onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - eläkkeiden …...teoksesta eläkkeet ja eläkeläisten...

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys

Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017

2 Juha Rantala / Eläketurvakeskus

1) Taustaa.

- Lähtökohtia

- Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata?

2) Kokonaiseläke keskimäärin, lyhyt yhteenveto

- Eläkeläisten määrä ja rakenne

- Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin

3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014

- Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin

- Eläkeläisten tulojen jakautuminen

- Eläkeläisten pienituloisuus

Esityksen sisältö

1) Eläkeläisten toimeentulo 1990-luvulla, julkaisu 2003

2) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo

– Kehitys vuosina 1990–2005, julkaisu 2006

3) Eläkkeet ja eläkkeensaajien toimeentulo 2000–2010, julkaisu 2011

4) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015, julkaisu 2017

Kokonaiskatsauksia eläkeläisten

toimeentulosta

Kuivalainen, Rantala, Ahonen, Kuitto ja Palomäki (toim.)

Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Eläkepolitiikan tavoitteet ja rajoitteet

Tavoite: Toimeentulo

- Aikaisemman kulutustason säilyttäminen kohtuullisena

- Köyhyyden torjuminen

Rajoite: Eläkejärjestelmän kestävä rahoitus

- Eläkemenot

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Miten mitata eläkeläisten toimeentuloa?

• Eläketaso

• Käytettävissä oleva tulo

• Kulutus

• Koettu toimeentulo

• Eläkkeensaajien toimeentulo suhteessa muihin väestöryhmiin

• Tulojen muuttuminen eläkkeelle siirryttäessä ja eläkeaikana

• Köyhyys/pienituloisuus

…yhtä vastausta ei ole….

…määritelmillä on merkitystä….

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Eläke vs. käytettävissä oleva tulo

Kokonaiseläke

- Oma työeläke

- Oma kansaneläke

- Takuueläke

- Perhe-eläke

Pienituloisuus

Kansaneläke, Takuueläke

Käytettävissä oleva ekvivalenttitulo

- Eläkkeet

- Muut omat tulot

- Perheen muiden jäsenten tulot

- Perherakenne ja -koko

- Yhdessä asumisen etu

Pienituloisuus

Pienituloisuusaste (köyhyysriski)

Julkisessa keskustelussa nämä kaksi tulokäsitettä usein sekoittuvat!

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Oma tulo vs. perheen tulo?

Esimerkki. Kolme työkaveria, sama palkka ja sama työ.

Onko työkavereiden toimeentulo sama, kun

i) Ensimmäinen asuu kahden työssä käyvän puolison kanssa,

ii) Toinen on yhden lapsen yksinhuoltaja ja

iii) Kolmas asuu yksin?

- Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon tavoite on yhdenmukaistaa erilaisten perheiden toimeentulo.

-> Toimeentulon ja tulonjaon kannalta käytettävissä oleva tulo on tärkeä.

-> Työelämän tasa-arvon kannalta palkka on tärkeä.

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

8

1) Taustaa. - Lähtökohtia - Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata?

2) Kokonaiseläke keskimäärin - Eläkeläisten määrä ja rakenne - Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin 3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014 - Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - Eläkeläisten tulojen jakautuminen - Eläkeläisten pienituloisuus

Esityksen sisältö

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Eläkkeistä tullut merkittävä toimeentulon lähde

800 000

1,4 milj.

1995 2015

Eläkeläiset

Vanhuuseläkkeellä olevat

1,2 milj.

845 000 77 000 Vain työeläkettä saavat

1996

1,1 milj.

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Eläkeläisten määrä ja rakenne vuosina 1995, 2005 ja 2015 eläkkeelle siirtymisvuoden mukaan.

10

1128527 715505 378715

482267

400755

644229

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

1600000

1995 2005 2015

Vuosina 2006-2015

eläkkeelle siirtyneet

Vuosina 1996-2005

eläkkeelle siirtyneet

Vuonna 1995 eläkettä

saaneet

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Kokonaiseläke 1995–2015, keskiarvo ja mediaani, vuoden 2015 rahassa.

11

Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta. Vuodesta 2011 alkaen kansaneläke sisältää takuueläkkeen osuuden.

1614 €

1383 €

Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri.

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013

€/kk.

Keskieläke

mediaanieläke

Eläketason noususta valtaosa johtuu eläkeläisten

rakenteen muuttumisesta.

Kokonaiseläke noussut 20 vuodessa

keskimäärin kolmanneksen

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Keskimääräinen kokonaiseläkkeen suhde keskiansioon 1995–2015, keskiarvo ja mediaani, %.

12

Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013

keskiarvo eläke/ansio

mediaani eläke/ansio

Keskimääräinen kokonaiseläke 50 prosenttia

ansiosta

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Miesten ja naisten välinen eläke-ero kaventunut

13

1 Oma kansaneläke + rintamalisät + lapsikorotukset. Sisältää vuosina 1995–2007 eläkkeensaajan

asumis- ja hoitotuen osuudet. Sisältää vuodesta 2011 alkaen takuueläkkeen osuuden. 2 Oma työeläke. Sisältää myös SOLITA-omaeläkkeen osuuden.

Työeläke noussut naisilla 112 %, miehillä

58 %

Keskimääräisen kokonaiseläkkeen taso ja rakenne sukupuolen mukaan 1995–2015.

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Vuonna 1995 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden (koko ajan seurannassa olleet !!) keskimääräinen kokonaiseläke vuoteen 2015 saakka, € vuoden 2015 rahassa.

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013

1995 vanhuus-eläkkeelle

siirtyneiden eläke noussut noin 20 %:lla

Lähde: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri.

1516 €

1250 €

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

15

1) Taustaa. - Lähtökohtia - Miten eläkeläisten toimeentuloa voidaan mitata?

2) Kokonaiseläke keskimäärin - Eläkeläisten määrä ja rakenne - Eläkkeiden taso ja kehitys keskimäärin

3) Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo 1995-2014 - Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo keskimäärin - Eläkeläisten tulojen jakautuminen - Eläkeläisten pienituloisuus

Esityksen sisältö

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Miten ihmisten toimeentulo muodostuu? Tässä toimeentulo = kotitalouden käytettävissä oleva ekvivalenttitulo

Kaikkien kotitalouden jäsenten käytettävissä olevat tulot lasketaan yhteen (= palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot + saadut tulosiirrot – maksetut tulonsiirrot)

Kotitalouteen kuuluvan henkilön toimeentulo (ekvivalenttitulo) = Kotitalouden yhteenlasketut käytettävissä olevat tulot jaettuna kotitaloutta kuvaavalla kulutusyksikköluvulla

EU:n nykyisin käyttämä kulutusyksikköasteikko: ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut aikuiset painon 0,5 ja lapset (0-13 vuotta) painon 0,3.

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

17

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto

Käytettävissä oleva ekvivalenttitulo 1995–2014 eräissä väestöryhmissä, vuoden 2014 rahassa, keskiarvo

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

30 000

35 000

40 000

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

€/v

27 700 €

18 700 €

Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

18

60

65

70

75

80

85

90

95

100

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

%

Eläkeläisten keskimääräinen ekvivalenttitulo (keskiarvo) suhteessa työssäkäyviin ja koko väestöön 1995–2014, %

92 %

78 %

81 %

93 %

Eläkeläiset / Kaikki kotitaloudet Eläkeläiset / Työssäkäyvät

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

19

Eläkeläisten ja työssäkäyvien ekvivalenttitulo, keskiarvo ja mediaani 1995–2014, euroa vuodessa 2014 rahassa

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

1995 2000 2005 2010

€/v.

Keskiarvo Mediaani

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

1995 2000 2005 2010

€/v.

Keskiarvo Mediaani

Eläkeläiset Työssäkäyvät

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

20

Eläkeläisten ekvivalenttitulo, Keskiarvon ja mediaanin suhde työssäkäyvien vastaaviin 1995–2014, %

60

65

70

75

80

85

90

95

100

1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013

%

Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Keskiarvo

Eläkeläiset / Työssäkäyvät, Mediaani

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Eläkeläisten tulojen jakautuminen

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen vuonna 2014, eläkeläiset, koko väestö ja koko väestön mediaani.

22

Eläkeläisistä 62 % on koko

väestön mediaanitulon

alapuolella

Mediaani (=27 150 €/v.)

0

2

4

6

8

10

12

0 20000 40000 60000 80000

%

Euroa/vuosi

Kaikki Eläkeläiset

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2014

23

Ammatissa toimimattomista

(työttömät, opiskelijat ym.) 75 % on koko

väestön mediaanitulon

alapuolella

Mediaani (=27 150 €/v.)

0

2

4

6

8

10

12

0 20000 40000 60000 80000

%

Euroa/vuosi Kaikki Eläkeläiset

Ammatissa toimivat Ammatissa toimimattomat

Ammatissa toimivista

32 % on koko väestön

mediaanitulon alapuolella

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Eläkeläisten bruttotulojen rakenne ja maksetut tulonsiirrot vuosina 1995, 2004 ja 2014 alimmassa, viidennessä ja ylimmässä tulokymmenyksessä, euroa vuodessa

24 Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Eläkeläisten pienituloisuus

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Pienitulosten lukumäärät ja pienituloisuusasteet eri tulokäsitteillä ja pienituloisuusrajoilla vuonna 2014

26

Pienituloisuusraja prosenttia mediaanitulosta

50 % 60 %

Käytettävissä oleva tulo Lukumäärä

(ml. laskennallinen asuntotulo) Eläkeläiset 53 000 170 000

Koko väestö 356 000 726 000

Pienituloisuusaste

Eläkeläiset 4,0 % 12,8 %

Koko väestö 6,6 % 13,5 %

Käytettävissä oleva tulo Lukumäärä

(pl. laskennallinen asuntotulo) Eläkeläiset 44 000 202 000

Koko väestö 293 000 678 000

Pienituloisuusaste

Eläkeläiset 3,3 % 15,3 %

Koko väestö 5,4 % 12,6 %

Lähde: Tilastokeskus, Tulonjaon tietokantataulut

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Eläkeläisten käytettävissä olevan ekvivalenttitulon jakautuminen vuonna 2014 ja koko väestön mediaaneista lasketut pienituloisuusrajat 60%:a ja 50%:a.

27

50 % 60 %

0

2

4

6

8

10

12

0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000

Väe

stö

osu

us,

%

Euroa/vuosi

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

28

Pienituloisuusaste (%) 1995–2014 eräissä väestöryhmissä, pienituloisuusraja 60 % mediaanituloista

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

%

Eläkeläiset Työssäkäyvät Muut Kaikki

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

29

Eläkeläisten ja koko väestön pienituloisuus asteet vuosina 1995–2014. Pienituloisuusraja 50 ja 60 prosenttia mediaanitulosta.

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

30

Pienituloisuusaste (60 %)

1995 2004 2014

Kaikki eläkeläiset, % 7 13 13

Sukupuoli

Miehet 5 11 11

Naiset 7 14 14

Ikä

18–54 10 24 34

55–64 4 10 16

65–74 5 9 8

75+ 10 17 15

Perhekoko

Yksin asuvat 13 26 27

Perheelliset 3 5 3

Yksin asuvat

18–54 25 44 59

55–64 12 26 37

65–74 10 21 19

75+ 15 27 25

Yksin asuvat 75+

Miehet 14 16 20

Naiset 15 29 27

Pienituloisia yht. lkm. 72 000 148 000 170 000

Eläkeläisryhmien pienituloisuusasteita

Pienituloisuusaste korkein nuorilla ja

yksinasuvilla

Määrällisesti suurin

pienituloisten ryhmä

75 vuotta täyttäneet

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Pienituloisten jakautuminen eri sosioekonomisiin luokkiin: pienituloisuusraja 60 % mediaanitulosta.

31

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

11

99

5

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

Osu

us

pie

nit

ulo

isis

ta

Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Ylemmät toimihenkilöt

Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Opiskelijat

Pitkäaikaistyöttömät Muut Alle 18-vuotiaat

Eläkeläiset

23% 19%

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Lähde: Marja Riihelä / VATT

Yhteenveto

1) Kehitys keskimäärin 1995-2014

- Eläkeläisten keskimääräinen käytettävissä oleva ekvivalenttitulo on selvästi noussut.

- Suhteessa työssäkäyviin ekvivalenttitulo on vaihdellut 70-80 %:n välissä.

2) Tulojen jakautuminen

- Eläkeläisistä 62 % on koko väestön mediaanitulon alapuolella ja 38 % yläpuolella.

- Eläkeläisten tulojen jakautuminen tasaisempaa kuin koko väestössä keskimäärin.

3) Pienituloisuus

- Eläkeläisten pienituloisuusasteen taso ja kehitys suunnilleen sama kuin koko väestössä.

- Yksin asuvien ja alle 55-vuotiaiden eläkeläisten pienituloisuusaste on korkea.

- Määrällisesti merkittävä ryhmä on yksin asuvat 75-vuotiaat naiset.

- Eläkeläisten pienituloisuusaste on herkkä määritelmille.

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Esityksen pääasialliset lähteet:

Luku 2: Eläkeläisten määrän ja rakenteen kehitys,

Kuivalainen & Rantala & Nyman & Lampi.

Luku 3: Eläkkeiden reaalinen kehitys,

Rantala & Kuivalainen & Nyman & Lampi

Luku 4: Eläkeläisten käytettävissä oleva tulo,

Rantala & Riihelä.

Teoksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015

Kuivalainen, Rantala, Ahonen, Kuitto ja Palomäki (toim.)

Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017

Aineistot: Suomen eläkkeensaajien yhteistilastorekisteri

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineisto

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Kiitos

juha.rantala@etk.fi

Juha Rantala / Eläketurvakeskus

Blogeja: Juha Rantala: http://www.etk.fi/vieko-nykyindeksi-elakelaisia-koyhyyteen/ (22.09.2016) Kati Ahonen http://www.etk.fi/asuntotulo-lisaa-kulutusmahdollisuuksia/ (19.1.2017) Kati Kuitto http://www.etk.fi/suomalaiselakelaisilla-vahan-toimeentulovaikeuksia-verrattuna-muihin-eu-maihin/ (1.2.2017) Susan Kuivalainen http://www.etk.fi/elakelaisten-toimeentulosta-keskiarvon-mediaanin-valossa/ (6.2.2017) Kati Kuitto http://www.etk.fi/divided-europe-of-pensioners-economic-welfare/ (8.2.2017) Liisa-Maria Palomäki http://www.etk.fi/omakohtaiset-kokemukset-taydentavat-kuvaa-elakelaisten-toimeentulosta/ (28.2.2017) Susan Kuivalainen http://www.etk.fi/pienta-elaketta-saava-ei-ole-yhta-kuin-koyha-elakelainen-kolme-faktaa-pienituloisuudesta/ (6.3.2017) Juha Rantala http://www.etk.fi/vaimonko-rahoilla-tassa-eletaan/ (17.3.2017) Juha Rantala, Kati Ahonen Mitä tarkoittaa köyhyysriski. Työeläkelehti 1/2017 https://www.julkari.fi/handle/10024/129006