pyöräily ja talous

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

PYÖRÄILY JA TALOUSVelo-city jälkiseminaari

Antti PoikolaHILA Open Oy

Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio, Helsinki

20.9.2010

Kuva: Pörrö (Flickr)

Kuva: Tulenheimo (Flickr)

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

jalankulku 27%

polkupyörä 6%

henkilöauto 44%

julkinen 20%

muu 2%

jalankulku 27%

polkupyörä 15%

henkilöauto 31%

julkinen 25%

muu 2%

2004

2020Paljonko pitääinvestoida?

Mikä on sijoitetunpääoman tuotto?

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Kuva: Jukka Lehtinen (Flickr)

Liikenne on ihmisten, tavaroiden ja tiedon kuljettamista paikasta toiseen

Paljonko liikennettä?kysynnän hallinta

Millaista liikennettä?haittojen minimointi

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Systeemiset vaikutukset

Aika-kustannukset

Infrastruktuuri-kustannukset

Onnettomuus-kustannukset

Sosiaalisetvaikutukset

Ympäristö-vaikutukset

Tila-kustannukset

Terveys-vaikutukset

Imago-vaikutukset

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

jalankulku

polkupyörä

henkilöauto

julkinen

muu

0

5

10

15

20

25

30

35

40

22 22

26

3633

Keskimääräinen matka-aika PKS 2004

min

/mat

ka

Henkilöliikennetutkimus 2004

Aikakustannukset

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Terveysvaikutukset

UK Ruotsi Saksa Sveitsi0

5

10

15

20

25

Ylipainoisten lasten osuus (IOTF 2002)Pyöräilyn kulkutapaosuus DfT (1996)

Kööpenhaminan ilmastopoliittinen tavoite: 14% useampi pyöräilee työmatkat vuonna 2015

• Copenhagen Health and Care Administration laskenut, että tavoitteen toteutuminen säästäisi 11,9 M€ vuodessa

Kuva: John Whitelegg Velo-City 2010 presentationKatso myös: Walking, Cycling and Obesity Basset & Al. (2008)

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Kuva: Antti Poikola 24.8.2010

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Kuva: Antti Poikola 30.8.2010

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Taloudellisten vaikutusten arviointi

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Tilan tarve

Lähde: J. Whitelegg (1993a) p.79 after Navarro et al. (1985)Katso myös: Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin hinta LVM (2007)

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Kuva: Cycle Hoop Ltd.

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Sosiaaliset vaikutukset

Donald Appleyard “Livable streets” , 1981

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Onnettomuudet

Lähde: Nopeusrajoitukset Helsingissä KSV 2005

Vuonna 2004 Helsingissä alennettiin nopeusrajoituksia:

• Keskinopeus aleni 4%• Onnettomuuskustannukset -15%• 5 miljoonan euron vuotuinen säästö

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Kustannus-hyötyanalyysi

Lähde: Economic evaluation of cycle projects Eva Willumsen, COWIKatso myös: Cykalk (Ruotsi)

COWI konsultit tekivät kustannushyötyanalyysin kahdelle pyöräilyprojektille Kööpenhaminassa

• Bryggebroen pyöräily ja kävelysilta (kuva) – rate of return 8%• Risteysjärjestely Gyldenløvsgade – 33%

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Infra ei ole ilmaista

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

[1] Hakamäentien remontti (3,1 km) - 100 M€, eli noin 32 miljoonaa per kaistakilometri.

[2] Kehä III alkuperäinen perusparannussuunnitelma - 180 M€ (sittemmin suunnitelmaa on typistetty), kilometrikustannus siis 26 M€/km-kaistapari.

[3] Kehä II uuden osan kokonaiskustannus on 650 miljoonaa, joka tarkoittaa 33,6 M€/km kaistaparille.

[4] Raidejokerin suunniteltu pituus on 25km, ja kustannusarvio 211M€, eli8,5M€/km sisältäen muutaman tunnelin ja erilaisia erityisjärjestelyitä

[5] Östersundomin alustavissa ratikkasuunnitelmissa hinta-arvio on 80M€ tai 112M€eli 7,6 tai 8 M€ per km.

[6] Östersundomin metrosuunnitelmissa rataa joko 6,6 tai 8,3 kilometriä 430 tai 543 miljoonalla eurolla kummassakin tapauksessa 65M€/km.

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Korvamerkintä ja kokonaisuus• Vuoden 2011 liikenneinvestointien raami (Helsingin kaupunki)

: kadut, liikenneväylät ja radat yhteensä 110,23 milj. €• Josta pyöräilylle suunnattu 2,09 M€ (vuonna 2010 3,9 M€)

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Lähtötilanne

jalankulku ۲۷%

polkupyörä ۶%

henkilöauto ۴۴%

julkinen ۲۰%

muu ۲%

Kulkutapasosuus pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueellaHenkilöliikennetutkimus 2004

27%

6%

2%

20%

44%

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Skenaario 1 (2020)Brysselin chartterin tavoite täytetään, samalla julkisen liikenteen osuus kasvaa

jalankulku ۲۷%

polkupyörä ۱۵%

henkilöauto ۳۱%

julkinen ۲۵%

muu ۲%

27%

15%

2%

25%

31%

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

Skenaario 2 (2020)Brysselin chartterin tavoite täytetään, julkinen liikenne pysyy ennallaan

jalankulku ۲۷%

polkupyörä ۱۵%henkilöauto ۳۶%

julkinen ۲۰%muu ۲%

27%

15%

2%20%

36%

Attribution-Share Alike 1.0 Finland

KIITOS!