactitol
-Raffinose-Stachyose-Verbascose-Kestose-Nystose-. . . . .
alditols -Hemicellulose-Pentosan-Locust bean gum-Guar and arabic gums-. . .
-Erythritol-Xylitol-SorbitolMannitol
-InulinFructo-oligosaccharide
prebiotics
-Lactitol-Isomaltitol-1,1 GPM-. . .
Iso malt
polyelectrolyte-Pectin-Carrageenan-Chitin
-Mannitol-. . . . .
-Glucose acetate
-Fructo-oligosaccharide-Galacto-oligosacharide-Polydextrose-Resistant maltodextrin-. . .derivatives Courtesy of Maria
Wickman, FOSS, -Chitosan-Xanthan- . .
-Gluconic acid-Glucuronic acid-Galacturonic acid-. . . 18
September 2014
Kahden esimerkkirehun koostumus ja muiden määritysten erotuksena laskettujenmääritysten erotuksena laskettujen
”sokerien” pitoisuus
19
Tulokset Laatuheinärenkaan laboratoriovertailustaSokerit, g/kg ka
Keskiarvo 130 g/kg kaKeskiarvo 130 g/kg kaVaihtelukerroin 20.1 %
20
Yhteenveto Laatuheinärenkaan laboratoriovertailusta 2014
Laboratorio
X SD CV1 2 3 4 5 X SD CV1 2 3 4 5Ka, g/kg 632 593 584 558 562 585 30.3 5.2Kuiva-aineessa g/kg kaKuiva-aineessa, g/kg kaTuhka 60 41 57 36 55 50 10.6 21.3Raakavalk 132 124 111 111 131 122 10 3 8 5Raakavalk. 132 124 111 111 131 122 10.3 8.5Kuitu (NDF) 590 543 600 590 578 30.4 5.3Sokerit 122 150 157 91 129 130 26 1 20 1Sokerit 122 150 157 91 129 130 26.1 20.1D-arvo 644 613 629 619 645 630 14.4 2.3
X = keskiarvo; SD = keskihajonta; CV = vaihtelukerroin
21
X = keskiarvo; SD = keskihajonta; CV = vaihtelukerroin
Käytännön Maamiehen testin tulokset
22
Hevosten rehuarvojärjestelmä Suomessa perustuu märehtijöidenSuomessa perustuu märehtijöiden järjestelmään
• Tiedetään, että nurmirehun sulavuus hevosilla on matalampi kuin hevosillakuin hevosilla• Tämä voidaan huomioida käyttämällä vastaavasti korkeampia
ruokintasuosituksia• On realistista odottaa että kuidun mikrobisulatus pötsissä (märehtijät) ja
paksu-umpisuolessa (hevoset) korreloivat vahvasti keskenään
• Valkuaisen sulatus märehtijöillä ja hevosilla on täysin erilainenValkuaisen sulatus märehtijöillä ja hevosilla on täysin erilainen• Suurin osa märehtijän aminohappojen saannista on peräisin pötsissä
muodostuvasta mikrobivalkuaisesta (OIV-PVT-järjestelmä)H ill l lli t it lj h i h j i t• Hevosilla oleellista miten paljon rehun aminohappoja imeytyy ohutsuolesta eläimen aineenvaihdunnan käyttöön – sulava raakavalkuainen ei teoreettisesti vastaa tätä kovin hyvin
23
Sulava raakavalkuainen (srv)( )
• Hevosten rehujen valkuaisarvoa kuvaavana mittarina käytetään sulavaa raakavalkuaistakäytetään sulavaa raakavalkuaista• Srv = rv:n näennäinen kokonaissulavuus × rv-pitoisuus• 84 g/kg ka = 0.6 × 140 g/kg ka
• Hevosten srv:n laskennassa käytetään märehtijöiden sulavuuskertoimiaValk aisen todellinen s la s märehtijöillä (ja he osilla) on• Valkuaisen todellinen sulavuus märehtijöillä (ja hevosilla) on varsin hyvä
• Koska märehtijöillä (ja hevosilla) erittyy merkittävä määräKoska märehtijöillä (ja hevosilla) erittyy merkittävä määrä metabolista ja endogeenista ainesta, näennäinen sulavuus on todellista sulavuutta pienempi
• Koska erittyvän metabolisen ja endogeenisen aineen määrä on vakio syötyä kuiva-ainekiloa kohti (märehtijöillä), näennäinen sulavuus on sitä pienempi mitä pienempi rehunnäennäinen sulavuus on sitä pienempi, mitä pienempi rehun rv-pitoisuus on
24
Raakavalkuaisen näennäinen kokonaissulavuus pienenee kiihtyvästi rehunkokonaissulavuus pienenee kiihtyvästi rehun raakavalkuaispitoisuuden pienentyessä
L k tt k llLaskettu kaavallaRVs = (0,96 × RV - 34 )/RV
Matalien RV-pitoisuuksien osaltapitoisuuksien osalta srv:n toimivuus…?
25
Rehuanalyysi antaa palautetta rehun tuottamisen onnistumisesta
• Typpi- ja fosforipitoisuus• Käyttökelpoisen typen ja fosforin pitoisuudet kasville maaperässä • Lannoitus suhteessa kasvien tarpeeseenLannoitus suhteessa kasvien tarpeeseen
• Myös muut kivennäis- ja hivenaineet• Runsas kali kertoo yleensä runsaasta karjanlannan käytöstä• Seleenilannoituksen käyttö näkyy hyvin selkeästi rehun
seleenipitoisuudessa
• Karkearehujen sulavuusKarkearehujen sulavuus• Korjuun ajoittamisen onnistuminen
• Säilörehun käymislaatu• Säilönnän onnistuminen• Käytetyn korjuu- ja säilöntämenetelmän
soveltuvuussoveltuvuus
26
Kiit !Kiitos!Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos (Metla),
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa- jaRiista ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät
Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015.
10/27/2014
top related