opiskelijan psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus

Opiskelijan psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus

Tunteet, vuorovaikutus, kouluhyvinvointi ja ryhmädynamiikka

27.5.2011RYHMÄNOHJAAJAKOULUTUS /

Vaasan ammattiopistoMyötätuuli Tiina Honkonen KY

TIINA HONKONEN

• Myötätuuli Tiina Honkonen KY • Yrittäjä: tunne-ja vuorovaikutustaidot,

työhyvinvointi, kouluhyvinvointi, vanhemmuuden tukeminen, kouluttajien ja ryhmänohjaajien koulutukset, yksilö- ja ryhmänohjauspalvelut

• YTM, nuoriso- ja sos.tt, opettaja ja työnohjaaja, MLL:n nuorisotyönkouluttaja

• Vaimo ja äiti, tykkää vihreästä teestä, ystävistä, dekkareista ja kesästä.

Turvallinen luokka

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus

• Mikään koululuokka tai ryhmä ei ole automaattisesti turvallinen tai yhteisöllinen.

• Turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden syntyminen vie aikaa.

• Aktiivinen prosessi, johon tarvitaan opiskelijoiden lisäksi ryhmän vetäjänä toimivaa aikuista, opettajaa ja koulun muita aikuisia.

• Turvallisuuden kokemus luo myönteisiä edellytyksiä oppimiselle.

Turvallisuus on tunnetta ja työrauhaa

• Opiskelija voi kysyä koulun aikuisilta mitä tahansa ilman nolaamisen pelkoa.

• Opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan.• Tuntee itsensä arvostetuksi riippumatta siitä,

miten hyvin hän suoriutuu suhteessa muihin.• Ketään ei kiusata tai jätetä ulkopuolelle. • Mitä turvallisempi tunne, olotila ja ryhmä, sen

paremmat mahdollisuudet opiskelijalla on oppia ja kasvaa tasapainoiseksi nuoreksi ja aikuiseksi.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Perusta on laissa • Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630• Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, 28 §• Opetuksen järjestäjältä vaaditaan monia

turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia ja asiakirjoja. – Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi

väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.– Järjestyssäännöt.

• Ne velvoittavat oppilaitosta olemaan turvallinen ja viihtyisä yhteisö, jossa opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden kokemukset antavan vankan pohjan opiskelulle.

• Koulun tulee myös valvoa ja seurata näiden suunnitelmien ja sääntöjen toteutumista.

Turvallisuuden viisi osatekijää

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

1.Hyväksyntä ja välittäminen2.Luottamus3.Haavoittuvaksi alistuminen4.Tuen antaminen5.Sitoutuminen

SUKELLUS TUNTEISIIN

Palauta mieleesi edellisen päivän tunteita aamusta iltaan.Kirjaa tunteet paperille

Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina. 2008. Tunteella. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

SUKELLUS TUNTEISIIN

YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ TUNTUIVAT KEHOSSA

Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina. 2008. Tunteella. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

SUKELLUS TUNTEISIIN

YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ JOHTIVAT TOIMINTAAN

Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina. 2008. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

SUKELLUS TUNTEISIIN

YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ NÄKYIVÄT MUILLE

Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina. 2008. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

SUKELLUS TUNTEISIIN

YMPYRÖI NE TUNTEET, MITKÄ JÄIVÄT MUILTA

HUOMAAMATTA

Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina, 2008. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

SUKELLUS TUNTEISIIN

• Kaikilla ihmisillä on tunteita

• Kaikki tunteet ovat sallittuja

• Tunteita voi olla erilaisia

Salovaara, R (toim.) & Honkonen, Tiina 2008. Mannerheimin Lastensuojeluliitto

SUKELLUS TUNTEISIIN

• Sama tunne voi toisella ilmetä siten, että se jää muilta huomaamatta

• Ja toisella taas johtaa toimintaan ja näkyä muille

TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI

• Usein niistä suurin osa on pinnan alapuolella

• Usein me näemme esimerkiksi vain vihastumisen huipun, mutta pinnan alla on suuri kasauma erilaisia tunteita

• Vihastuminen toisin sanoen muodostuu monista tunteista

TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI

• Vihan tunteen ymmärtäminen joukoksi muita tunteita antaa mahdollisuuden käsitellä niitä.

• Voimme auttaa toisia ja itseämme miettimään mitä tunteita on vihan takana. Kateus? Turhautuneisuus? Pettymys?

TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI

Jäävuoren voi sulattaa, kun vihan muodostamiin tunteisiin pääsee käsiksi.

TUNTEET OVAT KUIN JÄÄVUORI

• Ei ole olemassa oikeita eikä vääriä tunteita.

• Vaan ainoastaan tunteita, mitkä ovat niin kauan kunnes lakkaavat olemasta (tunne jättää jäljen tunnevarastoon).

suru avuttomuus

pettymyspelko

hylätyksi tulemisen tunne

║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║

TAVOITTEENA HYVÄ JA TASAPAINOINEN OLO

alkuperäislähde: Pehr Charpentier, mukailtu Arja Hämäläisen kaaviosta

PEITELTYJEN JA PIDÄTELTYJEN TUNTEIDEN MUUNTUMINEN

Näiden tunteiden ilmaisu helpottaa oloa

Näiden tunteiden ilmaisu helpottaa usein oloa,

jos näitä tunteita on pidätelty kauan, paluu hyvään oloon tapahtuu ensimmäisen

vaiheen kautta

KiukkuÄrtymys

VihaRaivo kateus

║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║

PEITELTYJEN JA PIDÄTELTYJEN TUNTEIDEN MUUNTUMINEN

Näistä olotiloista paluu hyvään oloon tapahtuu tunteiden kokemisen kautta

jännitysmasennusahdistus

tuskaisuuskatkeruuskyynisyys

║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║

Peiteltyjen ja pidäteltyjen tunteiden muuntuminen

ylireippausylipirteys

työnarkomania

║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║

Fyysinen tai psyykkinen oireilu tai sairaus

║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║║Peiteltyjen ja pidäteltyjen tunteiden muuntuminen

Turvallisen ryhmän rakentaminen

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

• Lukuvuoden alulla suuri merkitys sille, millainen vuodesta tulee.

• Uuden luokan / tyhmän opiskelijat etsivät paikkaansa ja rooliaan.

• Aloittava ryhmä on vastaanottavainen niin informaatiolle kuin tunteita ja tekoja ohjaavalle toiminnalle.

• Ryhmä ei muodostu vielä silloin, kun osataan nimet.

• Yhdessä tekeminen ja yhteiset tavoitteet ryhmäyttävät.

Opettajan tietoiset teot

• Opettaja voi tietoisilla valinnoilla vaikuttaa ryhmän vuorovaikutukseen, tunteisiin sekä opiskelijoiden kiinnostuksen ja motivaation herättämiseen eli pinnan alla tapahtuviin ryhmädynamiikan liikkeisiin.

• Jos ohjaus on ryhmän alkutaipaleella tiedostamatonta, luokka / ryhmä voi joutua tunnekaaoksen keskelle. Ärtymys, kapinointi, pelot tai olettamukset, luulot ja täyttymättömät odotukset ja toiveet voivat vallata luokan.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Koko lukuvuoden ajan

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

• Opettaja luo ryhmälle rajat ja turvallisuuden tunteen. Hänen on hyvä saada tukea tähän työhön koulun muilta aikuisilta ja yhteistyökumppaneilta.

• Jos alun lataus hukataan, on luottamuksen ja innostuksen kerääminen haasteellista.

• Tärkeää ryhmädynamiikan ja ryhmän turvallisuuden kannalta on kuherruskuukauden jälkeen tulevien ristiriitojen ratkaisu ja se, miten hankalista tilanteista selvitään.

• Turvallista ryhmää rakennetaan ja ylläpidetään koko kouluvuoden aikana.

Turvallisen luokan prosessi

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-

kustannus.

•Prosessina luokkaan rakennetaan ensin yhteisöllisyyttä, joka synnyttää osallisuutta.

•Osallisuuden myötä kehittyy luokan turvallisuus ja opiskelijoiden kokema ilo.

•Yhdessä ne mahdollistavat koulun perustehtävien, oppimisen ja opiskelijoiden kasvun toteutumisen.

Yhteisöllinen koulu on turvallinen

• Yhteisöllisyys on turvallisen koulun perusta• Se kehittyy ja vahvistuu kouluarjen asioista,

teoista ja toimintatavoista• Opiskelija tarvitsee yhteisön, nuoruus on

merkityksellistä oman minuuden luomisen aikaa• Identiteetti kasvaa ja vahvistuu ryhmätilanteissa

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Ryhmädynamiikka luokassa

• Ryhmädynamiikka tarkoittaa ryhmän voimaa, joka syntyy sen jäsenten keskinäistä jännitteistä, kiinnostuksista ja tunteista

• Ryhmä on aina enemmän kuin jäsentensä summa• Ryhmädynamiikka muhii pinnan alla ja siinä

tapahtuu jatkuvasti muutoksia.• Ryhmän jäsenten, opiskelijoiden arvostukset, toiveet,

odotukset ja pelot vaikuttavat eri tavoin ryhmän toimintaan, dynamiikkaan ja turvallisuuteen.

• Konflikti voi myös viedä ryhmän toimintaa eteenpäin.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Oppilaan rooli ryhmässä

• Jokaisella oppilaalla on oma roolinsa ryhmässä.• Oppilaan rooli riippuu osittain hänen

persoonallisuudestaan mutta myös siitä, millaisia luokan muut oppilaat ovat ja millaisia tapoja, rooleja, normeja ja odotuksia heillä on.

• Sama oppilas voi ottaa tai saa erilaisia eri ryhmissä erilaisia ryhmärooleja: yksi puhuu eniten, toinen kuuntelee, kolmas osoittaa aktiivisuutta järjestelemällä asioita, neljättä ei hänen yrityksistään huolimatta noteerata, kuudes häiriköi, seitsemäs tarkkailee….

• Ryhmäroolit ovat olemassa suhteessa toisten rooleihin, ja ne näkyvät statuksena eli asemana ryhmässä.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Oppilaan rooli ryhmässä

• Ryhmän valtasuhteet kertovat ryhmän jäsenten välisistä vaikuttamisesta ja vaikutusyrityksistä sekä oppilaiden välisistä riippuvuuksista.

• Luokan sosiaalinen rakenne vaikuttaa luokkahenkeen, ilmapiiriin, turvallisuuteen ja sitä kautta opetukseen.

• Oppilasryhmässä vaikuttaa kaksi vastakkaista ryhmäilmiötä. Ryhmän kiinteys ilmenee oppilaiden toisiaan kohtaan tuntemana yhteenkuuluvuutena ja samanmielisyytenä. Kiinteys on myönteinen piirre, ja se kertoo oppilaiden ryhmäytymisestä ja yhteisöllisyydestä.

• Kiinteyden kielteinen puoli on ryhmäpaine, olla tarkoitetaan oppilaiden taipumusta mukauttaa mielipiteensä ryhmän normien mukaiseksi.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Ryhmänormit luokassa• Ryhmäpaineen lisäksi oppilaisiin kohdistuu luokassa

ryhmänormeja.• Normit ovat kaikkia ryhmän jäseniä koskevia odotuksia,

eräänlaisia sääntöjä siitä, miten ryhmässä pitää olla ja käyttäytyä.

• Jokin käyttäytymissääntö sinänsä ei vielä välttämättä ole normi

• Normin yksi kriteeri on tietynlaisen paineen olemassaolo.• Normit eivät useinkaan ole tiedostettuja saati ääneen

lausuttuja.• Ryhmässä tiedostamattomat normit vaikuttavat paljon

käyttäytymiseen.• Oppilaat saattavat tehdä ryhmänä päätöksiä, jotka ovat

kaikkea muuta kuin viisaita. Ryhmäajattelu syntyy todennäköisemmin tilanteessa, joissa on ulkoinen tai koettu paine päästä nopeaan päätökseen.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Nuoruuden epävarmuus• Ryhmän yhdenmukaisuuden

vaatimukset korostuvat entisestään, eikä niistä poikkeamista sallita

• Luokan sosiaalinen kontrolli voi olla hyvinkin tiukkaa

• Koska lähes poikkeuksetta luokan jäsenet haluavat tulla hyväksytyiksi ryhmässä ja ovat ryhmästä riippuvaisia, ryhmässä on väistämättä yhdenmukaisuuden paine.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Ryhmäkoko vaikuttaa ryhmädynamiikkaan

• Pienten ryhmien dynamiikka on erilaista kuin suurten ryhmien

• Kun ryhmäkoko kasvaa, suhteellisesti pienempi joukko osallistuu aktiivisesti ryhmän toimintaan

• Mitä suurempi ryhmä on, sen todennäköisemmin se hajoaa pienempiin alaryhmiin eli klikkeihin.

• Mitä enemmän ryhmässä on jäseniä, sitä kaaoottisempi vuorovaikutussuhteiden määrästä tulee, yhteisen ymmärryksen synnyttäminen on työn ja tuskan takana( Kari Anttila).

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

KIUSAAMISEN YMMÄRTÄMINEN YHTEISESTI ON

OLEELLISTA

KIUSAAMINEN ON RYHMÄILMIÖ

• Tapahtuu yleensä ryhmässä ja perustuu ryhmän jäsenten keskinäisiin sosiaalisiin suhteisiin.

• Opiskelijoilla on erilaisia rooleja. Mitä muut tekevät silloin, kun jotakuta luokassa kiusataan?

• Roolit syntyvät erikseen jokaisessa ryhmässä, usein opiskelija voi joutua tiettyyn rooliin tahtomattaan.

KT Päivi Hamarus

Kiusaaminen on kulttuurinen ilmiö, jossa valta on keskiössä

Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaus

• Itsetunnon ja motivaation tukeminen

• Aito dialogi ja kohtaaminen

• Luottamus ja turvallisuus• Avoimuus ja kunnioitus• Opiskelijakeskeisyys• Ryhmäytymisen tuki• Vertaistuki (tutorointi)• Suvaitsevaisuus ja tasa-

arvo

• Varhainen puuttuminen• Poissaolojen ja opintojen

seuranta ha arkielämän tuki• Opiskelijahuoltotyöryhmän

tuki• Hojks, hops• Monipuoliset

opetusmenetelmät, työssäoppimisen tuki

• Opetusjärjestelyt: aika, ympäristö, ryhmämuoto

• Koulun ulkopuolinen tuki, yhteistyökumppanit

www.ijkk.fi (Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus)

Psyykkisen tuen tarve voi näkyä:

• Yliaktiivinen tai levoton

• Hyökkäävästi käyttäytyvä

• Vetäytyvä ja luoksepääsemätön

• Masentunut• Harhainen,

todellisuudentaju hämärtynyt

• Täydellisyyteen pyrkivä

• Epäsäännöllinen• Tokkurainen• Aikavaras • Epäsiisti• Tarrautuva• Ylikriittinen

www.ijkk.fi (Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus)

Aikuisten tehtävää• Pelkkä taitojen ja tietojen opettaminen riittää

harvoille. • Elämä, ohjaus ja opetus ovat inhimillistä

vuorovaikutusta ja kasvatusta, joka vaikuttaa koko ihmiseen.

• Tietoinen kasvattaminen on tekoja nuorten turvallisuuden tunteen synnyttämiseksi ja ylläpitämiseksi.

• Ohjata / opettaa ei voi, jos ei myös kasvata. • Nuoruus on uusi mahdollisuus. • Nuori tarvitsee aikuista tukemaan ja kannustamaan

elämässä, koulunkäynnissä ja aikuiseksi kasvamisessa.

Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija 2011. Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus.Salovaara, Reija (toim.) & Honkonen, Tiina 2008. Tunteella. Tukioppilastoiminnan

koulutusmateriaali tunteista ja niiden vastaanottamisesta. MLL.Salovaara, Reija (toim.) 2008. Voima virtaa. Menetelmä materiaali osallisuudesta

tukioppilastoimintaan ja MLL:n nuorisotyöhön.

KUINKA LUODAAN ONNELLINEN KOULU

• hyvää koulua ei luo pedagogi, vaan ihminen pedagogin roolin takana

• tärkein ennaltaehkäisevä työ lähtee omasta itsestä: yksittäisen henkilön (opettajan, kuraattorin, vahtimestarin…) omasta minäkuvasta, hänen suhteestaan itseensä, työkavereihin ja oppilaisiin

• pedagoginen rakkaus – kasvamaan saattaminen

Opettajan / ohjaajan rooli

• Asenteen muutos• Mahdollistaja, käynnistäjä,

myötävaikuttaja, ryhmän näkökulmien esille houkuttelija

• Herkkä havainnoija ja aito läsnäolija

• Nuorten puolestapuhuja ja tulkki

AVOIN ALUE SOKEA ALUE

SALATTU ALUE TIEDOSTAMATON ALUE

Joharin ikkuna

Omaehtoisuus keventää ohjaajan työtä

• Ohjaaja toimii niin, että nuoret saavat pääosan

• Anna vastuuta ja tilaa nuorille• Auta käsittelemään pieleen menneitä

juttuja ja tsemppaa jatkamaan• Ohjaajalla on vastuu toiminnan

onnistumisesta, joten toiminnan tavoitteiden ja ryhmän osaamisen välille on löydettävä tasapaino

• Ideointi, suunnittelu ja tekeminen voi olla ihan erilaista kuin itse olisit ajatellut

TARKOITUS-ROOLI-PERSOONA

• Tarkoitus: työllä on aina tarkoitus ja tavoite

• Rooli: työntekijän roolina on toteuttaa tarkoitusta

• Persoona voi täyttää roolin monella tavalla

• TYÖ ----- TUNNE

MIHIN AIKASI KULUU?

• lepo ja uni• koti ja perhe• muut ihmissuhteet,

harrastukset• ravinto• liikunta• työ ja toiminta• vapaa-aika• arvot, oma

päänsisäinen maailma, musiikki,

harrastus, kirjat, uskonto, politiikka

Aika-Paikka-Perustehtävä

EPÄONNISTUMISEN KEHÄ

KYVYTTÖMYYS → ITSELUOTTAMUKSEN

PUUTE, EPÄVARMUUS

↑ ↓

PETTYMYS ← EPÄONNISYUMISEN PELKO

ILON PYÖRÄonnistumisen kehä

KYVYTITSELUOTTAMUS

OSAAMINEN → VARMUUS

↑ ↓

ONNISTUMINEN ← USKALLUS

OPPIMINEN ROHKEUS

MOTIVAATIOTIMATTI• Yhdessä tekeminen,

vastuun jakaminen• Vastuuntunto• Kasvun mahdollisuus,

vapaa tahto, haasteet• Merkityksellisyys

suhteessa muihin, suhteessa itseen

• Itseohjautuvuus• Ilo, oppimisen ilo,

elämän iloMäkipeska, M. & Niemelä, T. Hengittävä

työyhteisö - johtamista muutosvirrassa. Edita 2002.

• Motivaatiossa kyse on tunteista.

• Innostus ja ilo siivittää motivaatiota.

• Innostus tsemppaa kulkemaan kohti tavoitetta.

• Motivaatio on energiaa.

ILON KIPINÖITÄ

• Ajatukset, tunteet, mieliala ja toiminta kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti

• Tunteisiin ja mielialaan on melko vaikea vaikuttaa tahdonvoimalla

• Ihminen ei esimerkiksi useinkaan onnistu käskemään itseään hyvälle tuulelle

• Tunteisiin ja mielialaan on kuitenkin mahdollista vaikuttaa muilla keinoin

ILON KIPINÖITÄ

Mieti hetki. Luovutko joskus mukavien asioiden tekemisestä sen takia, että voit kurjasti? Vai voitko kurjasti sen takia, että olet luopunut mukavien asioiden tekemisestä?

ILON KIPINÖITÄ

• Koska on vaikeaa muuttaa oloaan pelkästään päätöksellä paremmaksi, on helpompi tehdä jotain mukavaa, mistä seuraa miellyttävämpi olo

• Mukava tekeminen ja mielihyvää tuottavat asiat ovat hyvin yksilöllisiä

• Usein ajatellaan, että todella mukavat asiat ovat jotain isoja ja ainutkertaisia (lottovoitto, rakastuminen, maailmanympärysmatka)

ILON KIPINÖITÄ

• Miellyttävä tekeminen voi olla myös jotain ihan tavallista ( musiikin kuuntelu, ystävien tapaaminen, liikunta, lepääminen, hyvä ruoka…)

• Pysyvän hyvinvoinnin kannalta on tärkeämpää, että tavallisessa arkielämässä on pieniä toistuvia mukavia tekemisiä ja hyviä asioita

ILON KIPINÖITÄ

Tee oma yksilöllisten mukavien asioiden lista

LÄHTEETHamarus, Päivi. (2008) Koulukiusaaminen. Huomaa, puutu, ehkäise. Kirjapaja.Honkonen, Tiina & Salovaara, Reija. (2011). Rakenna hyvä luokkahenki. PS-kustannus. 2011Hakanen, Petteri, Honkonen Tiina & Salovaara, Reija (2006). Terve minä, tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali itsetuntemuksesta. MLL. Aineisto on ladattavissa www.mll.fi sivuilta.Salovaara, Reija (toim.), Honkonen, Tiina (2008). Tunteella. Tukioppilastoiminnan koulutusmateriaali tunteista ja niiden ilmaisemisesta. MLL. Materiaali on ladattavissa www.mll.fi sivuiltaSalovaara, Reija (toim.) (2008). Voima virtaa. Menetelmämateriaali osallisuudesta tukioppilastoimintaan ja MLL:n nuorisotyöhön. Materiaali on ladattavissa www.mll.fi sivuiltaSkinnari, Simo (2004). Pedagoginen rakkaus. Kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PS-kustannus.