sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta · 1. metabolinen oireyhtymä ja siihen...
Post on 22-May-2020
5 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien
varrelta
8.2.2013
1. Verikaasuanalytiikan preanalyyttiset haasteet
2. Akkreditointi: Periaatteet, vaatimukset ja pätevyyden arviointi
3. B12-vitamiini / holotranskobalamiini
4. Autoverifiointi
5. Valvottu näytteenotto (esim. huumenäyte)
6. Virtaussytometristen tutkimusten käyttö hematologisten sairauksien
diagnostiikassa ja hoidon seurannassa
12.10.2012
1. Sydämen vajaatoiminnan merkkiaineet ja niiden analytiikan
järjestäminen
2. Laboratorion yhteistyö asiakkaan kanssa
3. Laboratoriotutkimusten viitevälit ja kansainvälisten ja kotimaisten
suositusten huomioiminen tavoitearvoissa
4. Keskitetyn laboratoriotoiminnan preanalyyttisen näytelogistiikan
haasteet
5. HbA1c: kliininen käyttö ja analytiikka
6. Kemian analysaattoreiden analyysimenetelmien jäljitettävyys
3.2.2012
1. Potilasturvallisuuden huomioiminen laboratorion toiminnassa
2. Sydäninfarktin diagnostiikassa käytettävät biokemialliset merkkiaineet
3. Immunokemiallisia menetelmiä häiritsevät tekijät
4. Laboratorion hankinnat ja hankintalaki
5. Ihmisen epididymaalinen antigeeni (HE4): kliininen käyttö ja
määritysmenetelmä
6. Määritysmenetelmien mittausepävarmuus: miten arvioidaan ja
hyödynnetään
23.4.2010
1. Lipoproteiini, apo A1 ja B: määrittäminen sekä edut haitat
verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-määrityksiin
2. IFCC:n uuden HbA1c-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat
3. Autovalidointi post-analyyttisena työkaluna
4. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on
menetelmän periaate
5. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät
6. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi: esimerkkinä
laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen
uuteen laite-/menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit?
9.10.2009
1. Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen
määritysmenetelmä: edut ja haitat.
2. INR-mittaukset Suomessa; menetelmät ja niiden vakiointi.
3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten
indikaatiot.
4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät.
5. Kliinisen kemian laboratorio: Keskitetty vai hajautettu järjestelmä,
edut ja haitat.
6. Laatujärjestelmien edellyttämät sisäiset auditoinnit osana
laatujärjestelmän ylläpitoa.
24.4.2009
1. Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen
määritysmenetelmä: edut ja haitat
2. INR-mittaukset Suomessa ja menetelmien vakiointi Sivu 2 (28)
3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten
indikaatiot
4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät
5. Kliinisen kemian laboratorion automaatio: 1) integroitu järjestelmä
2) saareke järjestelmä
6. Laatujärjestelmän edellyttämät menetelmävalidoinnit
19.9.2008
1. Apoproteiinimääritysten edut ja haitat verrattuna
kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL -määrityksiin.
2. CDT:n käytön indikaatiot ja tärkeimmät määritysmenetelmät
3. LC-MS/MS-mittaustekniikka steroidihormonien
pitoisuusmittauksissa. Menetelmän edut ja haitat verrattuna muihin
käytössä oleviin menetelmiin.
4. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät
5. Sisäiset auditoinnit osana laatu-/johtamisjärjestelmän ylläpitoa.
6. Kliinisen kemian analytiikan keskittäminen/hajauttaminen. Kuvaa
molemmat ratkaisut sekä ratkaisujen edut ja haitat.
11.4.2008
1. Preanalytiikka osana kliinisen kemian analytiikan laatua
2. IFCC:n uuden HbA1C-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat
3. B12-vitamiinin puutteet uudet laboratoriotutkimukset
4. Autovalidointi post-analyyttinsenä työkaluna
5. Pätevyysalueeseen kuuluvan akkreditoidun menetelmän
menetelmämuutos; mitkä asiat tulee huomioida ja tutkia?
6. Laboratorion rooli vierianalytiikassa
21.9.2007
1. Testosteronin määritysmenetelmät ja kliiniset sovellutukset
2. LDL- ja HDL-menetelmät ja niiden virhelähteet Sivu 3 (28)
3. CDT:n (vähähiilihydraattinen transferriini) menetelmävaihtoehdot
ja tutkimusindikaatiot
4. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritykset
5. Alkoholimyrkytysten laboratoriodiagnostiikka
6. Kansallinen terveyshanke 2002 määritteli tavoitteenaan:
"… laboratoriotoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman
sairaanhoitopiirin yksiköihin". Mitä etuja ja mahdollisia haittoja
arvioit suurempiin laboratorioyksiköihin siirtymisen tuovan
mukanaan?
27.4.2007
1. Glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1C) määrityksen indikaatiot,
yleisimmät määritysmenetelmät ja niiden periaatteet.
2. Immunonefelometrian periaate ja sen käyttö kliinisen kemian
analytiikassa (2 esimerkkiä).
3. Homokysteiini, käytön indikaatiot ja yleisimpien menetelmien
periaatteet.
4. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi; esimerkkinä
laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen
uuteen menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit?
5. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on
menetelmän periaate?
6. Preanalyyttinen automaatio sairaalalaboratoriossa.
Syksy 2006
1. Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät laboratoriolöydökset?
2. Proteomiikan mahdollisuudet kliinisen laboratoriodiagnostiikan
kehityksessä?
3. Miten taseyksikkö, liikelaitos ja osakeyhtiö eroavat
taloussuunnittelun ja hallintonsa osalta perinteiseen tapaan
budjettiraamin perusteella toimintojansa suunnittelevasta yksiköstä ? Sivu 4 (28)
Kuvaile erojen merkitystä laboratoriotoiminnan järjestämisen
kannalta.
4. Mitä eroja uusi akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189
"Lääketieteelliset laboratoriot. Erityisvaatimukset laadulle ja
pätevyydelle" on tuonut laboratorioiden laatujärjestelmiin verrattuna
aikaisempiin yleisstandardeihin.
5. Kliinisissä laboratorioissa nykyisin käytetyt B-GHbA1C-analytiikan
(glykohemoglobiini) menetelmävaihtoehdot, periaatteet ja eri
menetelmien hyvät ja huonot puolet?
6. Selosta kliinisissä laboratorioissa käytössä olevat tärkeimmät
hyytymisanalytiikassa käytetyt tekniikat ja kuvaile niiden hyviä ja
huonoja puolia.
21.4.2006
1. Autovalidointi, apuväline automatisoidussa laboratoriossa. Mitä se on
ja mitä hyötyjä sillä saavutetaan?
2. Uudet säädökset työterveyden huume- ja päihdeanalytiikassa. Mitä
vaatimuksia ne asettavat laboratorioanalytiikalle?
3. Laboratoriomenetelmien testaamisessa puhutaan validoinnista ja
verifioinnista. Mitä ne tarkoittavat ja minkälaisissa tilanteissa ne
täytyy tehdä?
4. Preanalyyttisten tekijöiden merkitys verikaasuanalytiikassa?
5. Kapillaarielektroforeesilaitteiston toimintaperiaate ja sovellukset
kliinisen kemian analytiikassa?
6. Elektrolyyttien määrittäminen ioniselektiivisillä elektrodeilla eli ns.
ISE-menetelmillä: mittausperiaatteet, tulostasojen vakiointi,
virhelähteitä?
14.10.2005
1. B12 – vitamiinin puutteen laboratoriodiagnostiikka
2. Massaspektrometrian periaate ja kliiniset sovellukset
sairaalalaboratoriossa
3. Biokemialliset merkkiaineet sydämen vajaatoiminnan toteamisessa
4. Kuvaa kliinisen kemian laboratoriossa nykyisin käytössä olevia
glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1c) määritysmenetelmiä ja selosta
eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia
5. Kuvaa kuinka järjestäisit vieritestauksen (POC – analytiikka)
pystytyksen, toteutuksen ja seurannan laboratoriosi vastuualueella
jos siihen kuuluu POC – analytiikkaa pienempien omien
laboratorioiden lisäksi sairaalan kliinisissä yksiköissä ja
terveyslaboratorioissa.
6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita
vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää laboratoriossasi?
22.4.2005
1. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritysten keskeiset
menetelmävaihtoehdot ja kliiniset sovellutukset
2. Herkkä CRP: indikaatiot, menetelmät ja tulosten tulkinta
3. Downin oireyhtymän biokemiallinen seulonta
4. Selosta kliinisessä laboratoriossa käytössä olevien
verisolulaskijoiden (testit PVK ja TVK) yleisimmät
toimintaperiaatteet
5. Toimit kemistinä julkisessa laboratoriossa. Laboratoriossasi on
tarve uusia kemian analysaattori. Selosta pääpiirteissään kuinka
hankintamenettely tulee toteuttaa
6. Viime vuosina Suomessa on toteutettu joukko julkisten
laboratorioiden yhdistämisiä. Selosta syitä yhdistämisiin sekä
yhdistämisen mukana tuomia hyötyjä sekä mahdollisia haittoja
23.4.2004
1. Kuva preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuuksia ja mitä
hyötyjä ja mahdollisia haittoja tällainen automaatio tuo
laboratoriolle
2. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin (B-GHb-A1C) määritysperiaatteet
sekä eri periaatteiden hyviä ja huonoja puolia
3. Kuvaa verisolulaskijoiden periaatteet
4. Sydämen natriureettiset peptidit
5. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista
analyysilaitteistoa, millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion
kliiniskemiallisista analyyseista.
a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta
ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen?
6. Vertaile vanhan mallisen keskuslaboratorion, taseyksikön,
liikelaitoksen ja laboratorioyhtiön eroja. Voidaanko kaikkien tulos
laskea ja miten sitä voidaan käyttää laboratorion kehittämiseen?
Onko organisaatiomuodolla vaikutusta henkilökunnan
koulutusmahdollisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja tieteelliseen
tutkimukseen?
21.11.2003
1. Laktaasi-entsyymin puutteen diagnostiikan eri mahdollisuudet
2. Miten uudet kansainväliset suositukset muuttavat tavallisimpia
entsyymianalyysejä ja niiden käytettävyyttä?
3. Mikä on liukoinen transferriinireseptori, miten sitä määrität ja mikä
on analyysin kliininen käyttöarvo?
4. Selosta HPLC-massa-analysaattorin toimintaperiaate ja sen
keskeiset käyttöalueet kliinisessä laboratoriossa.
5. Selosta kuinka organisoisit POC-analytiikan (Point of Care,
vierianalytiikka) keskussairaalassa
6. Näytteen laatu on olennainen tekijä tuloksen luotettavuudelle.
Selosta, mitkä tekijät ovat keskeisiä ns. preanalytiikan laadussa ja
sen parantamisessa.
22.11.2002
1. Ionispesifiset elektrodit kliinisen kemian analytiikassa.
2. Kapillaarielektroforeesilaitteiston yleiskuvaus ja laitteiston
sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa
3. Mitkä entsyymianalyysit ovat kansainvälisellä tasolla juuri vakioitu
(IFCC) ja mitä niiden käyttöönotto edellyttää kliiniseltä
laboratoriolta?
4. Kuvaa kemikaali- ja radioisotooppijätteiden hävittämistä koskevat
yleismääräykset Suomessa eli miten hävität ne oikeaoppisesti
5. Preanalytiikan automaatio kliinisen kemian laboratoriossa. Kuvaile
sen hyötyjä ja mahdollisia varjopuolia aikaisempaan toimintaan
verrattuna
6. Kuvaa laatujärjestelmät kliinisessä laboratoriossa
23.11.2001
1. Kansainväliset suositukset sydäninfarktin toteamisessa käytettävät
menetelmät ja niiden laatuvaatimukset
2. PCR-analyysin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian
analytiikassa
3. Natriureettiset peptidit ja niiden analytiikka sekä käyttö
sairauksien diagnostiikassa
4. Diabeteksen diagnostiikassa ja hoidossa käytettävät menetelmät ja
niiden laatuvaatimukset
5. Laboratorioanalyytikan keskittäminen ja vierianalytiikka; selosta
näiden toimintamallien etuja ja haittoja
6. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian
analytiikassa.
4.5.2001
1. Sydänlihasvaurion riskitekijät ja niiden määritys sekä
laatuvaatimukset
2. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisessä
kemiassa
3. Preanalyyttiset tekijät ja niiden merkitys laboratoriotutkimusten
laatua ajatellen.
4. Ns. herkkä S-CRP, periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa
5. Point-of-care testit (POCT) ja niiden käyttöarvo ja laadunvalvonta
kliinisessä kemiassa
6. Kliinisen kemian laboratoriopalvelujen tuotanto ja yleiset järjestelyt
Suomessa
17.11.2000
1. Liukoisen transferriinireseptorin määritysmenetelmät
raudanpuuteanemiassa
2. Molekyyligeneettisten teknikoiden soveltaminen kliinisessä
laboratoriossa
3. POC teknologiat sairaalaympäristössä, hyödyt ja haitat
4. Huumausaine- ja myrkytysanalytiikka nykypäivän kliinisessä
laboratoriossa
5. Määrittele käsitteet sisäinen laadunvarmistus ja ulkoinen
laadunarviointi ja miten hyödynnät niitä päivittäisessä kliinisessä
laboratoriotyössä
6. Porrastetun laboratoriotoimintojen organisointi shp:n alueella
unohtamatta yksityisen sektorin tarjoamia lab.palveluja
5.5.2000
1. Herkät C-reaktiivisten proteiinin määritysmenetelmät ja niiden
kliininen käyttöarvo
2. Mikä on INR-arvo, sen periaate, laskeminen ja käytännön hyöty
laboratoriotyössä.
3. Kokonaiskalsiumin ja ionisoidun kalsiumin määritysperiaatteet ja
laadunvalvonta
4. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin määritysperiaatteet
virhelähteineen
5. Kuvaa tavallisimmat vierikokeet (bed-side analyysit) ja niiden käyttö
kliinisessä laboratoriotyössä
6. Kuvaa preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuudet ja niistä
saatava taloudellinen hyöty
19.11.1999
1. Kemiluminenssi ja viivästynyt fluoresenssi sekä niiden käyttö
kliiniskemiallisessa analytiikassa
2. Suorat HDL- ja LDL-kolesterolin määritysmenetelmät ja niiden
kliininen merkitys
3. Seerumin liukoinen transferriinireseptori, sen määritys ja kliininen
käyttöarvo
4. Ionispesifiset elektrodit ja niiden käyttö kliiniskemiallisessa
analytiikassa
5. Testosteroni: biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys
6. Näytteiden identifikaatiojärjestelmät kliinisessä laboratoriotyössä
7.5.1999
1. Mitä etuja tarjoavat sydänlihasvaurion merkkiaineet perinteisiin
entsyymimäärityksiin verrattuna ja mitä ongelmia on otettava
huomioon spesifisiä markkereita käytettäessä.
2. Kuvaa seerumin transferriinireseptorin määritysperiaate ja
tutkimuksen käyttöarvo kliinisessä laboratoriotyössä
3. Miten valmistat radioaktiivista teknetiumia (Tc99) kliinisen
laboratorion käyttöön. Mitä on otettava huomioon merkattaessa eri
tyyppisiä yhdistetä tutkimusta varten.
4. Kasvuhormoni : biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys
5. Selosta lyhyesti standardin SFS-EN 45001 mukainen kliinisen
laboratorion laatujärjestelmä
6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita
vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää?
20.11.1998
1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion
tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla. Laboratorion
tulee kyetä toimimaan 24 tuntia vuoronkaudessa ja vastaamaan eri
tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta.
2. Kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja
kaasukromatografisten menetelmien kliiniset sovellutukset.
3. Suorien HDL- ja LDL-kolesterolimääritysten periaatteet ja
määritysten kliininen merkitys
4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määritetään eri tavoin ja
mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet?
5. Fluoroimmunologisten menetelmien periaatteet ja niiden
sovellutukset kliiniskemiallisessa analytiikassa
6. Isoentsyymimääritykset ja niiden kliininen merkitys
8.5.1998
1. Selosta partikkelilaskennan eri periaatteet suppeina ja laajoina
tutkimuksina, esimerkkeinä verisolujen laskennat
2. GHbA1C:n määritysmenetelmät ja niiden virhelähteet
3. Selosta PCR:n (polymerase chain reaction) periaate ja tärkeimmät
kliiniskemialliset sovellutukset
4. Ionisoidun kalsiumin määrittäminen ja kliiniskemiallinen merkitys
5. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien
puhtautta in vivo -tutkimuksia varten
6. Kliinisen kemian laboratorion automaatiomahdollisuudet näytteiden
käsittelyn, analytiikan ja vastauspalvelun kannalta.
Syksy 1997
1. Kemiluminesenssi ja sen käyttö
2. Lp(a), määritysmenetelmät ja kliininen käyttö
3. Kemian laboratorion työsuojeluun liittyvä lainsäädäntö
4. Näytteen identifikaatiojärjestelmät
5. Mitä hyötyä on hematologian laskennallisista indekseistä ja
erikoisparametreistä, joita superautomaatit tuottavat
6. Antigeenien ja antibodien leimaamisessa käytettävät mahdollisuudet
kliinisen kemian analytiikkaa varten.
2.5.1997
1. Selosta nefelometristen menetelmien periaatteet ja edut sekä
haitat ja anna kolme (3) hyvää esimerkkiä, joissa sovellat
periaatetta päivittäiseen analytiikkaan
2. Selosta kliinisen laboratorioalan hyvän palvelun periaatteet. Mitkä
mielestäsi ovat nykyiset pahimmat pullonkaulat hyvän palvelun
saavuttamiseksi?
3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä
laboratoriotyössä
4. Mikä on protrombiiniaika, miten sen mittaat ja miten vakioit ja
yhdenmukaistat eri menetelmillä saatuja tuloksia?
5. Mitkä ovat seerumin ja virtsan kreatiniinin määritystavat sekä
määrityksiin liittyvät edut ja haitat määritystavasta riippuen?
6. Mitä vaikuttaa radioisotoopin elinikä radioimmunologisiin tai
vastaaviin määrityksiin ja miten voit ongelmia välttää/eliminoida?
SYKSY 1996
1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion
tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin
väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan
24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten
sairauksien edellyttämästä analytiikasta.
2. HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset
sovellutukset
a. vitamiini-,
b. metaboliitti- ja
c. lääkeaineanalytiikkaan
3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin
määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys.
Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin
määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen.
4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määrität eri tavoin ja
mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet?
5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa
seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä
sovellutuksin
6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden
menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja
mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolle
3.5.1996
1. Selosta, minkälaisia analyysiteknikoita käytetään
hormonianalyytikassa.
2. Esitä arvioisi kalium, -kalsium ja kolesterolimääritysten
analyyttisesta kokonaisvirheestä. Mistä komponenteista
analyyttinen kokonaisvirhe koostuu? Mitkä ovat Laaduntarkkailu
Oy:n asettamat laatutavoitteet edellä mainituille määrityksille?
Mitä preanalyyttisiä tekijöitä tulisi ottaa huomioon kyseisten
määritysten biologisen variaation pienentämiseksi?
3. Atomiabsorptiospektrofotometrian periaatteet ja käyttö
kliiniskemiallisessa
analytiikassa.
4. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista
analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa
laboratorion kliiniskemiallisista analyyseistä.
a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta
ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen.
5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja
miten voit kustannuksia pienentää?
6. Radioisotooppien puhtauden selvittäminen in vitro ja in vivo
tutkimuksia varten.
20.10.1995
1. Eri immunokemiallisten menetelmien periaatteet sovellutuksin
kuvattuna radioimmunoanalyysistä moderneihin tekniikkoihin saakka
2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisten peptidien
analytiikka ja kliininen käyttö
3. Määrittele käsitteet isoentsyymi ja isoformi sekä kuvaa esimerkein,
miten näitä voidaan hyödyntää lihaksen ja sydänlihaksen kuntoa
selvitettäessä.
4. Kliinis-kemiallisen laboratorion kehitysnäkymät 5- 10 vuoden
kuluessa
5. Kapillaarielektroforeesi, periaate ja sovellutukset kliiniskemialliseen
analytiikkaan.
6. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja
sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalytiikkaan
21.4.1995
1. PCR-tekniikka ja sen sovellutukset kliinisessä kemiassa
2. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien
puhtautta in vitro ja in vivo tutkimuksia varten
3. Selvitä partikkelilaskennan periaatteet, esimerkkinä verisolujen
laskenta
4. Miten voit herkistää immunokemiallisia proteiinimäärityksiä
pyrittäessä aikaiseen sairauden/syövän toteamiseen?
5. Seerumin ja virtsan kreatiniinin määritys ja niihin liittyvät ongelmat
erikoisesti laskettaessa kreatiniinin poistuma-arvoa.
6. Kuvaa aminohappojen analytiikka ja luettele tavallisimmat
aminohappojen aineenvaihduntaan liittyvät sairauden maassamme.
22.10.1994
1. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin
2. Huumeiden ja päihteiden seulontatutkimukset ja analytiikka
3. Turbidimetriset ja nefelometriset proteiinimääritykset: periaatteet
4. Liekki-emissiofotometrian periaatteet ja käyttö kliinisessä
kemiassa: edut ja haitat
5. Testauslaboratorion akkreditointi: vaatimukset ja tarkoituksen
mukainen laajuus sairaalalaboratorion kannalta
6. Sydäninfarktin uudet diagnostiset mahdollisuudet perinteisiin
verrattuna
22.4.1994
1. Kliinisen kemian laboratorion sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta ja
niiden tarpeellisuus laboratorion laatumanuaalin osana
2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisen peptidien analytiikka
ja merkitys kliinisessä laboratorioanalytiikassa
3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä
analytiikassa
4. Seerumin kreatiinikinaasin isoformit, niiden synty ja määritys sekä
käyttö kliinisessä laboratorioanalytiikassa
5. Moderni raskaustestireaktio, selosta vähintään kaksi eri periaatetta
ja selvitä, mitä menetelmän herkkyydeltä vaaditaan, jotta
menetelmä olisi mahdollisimman monipuolinen kliinisessä käytössä
6. Radioisotooppileiman puhtauden tutkiminen a) in vitro ja b) in vivo
toimintaa varten
22.10.1993
1. Selvitä, miten toteutat porrastetun kliinisen kemian
laboratoriotoiminnan sairaanhoitopiirin alueella. Mitkä lait ja
asetukset ovat tässä suunnittelussa apunasi?
2. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja
menetelmän sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalyyseihin
3. Veren glykoituneen hemoglobiinin ja seerumin glykoituneiden
proteiinien määritysperiaatteet, määrityksiin liittyvät ongelmat ja
menetelmien käyttökelpoisuus diabeteksen hoitotasapainon
seurannassa
4. Miten selvität potilaan maksan kyvyn poistaa vierasaineita ja
lääkeaineita joko yhdisteitä muuttamalla tai sappeen erittämällä?
Kuvaa ne tutkimukset, joilla voit edellä mainitut seikat selvittää
kliinikon tarpeisiin.
5. Kapillaarielektroforeesi analyysimenetelmänä, toimintaperiaate ja
käytännön sovellutus
6. Selosta immunoradiometristen analyysien edut ja haitat perinteisiin
RIA-analyyseihin verrattuna
23.4.1993
1. Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion
tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin
väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan
24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten
sairauksien edellyttämästä analytiikasta.
2. Automaattinen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän
kliiniset sovellutukset
a. vitamiini-,
b. metaboliitti- ja
c. lääkeaineanalytiikassa
3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin
määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys.
Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin
määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen.
4. Miten selvität potilaan haiman kyvyn erittää insuliinia
a. insuliinihoitoa saavalla ja
b. normaalilla terveellä henkilöllä
Miksi tämä tieto on tarpeen potilaan hoidon kannalta
5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa
seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä
sovellutuksin
6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden
menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja
mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolla
16.10.1992
1. Lisämunuaisen kuoren liikatoiminnan tutkimiseen käytettävät
kliiniskemialliset
menetelmät
2. Atomiabsorbtiospektrofotometrian perusteet ja käyttö
kliiniskemiallisessa
analytiikassa
3. Monoklonaalisten ja polykloonalisten vasta-aineiden käytön edut ja
ongelmat
4. Entsyymimääritysten vakiointi ECCLS:n mukaan. Erilaisten
laitteistojen ja analyysiperiaatteiden aiheuttamat rajoitukset ja
ongelmat
5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja
tutkimusten hinnoitteluun?
6. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista
analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa
laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä.
a. Miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen (laitteiston)?
b. Mitä seikkoja on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta?
24.4.1992
1. PCR-tekniikka ja sen käyttö kliinisessä kemiassa
2. Verisolulaskennan periaatteet
3. Imeytymishäiriöiden tutkiminen isotooppimenetelmillä
4. Myrkytystutkimuksista (menetelmistä ja tutkimusjärjestys potilaan
hoidon kannalta)
5. Kustannuslaskenta kliinisessä laboratoriossa
6. Sairaanhoitolaki 1.12.1991. Mitä määräyksiä ja velvoitteita se tuo
mukanaan laboratorioille.
18.10.1991
1. Mitä ominaisuuksia tulee ottaa huomioon valittaessa hematologista
solulaskijaa
2. Proteiinien glykoitumisen periaate. Glykoituneiden hemoglobiinien
määritys ja määrityksen kliininen käyttöarvo
3. Kreatiiniinien synty elimistössä, määritysperiaatteet ja tutkimuksen
kliininen merkitys viitearvoineen
4. Haiman insuliinierityksen tutkiminen terveellä kansalaisella ja
diabeetikolla.
5. AFOS:n isoentsyymien määritys ja kliininen merkitys
6. Apolipoproteiini E:n isoformit, niiden määritys ja kliininen merkitys
19.4.1991
1. Kuvaa maamme terveydenhuollon organisaatio uudessa muodossaan
1.3.1991 lähtien
2. Hyperkolesterolemian geneettiset syyt ja niiden selvittäminen
laboratoriotutkimuksin sekä diagnostiikan että etiologian kannalta
3. Millä kromogeenisella substraateilla voit korvata perinteisiä
hyytymisaikaan perustuvia analyyseja? Selosta myös
hyytymistutkimusten suorittamisen periaatteet kromogeenisia
substraatteja käyttäen.
4. Automaatiomahdollisuudet kliinisessä laboratoriotyössä
5. Vitamiinimääritykset kliinisessä kemiassa ja näiden tutkimusten
todellinen hyöty sekä biologinen merkitys
6. Miten suoritat vakioinnin määrittäessäsi kineettisillä menetelmillä
entsyymiaktiivisuuksia? Esitä tähän kuvaus tai kaavat, joiden
perusteella voit vakioinnin suorittaa.
19.10.1990
1. Entsyymien käyttö kliinis-kemiallisessa analytiikassa
2. Veren laskon määrittämien. Miten määritystä voidaan helpottaa
nykyaikaista tekniikkaa hyväksi käyttäen.
3. Osmolaliteetti. Määrittäminen ja kliininen käyttö
4. Kliinis-kemiallisen laboratorion laaduntarkkailu. Tavoitteet ja
toteuttaminen
5. Kilpirauhasen toiminta ja toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin
menetelmin
6. Diabetes-potilaiden sokeritasapainon seurannassa käytetyt
menetelmät
20.4.1990
1. Kliinis-kemiallisen laboratorion sisäinen laaduntarkkailu, tavoitteet
ja toteuttaminen
2. Kreatiniinikinaasin ja sen isoentsyymien ominaisuudet,
määritysmenetelmät ja merkitys
3. Lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnan tutkiminen
4. Korkeapainenestekromatografian periaate, analyyttiset
sovellutukset ja menetelmien kliiniset käyttöalueet
5. Manuaalisen solulaskennan eri suoritustavat, menetelmien
virhelähteet, niiden vähentäminen ja solulaskennan
automaatiomahdollisuudet tulosten parantamiseksi
6. Miten selvität
a. mahaontelon,
b. keuhkopussiontelon
c. nivelnesteen koostumuksen ja todennäköisen syyn nesteen
esiintymiseen nesteen koostumuksen perusteella?
20.10.1989
1. Seerumin glykoituneet proteiinit ja niiden merkitys
2. Atomiaborptiospektrofotometrian perusteet ja sovellutukset
kliinis-kemiallisessa analytiikassa
3. Suuren keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista
analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa
laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä.
a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta
b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteiston
4. Lisämunuaiskuoren toiminnan tutkimiseen käytettävät
laboratoriotutkimukset
5. Mikrotietokoneen hyväksikäyttö analyysilaitteiden tulostuksessa
6. Herkkien liuskakokeiden käyttö sydäninfarktin ja
munuaissairauksien tutkimisessa
21.4.1989
1. Selvitä, miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion
tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin
väestöpohja on 250 000 ja kun laboratorion tulee kyetä toimia 24 h
vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien
edellyttämästä analytiikasta
2. Automaattisen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän
kliiniset sovellutukset:
a. vitamiinib.
metaboliittic.
proteiinianalytiikkaan
3. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin
4. Laboratoriotutkimusten näytteenottoon ja esikäsittelyyn liittyvät
virhelähteet ja niiden eliminaatiomahdollisuudet
5. Selvitä time-resolved fluroimmunoassay-menetelmien periaate ja
tämän analytiikan sovellutukset kliinisessä kemiassa
6. Mitä näkökohtia on otettava huomioon laboratoriotyössä, kun
näytteitä käsitellään HIV- ja hepatiitti-infektiota sairastavista
potilaista
xx.11.1988
1. Seerumin ja virtsan vapaiden hormonien määritysperiaatteet. Kuvaa
vähintään kaksi hyvää esimerkkiä tutkittuna sekä seerumista että
virtsasta.
2. Seerumin prealbumiinin määritys ja kliininen merkitys
3. Selkäydinnesteen solujen laskenta ja tunnistus sekä tämän
analytiikan kliininen merkitys
4. Isoelektrinen fokusointi ja sen käyttöalueet kliinisessä kemiassa
20.11.1987
1. Kerro ne viranomaisten asettamat velvoitteet, mitkä on määrätty
keskussairaalapiirien kuntainliitoille oman piirinsä
laboratoriotoiminnan suhteen. Kuvaa lisäksi, miten järjestät
alueellisen laboratoriotoiminnan toimiessasi aluekemistin virassa
keskussairaalapiirissä, missä on keskussairaalan lisäksi aluesairaala
ja suuri kaupunginsairaala
2. Radioimmunoassay-menetelmät ovat viime vuosina huomattavasti
kehittyneet perinteisiin 1970-luvun RIA-menetelmiin verrattuna.
Kuvaa tärkeimmät nykyaikaiset menetelmät ja tavat, joilla
RIAanalytiikkaa
voidaan herkistää olennaisesti spesifisyydestä
tinkimättä
3. Seerumin isoentsyymimääritykset sydäninfarktin toteamisessa
4. Seerumin ja virtsan lysotsyymin määritystavat ja kliininen
käyttöarvo
8.5.1987
1. Syövän diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan käytettävät
laboratoriotutkimukset
2. Kuivakemian käyttömahdollisuudet kliinis-kemiallisessa analytiikassa
3. Porfyriadiagnostiikkaan liittyvät laboratoriotutkimukset
4. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisilla menetelmillä.
21.11.1986
1. Plasman glykolysoituneet proteiinit
2. Selkäydinnesteen proteiinimääritykset : menetelmät ja merkitys
3. Korkean verenpaineen selvittämiseen liittyvät hormonimääritykset
4. DNA-luotainten käyttö kliinisessä laboratoriodiagnostiikassa
5. Fluoroimmunoassaytekniikat
6. Kliinisenkemiallisen analytiikan kehitysnäkymät
6.6.1986
1. Beeta-2-mikroglobuliini- merkitys ja määritys
2. Uusista tuumorimarkkereista
3. Hypo- ja hypertyreoosin diagnostiikassa käytetyt kliiniskemialliset
tutkimukset
4. Virtaussytometrian toimintaperiaate
5. Yhdistelmä-DNA tekniikka
10.5.1985
1. Veren tärkeimmät hyytymätutkimukset
2. Mitä ymmärretään ns. referenssimenetelmällä
3. Ionispesifiset elektrodit. Mittausperiaatteet ja kliiniset
sovellutukset
4. Glykoidut proteiinit, määrittäminen ja kliininen käyttö
5. TSH:n fysiologinen funktio, määritys ja kliininen käyttö
6. M-komponentit ja niiden osoittaminen
16.11.1984
1. Näytteenoton suhteen huomioitavat seikat seuraavissa
määrityksissä
a. glukoosi
b. ionisoitu kalsium
c. folaatti
d. reniini ja aldosteroni
2. Pankreatiittidiagnostiikan kliiniskemialliset tutkimukset
3. M-komponenttien tutkiminen seerumista ja virtsasta
4. Infarktidiagnostiikkaan liittyvät entsyymimääritykset
5. Lääkkeen terapeuttisen tason seuraamisessa huomioitavia tekijöitä
6. Kilpirauhashormonien määritykset
14.5.1984
1. Keskisuuren laboratorion ( 0,25 - 0.5 milj. analyysiä vuodessa)
automatisointimahdollisuudet
2. hCG:n (koriogonadotropiinin) laboratorioanalytiikka
3. Kalsiumin aineenvaihdunnan tutkiminen. Määritysmenetelmien
periaatteet
4. Hematologiset indeksit
5. Veren lääkeainepitoisuuden määrittämisessä huomioitavat seikat
6. Kolesterolin kuljetus veressä. Asianomaisten lipoproteiinien
tutkiminen
18.11.1983
1. Selosta epätasapainossa olevan diabeteksen aineenvaihduntaa ja sen
hoidossa ja seurannassa käytettäviä laboratoriotutkimuksia
2. Kuvaa immunokemiallisten proteiinimääritysten periaatteet
3. Lisämunuaisen kuoren toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin
menetelmin
4. Virtsatutkimuksissa käytettyjen reagenssiliuskojen kemialliset
perusteet
6.5.1983
1. Sydäninfarktin diagnostiikka ja seuranta kliinis-kemiallisin
menetelmin
2. Monoklonaaliset vasta-aineet ja niiden käyttömahdollisuudet
kliinisessä kemiassa
3. Hivenaineanalytiikassa käytetyt analyysimenetelmät
4. Miten automaatio on muuttanut kliinisen laboratorion toimintaa ja
tulevaisuuden näkymät automaation kehityksessä.
18.10.1982
1. Ioniselektiivisten elektrodien käyttö kalium-, kalsium, ja
natriummäärityksissä
2. Munuaisten toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisilla menetelmillä
3. Steroidireseptorien määrittäminen ja kliininen merkitys
4. Erilaisten alfa-amylaasimenetelmien aiheuttamat ongelmat
laaduntarkkailussa
19.4.1982
1. Keskussairaalan kuntainliiton velvoitteet terveyskeskusten
laboratoriopalveluiden kehittämisen ohjaamisessa ja laadun
valvonnassa
2. Glykosyloituneet hemoglobiinit. Määritysmenetelmien periaatteet ja
merkitys diabeteksen hoidon seurannassa
3. Bioluminisenssi kliinisessä kemiassa
4. Entsyymi-immunokemiallisten määritysten periaatteet ja
sovellutukset lääkeaineanalytiikassa
5. Seerumin kalsiumin ja fosforin määritys, normaali säätely ja häiriöt
sairaustiloissa
6. Uraatin määritys ja hyperurikemia
19.10.1981
1. Kratiinikinaasin ja sen isoentsyymien määrittäminen
2. Immunoturbidometristen ja -nefelometristen määritysmenetelmien
periaatteet
3. Analyysimenetelmän testaaminen
4. Alfa-1-antitrypsiini
5. TSH-määrityksen kliininen merkitys
6. Alkoholin kliiniskemialliset indikaatiot (ei tarkoita verenalkoholia)
27.4.1981
1. Radioimmunologisten määritysmenetelmien laadunvalvonta
2. Alfa-1-amylaasin määritysmenetelmät
3. Laboratoriotutkimusten näytteenottoon ja esikäsittelyyn liittyvät
virhelähteet
4. Ferritiini
5. Cushing taudin ja sen eri syiden laboratoriodiagnostiikka
6. Nivelneste kliinisen kemian kannalta
20.10.1980
1. Laboratorion sisäinen laaduntarkkailu, tavoitteet ja toteutus
2. Kreatiinikinaasin ja sen isoentsyymien ominaisuudet, määritys ja
merkitys
3. Ioniselektiiviset elektrodit. Teoria ja sovellutus kliiniseen kemiaan
4. TRH ja TSH sekä niiden kliininen merkitys kilpirauhasen ja
hypofyysin toiminnan tutkimisessa
5. Ferritiini
6. Munuaistubuluksen funktion tutkiminen
21.4.1980
1. Korkeapainenestekromatografia
2. Gammaglutamyylitransferaasiaktiivisuuden määritys ja sen kliininen
merkitys
3. Seerumin rautaa sitovat proteiinit ja niiden määritys
4. Plasman parathormoni (PTH) ja sen määrittäminen kliininen merkitys
5. Rasvojen suolistoabsorption tutkiminen
6. Proteinuria
15.10.1978
1. Hemoglobiini A1c ja sen kliininen merkitys
2. Paraproteinemiat
3. Hyperparatyreoidismin laboratoriodiagnostiikka
4. Automaattinen tietojenkäsittely kliiniskemiallisen analytiikan
tehostajana
5. Plasman lipoproteiinit
6. Aminohappoanalyysit kliiniskemiallisessa diagnostiikassa
17.4.1978
1. Porfyriat ja niiden diagnostiikka
2. Kreatiinikinaasi ja sen isoentsyymit: diagnostinen käyttö
3. Miten todetaan munuaisen tubuläärinen dysfunktio
4. Seerumin lipoproteiinit ja niiden määritysmenetelmät
5. Nefelometria ja sen sovellutukset kliinisessä kemiassa
6. Entsyymien immunologinen määrittäminen: mitä hyötyä ja minkälaisia haittoja
top related