solmupaikkojen kehittäminen osana …...asemanseutujen kehittäminen on monialaista verkosto- ja...
Post on 05-Jul-2020
4 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä
40/2017Solmupaikkojen kehittäminen osana liikennejärjestelmätyötä ja asemanseutujen suunnitteluaKoontiraportti kehittämishankkeesta
2
Vahvalla yhteistyöllä vahvoja asemaseutuja
Asemanseudut ovat kaupunkiseutujen tärkeimpiä liiken-nejärjestelmäsolmuja, joissa eri kulkutavat ja kuljetus-muodot kohtaavat. Asemista halutaan sujuvia matkaketju-jen solmukohtia, kaupunkikeskustan kehityksen vetureita ja vireitä palvelukeskittymiä. Asemaseutujen kehittä-miseen liittyy tavoitteita matkustamisen helppoudesta, toimivasta liikennejärjestelmästä, kaupunkien keskusta-kehittämisestä ja palveluista sekä kestävän liikkumisen ja kuljettamisen edistämisestä. Toimivat asemanseudut edistävät vähähiilistä kulkumuotojakaumaa ja näin vaikut-tavat osaltaan päästötavoitteiden saavuttamiseen.
Solmupaikkojen kehittäminen osana liikennejärjestel-mätyötä ja asemanseutujen suunnittelua -kehittämis-hankkeessa on keskitytty pohtimaan yhteisiä toimintamal-leja sekä eri osapuolten tavoitteita ja tehtäviä. Hankkeessa on pyritty löytämään uusia mahdollisuuksia ja toiminta-tapoja asemanseutujen kehittämisessä entistä toimivam-miksi kaikille käyttäjille. Asemanseutujen kehittäminen on monialaista verkosto- ja suunnitteluyhteistyötä. Tavoittee-na on yhteistyön jatkuva parantaminen ja eri osapuolien roolien selkeyttäminen asemanseututyössä.
Tässä koontiraportissa on esimerkinomaisesti ja vali-koiden kuvattu muutamia osaselvityksessä esitettyjä keskeisiä asioita. Koontirapotti ei ole kattava tiivistelmä, vaan pikemminkin esite, jonka tavoitteena on houkuttaa lukemaan itse raportit.
Asemanseutujen kehittämistyön toimintamallit, A-osa: 35/2017 -selvityksessä asemanseudun kehittämispro-sessia tarkastellaan kokonaisuutena. Selvitettävänä ovat olleet asemaseututyön kehittämistarpeet, joiden pohjalta on laadittu ehdotuksia toimintamallien kehittämisestä. Työ on keskittynyt erityisesti Liikenneviraston ja kau-punkien yhteistoimintaan. Tarkastelunäkökulmana on ollut asemaseudut liikennejärjestelmän osana. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf
Maankäytön suunnitteluun liittyvä yhteistyö ja sen uudistaminen ratapiha- ja asemakeskusalueilla, B-osa: 36/2017 -selvitys keskittyy maankäytön suunnitteluun ja muutostarpeisiin asemanseudun kehittämisprosessissa. Työssä on laadittu ehdotus Liikenneviraston roolista asemakaavaprosessissa sekä maankäytön suunnitteluun liittyvien toimintatapojen kehittämisestä. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf
Matkaketjujen palvelutason kehittäminen kauko liikenteen solmupisteissä, C-osa: 37/2017 -selvitykses sä tarkastellaan matkaketjujen palvelutason kehittämiseen liittyviä eri osa-puolten tehtäviä ja vastuita solmupisteissä. Selvityksessä on keskitytty solmupaikkoihin, jotka yhdistävät alueet valtakun-nalliseen ja kansainväliseen verkostoon. Työssä on laadittu katsaus solmupisteiden palvelutasoon vaikuttavista tekijöistä matkaketjun jatkuvuuden näkökulmasta sekä tutkittu eri palvelutasotekijöiden edistämiseen liittyviä vastuita ja yhteis-työmalleja. Osaselvityksessä C näkökulma on asemaseutuja laajempi. Selvityksessä on käsitelty kaikkia kaukoliikenteen matkaketjuja. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-37_matkaketjujen_palvelutason_web.pdf
Uusi lähestymistapa asemanseutuhankkeiden hallintaan, D-osa: 38/2017 on Senaatti-kiinteistöjen tilaama selvitys, ja täydentää osaltaan alun perin kolmeosaista Liikenneviraston projektikokonaisuutta. Selvityksen tavoitteena on luoda ase-makeskushankkeiden suunnittelun ja kehittämisen lähesty-mistapa, jolla kaupunkikehityksen ja liikenneinfrastruktuurin kehittämistä voidaan tarkastella ja viedä kokonaisuutena eteenpäin. Uusi lähestymistapa on laadittu erityisesti valtion-hallinnon toimijoiden yhteistyön tueksi. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf
3
Asemaseutuja kehittää monipuolinen toimijajoukko
Elinkeinopoliittinen näkökulma Asuntotuotannon toimija
Kaavoitus ja kaupunkikuva
Maanomistus Kunnallistekniikka
Liikennejärjestelmän kehittäminen
Kokonaisuuden toiminnallisuus Ennakkorakentamisen edellytykset
Kaupunki
MAL-sopimukset
Liikenneviraston ohjaus Senaatin ohjaus Valtion väylien rahoitus
Valtion maaomaisuuden kaavakehitys Valtion kiinteistöomaisuuden myynti
Valtion kiinteistöomaisuuden operointi
Senaatti-kiinteistöt
Liikenne-
virasto
Rataverkon hallinta ja kehittäminen Ratalain viranomaistoiminnot
Valtakunnallinen liikennejärjestelmä Matkaketjut
Kiinteistökehitys Varikkoalueiden ja asemien operointi
Raideliikenteen operointi
VR-Yhtymä
Oy
ELY-
keskukset / Maakunnat
Tieliikenteen ratkaisut Joukkoliikenteen ratkaisut Maakunnallinen liikennejärjestelmä
Tuleva kiinteistökehitys Toteutuksen rahoitus
Kiinteistöomistus
Muut yksityiset
kiinteistön-omistajat
Muut
liikenne-operaattorit
Julkisen henkilöliikenteen palvelut
Asukkaat, käyttäjät Muut kaupunkilaiset
Elinkeinotoiminta
Aseman-seudun
nykyiset ja tulevat toimijat
Matkailijat
KasvusopimuksetMinisteriöt(LVM/YM/VM/
TEM)Matkaketjut
Matkaketjut
Asemaseututyöhön osallistuu useita julkisen sektorin ja kaupallisia toimijoita useilla erilaisilla rooleilla. Kaupunki-en rooli asemaseututyössä on keskeinen. Asemaseutujen kehittämishankkeet käynnistyvät yleensä kaupunkien int-resseistä kehittää asemanseudun maankäyttöä. Kunnalla on alueellaan kaavoitusmonopoli ja maakunnalla mono-polin ohjausvalta maakuntakaavoituksen kautta. Kaupunki vastaa myös useista asemaseudun kehittämiseen liittyvis-tä luvista ja muista hallinnollisista käsittelyistä.
Liikenneviraston intresseissä ovat valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittäminen, raideliikenteen ja radanpidon suunnittelu, kunnossapito, ylläpito ja raken-taminen, rautatieliikenteen tarvitsemien järjestelmien (kuten asetinlaitteet, sähkörata ja turvalaitteet) sijoitus-paikat, omistajahallinnassaan olevan valtion kiinteistöva-rallisuuden kehittäminen Liikenneviraston ydintoimintoja varten sekä edistämistehtävät muun kiinteistöomaisuuden keskittämisessä Senaatti-kiinteistöille. Liikennevirasto myös osallistuu asemanseuduilla liikenteen ja maankäy-tön intressien yhteensovittamiseen kaikkien käyttäjien näkökulmasta. Liikenneviraston ohjaus ja rahoitus tulee liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Senaatti-kiinteistöt toimii asemanseuduilla valtion kiinteistöomaisuuden kehittäjänä. Senaatin toimintaa ohjaavan kiinteistöstrategian mukaisesti valtiolle tarpeet-tomista ei strategisista omistuksista luovutaan pääoman vapauttamiseksi valtion muihin tarpeisiin. Ennen omaisuu-den luovuttamista sen kehittämismahdollisuudet selvite-tään ja omaisuutta mahdollisuuksien mukaan kehitetään. Omassa hallinnassaan olevan maaomaisuuden lisäksi Senaatti voi kehittää myös Liikenneviraston hallinnassa olevaa kiinteistöomaisuutta, joka voidaan tietyin edelly-tyksin hallinnansiirroin siirtää Senaatin kehitettäväksi.
VR-Yhtymä Oy on liiketaloudellisin periaatteiden mukaan toimiva osakeyhtiö, jolla on useimmissa asemaseutuhank-keissa kaksi eri roolia: maanomistaja ja matkapalvelujen tuottaja.
Tulevaisuudessa toimijakenttää muokkaavat maakunta- ja virastouudistukset, mikä luo uusia mahdollisuuksia mat-kaketjujen ja asemaseutujen kehittämisyhteistyöhön sekä rautatieliikenteen kilpailun avautuminen, joka tuo omat haasteensa kehittämistyöhön.
Kuva muokattu osaselvityksen D pohjaltahttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf
4
Yhteistyömallit vaativat jatkuvaa kehittämistä
Asemaseututyön haasteet liittyvät yhteistoiminnan menet telyihin, joilla asemanseutujen kokonaisuutta halli-taan sekä toimijoiden hallinnollisiin, toiminnallisiin, talou-dellisiin ja rahoituksellisiin edellytyksiin ja reunaehtoihin. Muun muassa seuraavat asiat tunnistettiin asemaseutujen kehittämisen haasteeksi. Teksti on muodostunut kaikkien osaselvitysten tuloksista. Lisää kehittämistarpeita voi lukea osaselvityksistä.
O Lyhytjänteinen liikennehankkeiden rahoitus ja epätietoisuus Liikenneviraston rahoitusperiaat-teista tuovat epävarmuutta asemanseutuhankkeiden toteuttamiseen. Asemanseutuhankkeiden rahoitus on epävarmaa eikä alueilla pystytä ennakoimaan, saadaanko tai milloin kehittämiseen saadaan valtion rahoitusta. Osa rahoituspäätöksistä voi olla poliittisia, joten valtion poisjääntiä ei aina voida linjata suoraan hankkeen alkuvaiheessa, vaikka suoria edellytyksiä kehittämiselle ei olisikaan. Kaupunkien asemaseutujen kehittäminen viivästyy, kun valtionhallinnosta ei voida antaa selkeitä linjauksia eikä sitoutumista kehittämi-seen. Kaupungeilla ei ole myöskään riittävästi tietoa siitä, mitkä ovat Liikenneviraston periaatteelliset ra-hoituksen kohdentamismahdollisuudet asemaseudulla rata-alueen ulkopuolella esimerkiksi liityntäpysäköin-nin suhteen.
O Valtio ei voi kohdistaa maankäytön muutoksen synnyttämää arvonnousua ja maaomaisuuden myyntituloja liikennejär-jestelmän kehittämiseen. Valtion omaisuu-den luovutusta ja budjetointia koskevasta periaatteesta johtuen asema-alueiden maakaupoista saatuja myyntituloja ei voida kohdentaa asemaseudun rahoittamiseen. Tilanne on sama riippumatta siitä, saadaanko myyn-titulot Senaatin kaavakehittämises-tä vai Liikenneviraston myymistä maista.
O Suunnitteluratkaisut viipyvät, joka hidastaa asemaseutujen kehittä-mistä kaupungeissa. Liikennevirasto kohdistaa suunnitteluresurssit niihin hankkeisiin, joissa rahoitus ja toteutus ovat näköpiirissä. Alueet voivat kuiten-
kin tarvita suunnitteluratkaisuja omaa kaavoitustaan varten myös silloin, kun alueella ei edes odoteta Liikenneviraston rahoitusta. Ratkaisujen viipyminen on kaupungeille usein isoin ongelma, koska kaupungeilla on asemanseutujen kehittämishalua.
O Tiedonvaihtoa ja viestintää on tarpeen lisätä eri pro-sessien välillä. Asemaseudun kehittämistyö tapahtuu usein melko irrallaan alueellisesta liikennejärjestel-mätyöstä tai valtakunnallisesta kehittämisprosessista. Tiedonvaihtoa myös asemaseutuhankkeiden välillä on tarpeen tiivistää. Tieto eri alueiden hyvistä koke-muksista kotimaassa ja erityisesti maailmalla ei leviä riittävästi.
O Asemaseudun kehittämiseen liittyy useiden eri toimijoiden erityyppisiä tavoitteita: raideliikenteen ja rata-alueen, asemaseudun liikennejärjestelmän sekä kaupunkikehittämisen tavoitteita. Lisäksi osalla maanomistajista voi olla muita omia tavoitteita. Ke-hittämisvisioiden luominen monen toimijan kesken on haasteellista. Yhteinen tahtotila on kuitenkin tärkeä, jotta kehittämistyössä päästään eteenpäin. Ongelma-na on usein myös tavoitteiden vieminen toteutukseen vaikka yleisistä periaatteista oltaisiinkin samaa mieltä.
5
O Matkustajien ja kuljetustarpeiden näkökulma jää helposti liian vähälle huomiolle. Käyttäjänäkökulmaa on syytä tuoda vahvemmin esille ja löytää sopivia menettelyjä kytkeä käyttäjät mukaan suunnitteluun. Esimerkiksi palvelumuotoilusta eri asemanseutujen kehittämisessä on hyviä kokemuksia. Erilaisia osallis-tamistapoja tulisi kehittää edelleen.
O Kehittämistyöhön tarvitaan tekijöitä rohkeasti usealta eri osapuolelta. Elinkeinoelämää ja palveluntarjoajia ei aina pystytä riittävästi kytkemään mukaan yhtei-seen suunnitteluun.
O Strategisella tasolla matkaketjujen toimivuus tunnus-tetaan tärkeäksi, mutta käytännössä solmupisteiden kehittämistä ohjaavat usein vahvemmin kiinteistö- ja kaupunkikehityksen intressit kuin matkustajatarpeet.
O Asemaseututyössä joudutaan sopimaan asioista, jotka ovat osapuolille uusia ja ainutkertaisia. Asiat ovat mo-nimutkaisia ja osapuolia voi olla monia, joten sopimus-ten laatiminen on haastavaa.
O Asemanseuduilta puuttuu kokonaiskuva matka-ketjuista eikä asiakkaan matkaketju ole kenenkään hallussa. Matkaketjuille tarvitaan kokoava vastuutaho tai toimija yli kulkumuotojen, mutta tehtävä ei kuulu lähtökohtaisesti kenenkään vastuulle. Yhteistyökysy-myksiä on haastava ratkaista, koska mukana on laaja joukko viranomaisia ja yrityksiä omine tavoitteineen. Matkaketjujen parantumisesta yksittäiselle toimijalle kohdistuvaa hyötyä on vaikea osoittaa, vaikka hyöty matkustajalle on kiistaton.
O Matkaketjujen kehittämiseen ja palvelutasotekijöihin liittyvää tietoa on runsaasti. Yleispiirteiset kuvaukset ja eri tyyppisissä tilanteissa ketterästi hyödynnettävät ohjeet matkaketjujen kehittämisen prosesseista sen sijaan puuttuvat.
O Kaupungit, Liikennevirasto ja VR järjestävät liityntäpy-säköintiä asemanseuduilla omistamillaan maa-alueilla. Liityntäpysäköinnin kehittämisen haasteina ovat olleet toimijoiden yhteisen tahtotilan puute sekä epäselvyy-det toteutuksen rahoituksessa ja vastuunjaossa. Koska yleispiirteisiä pelisääntöjä ei ole pystytty luomaan, selkeää yhteistä prosessia liityntäpysäköinnin kehit-tämiseen ei ole muodostunut, vaan kehittäminen on tapahtunut tapauskohtaisesti.
O Ratapihoja ja rata-alueita kehitetään tulevaisuuden tarpeisiin, mutta tätä ei aina osata nähdä. Ratapiho-jen kehittäminen edellyttää liikennöintiselvityksiä ja tulevaisuuteen katsomista liikennetarpeiden selvittä-miseksi.
Tunnistetuista haasteista huolimatta toistaiseksi on ole-massa vain vähän kehittämistyötä ja suunnitelmia, joissa yhteistoiminnan haasteita ja ratkaisuja olisi tarkasteltu kokonaisuutena.
Matkustajan näkökulma solmupisteeseen http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-37_matkaketjujen_palvelutason_web.pdf
6
Selkeä kehittämisprosessi sujuvoittaa yhteistyötä
Asemaseutuhankkeelle tarvitaan kuvaus kehittämistyön etenemisestä helpottamaan toimijoiden ennakointia. Selkeä kehittämisprosessi koostuu osavaiheista, joilla on tavoite ja lopputulos. Kun kehittämisprosessin läpiviemi-sen kokonaisuus on yhteisesti kuvattu ja ymmärretty, on prosessia helpompi johtaa, ja hankkeita voidaan edistää
sujuvammin. Osaselvityksessä A http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf
on kuvattu yleispiirteinen asemaseudun kehittämisproses-si menettelyineen ja sopimuksineen. Osaselvityksessä D http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf
kuvausta on tarkennettu ja havainnollistettu yksityiskoh-taisemmin.
TEHTÄVÄRakentaminen ja toteutus
MENETTELYT • Toteutuksen kilpailutus • Hankkeen rakennuttaminen suunnitelmien sekä kustannus ja aikataulutavoitteiden mukaisesti. • Varmistetaan, että yhdessä sovitut tavoitteet välittyvät toteutukseen
SOPIMUKSET • Toteutussopimukset (yhdessä asemakaavan kanssa varmistavat tavoitteiden siirtymisen toteutukseen) • Rahoitussopimukset • Hankekohtaiset sopimukset, urakkasopimukset
TEHTÄVÄValmistelu ja järjestäytyminen, tahtotilan määrittäminen
MENETTELYT • Hallittu projektin käynnistys: Sovitaan osapuolista. Nimetään eri osapuolten edustajat ja sovitaan yhteistyötavoista. • Kaupunki toimii projektin vetäjänä • Kirjataan eri osapuolten tavoitteet ja sovitaan mitä tavoitteita päätetään yhdessä edistää. • Ryhmitellään ja aikataulutetaan tavoitteet. Tunnistetaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. • Liikennejärjestelmätavoitteiden ja kaupunkikehittämisen tavoitteiden vuoropuhelu • Liikennejärjestelmän näkökulmasta kuvataan sitä, millaista liikkumisen tulisi olla. • Varmistetaan yhteenkytkentä valtakunnalliseen ja alueelliseen liikennejärjestelmätyöhön ja kaupunkikehittämiseen. • Nivotaan asemaseudun kehittämistyö alueen olemassa oleviin työryhmiin: liikennejärjestelmä, maankäyttö
TEHTÄVÄSuunnitellaan mitä ja miten tekemällä tavoitteisiin päästään (prosessi ja sisältö)
MENETTELYT • Määritetään resurssit, laaditaan aikataulu ja budjetti. Liikennejärjestelmätavoitteiden ja kaupunkikehitystavoitteiden vuoropuhelu. • Hankkeen tulojen ja menojen määrittäminen sekä hankkeen kokonaisrahoituksen varmistaminen • Laaditaan kehityssuunnitelma, jonka pohjalta osapuolet käynnistävät keskustelun hankkeen toteuttamismalleista. • Etenemisvaihtoehtojen tarkastelu • Yritysten ja elinkeinoelämän kytkeminen mukaan, yhteinen strategia • Esisuunnittelu ja konseptointi
SOPIMUKSET • Suunnittelusopimus
TEHTÄVÄSuunnitellaan toiminnalliset ja tekniset ratkaisut
MENETTELYT • Yleissuunnittelu ja toiminnallinen määrittely • Tekninen suunnittelu ja kehitys • Asemakaavoitus • Mahdolliset suunnittelukilpailut • Asukkaiden kuuleminen, palvelumuotoilu
SOPIMUKSET • Hankekohtaiset sopimukset • Sopimusten skaalautuminen suunnittelun tarkentuessa
TEHTÄVÄArviointi ja jatkuva seuranta
MENETTELYT • Eri osapuolten tavoitteiden toteutumisen arviointi • Tarpeellisten korjaavien toimenpiteiden suorittaminen • Sopimusten toteutuksen seuranta • Osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä
SOPIMUKSET • Kunnossapidon/ylläpidon sopimukset
1.VISION
MUODOSTAMINENJA TOIMINTA-
TAVOISTA SOPIMINEN
2.SELVITYKSETJA ANALYYSI
3.STRATEGIA
4.SUUNNITTELU
6.SEURANTA
5.TOTEUTUS
TEHTÄVÄAsemoidaan asemaseutu osana valtakunnallista kehittämistä ja tunnistetaan etenemisen reunaehdot mm. rahoituksen ja aikataulujen suhteen.
MENETTELYT • Priorisointi: Liikennevirastolta selkeä näkemys asemaseutujen valtakunnallisesta kehittämisjärjestyksestä. • Selvitetään reunaehdot • Rata-alueen suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet, aikataulut, rajoitteet • Maanomistuksen rajoitteet • Resurssit • Määritetään erillistavoitteita
SOPIMUKSET • Sovitaan suunnitteluaikatauluista ja kustannustenjakoperiaatteista • MAL-sopimukset, Kasvu-sopimukset • Alueellinen asemakehittämisen aiesopimus: kaupunki, Liikennevirasto, muut maanomistajat.
Kuva muokattu osaselvityksen A pohjaltahttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf
7
Systemaattisesta sopimusmenettelystä tukea hankehallintaan
Asemanseutujen kehittämistyössä sovitut asiat kannattaa kirjata sopimuksiin. Strategisen tason sopimuksessa tulee julkilausua yhteinen tahtotila ja tavoitteet asemanseudun kehittämissä, mikä toimii suunnittelun lähtökohtana. Sopimuksissa edetään aiesopimuksista suunnittelu- ja toteutussopimuksiin. Tarkkuustaso kasvaa, mutta aiesopi-musvaiheen tavoitteet on saatava välittymään sopimusvai-heeseen. Uudessa sopimusvaiheessa on otettava huo-mioon kokonaisuudessaan edellisellä suunnittelutasolla sovitut asiat. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf
Sopimusten systemaattisella hallinnalla voidaan edistää, ohjata ja valvoa asemanseutuhankkeen kokonaisuuden to-teuttamista. Sopimushallinta ohjaa prosessia ja vähentää henkilövaihdoksiin liittyviä riskejä. Onnistuneella sopi-mushallinnalla voidaan jaksottaa ja ohjata prosessia, kun kussakin vaiheessa ratkaistavat ja sovittavat asiat ovat etukäteen yhteisesti mietitty. Tehdyt sopimukset toimivat myös hankevaiheen muistilistana. Sovittujen asioiden
kirjaaminen hankevaiheittain toimii myös riskien hallinnan menettelynä henkilömuutosten varalta.
Paras lähtökohta toimivalle sopimusstrategialle on tulevaisuuden tarpeet huomioon ottava ja häiriötilanteita ehkäisevä asenne. Hyvän sopimustenhallinnan tehtävänä on tukea muuta hankehallintaa.
Sopimukset laaditaan hankkeen keskeisissä vaiheissa. Sopimuksen tulee sitouttaa tavoitteisiin. Rahoituksen haasteet ja seuranta tulee viedä sopimuksiin ja osaksi hankehallintaa. Virallisten sopimusten lisäksi on hyvä teh-dä yhteisiä linjauksia ja seurata tavoitteiden toteutumista hankevaiheen aikana.
Sopimukset tulee laatia sellaisiksi, että hanke ja kehittä-misprosessi voidaan keskeyttää vähintään hankkeen alkuvaiheessa, mikäli toimivaa kehittämisyhtälöä ei synny. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf
Sitoumus kehittämis-tarkastelusta
Sitoumus selvitysten laatimiseksi
Yhteistyö-sopimus
Yhteistyö-sopimuksen täydennys
Toteutus-sopimus
Valmistelu Järjestäytyminen SelvityksetHankesuunnittelu
ja konseptointi
Yleissuunnittelu ja toiminnallinen
määrittely
Tekninen suunnittelu
Aiesopimus
Eri tahojen tavoitteet ja lähtökohdat
Hankkeen ja tarkastelualueen laajuus
Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja aikataulu
Järjestäytymis-vaiheen organisointi ja toimijoiden vastuut
Järjestäytymisvaiheen kustannustenjako
Eri tahojen tavoitteet ja lähtökohdat
Toimijoiden alustavat kehittämisroolit ja intressit
Yhteinen linjaus kehittämisen visiosta ja tavoitteista
Seuraavan vaiheen selvitykset ja muut toimenpiteet
Seuraavan vaiheen aikataulu
Selvitysvaiheen kustannustenjako
Vastuunajon periaatteet
Koko hankkeen hankehallinta
Seuraavan vaiheen hankehallinta
Yhteiset tavoitteet ja lähtökohdat
Toimijoiden roolit ja intressit kehittämisessä ja rahoituksessa
Yhteinen linjaus kehittämisen strategisista tavoitteista
Seuraavan vaiheen viitesuunnitelma
kilpailuiden tavoitteet ja menettelyt
Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja aikataulu
Kehittämistä koskevien kustannusten, tulojen ja arvonnousun periaatteet
Hallinnolliset menettelyt
Koko hankkeen hankehallinta
Seuraavan vaiheen hankehallinta
Valitut suunnittelu-, liiketoiminta-, hallinto-, toteutus-, ylläpito- ja rahoituskonseptit
Kaavoituksen ja yleissuunnittelun käynnistäminen ja tavoitteet
Tarvittavat investoinnit ja hallinnolliset menettelyt
Vastuu ja kustannustenjako
Toteuttajien hakeminen, kilpailutus ja toimijoiden vastuut
Kiinteistöjen myyntejä koskevat periaatteet
Kokonaisuuden pilkkominen erilliseksi hankkeiksi
Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja tavoiteaikataulu
Seuraavan vaiheen hankehallinta
Valitut suunnittelu-, liiketoiminta-, hallinto-, toteutus-, ylläpito- ja rahoitusratkaisut
Toteutusmallin valinta ja kilpailutus
Toteutuksen vaiheet ja tavoiteaikataulu
Toteutus- ja ylläpitovastuiden periaatteet
Kiinteistöjen myyntejä koskevat periaatteet
Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja tavoiteaikataulu
Seuraavan vaiheen hankehallinta
Valitut tarkennetut suunnittelu-, liiketoiminta-, hallinto-, toteutus-, ylläpito-ja rahoitusratkaisut
Toteuttajan valinta
Rakentamisen vaiheet ja tavoiteaikataulu
Rakentamis- ja ylläpitovastuut
Kiinteistöjen myyntejä koskevat yksityiskohdat
Seuraavan vaiheen toimenpiteet ja tavoiteaikataulu
Seuraavan vaiheen hankehallinta
TEHTÄVÄRakentaminen ja toteutus
MENETTELYT • Toteutuksen kilpailutus • Hankkeen rakennuttaminen suunnitelmien sekä kustannus ja aikataulutavoitteiden mukaisesti. • Varmistetaan, että yhdessä sovitut tavoitteet välittyvät toteutukseen
SOPIMUKSET • Toteutussopimukset (yhdessä asemakaavan kanssa varmistavat tavoitteiden siirtymisen toteutukseen) • Rahoitussopimukset • Hankekohtaiset sopimukset, urakkasopimukset
TEHTÄVÄValmistelu ja järjestäytyminen, tahtotilan määrittäminen
MENETTELYT • Hallittu projektin käynnistys: Sovitaan osapuolista. Nimetään eri osapuolten edustajat ja sovitaan yhteistyötavoista. • Kaupunki toimii projektin vetäjänä • Kirjataan eri osapuolten tavoitteet ja sovitaan mitä tavoitteita päätetään yhdessä edistää. • Ryhmitellään ja aikataulutetaan tavoitteet. Tunnistetaan lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. • Liikennejärjestelmätavoitteiden ja kaupunkikehittämisen tavoitteiden vuoropuhelu • Liikennejärjestelmän näkökulmasta kuvataan sitä, millaista liikkumisen tulisi olla. • Varmistetaan yhteenkytkentä valtakunnalliseen ja alueelliseen liikennejärjestelmätyöhön ja kaupunkikehittämiseen. • Nivotaan asemaseudun kehittämistyö alueen olemassa oleviin työryhmiin: liikennejärjestelmä, maankäyttö
TEHTÄVÄSuunnitellaan mitä ja miten tekemällä tavoitteisiin päästään (prosessi ja sisältö)
MENETTELYT • Määritetään resurssit, laaditaan aikataulu ja budjetti. Liikennejärjestelmätavoitteiden ja kaupunkikehitystavoitteiden vuoropuhelu. • Hankkeen tulojen ja menojen määrittäminen sekä hankkeen kokonaisrahoituksen varmistaminen • Laaditaan kehityssuunnitelma, jonka pohjalta osapuolet käynnistävät keskustelun hankkeen toteuttamismalleista. • Etenemisvaihtoehtojen tarkastelu • Yritysten ja elinkeinoelämän kytkeminen mukaan, yhteinen strategia • Esisuunnittelu ja konseptointi
SOPIMUKSET • Suunnittelusopimus
TEHTÄVÄSuunnitellaan toiminnalliset ja tekniset ratkaisut
MENETTELYT • Yleissuunnittelu ja toiminnallinen määrittely • Tekninen suunnittelu ja kehitys • Asemakaavoitus • Mahdolliset suunnittelukilpailut • Asukkaiden kuuleminen, palvelumuotoilu
SOPIMUKSET • Hankekohtaiset sopimukset • Sopimusten skaalautuminen suunnittelun tarkentuessa
TEHTÄVÄArviointi ja jatkuva seuranta
MENETTELYT • Eri osapuolten tavoitteiden toteutumisen arviointi • Tarpeellisten korjaavien toimenpiteiden suorittaminen • Sopimusten toteutuksen seuranta • Osana jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä
SOPIMUKSET • Kunnossapidon/ylläpidon sopimukset
1.VISION
MUODOSTAMINENJA TOIMINTA-
TAVOISTA SOPIMINEN
2.SELVITYKSETJA ANALYYSI
3.STRATEGIA
4.SUUNNITTELU
6.SEURANTA
5.TOTEUTUS
TEHTÄVÄAsemoidaan asemaseutu osana valtakunnallista kehittämistä ja tunnistetaan etenemisen reunaehdot mm. rahoituksen ja aikataulujen suhteen.
MENETTELYT • Priorisointi: Liikennevirastolta selkeä näkemys asemaseutujen valtakunnallisesta kehittämisjärjestyksestä. • Selvitetään reunaehdot • Rata-alueen suunnittelun ja kehittämisen tavoitteet, aikataulut, rajoitteet • Maanomistuksen rajoitteet • Resurssit • Määritetään erillistavoitteita
SOPIMUKSET • Sovitaan suunnitteluaikatauluista ja kustannustenjakoperiaatteista • MAL-sopimukset, Kasvu-sopimukset • Alueellinen asemakehittämisen aiesopimus: kaupunki, Liikennevirasto, muut maanomistajat.
Osaselvitys D http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf
Yhteistyö asemakaavaprosessissa
Liikennevirastossa maankäytön kehittämistä ja kiinteis-töomaisuuden luovuttamista ohjaavat lainsäädäntö ja valtioneuvoston laatimat maanluovutusperiaatteet sekä valtakunnallisen rataverkon kehittämistarpeet.
Liikenneviraston toimenpiteitä tie- ja rautatiealueiden suunnittelemisessa ovat
O Kaavoituksen ja väyläsuunnitelmien yhteensovittaminen
O Mahdollinen raide- tai tieliikenteestä vapautuneiden maiden hallinnan siirto Senaatti-kiinteistöille
O Tie- ja rautatiealueiden lakkauttaminen, toimintojen tiivistäminen.
Liikenneviraston tarkastelee asemaseutujen paikallisia muutoksia asemanseutua laajemmin, sillä paikallisella tasolla tehtävillä muutoksilla voi olla vaikutusta paitsi rataverkolla, myös seudullisen liikennejärjestelmän kehit-tämismahdollisuuksissa.
Asemanseutujen kehittämisessä ja kaavoituksessa valtion eri toimijoiden rooli on merkittävä. Liikenneviraston tehtävänä on tuoda kaavoitusprosessiin tietoa rataverkon ja raideliikennejärjestelmän kehittämiseen, kuntoon ja toi-mivuuteen liittyvistä reunaehdoista. VR vastaa junaliiken-teen suunnitteluun ja tarjontaan liittyvistä asioista ja voi olla myös merkittävä maanomistaja. Senaatti-kiinteistöt vastaa valtion kiinteistöomaisuuden hallinnasta.
Liikennevirasto
AloitusvaiheOAS ja kaavan vireilletulo
Valmistelu- ja ehdotusvaihekaavaluonnoskaavaehdotus
HyväksymisvaiheKaavan
hyväksyminen
KuntaPäätös kaavan laatimisestaOASKaavan tavoitteet
Kaavan hyväksymiskäsittely
Valtion toimijoiden ”pelikentän” avaaminen
Liikenneviraston tavoitteet
Aseman rooli henkilö-tai tavaraliikenteen paikkana
Rataverkon pitkän ja lyhyen aikavälin kehittämistarpeet
Asemakaavoitustaedeltävä suunnittelu
Kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville
Kaavaehdotuksen asettaminen nähtäville
Vis
io, s
trat
egia
, yht
eist
en t
avoi
ttei
den
mää
ritt
ely,
vas
tuuh
enki
löid
en m
ääri
ttel
y
Tied
on k
ulku
, rii
ttäv
ät r
esur
ssit
, läh
töti
etop
anki
n ja
yht
eise
n (p
aikk
a)ti
etoa
lust
an lu
omin
en
Ait
o yh
teis
suun
nitt
elu,
to
imiv
at k
okou
skäy
tänn
öt
Ain
eist
o va
ltak
unna
llise
en (
paik
ka)t
ieto
alus
taan
,ti
edon
jaka
min
en ja
jalo
stam
inen
Suunnittelun ohjaaminen- ratainfrastruktuurin ja siihen liittyvien maa- alueiden sekä radanpidon rasitteet ja tarpeet- ratapihoihin, raiteisiin, laiturialueisiin, liikenteen ohjaus- ja turvalaitteisiin ja informaatio järjestelmiin liittyvät tilatarpeet
Luonnosvaiheenlausunnot
Ehdotusvaiheenviranomaisneuvottelu,lausunnot
O Asemakaavaprosessin alussa eri osapuolet määrit-tävät näkökulmansa asemanseudun kehittämiseen, jotta liikenteelliset ja maankäytölliset tarpeet voidaan yhteensovittaa:
h Rataverkon pitkän ja lyhyen aikavälin kehittä-mistarpeet ja niiden merkitys asemanseudulla. Liikenneviraston tehtävänä on varautua rataverkon pitkän aikavälin kehittämistarpeisiin ja tuoda raide-liikenteen ja radanpidon asiantuntemus kaavoitus-prosessiin: oikeat lähtötiedot, lisäselvitystarpeiden tunnistaminen ja niiden teettämisestä sopiminen. Asemakaavoituksessa kunnan tarpeiden aika-akseli voi olla merkittävästi lyhempi.
h Aseman rooliin henkilö- tai tavaraliikenteen paik-kana vaikuttavat raideliikenteen nykyiset ja tulevat tarpeet, esim. mikä on aseman merkitys henkilökau-ko- tai lähiliikenteen solmukohtana.
] http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf
O Asemakaavan valmisteluvaiheessa Liikennevirasto osal-listuu aktiivisena toimijana yhteissuunnitteluun ja ohjaa asemakaavan suunnittelua.
O Liikennevirasto tuo asiantuntemusta ratainfrastruktuu-rin ja siihen liittyvien maa-alueiden sekä radanpidon rasitteista ja tarpeista
Osaselvitys B http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf
8
9
Paremmilla solmupisteillä houkuttelevampia matkaketjuja
Toimivat matka- ja kuljetusketjut ovat liikennejärjes-telmän keskeinen kehittämistavoite. Solmupisteiden saavutettavuutta ja palvelutasoa kehittämällä pystytään sujuvoittamaan matkaketjuja ja lisäämään julkisen liiken-teen houkuttelevuutta.
Keskeisen haasteen matkaketjujen kehittämisessä muodostaa mahdollisesti nopeastikin muuttuvat runko-yhteydet. Markkinaehtoisen liikenteen tarjonta ja pysäh-tymispaikat muotoutuvat bussiliikenteessä jo nykyisinkin kysynnän mukaan ja muutokset voivat olla nopeita. Myös junaliikenteessä kilpailun vapautumisen myötä tarjon-taan voi tulla muutoksia. Solmupisteiden erilaisuus ja toimijoiden moninaisuus muodostavat matkaketjujen kehittämisen toisen haasteen. Lähtökohtaisesti lähes jokaisen matkaketjun palvelutasotavoitteen yksittäisenkin osatekijän toteuttaminen vaatii solmupisteissä useamman toimijan yhteistyötä ja erilaisten tavoitteiden ja suunnitel-mien yhteensovittamista.
Keskeiseksi kysymykseksi nousee jatkossa viranomaisen rooli uusien palveluiden syntymisen mahdollistajana ja kytkennällä jo olemassa oleviin palveluihin. Siirtymät eri solmupisteiden välillä kaupungin sisällä on oltava sau-mattomia. Vaihdot kulkumuodosta toiseen voidaan saada sujuvammaksi esimerkiksi uusien liikkumispalveluiden avuilla.
Matkaketjujen sujuvuuden ja eri liikennemuotojen yhteensopivuuden on oltava asemaseutujen/solmupisteiden kehittämisen lähtökohta ja päämäärä. Strategiatasolla matkaketjujen toimivuus tunnustetaankin tärkeäksi, mutta käytännössä solmupisteiden kehittämistä ohjaavat usein vahvemmin kiinteistö- ja kaupunkikehityksen intressit kuin matkus-tajatarpeet..
Matkaketjujen kokonaisvaltainen kehittä-minen edellyttää pitkäjänteistä ja organi-soitua solmupisteyhteistyötä. Parhaiten tämä toteutuisi todennäköisesti asemakoh-taisen yhteistyöryhmän avulla. Ryhmässä olisivat edustettuina asemanseudun keskeiset toimijat ja sen tehtävänä olisi huolehtia mat-kaketjujen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Yhteistyöryhmänä voi toimia jokin olemassa oleva ryhmä tai ainakin toiminta tulisi yhteenkytkeä alueel-
listen liikennejärjestelmä- ja julkisen henkilöliikenteen työryhmien työhön. Uusi maakuntahallinto voisi tulevai-suudessa ottaa roolia valtakunnallisen solmupisteverkon yhdistämisessä ja kehittämisessä.
Asemien käyttö monipuolistuu ja asemanseuduilla liikkuu useita käyttäjäryhmiä erityistarpeineen. Turvallisuuden, helppouden, esteettömyyden ja viihtyisyyden vaatimuk-set korostuvat. Toimijoiden välistä työnjakoa on tarpeen selkeyttää matkustajainformaatioon, viitoitukseen, opastukseen, palveluihin, liityntäpysäköintiin sekä jatko-yhteyksien toteutumiseen liittyen. Solmupisteen esteet-tömyys ja helppokäyttöisyys on tärkeää ottaa huomioon kaavoituksessa, rakennussuunnittelussa, rakentamisessa sekä ylläpidossa ja kehittämisessä.
Liikennepalvelulaki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön ja luo edellytykset liikenteen digitalisaa-tiolle ja uusille liiketoimintamalleille. Lailla on merkittävät vaikutukset matkaketjujen ja solmupisteiden kehittämi-seen ja se mahdollistaa saumattomat ja multimodaaliset matkaketjut. Tiedot ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimi-via ja rajapinnat avoimia. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-37_matkaketjujen_palvelutason_web.pdf
10
Yhteistoiminnalla tehoa kehittämiseen
Keskeiset kehittämistarpeet asemaseututyössä liittyvät eri osapuolten roolien selkeyttämiseen, yhteistyömallien ke-hittämiseen ja tiedonkulun parantamiseen. Suunnitteluun on tarpeen saada pitkäjänteisyyttä. Yhteisesti sovittuihin kehittämistavoitteisiin eteneminen vaatii sitoutumista eri osapuolilta. Tiedonvaihtoa ja yhteenkytkentää muiden liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämisen proses-sien kanssa on syytä lisätä. Seuraavassa on esimerkkejä osaselvityksissä tunnistetuista kehittämistoimenpiteistä. Lisää kehittämistoimenpiteistä voi lukea osaselvityksistä. (linkit osaselvityksiin A, B, C ja D)http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-37_matkaketjujen_palvelutason_web.pdf
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-38_asemanseutuhankkeiden_web.pdf
Selkeytetään valtio-osapuolten roolejaValtion kehittämisintresseistä, tavoitteista ja valtionhal-linnon toimijoiden yhteistyöstä asemaseuduilla tarvitaan yhteinen linjaus. Linjaus koskee valtionhallinnon yleisiä ja asemaseutukohtaisia intressejä asemaseututyössä lyhy-ellä ja pitkällä aikavälillä. Yhteisesti sovitaan ja tarkenne-taan valtionhallinnon toimijoiden rooleja, toimintamah-dollisuuksia ja yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Valtiohallinnon toimijoiden vastuista ja vaikutusmahdol-lisuuksista informoidaan kuntia. Erityisesti Liikenneviras-ton rahoituksen mahdollisuuksista ja reunaehdoista tiedottamista tulee selkeyttää. Liikennevirasto kir-jaa rahoitusperiaatteet, eli ainakin sen, millaisiin kohteisiin Liikennevirasto pystyy asemaseuduil-la osallistumaan ja millaisilla reunaehdoilla. Yhteyshenkilöt tiedottavat periaatteista alueita.
Laaditaan asemaseutujen kehittämisohjelmaAsemaseutujen kehittämiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Tavoitteena on laatia nelivuotiskautta pidempi valtakunnallinen asemaseutujen kehittämisen toimenpide-ohjelma.
Asemaseutujen priorisointia varten laaditaan selkeät kriteerit. Asemaseutujen kehittämiseen tarvitaan liikennejärjestelmänäkökulman lisäksi laajempaa yhteiskunnalliset vaikutukset huomioon ottavaa näkökulmaa. Priorisoinnissa otetaan huomioon
eri asemanseutujen profiilit ja liikennejärjestelmäkoko-naisuus. Lisäksi alueiden omalla kehittämispanoksella on merkitystä. Priorisointi toteutetaan mahdollisesti kahdessa korissa: valtakunnallisesti merkittävät hankkeet ja alueille tärkeät, pienet hankkeet, jolloin mahdollistetaan myös pie-net, tehokkaat toimet.
Kehittämisohjelman avulla kaupungit saavat tarvitsemaansa tietoa asemanseutunsa merkityksestä valtakunnallisessa raideliikennejärjestelmässä. Tietoa auttaa kaupunki- ja kiin-teistökehityksen edistämistä keskustoissa.
Tarkastellaan vaihtoehtoisia rahoitusmalleja Ennakoitavampi rahoitus mahdollistaisi paremmin seudull-isen sopimisen ja asemanseutuhankkeiden hyötyjen saamisen. Vaihtoehtoisten rahoitusmallien löytämiseksi selvitetään, millaisia rahoitusmalleja on muualla maailmassa käytetty asemanseutujen ja aluerakennuskohteiden rahoit-tamiseksi. Erilaisten rahoitusmallien sopivuus ja rajoituk-set käyttää niitä Senaatin ja Liikenneviraston toiminnassa tutkitaan. Lisäksi tarkastellaan, miten erilaiset rahoitusmallit voidaan ottaa huomioon kehittämisprosessissa.
11
Valtakunnallinenliikennejärjestelmän
kehittäminen, liikennepolitiikka
Eri liikkumis- jakuljetusmuotojenvaltakunnallisetstrategiatyöt, yhteensovitus
Kilpailukyky-tavoitteet,
kärkihankkeet
Toimenpide-ohjelmat,
hankekorit, määrärahat
Ohjelmointi, rahoitus
Asemanseudunkehitystarve VISIO
ANALYYSIT, STRATEGIAT JA SUUNNITTELU
Vision konkretisointi ja konseptointi
Toiminnalliset ja tekniset tavoitteet, liiketoimintamallit,
tiedonvaihto ja koordinointi
Toteutus-suunnittelu,
rahoitusmallit
Kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kasvuvyöhykkeiden
kehittäminen
Visio osana seutu-ja kaupunki-strategioita
Maakunta- ja yleiskaavatason
selvitykset, liikennejärjestelmä
Yleiskaavoitus ja liikennejärjestelmä,
liikenne-suunnittelu
ja hanke-
suunnittelu, rahoitusmallit
Osa-alueittainentavoitteiden
toteutumisenseuranta
Asemakaavoitus
Vuorovaikutusta eri prosessien välillä tiivistetäänAsemanseutujen kehittäminen on luonteeltaan valtiohal-linnon toimintoja läpileikkaavaa. Tästä syystä tarvitaan toimintatapoja, jotka tukisivat poikkileikkaavuutta. Osa-selvityksessä Bhttp://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-36_maankayton_suunnitteluun_web.pdf
yhtenä kehitysehdotuksena esitetään, että valtiohallinnon tulisi linjata poikkihallinnollisia intressejä ja toimintaa asemanseuduilla.
Lisäksi rinnakkaisten prosessien yhteenkytkentää ja tie-donvaihtoa tulee kehittää erityisesti liikennejärjestelmän ja maankäytön näkökulmasta. Asemaseutujen alueellinen kehittämistyö tulee kytkeä tiiviimmin alueelliseen liiken-nejärjestelmätyöhön ja valtakunnalliseen kehittämiseen. Käyttäjien, yritysten ja palveluntarjoajien kytkeminen mukaan suunnitteluunKehitetään osallistamisen (asukkaat, matkustajat, elin-keinoelämä) menettelyjä asemaseuduilla. Edesautetaan yhteiskehittämistä tulevien yritysten ja palveluntarjoajien kanssa. Tavoitteena on kytkeä aseman käyttäjät mukaan yhteiseen ratkaisujen suunnitteluun. Palvelumuotoilu- tai vastaavat yhteissuunnitteluprojektit ovat kaupunkien vastuulla, mutta Liikennevirasto tuo niihin oman asiantun-temuksensa.
Valmistellaan valtakunnalliset sopimusmallipohjatValmistellaan valtakunnalliset sopimusmallipohjat asemaseututyöhön ja testataan niitä jossain sopivassa hankkeessa. Kuhunkin prosessin vaiheeseen tarvitaan siihen sopivia malleja ja ohjeistusta. Sopimuksissa ede-tään aiesopimuksista suunnittelu- ja toteutussopimuksiin. Tarkkuustaso kasvaa ja uudessa sopimusvaiheessa on otettava huomioon aina kokonaisuudessaan edellisellä suunnittelutasolla sovitut asiat.
Matkaketjujen parempi koordinointiKokonaisvaltainen matkaketjujen palvelutason parantami-nen solmupisteissä edellyttää asemakohtaisesti koottua, jatkuvasti toimivaa yhteistyöryhmää, jossa ovat edustet-tuina asemanseudun keskeiset toimijat. Ryhmän tehtävä-nä on vastata matkaketjujen kokonaisvaltaisesta kehit-tämisestä ja vaikuttaa kulkutapavalintoihin vähähiilisen liikkumisen toteuttamiseksi. Käytännössä ryhmä koordinoi eri osapuolten toimia ja tarjoaa yhteistyöfoorumin kehittä-miseen. Yhteistyöryhmän toiminta voidaan kytkeä olemas-sa olevien liikennejärjestelmätyöhön tai henkilöliikenteen kehittämiseen liittyvien ryhmien toimintaan. Ryhmän koollekutsujana toimii kaupunki. Yritykset ja matkustajat kytketään mukaan matkaketjujen kehittämiseen. Erityi-sesti viranomaisten ja liikenteenharjoittajien välisessä tiedonkulussa on myös tarpeen täsmentää tiedonkulkuun liittyviä vastuita ja velvollisuuksia.
Osaselvitys A http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2017-35_asemanseutujen_kehittamistyon_web.pdf
8/2017
Kehittämishankkeen osaselvitykset:
] Asemanseutujen kehittämistyön toimintamallit, A-osa: 35/2017
] Maankäytön suunnitteluun liittyvä yhteistyö ja sen uudistaminen ratapiha- ja asemakeskusalueilla, B-osa: 36/2017
] Matkaketjujen palvelutason kehittäminen kaukoliikenteen solmupisteissä, C-osa: 37/2017
] Uusi lähestymistapa asemanseutuhankkeiden hallintaan, D-osa: 38/2017
Lähteet
Kehittämishankkeen analyysit ja tulokset perustuvat Hämeenlinnan, Joensuun, Kajaanin, Lahden, Oulun ja Seinäjoen asemaseutujen kehittä-jille keväällä 2017 tehtyihin haas-tatteluihin ja kyselytutkimukseen sekä alueellisille ja valtakunnallisille toimijoille järjestettyyn yhteiseen, laajaan työpajaan.
Tait
to: H
anna
Aal
to /
Val
okuv
at R
eijo
Hel
aako
ski p
aits
i s. 4
Att
e M
anti
la
top related