sote-uudistuksen uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia l super-liitto
Post on 12-Apr-2017
921 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Sote-uudistuksen tilanneUusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia
SuPerJussi Salo
10.4.2016
HUOM! Kaikki kursiivilla kirjoitetut kommentit tässä esityksessä ovat esityksen tekijän
kommentteja eivätkä edusta ministeriöiden ja valmistelijoiden mielipiteitä.
Sote-uudistuksen uudet muotisanat
2|
• Asiakas keskiössä• Asiakkaalle
valinnanvapaus• Raha seuraa potilasta• Vaikuttavuus keskiöön• Saumattomat
palveluketjut• Tuottavuuden nosto• Yksityinen sparraa julkista• Tuottajat samalle viivalle• jne
Sipilän hallituksen päälinjaukset sote-uudistukselle
3|
• Valtio on sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittaja
• Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö
• Palvelujen käyttäjä voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannensektorin tuottajan
• Valinnanvapaus on pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osinerikoistason sosiaali- ja terveydenhuollossa
Sote-uudistuksen tarve ja esitetytratkaisukeinot
4|
Tarve• Palveluja tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa ja
monilta kunnilta rahat loppuu (kriisikunnilta nyt jo loppunut)
• Kustannusten kasvu pitää rajoittaa pieneksi
Raamit• Perustuslaki korostaa kansalaisten
yhdenvertaisuutta
Keinot• Käyttäjälle valinnanvapaus hoivan ja terveyden
palveluissa• Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja
purkaa jonoja
Nyt tulee 18 maakuntaa ja ne vastaavatjatkossa sote-tehtävien järjestämisestä
5|
• Maakuntia on jatkossa 18 ja lisäksi tulee 5 suurta yhteistyöaluetta yliopistollisten sairaaloiden ympärille (Maakunnille tulee myös paljon muitakin tehtäviä)
• Pääkaupunkiseudun kunnat saavat ehkä poikkeuskäsittelyn ja Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen saavat järjestää palvelunsa itse ja lisäksi HUS mahdollisesti jätetään maakunnallisen soten ulkopuolelle
Perustuslakivaliokunta joutuu ratkaisemaan sen, voidaanko osa kunnista jättää uudistuksen ulkopuolelle vai olisiko kaikille alueille tarjottava sama asema ja mahdollisuus kuin pääkaupunkiseudun kunnille?
Sote-uudistus ja lakimuutokset
6|
• Soten järjestämisvastuun muutos• Sote siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle
• Palvelujen valinnanvapauden ja rahoituksen muutokset• Asiakas valitsee ja valtio maksaa
• Lakimuutokset• Sote-järjestämislaki ja maakuntalaki
(itsehallintoalueet)• Kuntien ja maakuntien valtionosuuslait• Tuloverolain ja muun verolainsäädännön
muutokset• Lisäksi kymmeniä muita lakimuutoksia
Selvityshenkilöryhmän 4 mallia: 1&2(Lopullinen esitys tulee toukokuussa 2016)
7|
1)”Omatiimi”• Vastaa Tanskan ja Keski-Euroopan maiden
perhelääkärimallia,• Sisältyy: sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijän
itsenäinen vastaanotto, terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto, yleislääkärin vastaanotto
• Asukas valitsee ”Omatiimin” asiointipaikakseen (voi vaihtaa)
• Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä
2) Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus• Omatiimin palvelut + paikallisesti toteutettavia
sosiaalihuollon palveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyö sekä terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä
• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä
Selvityshenkilöryhmän 4 mallia: 3&4
8|
3) Monitoiminen sosiaali- ja terveyskeskus• Sisältää 1&2-mallien lisäksi äitiys- ja lastenneuvolat,
koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon
• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä
4) Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus• Tuottaa kaikki perustason palvelut• Valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja
terveyskeskuksenvalintaan asiointipaikaksi
• Suun terveydenhuoltoa tulee selvityshenkilöiden mielestä kuitenkin tarkastella erikseen
Selvityshenkilöryhmän lisäehdotus
9|
Selvityshenkilöt ehdottavat myös, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa (kaikissa vaihtoehdoissa 1-4)
• Tarkasti määriteltävissä olevat erikoissairaanhoidon palvelut (esimerkiksi päiväkirurgia ja jotkin muut ennakolta suunnitellut leikkaushoidot)
• Rajattujen asiakasryhmien ”väestövastuinen” toiminta• YKSITYINEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA?
Antaako yksityinen toimija toimenpiteelle myös takuun vai hoidetaanko virheet julkisella puolella?
Pieni toimija ei pysty kantamaan riskiä
Miten palvelut tuotetaan jatkossa?
10|
• Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta
• Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita.
• Luodaan valinnanvapauslainsäädäntö: käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan
• Maakunta erottaa järjestämisen ja tuotannon ja tämän vuoksi myös julkiset palveluntuottajat yhtiöitetään (siis maakuntien ja kuntien omistamat)
• Lainsäädäntöön tulee myös vaihtoehtoisia tapoja järjestämisen ja tuotannon erottamiseen (se, mitä tulee, selviää myöhemmin)
Hallitus haluaa pieniä yrityksiäpalveluiden tuottajiksi?
11|
• Hallituksen tavoitteena on sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen
• Valinnanvapausmalli tukee PK-yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla sekä uusia innovatiivisia ja digitaalisia palvelumalleja
• Yksityinen ja kolmas sektori vastaavat tietystä vähimmäismäärästä palvelutuotantoa
• Konseptikilpailutukset uudistumisen toteuttamiseksi• Pakotetaan osa tuotannosta uusiin ja
innovatiivisiin kilpailutuksiin, missä esim. digitalisaatiolla ja uusilla toimintamalleilla on suuri rooli
=> PALVELUSETELIT YLEISTYVÄT
Mitä valinnanvapaus tarkoittaakäytännössä?
12|
• Terveysasemia lisää kasvukeskuksiin ja suurempiin taajamiin• Palveluja saa taajamissa ja käyttö kasvaa => Mistä
rahat?
• Palvelusetelit ja julkinen palvelulupaus• Tuleeko leikatut eli alimitoitetut setelit esim.
kotihoitoon ja vanhusten asumispalveluihin? => ”lisärahalla saa siinä tapauksessa parempaa palvelua”
• Asiakkaan oma rahoitusosuus kasvaa (asiakasmaksut nousevat)• Kela vähentänyt jo nyt korvauksia ja linja jatkuu
samana• Omaisuus muutetaan hoivaksi? => Jos maksukykyä
ei ole? Kansalaisten vastuu omasta terveydestään kasvaa
Näin yritetään turvata integraatio elisaumattomasti toimivat palvelut
13|
• Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii tuottajien ohjauksestaja valvonnasta, valinnanvapaudesta sekä laadusta ja hinnasta
• Kaikki rahoitus kulkee järjestäjän eli maakunnan kautta ja järjestäjällä on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto)
• Tieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta (EIVÄT TOIMI!!!)
• Hoito- ja palvelukokonaisuudet järjestetään siten, että eri palveluista ja palvelutuottajista on sujuva yhteys muihin palveluihin.
• Palveluita tarjotaan kustannusvaikuttavina palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia.
TAVOITTEET OVAT HYVÄT, MUTTA TOTEUTUMINEN HYVIN EPÄVARMAA KOSKA TOIMINTA PIRSTALOITUU JA HAJOAA LIIAN MONIEN TUOTTAJIEN KESKEN
Mitä tapahtuu sote-henkilöstölle?
14|
• Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sote-henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein maakuntien palvelukseen
• Mitä tämä tarkoittaa?• KVTES säilyy työehtosopimuksena sopimuskauden
loppumiseen saakka (sen jälkeen KVTES ei enää sotessa)
• Työehtosopimus tulee muuttumaan kun toimijat yhtiöitetään ja yksityisillä toimijoilla on omat tes-sopimuksensa
• Maakuntien (niiden omistamien yhtiöiden palvelukseensiirtyvillä säilyy myös eläketurva KEVA:n kautta)
=> IRTISANOMISSUOJAA EI LUVATA=> MITEN KÄY NIILLE, JOTKA YKSITYISIIN YRITYKSIIN?
Mitä tapahtuu kuntien sote-omaisuudelle?
15|
• Kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyy kiinteistöjä ja laitteitamaakunnille korvausta vastaan
• Kaikkia tiloja ei luovuteta, vaan osa vuokrataan• Osa kuntien sote-omaisuudesta jää käyttämättömäksi
ne siirretään uusiin perustettaviin yhtiöihin ja eivät jää
kuntien rasitteiksi
Kysymyksiä? Mitä tehdään tyhjille kiinteistöille? Mitä jos yksityiset toimijat eivät ota kuntien kiinteistöjä? Voiko kunnille tulla pakko vuokrata omaisuutta
alihintaan, jos tiloille ei löydy muuten mitään järkevää käyttöä?
Tukipalvelut yhtiöitetään
16|
• Maakuntien omistama yhteishankintayksikkö– hoitaa sote-hankinnoissa kilpailutuksen– osallistuu itsehallintoalueiden oman tuotannon
tehokkuuden ja talouden arviointiin harkittaessa omaa tuotantoa suhteessa palveluiden hankkimiseen muilta; laajempi arviointi esim. THL:n tehtäväksi
• Maakunnille yhteiset, näiden omistamat tukipalvelut– toimitilapalvelut; talous- ja henkilöstöhallinto;
ICT-palvelut,
Tulee todennäköisimmin osakeyhtiöpohjainen ratkaisu Valtiolla ja suurilla kaupungeilla näistä jo kokemuksia
Mitä tapahtuu sairaalaverkostolle?
17|
• Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköiden määräksi linjataan 12 (sairaala ja siihen liittyvä vaativan sosiaalipäivystyksen yksikkö)
• Muiden alueiden keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautisen suppeamman päivystyksen yksiköinä, joita 12 laajan päivystyksen yksikköä ja ensihoitojärjestelmä tukevat
• Pienempiä sairaaloita muutetaan kuntouttaviksi yksiköiksi
Jos sote taas kaatuu, löytyykö vieläyksinkertaista ja toimivaa mallia?
18|
• SOTE RAKENNETAAN KUNTAYHTYMIEN VARAAN• Kuntayhtymämalli kaatui eduskunnassa. Mikä
meni pieleen?1)Malli rakentui kaksiportaisen päällekkäisen
kuntayhtymän varaan2)Kunnille jäi maksuvelvollisuus kuntayhtymän
kustannuksista, vaikka kunta ei tosiasiallisesti pystynyt vaikuttamaan kuntayhtymien päätöksentekoonRatkaisu: Muodostetaan 5 suurta kuntayhtymää• Pohjana nykyiset erva-alueet• Mahdollistaa sote-veron ja kunnille ei tule
maksuja (jos alueita on enemmän => putoaa alueverotukselta pohja)
Sote-alueet jaetaan tarpeen mukaanpienempiin toiminta-alueisiin
Keskinen
toiminta- alue
19|
Pohjoinen
toiminta- alue
Itäinen toiminta- alue
Eteläinen
toiminta- alue
Läntinen
toiminta- alue
Malli 18/5 turvaa palvelut, kestävänrahoituksen, demokratian ja se kestää
20|
• Toteutuu:• Sote-uudistus ja maakuntauudistus
(kuntayhtyminä)• Palvelujen turvaaminen (rahoitus, yhdenvertaisuus,
laatu)• Mahdollistaa:
• Kustannussäästöt ja palvelujen tehostumisen sekä myösyksityisiä palveluja kuten tälläkin hetkellä
• Päällekkäisten palvelujen karsimisen• Alueellisen sote-veron ja helpomman valtionosuus-
järjestelmän ja sen nopeat tarkistusmahdollisuudet• JOS 5 ALUETTA ON POLIITTISESTI MAHDOTON
AJATUS, NIIN PERUSTETAAN SIINÄ TAPAUKSESSA 18 SUURTA SOTE-KUNTAYHTYMÄÄ
• Se on kunnille tuttu kuntayhtymämalli• Vältytään suurilta kiinteistöomaisuuksien siirroilta
koska suuri osa niistä jo kuntayhtymillä (loput helppo siirtää tai vuokrata)
• Vältytään suurilta henkilöstöongelmilta ja uusiltasopimusjärjestelmiltä (pohjana KVTES tai uusi vastaava)
• Ei sekoiteta sotea ja muuta maakuntahallintoa koska siitä ei saada pitkäikäistä ja toimivaa kokonaisuutta=> 18 MAAKUNTAA JA 5 SOTE-KUNTAYHTYMÄÄ
• Tämä on selkein ja kokonaistaloudellisesti edullisin sekä rahoituksen- että tulevien palvelutarpeiden näkökulmasta myös kestävin vaihtoehto
21|
Malli 18/5 on yksinkertaisesti varminvalinta, koska …
KIITOS
Lisätietoja: www.superliitto.fi
top related