sos-lapsikylÄ vaikuttavia lastensuojelupalveluja · johtaminen. asiakkaiden osallisuus ja...
Post on 22-May-2020
3 Views
Preview:
TRANSCRIPT
SOS-LAPSIKYLÄVaikuttavia lastensuojelupalveluja Kuntien kumppani lasten ja perheiden hyvinvoinnin parantamisessa Voittoa tavoittelematon säätiö Tarjoamme vaikuttavia lastensuojelupalveluja
• Perhehoito• Perhekuntoutus• Perhekumppani• Tukiperhetoiminta• Nuorten itsenäistymisen tuki
Vuonna 2018 palveluittemme piirissä oli 727 lasta ja nuorta Suomessa, Tavoitteenamme on estää lastensuojelutarpeen siirtyminen seuraavalle sukupolvelle
Systeeminen johtaminen, uusi toimintamalli ja muutoksen mittaaminen
Keitä me olemme?
HT, kehittämissuunnittelija SOS-Lapsikylä
Elina.stenvall@sos-lapsikyla.fi
p. 0505840279
@elina_stenvall
@SOSlapsikyla
Kehittämispäällikkö SOS-Lapsikylä
Hannu.rusama@sos-lapsikyla.fi
p. 0447614117
@RusamaHannu
@SOSlapsikyla
Verkostomainen, monialainen, systeeminen johtaminen
Suhdeperusteisuus – systeemisyys – monialaisuus - verkostomaisuus• Rakentuvat kaikki luottamuksen, tiedonvälityksen, sitoutumisen ja
yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja rakenteiden ympärille• Lapset, nuoret ja perheet työn keskiössä Hankaluus löytää parhaita käytäntöjä, voidaan ainoastaan hyödyntää yleistä
viitekehystä, jonka perusteella voidaan luoda muotoutuvia ratkaisuja
Systeemisen verkoston toimivuuden avaintekijät
Toisen tunteminen
Toimiva
tiedon
vaihto
Luottamus
Sitoutuminen YHDESSÄ OPPIMINEN
Yhteinen käsitys tavoitteista ja ratkaisuista
Yhteiset foorumit
Joustavat roolit Vastuunjako &
seuranta
Liisa Jokinen
Palvelujärjestelmän kehittäminen systeemisesti
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTI JA TERVEYS
Palveluprosessien sujuvuus: hakeutuminen, tukiprosessi, koordinointi
Hallinnonalat ylittävä johtaminen: Johdon tukiYhtenäiset käytännöt ja työkulttuuri
Tarpeiden mukaiset palvelut:Ehkäisevät ja korjaavat palvelut
Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin johtaminen
Asiakkaiden osallisuus ja kumppanuus muiden palveluiden kanssa
OSALLISTAVA KEHITTÄMINEN
KUNNAN STRATEGIA JA TALOUDEN SUUNNITTELU
Perälä ym. (2012)Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteensovittavajohtaminen (Liisa Jokinen)
Cynefin-malli johtamisen tukena (Snowden ja Boone 2007; Salonen 2015)
Kokonaisvaltainen (systeeminen) näkökulma
• Kaoottinen: akuutti kriisi, ratkaistava heti
• Yksinkertainen: Rutiineihin perustuvia tapahtumia, prosessit selviä
• Vaikea: Rakenteet ja verkostot selkeitä, hyvät käytännöt
• Monimutkainen: Jatkuvan muutoksen kohteena, kokeilut, muotoutuvat ratkaisut
Ymmärrys uudenlaisesta johtamisesta
Yhteinen viitekehys johtamiseen:• Millaisella ideologisella otteella työtä tehdään johtotasolla, työntekijätasolla ja perheitä
kohdattaessa? Luottamuksen ja yhteisen näkymän rakentaminen:
• Miten pidetään kaikki mukana?• Miten vältetään sisäpiiriajattelu?
Resurssien järjestäminen uudelleen:• Miten työtä tehdään uudessa rakenteessa ja uudella tavalla?
Yhteisen johtamisen ymmärryksen muodostuminen
Päätökset siitä, kuka voi olla kenenkin esimies (ei välttämättä substanssin esimies, kun johdetaan monenlaista työtä)
Mitä on monialaisuus ja onko käsitys jaettu ja yhteinen? Perustason esimiestyön johtaminen ja päätöksenteon taso Johtamisen taitoja ja edellytyksiä
• Perspektiivi – kyky tarkastella asioita laajasti• Integraatio – taito nähdä yli oman toimialan• Luottamus – uskallus luottaa alaisiin, kollegoihin ja johtoon
Sitoutuminen ideologiaan, mitä ja miten me tehdään!
Systeemisen työn aloittaminen
Mikä haaste halutaan ratkaista?
Kootaan olennaiset toimijat, motivointi.
Yhteinen tilannekuva ja keskinäisten
yhteyksien hahmottaminen
Tavoitteet ja yhtenäiset ratkaisut
Systemaattinen työskentely ja
arviointi
Liisa Jokinen
Monimutkaista maailmaa ei voi johtaa yksinkertaisenlogiikalla.
(Snowden ja Boone 2007)
#perheidenpuolella
Ratkaisuja uudenlaisen johtamisen tueksiResurssien johtaminen
Vaikutusten mittaaminen ja arviointi
#perheidenpuolella
Ongelma: Miten johtaa verkostomaista työtä?
#perheidenpuolella
Perheen sosiaalityöntekijä
Perhetyöntekijä
Kotipalvelu
Perheneuvonta
Pojan ammatillinen tukihenkilö
Perhe
Miten muodostaa kokonaiskuva perheenpalveluista ja saada kaikki ammattilaiset
yhteisen työn ääreen?
#perheidenpuolella
#perheidenpuolella
Järjestelmän kehitystyö aloitettiin 2018Yhteistyö: SOS-Lapsikylä, Varkauden kaupunki, Fastroi (Hilkka-järjestelmä)
Järjestelmän pilotointi 2019
Keskitetyn resurssien ohjauksen toimintamallia kehitetty vuodesta 2017
Kalenterimerkinnässä paljon tietoa
#perheidenpuolella
Työntekijä: Päivi PerhetyöntekijäTyön laatu: Tehostettu perhetyöMilloin: 11.9.2019 klo: 9:30-10:30
Työn hinta: €/h
Tuen saaja: Perhe MiettinenOsoite: Miettistenkuja 2Huomioitavaa: Liukas etupihaKutsu työpariksi: Sosiaalityöntekijä Seppo
Työ toteutui: Alku ja loppu/työ peruuntui -syyResurssiin liittyvä tieto
Asiakkaaseen liittyvä tieto
#perheidenpuolella
#perheidenpuolella
Kokonaisresurssi/perhe Kokonaiskustannukset/perhe Mahdollisuus
työntekijä/työmuoto –kohtaiseen raportointiin Peruuntuneet tapaamiset Tapaamisten kesto Jne.
Raportointia kehitetään
#perheidenpuolella
Kuinka tutkia ja mitata palveluiden hyvinvointivaikutuksia?
#perheidenpuolella
Muutoksen mittaaminen SOS-Lapsikylässä
Muutoksen mittaamisympäristön luominen vaikutusketjujen pohjaltaPerhekumppaniPerhekuntoutus
#perheidenpuolella
Muutokset esiin datan avulla
Palvelun alussa
Palvelun lopussa
Palvelun alussa
Palvelun lopussa
Lähde: Owal Group; SOS-Lapsikylän perhekumppani –toimintamallin arviointi
Datan kautta tutkimiseen
• Data anonymisoitua• Dataympäristö mahdollistaa esim. tulokset
• Asiakassegmenteittäin• Ajanjaksoittain• Toimipisteittäin
• Hälyttimet kertoo kuinka paljon laskevia arvoja on, jolloin päästään kiinni myös siihen, kenen kohdalla palvelu ei tuota tuloksia joita toivotaan.
• Kun dataa riittävästi voidaan automatisoida esim. korrelaatioiden etsiminen
#perheidenpuolella
KIITOS!
#perheidenpuolella
Lähteet
Bäcklund, Pia ja Mäntysalo, Raine (2010) Agonism and institutional ambiguity: Ideas on democracy and the role of participation in the development of planning theory and practice – the case of Finland. Planning Theory 9 (4). 333–350.
Huotari, Päivi (2009) Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa. Neljän kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten käsityksiä strategisen osaamisen johtamisesta. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.
Jantunen, Sami; Mäkelä, Tapio ja Piippo, Jukka (2015) Viranomaisyhteistyön ja tausta-ajatteluiden problemaattisuus. Teoksessa Saarisilta, Jaana ja Heikkilä, Johanna (toim.) Yhdessä innovoimaan –osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveystoimen muutoksessa. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Tekes ja THL raportti 4/2015. 179-187.
Nykänen, Seija (2013) Yhteistoiminnallisen ja monialaisen johtamisen malli. PowerPoint-estys. 14.3.2013.
Salonen, Markus (2015) Systeeminen johtaminen julkisella sektorilla. Kokemuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtamisrakenteen levittämisestä. Helsingin kaupungin opetusvirasto. https://www.researchgate.net/publication/289189070_Systeeminen_johtaminen_julkisella_sektorilla_Kokemuksia_lasten_ja_nuorten_hyvinvoinnin_johtamisrakenteen_levittamisestaSnowden David ja Boone Mary (2007) A Leader’s Framework for Decision Making. Harvard Business Review. Marraskuu 2007.THL Asiantuntijaryhmä (2018) Asiantuntija-arvio kevät 2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136053/URN_ISBN_978-952-343-051-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
LAPE – AKATEMIA LAHTI 7.10.2019TUOMO LUKKARI, OPETUSJOHTAJA, IIN KUNTAtuomo.lukkari@ii.fi
Jotain minustaKM, luokanopettaja 1999-2001Koulunjohtaja, rehtori 2001-2016LAPE – muutosagentti 2016-2018Opetusjohtaja 2018-
Elämässä tärkeintä ovat ihmiset.
Ihmisten kanssa tärkeintä on ystävyys ja rakkaus.
Ystävyydessä ja rakkaudessa tärkeintä on kohtaaminen.
Kohtaamisessa tärkeintä on tunne välittämisestä.
KONTEKSTIA
KIIMINKIJOEN KOULU, HYVINVOINTIKOULUN PILOTTI 2013-2016- Alusta asti mukana sote-väki (Oulun ensimmäinen sote-keskus
Kiiminkiin 2015)- Osallisuus, osaamisen jakaminen, henkilöstön hyvinvointi,
konkreettisuus, alueen mahdollisuudet, johtaminen- Oulun kaupungin kaikki 56 perusopetuksen yksikköä
hyvinvointikouluja vuonna 2018 (hyvinvoinnin laatuleimat, hyvinvointialueet ja palvelukeskittymät)
POHJOIS-POHJANMAAN LAPE- TYÖ, HYVINVOIVAN KASVUYHTEISÖN KEHITTÄMINEN- Taustalla PopsTer – selvitystyö ja TLP (erityisesti Lapset
puheeksi- toimintamalli)- Vuosien 2016-2018 aikana mukana 23 kuntaa, 122 yksikköä- LAPE- kokonaisuuteen ja ajatteluun perustuva kehittämismuoto
MITEN MITTAAMME TODELLISET MUUTOKSET?
17.2.2017 4Tuomo Lukkari
TÄMÄN KUVAN TARKOITUKSE-NA ON KUVATA SYSTEEMISTÄ MUUTOSTA
KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS
Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä – varhaiskasvatuksessa, koulussa, harrastuksissa ja kodeissa – tulee kyetä nykyistä paremmin tunnistamaan ja vastaamaan niihin tuen ja palvelun tarpeisiin, joilla voidaan varhaisessa vaiheessa tukea hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien vaikeutuminen.
MITÄ HYVINVOINNIN TUKEMINEN KONKREETTISESTI ON?MITEN NOPEA JA TARKOITUKSENMUKAINEN PALVELUVERKOSTO TOTEUTETAAN? MILLAISIA ROOLEJA KASVU- JA KEHITYSYMPÄRISTÖISSÄ TARVITAAN?MISTÄ HYVINVOIVA YHTEISÖ MUODOSTUU JA MITEN SITÄ KEHITETÄÄN?
KOULUN JA VARHAISKASVATUKSEN ROOLI – OPETTAJAN ROOLI – REHTORIN ROOLI-KUNNAN ROOLI – YHTEENSOVITTAVAN TOIMINNAN JA JOHTAMISEN ROOLI?
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ NÄKÖKULMAT:- Talous- Asiakas- Työntekijä- Johtaminen
TIESITKÖ – TIEDOSTITKO – TOIMITKO?
• POHJOIS-POHJANMAALLA Lähes yksi kymmenestä 0-18 –vuotiaasta lastensuojelun palveluissa Lähes puolet 10-15 –vuotiaista peruskoululaisista nukkuu liian vähänNoin kolmasosa peruskoululaisista ei syö aamiaista 43 % kokee, ettei heidän mielipidettään arvosteta koulussa (8-.9. lk)
TIESITKÖ – TIEDOSTITKO – TOIMITKO?
• POHJOIS-POHJANMAALLAHenkilöstö on motivoitunutta, mutta kuormittunuttaMielenterveyden edistämistä ei juurikaan suunnitella Lastensuojelun ja koulun yhteistyö koetaan haasteellisenaHuoltajien osallistuminen vähenee viimeistään siirryttäessä yläkouluun
KUNTA 10 –TUTKIMUS 1/2017
SELITTÄÄKÖ TÄTÄ HUONO ORGANISOINTI, PUUTTEELLISET TAIDOT, HUONOT TYÖMENETELMÄT, VASTUUN JAKAUTUMISEN HAASTEET, LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN LISÄÄNTYNEET ONGELMAT, SUURET RYHMÄT, TIETOTULVA, HANKEET JA PROJEKTIT…?
HYVINVOIVASSA YHTEISÖSSÄ ETSITÄÄN AKTIIVISESTI KEINOJA YKSILÖLLISEN JA YHTEISEN HYVINVOINNIN LISÄÄMISEKSI.
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI KORRELOI SUORAAN HEITÄ OHJAAVIEN AIKUISTEN HYVINVOINNIN KANSSA.
MITÄ ENEMMÄN PANOSTAMME HYVINVOINTIIN, SITÄ ENEMMÄN JÄÄ AIKAA JA MAHDOLLISUUKSIA OPPIMISEEN.
KOULUJEN JA VARHAISKASVATUKSEN HYVINVOINTITYÖ EI SAA JÄÄDÄ VAIN NIIDEN HENKILÖKUNNAN VASTUULLE. SIIHEN TARVITAAN MONIAMMATILLINEN JA YHTEISÖLLINEN TUKI.
ONKO MEILLÄ TÄHÄN AIKOJA?
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ
HUOLTAJATPERHEKESKUS
SOTE-TOIMIJATOT-KESKUS
KUNNAN PALVELUTYKSITYISET TOIMIJAT
JÄRJESTÖTOPPILASHUOLTO
TOIMIJA- JA PALVELUVERKKO
YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTITYÖ
HYVINVOINTI-ARKI
MIELENTERVEYSFYYSINEN TERVEYSTOIMINTAKYKYTURVALLISUUSVAHVUUKSIEN TUKEMINENTERVEET ELÄMÄNTAVATELÄMÄNHALLINTATULEVAISUUSORIENTAATIO
KOHTAAMINENPALVELUOHJAUSSUJUVAT KOKONAISUUDETARJEN APU JA TUKIENNAKOITAVUUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINENROOLIEN HAHMOTTAMINENPOSITIIVISET KOKEMUKSET
TILATVÄLINEETTYÖYHTEISÖJOHTAMINENJÄRJESTELYTMOTIVAATIOKYVYTRESURSSIT
MILLAINEN ON YHTEISÖ, JOSSA VOIDAAN HYVIN?• Mitä hyvinvointi tarkoittaa?• Mistä hyvinvointi koostuu?• Mitä hyvinvoinnin tekijöitä löytyy- fyysisistä toimintaympäristöistä- toimintatavoista ja käytänteistä- sosiaalisuudesta ja ryhmädynamiikasta- osallisuudesta ja valinnan mahdollisuuksista- toisista ihmisistä ja kohtaamisista- liikunnasta ja yhdessä tekemisestä- luonnosta, kulttuurista ja elämyksistä?- luonnosta, kulttuurista ja elämyksistä
HYVINVOINTIA EI SYNNY VAIN PAHOIN-VOINTIA POISTAMALLA.
MUUTAMIA HUOMIOITA KOULUN ROOLISTA, OPETTAJAN TEHTÄVISTÄ JA HYVINVOINNISTA
OPPIMISYMPÄRISTÖT – FYYSISET JA DIGITAALISETTUNTEET JA VUOROVAIKUTUSLASTENSUOJELU – LASTEN SUOJELU?MONINAISET PERHEETKIVA – KOULUMIELENTERVEYSHARRASTUKSET
LAPSIA JA NUORIA AUTETAAN PITKÄJÄNTEISIMMIN SILLOIN, KUN HEIDÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖJÄÄN KEHITETÄÄN JA HEISTÄ HUOLEHTIVIA AIKUISIA AUTETAAN JA TUETAAN.
TODELLISUUS - VIESTINTÄESIMERKKEJÄWilma – viestintää vuodelta 2016 :
Hei! Lapsellenne sattui välitunnilla onnettomuus. Hän juoksi välituntialueen ulkopuolella ja kaatui. Kaatuessaan N.N. löi päänsä kiveen. Toimitimme terveyskeskukseen, koska verenvuoto ei lakannut. On syytä muistuttaa, että oppilas poistui luvatta välituntialueelta. Terveisin P.P. opettaja
LäksyasiaaS: lla on ollut nyt todella usein läksyt tekemättä. Olen jättänyt koulun jälkeen niitä tekemään, mutta näin ei voi jatkua. Läksyt ovat lapsen kotitehtäviä, ja minulla on usein muita tehtäviä tuntien jälkeen. Voisitteko kiinnittää asiaan huomiota? Ystävällisin terveisin H.H.
PikapalaveriKokoonnutaan J.n asioissa palaveriin. Syynä häiritsevä käyttäytyminen, uhmakkuus ja masennusoireet. Poissaolojakin on kertynyt varsin paljon. Ehdottaisin ajankohdaksi 7.3. klo 8.15. Terveisin O. kuraattori
HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TOIMINTA
Hyvinvointia edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä. Sen tulee olla arjen tekijä ja tavoite• työntekijöissä tyhy-toiminta, kehityskeskustelut• työympäristöissä kehittäminen, välineet• työyhteisöissä toimintakulttuurin kehittäminen, pelisäännöt• työprosesseissa yhteistyö, tuen polut• johtamisessa vuorovaikutus, ilmapiiri• fyysisissä toimintaympäristöissä terveydelliset olot, viihtyisyys• psyykkisissä toimintaympäristöissä luottamus, positiivisuus
KUKA? MILLOIN?KENELLE?MIKSI?
MITEN TÄTÄ VIEDÄÄN ETEENPÄIN?
1. LÄHDETÄÄN LIIKKEELLE. SIIHEN TARVITAAN VAIN ENSIMMÄINEN ASKEL.2. EI TEHDÄ JOTAKIN ENEMMÄN, VAAN ERI TAVALLA.3. MIKÄÄN TOIMINTAMALLI, PROJEKTI , HANKE TAI YHDYSPINTA EI KORVAA VÄLITTÄVÄÄ IHMISTÄ.4. TARVITSEMME VAHVAA YHTEENSOVITTAVAA OSAAMISTA.5. JOS ET OSAA, PYSTY TAI JAKSA, JAA KOKEMUS JA PYYDÄ APUA.
AVAINKYSYMYKSIÄ LAPE - TYÖSSÄ • Miten varmistamme, että toimitaan lapsi- ja
perhelähtöisesti ja lapsen edun mukaisesti?
• Miten varmistamme, että lapsi, nuori ja perhe saa omaan elämäntilanteeseen tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan ja riittävän varhain?
• Miten varmistamme, että lapsi, nuori ja perhe hyötyy saamastaan tuesta?
• Miten varmistamme, että verkosto toimii sekä lasten, nuorten, perheiden että työntekijöiden tukena?
• Miten varmistamme, että tuki kiinnittyy konkreettisesti lasten, nuorten ja perheiden arkeen ja arjen ympäristöihin?
• Miten varmistamme, että lapsi, nuori ja perhe kokee itsensä osalliseksi?
Edellyttääkötämä yhteis-toimintaa ja yhdessä sovittuja käytäntöjä?
JOHTAMISEN NÄKÖKULMATTOIMINNAN KOLME MUUTOSTA (PERUSTYÖN TASO)- Omat ja työyhteisön taidot tarkasteluun (vuorovaikutus, yhteistyö,
valmiudet)- Lähiverkostot ja niiden toimintatavat tarkasteluun- Hyvinvointityö aktiiviseksi tekojen kautta
JOHTAMISEN KOLME MUUTOSTA (ESIMIESTASO): - Tehtävä- ja toimintaympäristön hahmottaminen laajemmin- Toimintakulttuurin muutoksen johtaminen arkityössä- Hyvinvointijohtamisen kehittäminen tekojen kautta
JOHTAMISEN KOLME MUUTOSTA (KUNTA-KUNTAYHTYMÄ-TASO)- Osaoptimoinnista kokonaisbudjetointiin- Taloudellisen ja ekologisen tasapainon etsiminen- Hyvinvointi kaiken toiminnan ja tavoitteiden keskiöön tekojen kautta
YKSI YHTEINEN TEHTÄVÄ:
KESKITTÄÄ VOIMAVARAT, OSAAMINEN JA TUKI SIIHEN, ETTÄ LAPSISTA JA NUORISTA HUOLEHTIVAT JAKSAISIVAT JA HEILLÄ OLISI AIKAA KYSYÄ: MITÄ SINULLE KUULUU?
LOPUKSI
Se pisaroi näkyviin, kun aikanituijotan kadun pintaa. Pelko, ettäjäisi kohtaamatta se mitäkohden olen kulkenut. Laulamatta se laulujota kukaan ei koskaan kuule. Vaikenemattase vaitiolojoka puhuisi, lopulta puhuisienemmän kuin kaikki nämä sanat.
-ote Lassi Nummen runosta-
Rinteen hallituksen ohjelma 2019
Osallistava ja osaava Suomi –sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
Katja BergbackaProjektipäällikkö, OKM
Hanne KalmariHankepäällikkö, STM
Lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyviä nostoja hallitusohjelmasta
LAPE valmistelu2015-2016
Maakunnalliset kehittämishankkeet
2017-2018
LAPE-muutosohjelman
jatko ja juurruttaminen 2019
LAPE-akatemia
Lapsistrategia Hallitusohjelma tukee si-so-te-
yhteistyötä
LAPE jatkuu 2020-2023
Luvassa pitkäjänteisyyttä lapsi- ja perhepalveluiden ja tukien kehittämiseen –hyvinvoinnin johtamiseen!
Hallituksen lupaus politiikan uudistamisesta antaa hyvän perustan LAPE-työlle
• Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta• Lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta:
poikkihallinnollisuus, ihmisten osallisuus• Lupaus pitkän aikavälin politiikasta• Lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja
vaikutusarvioinnista• Lupaus syrjimättömyydestä –
ihmisoikeusperustaisuus• Lupaus sukupolvien välisestä
oikeudenmukaisuudesta
Hallitusohjelman visio lapsi- ja perheystävällisyydestä
• Suomi on entistä lapsi- ja perheystävällisempi maa, joka on mukaanottavampi ja yhdenvertaisempi.
• Lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaista.• Ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa
lapsimäärää.• Perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset
perhemallit ovat yhtä arvokkaita. • Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen
aikuiseen.
Strateginen kokonaisuus:Oikeudenmukainen,
yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi – tavoitteet:
1. Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen (yhdenvertaisuus)
2. Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen3. Ikäystävällisyyden edistäminen4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden
parantaminen (mm. tulevaisuuden sote-keskus) 5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus (18
itsehallinnollista maakuntaa; Maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia)
6. Sosiaaliturvan uudistaminen (lapsiperheiden aseman parantaminen: yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet, vuoroasuminen)
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen• Lapsistrategia:• Tilannekuvassa haasteena
• Alhainen syntyvyys• Väestön ikääntyminen• Lapsiperheköyhyys• Ylisukupolvinen syrjäytyminen• Eriarvoistuminen
• Parlamentaarinen komiteavalmistelu • YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä tietoon ja
tutkimukseen perustuva• Hallituskaudet ylittävä ja hallinnonalat yhdistävä• Visio kohti lapsi- ja perhemyönteistä ja yhdenvertaista
Suomea luodaan yhdessä• Valmisteluaikataulua ei ole hallitusohjelmassa
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
• Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelmaa jatketaan 2020-2023
• Levitetään perhekeskustoimintamallia ja kehitetään neuvoloita.
• Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea esim. kasvatus- ja perheneuvontapalveluita parantamalla.
• Vahvistetaan sosiaalihuoltolain mukaisia perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita ja helpotetaan kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
• Lastensuojelu ja muut erityispalvelut:• On tarpeeseen nähden aliresursoitu• Säädetään asteittain kiristyvä
vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että mitoitus on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Mitoitus on 35 v. 2022.
• Turvataan erityistä tukea tarvitsevien moniammatilliset palvelut ja levitetään eri alojen ammattilaisten yhteistyöhön perustuvaa moniammatillista tiimimallia
• Kehitetään lastensuojelun jälkihuoltoa. Annetaan nuorelle riittävä tuki matkalla aikuisuuteen.
Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen
• Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta• Päihdeäitien ja -perheiden riittävät palvelut ja
kuntoutus turvataan• Liikunnallisuutta, painonhallintaa tervettä
ravitsemusta ja päihteettömyyttä edistetään laaja-alaisesti
• Sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti
• Valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25 vuotiaille; vakinaisesta ratkaisusta päätetään erikseen vaalikauden lopulla
• Tuetaan rokotemyönteisyyttä ja edistetään rokotekattavuutta
• Vahvistetaan kielellisten oikeuksien toteutumista
Strateginen kokonaisuus:Osaamisen, sivistyksen ja
innovaatioiden Suomi
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi – tavoitteet:
1. Koulutus- ja osaamistaso nousee kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy
2. Lapset ja nuoret voivat hyvin 3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-
arvoa ja yhdenvertaisuutta4. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva
paikka opiskella, tutkia ja investoida
2. Lapset ja nuoret voivat hyvin
• Matalan kynnyksen tukipalveluja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen
• kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita
• Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla
• Kehitetään varhaiskasvatukseen kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa
• Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla• Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus
mieluisaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä• Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista
kouluruokailua• Vahvistetaan oppilaitosten ja kouluyhteisöjen
yhteisöllistä ja osallistuvaa toimintakulttuuria (kiusaamisen ehkäisy, ml. varhaiskasvatus)
1. Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy3. Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
• Osaamisen ja oppimisen tiekartta 2030 • Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma• Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön
keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä• Opettajat, tutkijat ja perheet mukaan peruskoulun
kehitystyöhön• Jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen
asteen koulutuksen• Neuvolapalveluista väylä varhaiskasvatukseen• Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon
vahvistaminen ja osallistumisasteen nosto
Strateginen kokonaisuus:Kulttuuri, nuoriso ja
liikunta-asiat
Kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta -tavoitteet
1. Luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:stä nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat
2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet
3. Nuorten syrjäytyminen vähenee – jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee
4. Nuorten osallisuus kasvaa5. Turvataan Veikkauksen edunsaajien määrärahat6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa
ryhmissä7. Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat8. Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset
paranevat
2. Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet6. Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä
• Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä
• Jatketaan lukemista edistävää Lukuliike-hanketta
• Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta
• Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri elämänvaiheisiin
3. Nuorten syrjäytyminen vähenee –jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee4. Nuorten osallisuus kasvaa
• Vanupon pääteemaksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen
• Parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken
• Valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämiseen etsivälle nuorisotyölle
• Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja
• Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä• Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja
ihmisoikeuskasvatusta ja osallistamista. Pidetään huolta oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta
Hallitusohjelman toimeenpanon ohjaus
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä
• Tiede- ja kulttuuriministeri
Annika Saarikko/Hanna Kosonen pj.
• Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
• Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen
• Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen
• Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri
Thomas Blomqvist
• Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa opetus- ja
kulttuuriministeriö.
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ministeriryhmä
• Lapsistrategian valmistelun tuki• Nuorisopolitiikka ja sen koordinaation
vahvistaminen• Nuorten syrjäytymisen vähentäminen• Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman jatko• Neuvolatoiminnan ja varhaiskasvatuksen
yhteistyön kehittäminen• Lastensuojelun jälkihuollon kehittäminen• Lapsiperheköyhyyden ehkäisy• Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen• Kiusaamisen ja yksinäisyyden vähentäminen• Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä
• Opetusministeri Li Andersson pj.• Työministeri Timo Harakka• Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen• Elinkeinoministeri Katri Kulmuni• Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko• Sisäministeri Maria Ohisalo• Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson• Sihteeristö- ja muista tukipalveluista vastaa
opetus- ja kulttuuriministeriö.
Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä
• Koulutustason nosto ja saavutettavuus
• Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen matalan kynnyksen palvelut
• Innovaatio- ja tutkimuspolitiikka ja siihen liittyvä toimintaympäristö
• Tutkimus- ja tiedeyhteisön kilpailukyky ja vetovoima
• Jatkuva oppiminen
KIIT0S!
HANNE KALMARIhanne.kalmari@stm.fi
KATJA BERGBACKAkatja.bergbacka@minedu.fi
minedu.fi/lape#lapemuutos#lapeakatemia#tulevaisuudentahdissa#kunta_agentti
www.stm.fi/lapeakatemia
top related