sairauspoissaolojen luonne työelämässä · • elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutos •...

Sairauspoissaolojen luonnetyöelämässäPauli Forma - Twitter @paufor

Sairauspoissaolot ja uusi työelämä-seminaari

25.10.2018

Esittely• Pauli Forma, VTT, dosentti

• Johtaja, Työkyky ja työurat

• Aikaisemmin toiminut Kevan työelämäpalvelujen johtajana jasosiaalipolitiikan professorina Turun yliopistossa

• Tutkimusalueita muun muassa mielipiteet sosiaaliturvasta jahyvinvointivaltiosta, työhyvinvointi, työkyky, työurien pidentäminen,julkisen sektorin muutos.

• Työkokemusta asiantuntijaorganisaation johtamisesta,muutosprosesseista, strategiatyöstä, toimintaympäristön seurannasta,tiedolla johtamisen kehittämisestä.

• Tehnyt yhteistyötä tutkimusverkostoissa, työmarkkinaosapuolten kanssasekä työkykyjohtamiseen liittyvissä verkostoissa.

• pauli.forma@ttl.fi | twitter: @paufor | blogi: Rantaradan varrelta

TyöurakarkeistaenPalautuminen

Sairastuminen

Osittainen taitilapäinentyökyvyttömyys

Täysityökyvyttömyys

timitt

Työpaikkojen työkyvyn tuenjärjestelmät

Yhteiskunnan työkyvyn tuen järjestelmät

Työntekijöiden omatyökyvyn tuki

Väsyminen

Työhönpaluu

Työhön-paluu

Työkyvyn ja työuran tukeminen

+/- +/- +/-Lapsuus,nuoruus

Työpaikanolosuhteet

Keskeistä työn, terveyden ja tuen järjestelmienvuorovaikutus.

Eläke

Sairaus-poissaolo

Määräaikainen taiosa-aikainen tk-eläke

Työsuorituksenlasku

Työn murros

Sosio-demografia

Talouden syklit

Miksi sairauspoissaolotkiinnostavat?• Kertovat työikäisen väestön terveystilanteesta

ja työkyvystä sekä eroista eri ryhmien välillä.

• Ovat myös yhteydessä työhyvinvoinninkannalta tärkeisiin asioihin, kuten johtamisenoikeudenmukaisuuteen.

• Aiheuttavat kustannuksia työnantajalle jayhteiskunnalle.

• Pitkät sairauspoissaolot ovat reittityökyvyttömyyseläkkeisiin ja pysyvään työstäpoistumiseen.

• Sairausvakuutus on osasosiaaliturvajärjestelmää.

• Elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutos• Ikärakenteen muutos• Arvojen muutos, monikulttuuristuminen• Ajasta ja paikasta riippumattoman työn

lisääntyminen• Organisaatioiden itseohjautuvuuden

lisääntyminen• Omailmoituskäytäntöjen muuttuminen• Työelämän kehittäminen, tietoisuus

työhyvinvoinnista• Digitalisaation myötä parempi datan

hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen.

Relevantteja työelämänmuutossuuntia

Sairauspoissaoloista ei Suomessa ole kattavaatietoa

• Tilastokeskuksen Työvoimatutkimus

• EK:n Työaikakatsaus

• Kelan sairauspäivärahatilastot

• TEM:n Työolobarometri, Tilastokeskuksen Työolot-tutkimus

• Työterveyslaitoksen Kunta10 ja Sairaalahenkilöstönhyvinvointi-tutkimus

• Helsinki Health Study

• Lisäksi muut yksittäiset tutkimushankkeet

Kokonaiskuvasairauspoissaoloista onhajainen, koska:

- Eri tavoin kerätytaineistot (rekisterit jakyselyt).

- Eri näkökulmat- Eri rytmi ajallisesti- Eri sektorit

Sairauspoissa-olot

suomalaisessatyöelämässä

Työterveysalustan missio ja visioTietoa jalostamalla edistämme hyvinvointia ja kehitämme

työterveyttä parantamalla samalla kustannustehokkuutta jakilpailukykyä

Rakennamme yhteistyöllä työterveystietoahyödyntävän ekosysteemin

Kutsumme osaajia tekemään yhteistyötä

Luomme alustan, joka perustuuTyöterveyslaitoksen ja

ekosysteemin muiden toimijoidendatoihin

Työntekijäntyöhyvinvointi,

terveys ja työkyky

Hyvinvointiatyöstä

@tyoterveys@fioh

Tyoterveyslaitostyoterveysttl.fi tyoterveyslaitos

Kiitos!

Sairauspoissaolot Suomensuurissa kunnissa 2010-luvulla– ammatit erottelevatTuula Oksanen, LT, dosentti, johtava asiantuntijaTwitter @TuulaOksanen1

Sisältö• Miten sairauspoissaolot ovat kehittyneet Suomessa?

• Kysely- ja rekisteriaineistot, eri laskutavat

• Mitä kertovat Kelan tilastot maksetuista sairauspäivärahoista?• Trendit, diagnoosit

• Millainen on kehityskulku kunta-alalla? (Kunta10-tutkimus)• Trendit, ammattiryhmien väliset erot

• Pitääkö olla huolissaan?

24.10.2018 Tuula Oksanen

Korvatut sairauspäivärahapäivät sairausryhmittäin

Kelan sairaus-vakuutustilasto 2017

Pitkät sairauspoissaolot vähentyneet kaikkienaikojen ennätykseen 4.10.2017

• Uusia sairauspäivärahakausia ei ole koskaan tilastoidun historian aikanaalkanut niin vähän kuin viime vuonna.

• Miksi?• Keskeiset kansanterveysongelmat

• Taloussuhdanteet

• Lakimuutokset

• Työikäisen väestön määrän muutokset

• Huomio työkykyyn, työkyvyn tukemiseen

• http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4164 JENNI BLOMGREN

Sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolotkääntyneet kasvuun 19.3.2018

• Pitkien sairauspoissaolojen väheneminen on päättynyt. Tuki- ja liikuntaelintensairauksien perusteella maksettujen kausien pitkään jatkunut väheneminen pysähtyi.

• Mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneet sairauspäivärahakaudet yleistyivät.

• Miksi?• Suhdanteet

• Mielenterveysongelmien tunnistus ja hoito

• Työelämän muutos

• Huomio nuoriin

http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4473 Jenni Blomgren

Alkaneet sairauspäivärahakaudet 2017

Kelan sairaus-vakuutustilasto 2017

Kunta10-tutkimus

Helsinki, Espoo,Vantaa, Turku,Tampere, Oulu

Nokia, Naantali,Raisio, Valkeakoski,Virrat

Sairauspoissaolojen kehitys kunta-alalla2000-2017

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Huippu

Tasanne

25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Tuula Oksanen

Ammattiryhmien väliset erot

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

KaikkiJohtajat, erityisasiantuntijatAsiantuntijatToimistotyöntekijätPalvelutyöntekijätRuumiillinen työ

Tilastokeskuksenammattiluokitus 2001.

Sairauspoissaolopäivät/htv.Kunta10-tutkimus,

Työterveyslaitos

Sairauspoissaolopäivät ammateittain2017

0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00

muu palvelutyöntekijä

kodinhoitaja

laitoshuoltaja

hoitaja,lähihoitaja

koulunkäyntiavustaja

0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00

opetusalan johtaja

taiteilija,toimittaja

muu johtaja

lehtori, tuntiopettaja

tekn.erityisasiantuntija

V Ä H I T E N P O I S S A O L O J AE N I T E N P O I S S A O L O J A

Tilastokeskuksenammattiluokitus 2001.

Sairauspoissaolopäivät/htv.Kunta10-tutkimus,

Työterveyslaitos

@tyoterveys@fioh

Kiitos!

Presenteismi – sairausläsnäolo työelämän ilmiönäKari-Pekka Martimo, LT

Työterv.huollon ja työlääket. erik.lääk.Johtava asiantuntija

25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 22

25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen

• Lääkäriksi 1983 Oulun yliopistosta• Työterveyshuollon (1992) ja työlääketieteen (1995)

erikoislääkäri• Lääketieteen tohtori 2010• Työterveyslääkärinä Lohja Oy:llä, Neste Oy:llä,

Metsä-Serla/M-real Oy:ssä 1989-2006• Työterveyden kehitysjohtajana Mehiläisessä,

tutkimus- ja palvelujohtajana Työterveyslaitoksella2006-2015

• Työeläkeyhtiö Elossa 1.4.2016 alkaen

Kuka minä olen?

Esityksen sisältö

• Presenteismi-käsitteen kaksi määritelmää

• Presenteismi työpaikan ilmiönä

• Ratkaisuja presenteismiin

Presenteismi ”sairausloman puutteena”

SAK:n työolobarometri 2014

Presenteismi ”terveysongelmiin liittyvänä tuottavuudenalenemana”• Menetetyn työpanoksen kustannukset (STM 2014)- Työkyvyttömyyseläkkeet 8,0 miljardia- Sairauspoissaolot 3,4 miljardia- Sairausläsnäolo 3,4 miljardia (n. 1 590 € / palkansaaja)

YHTEENSÄ 14,8 miljardia/v

+ Työtapaturmat 2,0-2,5 miljardia+ Ammattitaudit 100 miljoonaa+ Sairauksien hoito 7,7 miljardia

Työ ja terveys Suomessa 2012

Kaikista työssä käyvistä- lääkärin toteama pitkäaikais-

sairaus tai vamma oli 30 %:lla- joka yhdeksännellä (11 %) oli

työtä haittaavapitkäaikaissairaus

Terveysriskien aiheuttamaa tuottavuuden alenemaan voivaikuttaa

Burton W et al. JOEM 1999 Burton W et al. JOEM 2006

Presenteismi jasairauspoissaolo

Terve työntekijä,normaalituottavuus

Tuottavuus alenee,kun haitta työssäkasvaa

Työn tuottavuus nolla

Sairauslomanvuoksi menetetty

työaika

TYÖHÖN PALUU

Normaalituottavuus

Haittaa työssäsairauslomaltapalaamisenjälkeen

Kimmo Räsänen 2005

TerveysTuottavuus

SAIRAUSLOMAALKAA

SAIRAUS-POISSA-

OLO-KYNNYS

Sairaus

Sairauslomalle jäämiseen vaikuttavat tekijät• Läsnäolovaatimukset− Sairauslomalla taloudelliset menetykset, töiden kertyminen, haitta kollegoille ja asiakkaille

• Vaikutusmahdollisuudet työssä− Työjärjestelyjen mahdollisuus niin, että alentuneella toimintakyvyllä pystyy jatkamaan työssä

• Läsnäolokannustimet− Ttyön positiiviset ominaisuudet (kiinnostavuus, sosiaaliset kontaktit)

• Poissaolokannustimet− Mahdollisuus viettää omaa aikaa

• Poissaolovaatimukset− Työssä jatkamisen kielteiset seuraamukset itselle ja muille

(Johansson & Lundberg 2004)

Presenteismin mittaaminen

• Merkitse alla olevaan asteikkoon, miten arvioit viimeksi tekemäsi työpäivän aikana tehdyn työn määrääverrattuna tavanomaiseen työpäivääsi.– 0 = käytännössä ei mitään... 10 = vähintään tavanomainen määrä

• Merkitse alla olevaan asteikkoon, miten arvioit viimeksi tekemäsi työpäivän aikana tehdyn työn laatuaverrattuna tavanomaiseen työpäivääsi.– 0 = hyvin huonolaatuista... 10 = vähintään tavanomaista laatua

• Jos vastasit jompaan kumpaan edellisistä kysymyksistä vähemmän kuin 10, mikä oli mielestäsi tärkein syyalentuneeseen työmäärään tai työn laatuun?– Terveysongelmat / Perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat / Muu yksityisongelmat / Työhön liittyvät syyt

• Jos työsi laadun tai määrän alentumiseen oli työhön liittyviä syitä, voitko kuvailla niitä tarkemmin?

Presenteismin vähentäminen yläraajavaivoissa

Martimo K-P, Shiri R, Miranda H, Ketola R, Varonen H, Viikari-Juntura E.Effectiveness of an ergonomic intervention on the productivity of workerswith upper-extremity disorders – a randomized controlled trial.Scand J Work Environ Health. 2010;36(1):25–33.

22,2218,219,4916,17

6,6 6,78

58,344,12

Lähtötilanne (N =168)

8 viikkoa (N = 141) 12 viikkoa (N = 141) 52 viikkoa (N = 107)

Vallitsevuus (vertailuryhmä)

Vallitsevuus (interventioryhmä

Määrä (vertailuryhmä)

Määrä (interventioryhmä)

Onko työtä mahdollista muokata?

• Apuvälineet• Työtehtävien rajaaminen• Työtahdin muuttaminen• Töiden järjesteleminen uudelleen• Aikataulutuksen muutos• Työnjakoa muutetaan

• Toinen työpiste• Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy

tekemään• Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen• Etätyö• Osasairauspäiväraha• Työkokeilu/ammatillinen kuntoutus

Työn muotoilu/työnjako

Presenteismi | KPMartimo | Julkinen

www.ratko.fi

25.10.2018 35

Mikä oli mielestäsi tärkein syy alentuneeseen työmäärään tai työn laatuun?

Terveysongelma Perheen ja työn yhteensovittaminen Muu yksityisongelma Työhön liittyvä syy

=> 60 % ilmoitti tuottavuuden laskusta; keskimääräinen lasku 19,2 % (N=50)25.10.2018 Presenteismi | KPMartimo | Julkinen 36

Sairauspoissaolotarpeenarviointi

Lopuksi• Presenteismi on yleisempi ilmiö kuin sairauspoissaolo

(”ennen, jälkeen ja sen sijaan”)• Sairauspoissaolo ei ole ratkaisu presenteismiin eikä

alentuneeseen työn tuottavuuteen• Terveysongelmat ja –riskit eivät ole ainoita

tuottavuuden alentajia työpaikoilla• Työtä muokkaamalla/kehittämällä parannetaan

kaikkien työntekijöiden tuottavuutta• Työhön kohdistuvien interventioiden tuloksena on

syytä mitata muutosta presenteismissä

kari-pekka.martimo@elo.fi

Omailmoitus vailääkärintodistus –katsaustutkimus ja sen tuloksia

Johanna Kausto, Erikoistutkija, FT TTLjohanna.kausto@ttl.fi

Esityksen sisältö

• Mitä omailmoitus-käytäntö tarkoittaa?• Omailmoitus eri maissa• Systemaattinen Cochrane-katsaustutkimus• Miten omailmoitus-käytäntö saattaa vaikuttaaü Sairauspoissaoloihin?

ü Kustannuksiin?

ü Työyhteisöön (työilmapiiriin, esimiehen työhön)?

ü Presenteeismiin?

• Katsaustutkimuksen alustavia tuloksia

25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto

= Työntekijä jää pois työstä sairastumisen ja arvioimansa työkyvyttömyydenvuoksi ilmoittamalla asiasta esimiehelle.

Työnantaja voi tarvittaessa edellyttää lääkärintodistusta työkyvyttömyydestä

1. poissaolopäivästä alkaen.

Mitä omailmoitus-käytäntö tarkoittaa

Omailmoitus eri maissaLääkärintodistus edellytetään:

Pohjoismaat:

Norja 3. pv / 8. pv

Ruotsi 8. pv

Tanska Lääkärintodistusta ei tarvita, muttatyönantaja voi tarvittaessa edellyttää “fit-for-work”-todistuksen jo 1. päivästä lukien

Saksa 4. pv

UK 8. pv

• yleisimmin 1-3 pv

• ~ 2 % palkansaajista voi olla poissa töistäilman lääkärintodistusta > 3 pv

• V. 2013 79 % palkansaajista ei tarvinnutlääkärintodistusta 1. pv:n sairauspoissaolosta

• Yksityissektori 71 %

• Kuntasektori 93 %

• Valtiosektori 96 %

(Sutela & Lehto 2014)

Self-certification

Employers can also ask

employees to fill in a form

when they return to work

to confirm they’ve been off

sick for up to 7 days. This is

called ‘self-certification’.

Employers usually provide

their own version of this

Pesonen S, Halonen J, Liira J. Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksenkäyttöönotosta ja vaikutuksista. Työterveyslaitos 2016.

25.10.2018 | © Työterveyslaitos |Johanna Kausto

Sumanen H, Piha K, Pohjonen T, Lahelma E, Pietiläinen O, Rahkonen O. Helsinginkaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 2002-2016. Lääkärilehti 7/2018 (s. 438-44).

Sumanen H, Piha K, Pohjonen T, Lahelma E, Pietiläinen O, Rahkonen O. Helsinginkaupungin henkilöstön sairauspoissaolot 2002-2016. Lääkärilehti 7/2018 (s. 438-44)

Miksi aihetta pitäisi tutkia?

• Lääkärintodistus-käytäntö (lyhyet sairauspoissaolot) vie resursseja.

• Käytännöt vaihtelevat lääkäreiden välillä (Arrelöv 2005; Englund 2000;Kankaanpää 2014).

• Lääkärit kokevat sairauspoissaolon tarpeen ja keston arvioinnin useinhankalaksi.

• On epäselvää kuinka lääkärintodistus-käytäntöjen muutokset vaikuttavat /vaikuttavatko ne sairauspoissaoloihin ja niistä kertyviin kustannuksiin,työyhteisön piirteisiin / toimintaan.

Figure 1. Logic model of the interventionKausto J, Verbeek JH, Ruotsalainen JH, Halonen JI, Virta LJ, Kankaanpää E. Self-certification versus physician certification of sick leave forreducing sickness absence and associated costs. Cochrane Database of Systematic Reviews 2018, 8. Art. No.: CD013098. DOI:http://dx.doi.org/10.1002/14651858.CD013098

Systemaattisen katsauksen tavoitteet

O B J E C T I V E STo evaluate the effects of introducing, abolishing, or changing theperiod of self-certification of sickness absence on:

1. the total or average duration (number of sickness absencedays) of short-term sickness absence periods;

2. the total or average number of short-term sickness absenceperiods;

3. the associated costs (of sickness absence and (occupational)health care); and

4. social climate, supervisor involvement, and work load orpresenteeism

1. Cochrane Central Register of Controlled Trials (CENTRAL) in the Cochrane Library

2. MEDLINE Ovid

3. SCOPUS

4. PsycINFO Ovid

5. EBM Reviews Ovid

6. CINAHL EBSCOhost

7. EconLit Pro Quest

8. EBSCO Business Source Elite (EBSCOhost)

9. EconPapers

10. NIOSHTIC OSH-UPDATE

11. NIOSHTIC-2 OSH-UPDATE

12. HSELINE OSH-UPDATE

13. CISDOC OSH-UPDATE

We will also conduct a search of unpublished trials on ClinicalTrials.gov (www.ClinicalTrials.gov) andthe WHO trials portal(www.who.int/ictrp/en/). We will utilize Google Scholar for exploratory search.

Sähköiset haut viitetietokannoissa:

Mukaanottokriteerit

q Yksilötaso

q Ryhmätaso

q Interventio

q Vasteet25.10.2018 | © Työterveyslaitos | Johanna Kausto

Kirjallisuushakujen tulokset

Mukaanotetut tutkimukset

25.10.2018

| © Työterveyslaitos | Johanna Kausto

Study Country Methods Participants Interventions Outcomes

Taylor 1969 UK Controlled before-after Workers at an oil refinery

n(treatment)1= 2113 spellsn(treatment)2=2356 spellsn(control)1=526 spellsn(control)2=503 spells

Introduction of self-certificate.Manual hourly paid employees couldhave absence up to 3 working daysw/o doctor's certificate, but they hadto complete a sickness report uponreturn to work

Sickness absence

Saksvik & Nytrø 2001 Norway Controlled before-after Employees in the health caresector of a municipality

n(treatment)=167,n(control)=100

Changing from practise allowing 1-3sellf-certified days to allowing 1-5self-administered sick-leave days 4times/yr

Sickness absence

Hesselius et al. 2005 Sweden RCT Insurance claimants in twomunicipalities

n(treatment)=147976,n(control)=154411

Prolonging the period of self-certification from 8 to 15 days

Sickness absence,economic significance

Fleten et al. 2009 Norway Controlled before-after Municipality employees

(n=5700)

Prolonging the period of self-certification up to 50 days with astructured workplace follow-up

Sickness absence

Torsvik & Vaage 2014 Norway Controlled before-after Municipality employees

n(treatment)1= 1032n(treatment)2=1205n(control)1=861n(control)2=1006

Prolonging the period of self-certification of sickness absence upto one year with a structuredworkplace follow-up

Sickness absence

• sukupuoli

• ikä

• tulot

Hesselius P, Johansson P, Larsson L. Monitoring sickness insuranceclaimants: evidence from a social experiment. Working paper IFAU –Institute for Labour Market Policy Evaluation 2005.

Torsvik G, Vaage K. Gatekeeping versus Monitoring: Evidence from a case with extended self-reportingof sickness absence. CESIFO Working paper No. 5113. 2014

Johtopäätöksiä?

@tyoterveys@fioh

Kiitos!

Sairauspoissaolojen kehitysyksityisen ja julkisen sektorinSOTE-alalla SuomessaTaina Leinonen, erikoistutkija

Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018

Tausta

• Sairauspoissaolot ovat yleisempiä julkisella kuin yksityisellä sektorillatyöskentelevillä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) alalla kuin muillaaloilla työskentelevillä

• Onko yksityisen ja julkisen sektorin välillä sairauspoissaoloeroja silloinkin, kunSOTE-alaa tarkastellaan erikseen

• Entä ovatko ryhmien väliset sairauspoissaoloerot muuttuneet aikakautena,jolloin• Sairauspoissaolojen alkavuus on yleisesti vähentynyt• Taloudessa on tapahtunut suuria suhdannevaihteluita• Julkinen sektori ja erityisesti SOTE-ala ovat olleet suurten uudistuspaineiden alla• SOTE-alalla on tapahtunut yksityistymiskehitystä

Tavoite ja menetelmät

• Tarkastellaan väestötason sairauspoissaolotrendejä kiinnittämällä erityistähuomiota julkisen ja yksityisen sektorin välisiin eroihin SOTE-alalla

• Tarkastelussa sairausvakuutuksesta korvatulle sairauspäivärahajaksollejääneiden vuosittaiset osuudet 25–59-vuotiaista palkansaajista vuosina2005–2013

• Erillisiä tarkasteluja tuki- ja liikuntaelinten sairauksille sekä mielenterveydenhäiriöille

• Tulokset perustuvat kansallisesti edustaviin rekisteriaineistoihin, joissa onyhdistetty Kansaneläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksentietoja

• Analyysit perustuvat väestökeskiarvoistettuihin paneeliaineisto-malleihin

Sairauspoissaolojen trendit miehillä ja naisilla

(Leinonen ym. 2018 Ann Work Expo Health)

Toimialoja ja työnantajasektoreita koskevatyleiset sairauspoissaolotrendit

Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trenditvalikoiduilla toimialoilla, ylemmät toimihenkilöt

(Leinonen ym.2018 BMJ Open)

Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trenditvalikoiduilla toimialoilla, alemmat toimihenkilöt

Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendit valikoiduillatoimialoilla, työntekijäasemassa olevat

Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendittyönantajasektorin mukaan miehillä ja naisilla

(Leinonen ym.2018 Duodecim)

Toimialajakauma työnantajasektorin mukaan miehilläja naisilla vuonna 2013

(Leinonen ym. 2018 Duodecim)

Sairauspoissaolotrendit yksityisen ja julkisensektorin SOTE-alalla

SOTE-alalla työskentelevien määrä työnantajasektorinmukaan eri vuosien tutkimusaineistossa

Valikoitujen taustatekijöiden jakaumat työnantajasektorinmukaan SOTE-alalla työskentelevillä miehillä ja naisilla vuonna2005 ja 2013

(Leinonen ym. 2018 Duodecim)

Sairauspoissaolojen sairausryhmittäiset trendittyönantajasektorin mukaan SOTE-alalla työskentelevillämiehillä ja naisilla

Sairauspoissaolojen sairausryhmittäinen riski julkisella sektorilla (OR=1.00yksityisellä sektorilla) eri vuosina SOTE-alalla työskentelevillä miehillä ja naisilla

Johtopäätökset

• Julkisen ja yksityisen sektorin välinen sairauspoissaoloero havaittiin sekäväestössä yleisesti että SOTE-alan sisällä• Työympäristöissä eroja?• Sektoreille valikoituminen?

• Ero on säilynyt väestötasolla, mutta pienentynyt SOTE-alalla• Taantumalla kielteisiä terveysvaikutuksia yksityisellä sektorilla?• Julkisen sektorilla haluttomuutta olla poissa töistä uudistuspaineiden vuoksi?• Yksityistymiskehityksen myötä sektoreista keskenään samankaltaisempia?

@tyoterveys@fioh

Kiitos!

Eira Viikari-JunturaSvetlana SolovievaKirsti Husgafvel-PursiainenTyöterveyslaitos

Yhteistyössä:

Lauri VirtaIlona Autti-RämöKansaneläkelaitos

Mikko LaaksonenEläketurvakeskus

taina.leinonen@ttl.fi

Kirjallisuus

• Leinonen T, Solovieva S, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M,Autti-Rämö I, Viikari-Juntura E. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen erosairauspoissaoloissa on säilynyt väestötasolla mutta pienentynyt sote-alalla.Duodecim 2018;134:1738–48.

• Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Solovieva S. Cause-specific sickness absence trends by occupational class and industrial sectorin the context of recent labour market changes: a Finnish panel data study.BMJ Open 2018;8:e019822.

• Leinonen T, Viikari-Juntura E, Husgafvel-Pursiainen K, Virta LJ, Laaksonen M,Autti-Rämö I, Solovieva S. Labour market segregation and genderdifferences in sickness absence: trends in 2005–2013 in Finland. Ann WorkExpo Health 2018;62:438–49.

Muuttuva työelämä,työntekijyys japoissa/läsnäolo työssäAri Väänänen, tutkimusprofessori, TyöterveyslaitosSairauspoissaolot ja uusi työelämä –seminaari, 25.10.2018

Josiah Wedgwood (1730-1795)

Teaching an unskilled laborer one task was much easier than turning him or her into amaster potter. Specialization also eliminated the time lost in moving between activities.Moreover, it promoted product uniformity and prevented workers from learning the secretsof his ceramic glazes and bodies and passing them on to competitors.

Neil McKendrick (1961) “Josiah Wedgwoodand factory discipline”

Keramiikkateollisuus vaati erikoistumista ja uudenlaista työnjohtoa:

“Josiah Wegdwoodin oli koulittava työntekijänsä tehdasjärjestykseen. Se ei olluthelppo tehtävä, hänellä oli useiden vuosisatojen paikallinen tradition vastassaan,jossa työtekijöiden omaehtoisuus korostui. Hän yritti vahvistaa täsmällisyyttä,läsnäoloa, säännöllisiä työaikoja, työtiloista huolehtimista ja siisteyttä. Hän laajensivaltaansa tehtaassa kehittämillä tehtaan kellon, varhaisen kellokorttiseurannan jalisäämällä työnjohtajien määrää.”

> Eräs keskeisimpiä teemoja oli välttää poissaoloja ja siitä koutuvaa harmiatyöprosessille.

Julkinen sektori Suomessa 2000-luvulla *

• Yksilöllinen poissaoloasenne: reippaasti oli 90%:lla työntekijöistä tiukkapoissaoloasenne=tärkeää, ettei itselle tule poissaoloja

• Työyhteisöjen poissaolonormit ovat tiukat: lähes 90%:ssa työyhteisöjä eipidetä suotavana olla poissa äkillisesti esim. yksityisasioiden tai työssäilmenneen ristiriitatilanteen takia.

• Yksilöllisen poissaoloasenteen ”keveys” vaikuttaa todellisiinsairauspoissaoloihin (lisäävästi) vain niillä työntekijöillä, jotka työskentelevätliberaalin poissaolonormiston työyhteisössä. Tämä ryhmä on lopulta hyvinpieni.

• Keskeiset sairauspoissaolojen selittäjät löytyvät pääosin muualta.

* Väänänen, A., Tordera, N., Kivimäki, M., Kouvonen, A., Pentti, J., Linna, A., & Vahtera, J. (2008). The role of workgroup in individual sickness absence behavior. Journal of Health and Social Behavior, 49, 452-467.

Työntekijyys

• Tarkoittaa jollekin aikakaudelle ja yhteiskunnalle tyypillistätoimintaa ja puhetta, joka määrittää toivottuja toimintamallejaja normaaleja tapoja ymmärtää työntekijän asema ja rooli.Siihen kuuluvat erilaiset luonnolliset tavat toimia työntekijänä.Työntekijyys myös heijastaa tietylle ajalle ominaisia tapojaihannoida tietynlaisia työntekijähahmoja, puhua työstä javastaavasti myös välttää joitakin toimintatapoja ja puhuntoja.

Työntekijyyden rakennemuutos- kehityslinjat

Lähde: Väänänen A. & Turtiainen J. (toim.). Suomalainen työntekijyys 1945-2013. Vastapaino. Tampere.

Työntekijyyden muutos ja läsnä/poissaoleminen

• Koulutettujen asiantuntijoiden absoluuttinen määrä on kasvanut Suomessa(Tilastokeskus)

• Digitalisaatio ja työelämän osaamisvaateiden muutokset viittaavat siihen, ettäkoulutettua työvoimaa tullaan tarvitsemaan

• Maltillisesti arvioiden koulutetun asiantuntijatyön tekijöiden määrä tuleeolemaan lähellä puolta miljoonaa vuonna 2025.

• Valtaosa näistä työntekijöistä tekee paikasta riippumatonta työtä säännöllisesti

Asiantuntijatyön nousu haastaa paikkaanja aikaan sidotut työkykyindikaattorit

SELKEÄ

mm. hoito- ja tehdastyö

Läsnä/poissaoleminen työkyvyn mittarina muuttuu ja erilaistuutyöelämässä

Merkittävä

VAIHTELEVA

mm. asiakasneuvonta

Vähäinen

VAIHTELEVAmm. metsäkoneen

käyttö

HAASTAVAmm. Itsenäinenasiantuntijatyö

PAIKKARIIPPUVUUS

häine

rkittä

Huomioitasairauspoissaoloistaterveys/työkykyindikaattorina- Teolliseen tuotantoon ja työprosessiin

liittyvä mittari- Medikaaliseen legitimointiin

perustuva mittari- Fyysiseen läsnä/poissaoloon

kytkeytyvä mittari- Objektiivisuudessaan myös

subjektiivinen mittari

• Useissa töissä ja monissa työorganisaatioissasairauspoissaolot tarjoavat yhden keskeisenindikaattorin työkyvyn tilasta myös jatkossa

• Yhä useammissa töissä poissa/läsnäolemisenrooli kuitenkin hämärtyy, kun työ ei edellytätoistuvaa läsnäoloa

• Päivittäistä työkykyä ja hyvinvointia mittaavialuotettavia indikaattoreita on syytä kehittää jaintegroida mukaan niin työhyvinvoinninkehittämiseen kuin tutkimukseenkin

Sairauspoissaolon merkitystyökyvyn indikaattorinamuuttuu 2020-luvulla

@tyoterveys@fioh

KIITOS!

ari.vaananen@ttl.fi

sairauspoissaolojen luonne työelämässä · • elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutos •...

Documents

työn muutos tammikuu 2011

hiekkasärkkien ydinalueen asemakaavan muutos

liike muutoksessa – muutos liikkeessä?

hyÖkÄnnummen asemakaavan muutos / … › tiedostot ›...

muutos-hankkeen ajankohtaista-info 17.11.2016

politiikkajohdonmukaisuuden edistäminen case: tem ja...

kestävä kasvu ja työn muutos

educa2014: median muutos ja rehtori

viestintäkulttuurin muutos ja asiantuntijuus

nokian kaupunki keskustan osayleiskaavan muutos

hizbollahin sotilasstrategian muutos syyriassa

työn muutos – ja yhteiskunnan muutos · 2017-12-13 ·...

jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2015 ja...

markkinointiviestinnän muutos media mäessä 5.2.2016

viestinnän muutos ja sosiaalinen media

case: verkostot ja muutos statsterverkkopalvelussa

kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 6, …

viestinnän muutos

jakotukkikaappi muutos 2014

koulujen tvt -toimintakulttuurin muutos