mitä uutta opittu globalisaatiohaasteista · 2009-01-19 · vesa vihriälä 19.1.2007 g-analyysi...

Mitä uutta opittu globalisaation aiheuttamista haasteista?

Vesa Vihriälä17.1.2007

19.1.2007Vesa Vihriälä

G-analyysi vuonna 2004

• Kysymys: viekö globalisaatio työpaikat Kiinaan Suomesta ja muista kehittyneistä maista?

• Yleinen analyysi:• Totta, kilpailu kiristyy hyödykemarkkinoilla; erityisesti teollisuustuotannossa• Mutta globalisaatio hyödyttää aiempien integraatiovaiheiden tapaan sekä kehittyviä että

kehittyneitä maita

• Suomen haittoina• Pieni koko, syrjäinen sijainti => ei suurta markkinapotentiaalia• ”Teollisena” maana Suomi haavoittuvampi kuin monet muut• Osa Aasiaa erikoistuu juuri Suomen vahvuusalueille

• Suomen etuina• (Pääosin) hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä (T&K, koulutus, verkottuminen)• Yhteiskunnan yleinen toimivuus ml. kunnollinen infrastruktuuri• Turvallisuus / korruption olemattomuus

• Päätelmä: jos Suomi parantaa edelleen innovaatiojärjestelmäänsä, hyödyntääulkomaisia mahdollisuuksia paremmin ja kykenee uudistuksiin hyödyke-, ja työ- ja rahoitusmarkkinoilla sekä julkisessa sektorissa, Suomen käy hyvin

19.1.2007Vesa Vihriälä

Miksi uusi selvitys?

• ”Kotimaiset” perusteet päivitykselle• Uutta tutkimusta tehty 2004 jälkeen• Kokemusta Suomen sopeutumisesta globalisaatioon lisää• Paikallaan arvioida 2004-hankkeen suositusten toteutumista

• ”Eurooppalainen” peruste• Suomi EU-puheenjohtajamaa: syytä kontribuoida EU:ssa

käytävään keskusteluun• Innovaatiopolitiikka Suomen yksi painopiste• ”Globalisaatio” suuri mörkö monissa EU-maissa

19.1.2007Vesa Vihriälä

Lähestymistapa heijasti tehtävän luonnetta

• Mahdollisimman korkeatasoinen perusanalyysi

• Eurooppalaisilta asiantuntijoilta napakat analyysit keskeisiltä politiikka-alueilta Euroopan näkökulmasta

• Talousneuvoston sihteeristön analyysi kotimaisten tutkimuslaitosten perustyön pohjalta Suomen sopeutumisesta ja politiikkastrategian tarkistamistarpeesta

19.1.2007Vesa Vihriälä

Uusi analyysi ei muuta perustulemia

• Ns. kehittyvien maiden kasvu jatkuu vahvana ja niiden suhteellinen asema maailmantaloudessa (tuotannon sijaintipaikkana, investoinneissa, kulutuksessa) vahvistuu.

• Kehittyvien maiden suhteellinen etu perustuu edelleen korkeaan työn tuottavuuteen

• Agglomeraatioedut tärkeitä eri aluetasoilla, mutta sattuma ja politiikka voi vaikuttaa keskittymien syntyyn

• Globalisaatio on taloudellisesti myönteinen asia sekäkehittyville että kehittyneille mailla.

19.1.2007Vesa Vihriälä

Tärkeitä lisänäkökohtia

• Tuotanto osittuu eri maihin aikaisempaa hienojakoisemmin toimintotasolla (unbundling, fragmentation, vertical specialisation, slicing up of the value chain)

• Kun lisäksi kehittyvien maiden osaaminen kasvaa nopeasti => • KV-kilpailu kohdistuu kaikille koulutustasoille, ei vain vähän koulutusta

vaativaan työhön • Skilled vs. non-skilled jaottelun sijasta tärkeä rutiininomaisuus vs. ei-

rutiininomaisuus; • myös vaativa päättely voi olla rutiininomaista • myös vähän koulutusta vaativa työ voi olla interaktiivisena ei-rutiininomaista

• Muutokset nopeita ja suuria, kun eri puolilla sijaitsevan tuotannon ”koordinaatiokustannukset” alenevat jonkin kynnyksen alle

• Energian kysynnän kasvu, yhä tärkeämmäksi muodostuva ilmastopolitiikka => energian hinta nousee pysyvästi

19.1.2007Vesa Vihriälä

Suomi on pärjännyt hyvin viime vuosina

• 2004 alkaen BKT ja työllisyys kasvaneet hyvin

• Työpaikkojen siirto ja ulkoistaminen ulkomaille ollut vähäistä(1500-3500 työpaikkaa vuodessa) verrattuna työpaikkojen katoamiseen ja syntymiseen yhteensä

• Myös lähitulevaisuutta koskevat ”siirtosuunnitelmat” maltillisia

• Samanaikaisesti Suomi on jatkanut avautumistaan• Ulkomaankauppa• Työpaikkojen ”ristiinluonti”• Pääomavirrat ml. suorat sijoitukset• Maahanmuutto

19.1.2007Vesa Vihriälä

Kasvu ollut eurooppalaisittain vahvaa, työllisyyskin kasvussa taas 2003 notkahduksen jälkeen

Lähteet: Eurostat ja Tilastokeskus

95

100

105

110

115

120

125

2000q01 2001q01 2002q01 2003q01 2004q01 2005q01 2006q01

Suomi/BKT

EU-15/BKT

Suomi/Työllisyys

19.1.2007Vesa Vihriälä

Suomalaisyritysten ulkoistusten ja toimintojen siirtojen määrä tammikuu 2000–heinäkuu 2006

Lähde: Etlatieto Oy:n kysely, ks. tarkemmin Ali-Yrkkö (2006)

0,4–1,0 % 5 000–14 000 Siirto Suomesta ulkomaille

0,4–0,6 % 5 000–9 000 Ulkoistuksetulkomaille

3,5–6,0 % 46 000–84 000 Ulkoistuksetkotimaahan

Osuus koko yrityssektorin työvoimasta

Määrähenkilötyövuosissa

19.1.2007Vesa Vihriälä

Vienti ja tuonti vuosina 1975–2005, käyvin hinnoin, % BKT:sta

Lähde: OECD

10

15

20

25

30

35

40

45

1970 -72 -74 -76 -78 -80 -82 -84 -86 -88 -90 -92 -94 -96 -98 -00 -02 -04

Vienti (ml. palvelut) Vienti Tuonti (ml. palvelut) Tuonti

%

19.1.2007Vesa Vihriälä

Suorat sijoitukset vuosina 1975–2005, kanta prosenttia BKT:sta

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus

0

10

20

30

40

50

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Suorat sijoitukset ulkomaille Suorat sijoitukset Suomeen

%

19.1.2007Vesa Vihriälä

Arvopaperisijoitukset vuosina 1975–2005, kanta prosenttia BKT:sta

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus

0

50

100

150

200

250

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Arvopaperisijoitukset Suomesta Arvopaperisijoitukset Suomeen

%

19.1.2007Vesa Vihriälä

Suomalaisten yritysten ulkomaisen henkilökunnan määrä ja ulkomaalaisomisteisten yritysten henkilökunta Suomessa, tuhatta henkeä

Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus

0

50

100

150

200

250

300

350

400

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Suomalaisten yritysten henkilökunta ulkomailla Ulkomaisten yritysten henkilökunta Suomessa

1 000 henkeä

19.1.2007Vesa Vihriälä

Ei kuitenkaan tae kyvystä lisätä tulotasoa hyvin jatkossa

• Osin menestys suhdanneluonteista (kuinka paljon = ?)• Veronalennuksilla, alhaisilla koroilla tuettu kotimainen kysyntä• Vientimarkkinoiden kova veto

• Tunnetut haasteet eivät ole kadonneet• Epäedullinen erikoistuminen laskevien hintojen tuotteisiin =>

vaihtosuhde heikkenee => tulot eivät kasva BKT:n suhteessa

• Tuottavuus ensiluokkainen vain osassa teollisuutta; palvelualoilla keskinkertainen; kuitenkin palvelut suurin ja kasvava osa työllisyyttä

• Suomi ei kovin hyvä asiakaslähtöisessä innovaatiotoiminnassa, jonka merkitys eri syistä kasvaa teknologiseen innovointiin nähden

• Ja ikääntyminen Suomelle muita EU-maita nopeammin realisoituva ongelma

19.1.2007Vesa Vihriälä

Suomen vientimenestys: prosenttimuutos viennin ja markkinoiden koon suhteessa*

Lähde: OECD, Economic Outlook 79 (2006)* Tavaroiden ja palveluiden viennin volyymi ja Suomen vientimaiden tuonnin volyymi

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005

%

19.1.2007Vesa Vihriälä

Vaihtosuhteella korjattu BKT:n kasvu vuosina 2000–2004, %

Lähde: KTM

Korjattu BKT:n kasvu henkeä kohden

0 1 2 3

Alankomaat

Japani

Saksa

Tanska

Italia

Suomi

Ruotsi

Ranska

USA

Norja

Kanada

Iso-Britannia

Australia

BKT:n kasvu henkeä kohden

0 1 2 3

Vaihtosuhdekorjaus BKT:een

-1 0 1

+

19.1.2007Vesa Vihriälä

Innovaatioaktiivisuus: järjestys asukasta kohden laskettujen indikaattoreiden perusteella

RuotsiLuxemburgTanskaSaksaAlankomaatSuomiBritanniaItävaltaRanskaBelgiaItaliaIrlantiEspanjaNorjaPortugaliKreikka

Tavaramerkit Mallisuoja

2136485

109

13127

11141516

Triadipatentit

265341

10978

121314111516

312645

107

1198

1413121516

Lähde: Tietoaika 4-5/2005 - Economic Trends 2/2005, Aku Alanen

19.1.2007Vesa Vihriälä

Lisää haasteita Suomelle

• Sijaintietujen muutosten nopeus ja suuruus => • viime vuosien vähäinen offshoring ei tae jatkosta; palvelualojen ulkomaille

siirtymiselle altis potentiaali 15-20 % työpaikoista• Koulutusjärjestelmän reagointikyvylle entistäkin isompi haaste

• Korkea koulutustaso sinänsä ei yhtä vahva kilpailutekijä kuin ennen; tärkeämpää koulutuksen laatu ja sen osuvuus työelämän kulloisiakin tarpeita vastaavasti

• Palkat voivat aiempaa vähemmän poiketa yksilöiden tuottavuudesta => Suomen palkanmuodostusmalli ei istu tähän hyvin; voidaanko joustavoittaa ilman makrokoordinaation menetystä?

• Teknologian eturintamassa kisa yhä kovempaa ja Suomen absoluuttiset resurssit pieniä => tarve erikoistua entisestään, mikä riskialtista

• Suomi energiaintensiivinen talous => energian hinnan nousu iskeekeskimääräistä kovemmin

19.1.2007Vesa Vihriälä

Työpaikkojen siirrettävyys ja niiden koulutus-jakauma vuonna 2003

1291941181001 529 099Yhteensä

128184419681 046 130Paikalliset

101220391915 226 677Osittainen siirrettävyys

151223331615234 432Helppo siirrettävyys

48184922221 860Ilma- ja vesiliikenne

Ylempi korkeakoulu ja tutkija-

aste

Alempi korkea-koulu-aste

Alin korkea-

asteKeski-aste

Perus-aste

Osuus, %HenkilöäToimialojen siirrettävyys

Työlliset koulutusasteen mukaan, %Palveluiden työpaikat

19.1.2007Vesa Vihriälä

Työllisyyden kasvu vuosina 1995–2003

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

Helppo siirrettävyys

Osittainen siirrettävyys

Paikalliset

Palvelut yhteensä

Kaikki yhteensä

19.1.2007Vesa Vihriälä

Energiaintensiteetti Suomessa ja eräissä OECD-maissa vuosina 1993–2004

Lähde: Eurostat

0

50

100

150

200

250

300

350

400

45019

93

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

YhdysvallatSuomiRuotsiIso-BritanniaEU-25NorjaRanskaEU-15SaksaTanskaJapani

Kgoe per 1 000 euroa

19.1.2007Vesa Vihriälä

Miten politiikan pitäisi reagoida?

• Osaamista ja muutoskykyä painottava strategia edelleenkin perusteiltaan viisas

• Tarvitsee kuitenkin kehittämistä ja ennen kaikkea hyväätoteuttamista

• Huomiota ansaitsevia asioita:

• Huippuosaamispanostusten ja laajan osaamispohjan yhdistäminen

• Koulutusjärjestelmän kyky tuottaa nopeasti työelämän tarpeita vastaavia valmiuksia ja Suomen kyky houkutella osaajia

• Osaamispanostuksiin tarvittavien resurssien mitoittaminen

• Yritystoiminnan, työmarkkinoiden ja julkisen sektorin uudistumiskyky

• Talouden sopeutuminen korkeisiin energian hintoihin

19.1.2007Vesa Vihriälä

Huippuosaamispanostusten ja laajan osaamispohjan yhdistäminen

• Strategiset huippuosaamisen keskittymät (SHOK) luonteva valinta• Tavoitteen oltava globaali kärki• Yrityssektorin roolin oltava vahva ja aloitteellinen• Exit-strategiatkin tarvitaan

• Yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmän tehostaminen avainkysymys• Paras keino erikoistuminen ja profiloituminen• Myös samalla alueella toimivien yksiköiden fuusioita harkittava• Lisää autonomiaa ja ammattimaista johtamista• Rahoituspohjaa laajennettava

• Lahjoitusten rohkaisu olennaisesti suuremmalla verottomuudella• Lukukausimaksut eivät saa olla tabu, kunhan varmistetaan kaikkien mahdollisuus

kouluttautumiseen esim. vouchereilla

• Varmistettava, että keskittymien ulkopuolellakin innovatiiviselle toiminnalle tukea

• Syytä harkita T&K-investointien verotukea• Uusi osaamiskeskusohjelma nivellettävä hyvin SHOKeihin• Elinkeino-, innovaatio- ja aluepolitiikan alueellisia organisaatioita ja ohjelmia syytä

rationalisoida

19.1.2007Vesa Vihriälä

Koulutusjärjestelmän kyky tuottaa nopeasti työelämän tarpeita vastaavia valmiuksia ja Suomen kyky houkutella osaajia

• Perusvalmiuksien merkitys korostuu

• Koulutuksen modulointi lyhytkestoisempiin kokonaisuuksiin auttaisi reagointikykyä

• Suuren korkeakoulutettujen osuus ei niin tärkeä kuin koulutuksen laatu eri koulutustasoilla

• Sekava aikuiskoulutusjärjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta

• Huippuosaamiseen tarvitaan tukea ulkomailta

19.1.2007Vesa Vihriälä

Ulkomaalaisten osuus korkeasti koulutetusta väestöstä eri maissa, %

Lähde: OECD0 1 2 3 4 5 6 7 8

PuolaMeksikoSUOMIKoreaUnkariJapani

SlovakiaSaksa

PortugaliAlankomaat

Iso-BritanniaEU-19EU-15

KreikkaIrlantiUusi-

TanskaTsekki

ItävaltaTurkkiBelgia

RanskaNorja

EspanjaRuotsi

KanadaSveitsi

LuxemburgYhdysvallat

Australia

19.1.2007Vesa Vihriälä

Korkeasti koulutettujen suomalaisten maasta- ja maahanmuutto 1998-2004, henkeä

Lähde: Alanen

-571-841

-601

-1 427-1 310-1 610-1 680

-2 000

-1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

PoismuuttoPaluumuutto- Aivovuoto

19.1.2007Vesa Vihriälä

Osaamispanostuksiin tarvittavien resurssien mitoittaminen

• Tavoite T&K-panostusten nostamisesta 4 prosenttiin BKT:staperusteltu (vaikka rajahyöty epävarma), koska tavoitellaan

• teknologian eturintaman työntämistä ulospäin kärkialoilla JA• laajan osaamispohjan turvaamista

• Edellyttää 2010 toteutuakseen vähintään 7 % vuotuista kasvua JULKISESSA rahoituksessa (> kehyksen mukaiset alustavat linjaukset)

• Koulutuspanostuksia myös tarve lisätä• Nyt oletetaan ikäluokkien supistumisen vähentävän menojen BKT-

osuutta• Koulutuspanostuksissa Suomi keskikastia, T&K:ssa maailman kärkeä

19.1.2007Vesa Vihriälä

Suomen panostukset suuria tutkimuksessa, koulutuksessa keskitasoa

Tutkimuksen menot vuonna 2003, % BKT:sta

Lähteet: OECD (2005): Main Science and Technology Indicators ja Education at a Glance

Koulutuksen menot BKT:sta* vuonna 2002

* Ml. yliopistojen tutkimus

0 1 2 3 4

PuolaSlovakia

Kreikka 1)Portugali 1)

UnkariEspanja

Irlanti 2)Uusi-Seelanti

TsekkiNorja

Alankomaat 2)EU-25 2)

Iso-BritanniaKanada

EU-15 2)Belgia 1)Itävalta

Ranska 2)Tanska 1)

SaksaUSA

JapaniSuomiRuotsi

JulkinenYksityinen

%1) 20012) 2002

0 1 2 3 4 5 6 7

Kreikka Slovakia

IrlantiTsekkiJapani

EspanjaItalia

AlankomaatSaksa

UnkariItävalta

PortugaliIso-Britannia

SuomiPuola

RanskaSveitsiBelgia

Uusi-SeelantiNorja

RuotsiTanska

USA

JulkinenYksityinen

%

19.1.2007Vesa Vihriälä

Yritystoiminnan uudistumiskyky

• Kilpailun tärkeyttä ei voi ohittaa

• Kasvuvaiheen yritysten rahoitukseen lisätoimia; erityisesti riskisijoittajien verotukea syytä harkita

• Teknologian eturintamassa oleville yrityksille innovatiiviset julkiset hankinnat voivat olla tärkeä riskien rajoittamisen keino

• Työvoiman joustava vähentäminen tärkeä sopeutuskeino: peruste arvioida irtisanomissuojan tasoa uudelleen

• Monipuolinen omistajuus on etu

19.1.2007Vesa Vihriälä

Työmarkkinoiden uudistuminen

• Työvoiman tarjonnan vahvistaminen korostuu ikääntymisen myötä• Suurin potentiaali ikääntyneissä ja nuorissa• Kannustinloukkujen lieventäminen edelleen perusteltua

• Verotus• ”Perustulo” ikääntyneille työttömille

• Vaikeasti työllistyvät: ilman palkkatuen ja aktiivitoimien lisäystä tuskin tuloksia• Maahanmuuttopolitiikan linjaa arvioitava uudelleen (tarveharkinnan säilyttäminen)• Erityistoimet osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi aiheellisia

• Työvoiman liikkuvuuden esteitä vähennettävä edelleen• Asuntopolitiikka: alueellinen liikkuvuus• Pendelöinnin ja etätyön tuki: alueellinen liikkuvuus• Työttömyysturvan ehdollisuus: alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus• Aikuiskoulutusjärjestelmä: ammatillinen liikkuvuus

• Palkanmuodostus enemmän yritystasolle: hitaaseen etenemiseen olisi syytä saada vauhtia

• Joustavuuden ja riskinkannon tasapaino tärkeä asia (”joustoturva”)• Muutosturvan ideaa syytä laajentaa• Yksi vaihtoehto uudenlainen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino nuorille työntekijöille

(irtisanomissuojan lievennys; muutosturvan mukaiset työllistymisen tukitoimet)

19.1.2007Vesa Vihriälä

Uudistumista tukeva julkinen sektori

• Osaamista ja uudistumista tukevat meno- ja veronkevennystarpeet sopivat huonosti julkisen talouden pitkän ajan näkymiin

• Palvelutuotannon tehokkuutta lisättävä• Tuottavuusohjelma• Kunta- ja palvelurakenneuudistus• Mutta tällä rajansa: Suomen julkinen sektori kv-tehokas

• Harkittava myös julkisen vastuun rajojen tarkistamista: selvin kandidaatti eläkejärjestelmä

• Mittakaavaltaan suuri, suurimmat menopaineet• Rahoitusjärjestelmä kehittynyt sitten eläkejärjestelmän luomisen• Vaurastumisen myötä paternalismin tarve vähentynyt• Perusteltua vähentää eläkkeelle siirtymisen houkuttimia myös

työvoiman tarjonnan varmistamisen takia

19.1.2007Vesa Vihriälä

Ikäsidonnaisten menojen kasvu, prosenttia BKT:sta

Lähde: VM

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

2010 2020 2030 2050-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Terveydenhoito japitkäaikaishoito

Eläkkeet

Koulutus

Yhteensä pl. tyött.

%

Muutos vuodesta 2005

%

19.1.2007Vesa Vihriälä

Talouden sopeutuminen korkeisiin energian hintoihin

• Globaalit trendit ja energiamarkkinoiden integroituminen => Luovuttava ajatuksesta, että toimialojen kilpailukyky Suomessa voisi perustua halpaan energiaan

• Kilpailukykyä ja yhteiskunnan riskinsietokykyä voidaan sen sijaan tukea monipuolistamalla tarjontaa edelleen

• Ilmastopolitiikassa globaalit ratkaisut tärkeitä paitsi sinänsämyös Suomen kilpailukyvyn takia => EU yhä tärkeämpi areena Suomelle ympäristöpolitiikassa

• Päästöttömien energiamuotojen kehittämiseen ja käyttöön ottoon syytä panostaa paitsi omien tarpeiden takia myös teknologiaviennin mahdollisuuksien hyödyntämiseksi

• Bioenergia nopea lisääminen edellyttää julkista interventiota, mutta varottava lukitsemasta tuottajia ja kuluttajia nopeasti vanhentuvaan tehottomaan teknologiaan