sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen - käsitteitä ja taustaa (2)
Post on 26-May-2015
496 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
20.10.2009 1
OSA 2Sosioekonomisten terveyserojen
kaventaminen– käsitteitä ja taustaa
SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE
TEROKA www.teroka.fi
20.10.2009 2
1. Miksi terveyseroja pitää kaventaa?2. Terveyden jakautuminen3. Terveyspolitiikan päätavoitteet4. Terveyserojen kaventamisen lähtökohtia5. Miten terveyseroja voidaan kaventaa?6. Terveyserojen kaventamistoimien kohdentaminen7. Terveyserojen syihin vaikuttaminen8. Ulkomaisia kokemuksia terveyserojen
kaventamisesta
Sisällysluettelo
20.10.2009 3
• Terveyserot ovat vältettävissä, joten niiden olemassaolo ei ole eettisesti hyväksyttävää
• Ne tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää
koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena
syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita
1. Miksi terveyseroja pitää kaventaa?
20.10.2009 4
Miksi terveyseroja pitää kaventaa?
• Kansanterveys kohenee parhaiten silloin, kun onnistutaan parantamaan niiden ryhmien terveyttä, joihin ongelmat kasautuvat
• Suomessa ylimpien sosioekonomisten ryhmien terveys on jo kansainvälistä huipputasoa jopa suomalaisten omimpiin kuuluvassa terveysongelmassa, sydän- ja verisuonitaudeissa (Koskinen ja Valkonen 1998)
• Valtaosa terveysongelmista on alimmissa koulutusryhmissä
20.10.2009 5
Sosiaalisilla tikapuilla on lukuisia askelmia. Terveyden jakautuminen noudattaa samantapaista portaikkoa (ks. alla oleva hypoteettinen kuva).Kun koko väestön terveyttä halutaan parantaa, suurin hyöty saadaan siten, että terveydentilaa kohennetaan erityisesti huono-osaisemmissa ryhmissä.
Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)
Väestön terveys
Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen
Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta
2. Terveyden jakautuminen
20.10.2009 6
Ylemmät Alemmat Työn- Maan- Kaikkitoimih. toimih. tekijät viljelijät
Väestö 17 % 19 % 53 % 11 % 100 %
Alkoholi-myrkytys 6 % 11 % 76 % 7 % 100 %
Alkoholi-taudit 11 % 15 % 68 % 6 % 100 %
Keuhkosyöpä 7 % 13 % 70 % 9 % 100 %
Verenkiertoel.taudit 9 % 15 % 64 % 11 % 100 % Laskelman lähtöluvut: Valkonen T ym. Sosioekonomiset kuolleisuuserot 1981-90. SVT Väestö 1992:8
Väestön ja eräistä kuolemansyistä johtuvien kuolemien jakauma sosiaaliryhmittäin, 35–64-v. miehet 1986-90
20.10.2009 7
Terveysongelmat ja toimintakyvyn vajavuudet kasautuvat vähemmän koulutettujen ryhmiin
Laskelman lähtöluvut: Martelin T ym. kirjassa: Terveys ja toimintakyky Suomessa, KTL:n julkaisuja B3/2002.
Esimerkiksi kaikista selkäoireyhtymää sairastavista miehistä vain noin 10 % on saanut korkea-asteen koulutuksen
Eräiden terveysongelmien jakautuminen koulutusryhmiin, yli 30-vuotiaat miehet, v. 2000-2001
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Väestönkoulutusjakauma
Selkäoirehtymääsairastavat
Hampaattomat 0,5 km kävelyssävaikeuksia
kokevat
%
Perusaste Keskiaste Korkea-aste
20.10.2009 8
05000
100001500020000250003000035000400004500050000
30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+
Korkea
Keski
Perus
Ikä
Sainio, Martelin, Koskinen 2006, julkaisemattomia laskelmia
Diabetesta sairastavien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2000
20.10.2009 9
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85+
Korkea
Keski
Perus
Ikä
Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2000
Sainio, Martelin, Koskinen 2006, julkaisemattomia laskelmia
20.10.2009 10
Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudetVältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista, jos ongelma olisi koko Suomen väestössä yhtä harvinainen kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla suomalaisilla
Terveysongelma Kuolemat (työikäiset)
Esiintyvyys
Diabetes n. 30
Aivoverisuonisairaudet n. 40
Sepelvaltimotauti n. 50
Alkoholikuolemat n. 60
Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat vammat
n. 45
Toimintakyvyn rajoituksista aiheutuva päivittäisen avun tarve
n. 50
Koskinen ja Martelin 2007
20.10.2009 11
Työolojen merkitys naisten terveyseroissa
0
0,5
1
1,5
2
2,5
3
3,5
Johtajat Ylemmät Keski Alemmat Työntekijät
Lähtökohta
Lopputulos
-22 %
Työolot 40–60 -vuotiaiden naisten ammattiaseman mukaisten terveyserojen (fyysinen toimintakyky) selittäjänä. Lähtökohta verrattuna lopputilanteeseen. Vertailuryhmä = 1.
Kaikkonen 2006
20.10.2009 12
Työolojen merkitys miesten terveyseroissa
Työolot 40–60 -vuotiaiden naisten ammattiaseman mukaisten terveyserojen (fyysinen toimintakyky) selittäjänä. Lähtökohta verrattuna lopputilanteeseen. Vertailuryhmä = 1.
0
0,5
1
1,5
2
2,5
Johtajat Ylemmät Keski Alemmat Työntekijät
Lähtökohta
Lopputulos
-57 %
Kaikkonen 2006
20.10.2009 13
Työolot terveyserojen selittäjinä
• Fyysisen toimintakyvyn (21 ulottuvuutta, joilla mitataan selviytymistä arkipäivän askareista) ammattiaseman mukaisesta eriarvoisuudesta kunta-alan työntekijöillä on selitettävissä työoloilla naisilla 22 % miehillä 57 %
• Perinteiset materiaaliset työolot selittävät terveyden eriarvoisuutta parhaiten FYYSINEN KUORMITUS: raskaat nostot,
selänkiertoliikkeet jne. FYSIKAALISET ALTISTUKSET: melu, pöly, kosteus,
kemikaalit jne. • Psykososiaaliset työolot eivät niinkään selitä terveyden
eriarvoisuutta.
Kaikkonen 2006
20.10.2009 14
1. TASO-tavoite: Mahdollisimman hyvä terveyden taso väestössä keskimäärin
2. JAKAUMA-tavoite: Mahdollisimman pienet terveyserot väestöryhmien välillä
TASO-tavoitteen osalta suomalainen terveyspolitiikka on onnistunut hyvin, sen sijaan JAKAUMA-tavoitetta ei ole lähestytty sairastavuuserot ovat säilyneet suurina ja kuolleisuuserot ovat kasvaneet entisestään myös tasotavoite on uhattuna
3. Terveyspolitiikan kaksi päätavoitetta
20.10.2009 15
Terveys 2015 -kansanterveysohjelman 8. päätavoite edellyttää, että kaikkiin ohjelman muihin tavoitteisiin pyritään siten, että eriarvoisuus vähenee:
”Tavoitteisiin pyritään siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä.”(Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta, STM:n julkaisuja 4/2001)
Terveyserojen kaventuminen on Terveys 2015 -ohjelman keskeinen tavoite
20.10.2009 16
Väestöryhmien väliset erot 35-vuotiaan elinajanodotteessa vuodesta 1971alkaen sekä tavoite vuodelle 2015.
(Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2000, Tilastokeskus, Helsinki 2000, s. 123; Valkonen T, Martelin T, Rimpelä A, Notkola V, Savela S. Sosioekonomisetkuolleisuuserot 1981-90, Tilastokeskus, Väestö 1992:8, Helsinki 1992, s. 97 - 100; Tapani Valkosen tutkimusryhmän julkaisemattomia tuloksia.)
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
3,0
3,5
4,0
4,5
5,0
5,5
6,0
6,5
7,0
7,5
8,0
1971-75 1976-80 1981-85 1986-90 1991-95 1996-99 2015
TAVOITE 8.
NAISET — MIEHET
NAISET
MIEHET
KORKEA-ASTE — PERUSASTE YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT — TYÖNTEKIJÄT
NAISET
MIEHET
vuotta
Kuolleisuuserojen kehitys päinvastaista tavoitteisiin nähden
20.10.2009 17
• Terveyserot ovat paitsi terveyspoliittinen myös yhteiskuntapoliittinen ongelma
• Kaventamiseen voidaan pyrkiä terveys-talous-sosiaali-koulutus-kulttuuri-asunto- politiikan keinoin
työ- elinkeino-alue-ympäristö-maatalous-
Terveyserot ovat yhteiskuntapoliittinen ongelma
20.10.2009 18
• Kuolleisuuden vähentyminen kaikissa ryhmissä on pitkälti seurausta vuosikymmenien aikana tehdystä määrätietoisesta työstä (esim. neuvola- ja terveyskeskusjärjestelmän, koulujärjestelmän, tupakkalainsäädännön kehittäminen jne.)
• Ei ole itsestään selvää, että heikommassa asemassa olevat seuraavat jatkossa parempiosaisten suotuisaa kehitystä; näköpiirissä on uhkia, jotka saattavat kääntää heikommassa asemassa olevien kehityksen epäedulliseen suuntaan
4. Terveyserojen kaventamisen lähtökohtia
20.10.2009 19
• Pyritään siihen, että huonommassa asemassa olevien terveyden taso lähenee paremmassa asemassa olevien terveyttä − kenenkään terveyttä ei ole tarkoitus huonontaa
• Toiset sosiaaliryhmät ovat saavuttaneet paremman terveyden tason, ja tämä on mahdollista muillekin terveyseroihin voidaan vaikuttaa
Terveyserojen kaventamisen lähtökohtia
20.10.2009 20
5. Miten terveyseroja voidaan kaventaa?
Sosiaalinen asema
Spesifiset altistukset
Tauti tai vamma
Huonon terveyden sosiaaliset seuraukset
Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen
Vähennetään altistuksia
Vähennetään haavoittuvuutta
Estetään eriarvoiset seuraukset
YKSILÖSosiaalinen eriarvoisuus
Sosiaalinen ympäristö
Politiikka-ympäristö
Diderichsen, Evans ja Whitehead 2001
YHTEISKUNTA
Politiikan vaikuttamiskohdatViitekehys terveyseroihin vaikuttamisen mahdollisuuksista
20.10.2009 21
Miten terveyseroja voidaan vähentää?• Vaikutetaan sosiaaliseen eriarvoisuuteen
Koulutus, tulot, ammatti, työllisyys, verot
• Vaikutetaan altistuksiin Esim. työ- ja elinolot, elintavat
• Vaikutetaan erilaiseen haavoittuvuuteen Esim. valikoiva sosiaalisen tuen anto, riskien vaikutusten
pehmentäminen
• Ehkäistään huonon terveyden sosioekonomisia seurauksia eli vaikutetaan terveydelliseen selektioon Esim. terveydenhoito, eläkejärjestelyt
• Kohdistetaan erityistä huomiota huono-osaisten tavoittamiseen ja heidän hoitonsa onnistumiseen eli harjoitetaan positiivista diskriminaatiota Esim. terveydenhuoltojärjestelmässä
20.10.2009 22
1. Koko väestöön (universalismin periaate) Esimerkiksi julkisten paikkojen
tupakointirajoitukset ja maksuton kouluruokailu
2. Heikommassa asemassa oleviin ryhmiin Huonompia lähtökohtia kompensoidaan
antamalla ylimääräistä tukea Näissä ryhmissä on eniten terveyden
kohenemisen mahdollisuuksia
6. Terveyserojen kaventamistoimien kohdentaminen
20.10.2009 23
• Terveyserot ovat pysyneet ja jopa kasvaneet koko väestöön kohdistuva terveyspolitiikka ei ole ollut riittävää
• Universalistisuus saattaa olla ”epätasa-arvoista” eli toimet auttavatkin parhaiten niitä, joilla jo ennestään menee hyvin
• Eri sosiaaliryhmillä voi olla erilaisia tarpeita, joista vain osaan universalistinen politiikka vastaa
Universalistiset toimet eivät yksinään riitä
20.10.2009 24
• Koko väestöön kohdistuvien toimien lisäksi voi olla tarpeen kohdentaa etuuksia ja palveluita ja tarjota eri väestöryhmille erilaisia ratkaisuja
• Kohdennetut toimet voivat kuitenkin olla leimaavia eivätkä kohdeväestön toiveiden mukaisia
• Parhaita lienevät koko väestöön kohdistuvat toimintamallit, joiden vaikutus tuntuu tehokkaimmin huonommassa asemassa olevissa ryhmissä
Universalismin aukkojen paikkaaminen
20.10.2009 25
1. Ehkäistään köyhyyttä ja syrjäytymistä mm. työ-, palkka-, vero-, koulutus- ja sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä
2. Säilytetään ja/tai vahvistetaan järjestelmiä, joissa terveyden heikkenemiseen voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa, esim. neuvola ja kouluterveydenhuolto
3. Vahvistetaan ympäristöä, joka tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ihmisen koulutuksesta, asuinpaikasta, tulotasosta ja sukupuolesta riippumatta
Fogelholm M. Helsingin Sanomat 28.9.2006
Kolme toimintakokonaisuutta terveyden tasa-arvon parantamiseksi
20.10.2009 26
1) Aineellisten ja kulttuuristen voimavarojen lisääminen huono-osaisemmissa ryhmissä
2) Terveyttä edistävien elintapojen tukeminen huono-osaisemmissa ryhmissä
3) Palvelujen kehittäminen huono-osaisempia ryhmiä paremmin palveleviksi
4) Suunniteltujen ja tehtyjen ratkaisujen terveyserovaikutusten arviointi
5) Sairaiden henkilöiden yhteiskunnallisen aseman kohentaminen
Terveyden eriarvoisuuden vähentämiskeinoja
20.10.2009 27
On vaikutettava sekä rakennetekijöihin että käyttäytymiseen
• Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen: yhteiskuntapolitiikka, terveyspolitiikka
• Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen• Elintapoihin vaikuttaminen:
Politiikan alueet: mm. alkoholi-, tupakka-, elintarvike-, liikunta-, terveys- ja kulttuuripolitiikka
Ryhmiin ja henkilöihin kohdistuva terveysvalistus ja
-kasvatus (neuvolat, varhaiskasvatus, koulut, työpaikat, terveydenhuoltojärjestelmä, joukkotiedotus)
7. Terveyserojen syihin vaikuttaminen
20.10.2009 28
• Koulutuksen tasa-arvoisuuden periaatteita noudatetaan edelleen
• Tuloerojen ei anneta kasvaa• Tuloköyhyyttä vähennetään• Työttömyyttä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä
vähennetään• Työn kuormitustekijöitä vähennetään ja
kiinnitetään erityisesti huomiota fyysisesti raskaisiin ammatteihin
Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen
20.10.2009 29
• Tupakkaverotus• Mainontakiellot ja markkinoinnin rajoitukset• Tupakan myyntirajoitukset• Oppilaitosten ja työpaikkojen tupakointikiellot ja
savuttomien ympäristöjen lisääminen• Maksuttomat puhelinneuvontalinjat ja
verkkovieroitus lopettamista yrittäville• Vieroitushoitojen rahallinen tuki • Ehkäisy- ja vieroitusinterventiot erityisryhmille:
Esim. ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat, odottavat äidit, ruumiillista työtä tekevät
Elintapoihin vaikuttamisen keinoja: tupakointi
20.10.2009 30
• Alkoholin hinta- ja veropolitiikan kiristäminen• Alkoholin saatavuuden rajoittaminen• Ravintoloiden anniskeluvalvonnan tehostaminen• Alkoholihaittojen ehkäisyn tehostaminen
kunnissa• Päihdeongelmaisten ja heidän perheidensä tuen
ja palvelujen kohentaminen• Terveyskeskusten ja työterveyshuollon mini-
interventiot
Elintapoihin vaikuttamisen keinoja: alkoholin käyttö
20.10.2009 31
• Kasvisten saatavuuden parantaminen mm. hinta- ja veropolitiikan avulla
• Joukkoruokailun laadun ja kattavuuden parantaminen (myös pienet työpaikat ja työttömät)
• Kouluihin maksuttomat terveelliset välipalat
• Joukkoliikenteen tukeminen ja turvallisten kevyen liikenteen väylien lisääminen
Elintapoihin vaikuttamisen keinoja: ravinto, liikunta ja ylipaino
20.10.2009 32
• Ehkäisevän työn painoarvon lisääminen• Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus: terveyseroja
koskevaa tietoisuutta parannetaan• Palvelumaksujen alentaminen ja omavastuuosuuksien
pienentäminen• Väestölähtöisten tarveanalyysien tekeminen ja ottaminen
palvelujen suuntaamisen perustaksi• Työterveyshuollon kattavuuden parantaminen pienillä
työpaikoilla• Työterveyspalveluja vastaavat palvelut työelämän
ulkopuolella oleville• Kansanterveysjärjestöjen toiminnassa eriarvoisuuden
torjunta vahvemmin esiin
Terveyspalvelujen eriarvoisuuden vähentäminen
20.10.2009 33
• Poliittista tahtoa puuttuu• Yhteiskunnan arvoilmasto korostaa yksilöllistä suoriutumista, kilpailua
ja vapaita markkinoita, sen sijaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta korostava kansanterveydellinen näkökulma ei ole muodissa
• Asiaa ei pidetä tärkeänä tai siitä ei olla tietoisia• Sairauslähtöinen ajattelu terveydenhuollossa• Kilpailevat intressit, esimerkiksi elinkeinoelämän intressit saattavat olla
ristiriidassa terveyspolitiikan tavoitteiden kanssa
Terveys-politiikan intressit
Elinkeinoelämän ja markkinoiden intressit, globaali talous
Muiden yhteiskunta-politiikan lohkojen intressit
Terveyserojen vähentämisen esteitä
20.10.2009 34
8. Terveyserojen kaventaminen kansainvälisen mielenkiinnon kohteena• Britannian EU-puheenjohtajuuskauden teemana
”Tackling Health Inequalities”• WHO: Commission on Social Determinants of
Health Miten terveyden sosiaaliset tekijät vaikuttavat ja
miten niitä tulee muuttaa Terveyspolitiikka ulotettava tautikeskeisiä ratkaisuja
laajemmalle ja otettava huomioon sosiaalinen ympäristö
• Health in All Policies –konferenssi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella Kuopio 09/2006 Workshop ”Health inequalities as a multisectoral
challenge”
20.10.2009 35
Ruotsin kansanterveysohjelma 2003
• Terveyserot ohjelman ydinasia• Painotus terveyserojen syihin vaikuttamisessa• Perusteellinen valmisteluvaihe, jonka avulla
pyrittiin samalla sitouttamaan eri tahoja ohjelman toteuttamiseen
• Ohjelman toteutumista seuraa ja koordinoi Ruotsin Kansanterveyslaitos, jonka tehtäviin kuuluu myös koota kansanterveyspolitiikan seurantaraportti neljän vuoden välein
Palosuo H. ym. Eriarvoisuus ja terveyspolitiikka. STM:n julkaisuja 12/2004.
Ulkomaisia kokemuksia: Ruotsi
20.10.2009 36
Englannissa on panostettu vahvasti terveyserojen kaventamiseen
• 1998 perusteellinen katsaus terveyserojen syihin, kehitykseen ja kaventamiseen (Achesonin raportti)
• Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 1999, uusi 2003
• Vetovastuu terveysministeriöllä ja kansallisella terveydenhuoltojärjestelmällä (National Health Service)
• Koko valtiovalta kytketty mukaan
• Valtiovarainministeriö teettänyt terveyseroista selvityksiä ja mukana käynnistämässä hankkeita (esim. Sure Start)
Palosuo H. ym. Eriarvoisuus ja terveyspolitiikka. STM:n julkaisuja 12/2004.
Ulkomaisia kokemuksia: Englanti
top related