suomen päämurrealueet - wordpress.comsuomen murteet perinteinen jako itä- ja länsimurteisiin 7...

Suomen päämurrealueet

Suomen murteet

perinteinen jako itä- ja länsimurteisiin

7 päämurrealuetta

yleiskieli on syntynyt murteiden pohjalta

länsimurteet itämurteet

Peräpohjolan murteet Savolaismurteet

Keski- ja Pohjoispohjanmaan murteet

Kaakkoismurteet

Eteläpohjanmaan murre

Hämäläismurteet

Lounaismurteet

1. Peräpohjolan murteet

adessiivin pääte -lla/llä = -la/-lä esim. kaupungilla kaupungila, kesällä kesälä

mie ja sie

hyvä hyä

juosta, pestä juossa, pessä

h saunahan/saunhan/sauhnan

2. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet

Oulun murre on vain yksi alueen murteista

Oulun murteen ominaispiirteitä:

mää ja nää

kahavi, näläkä, lehemä svaa-vokaali eli välivokaali

konsonantit kahdentuvat: polliisi, ”tonnikallaa palloina”, vokkaali

oma imperfekti: tekkiin, näkkiin, olliin, lukkiikko nää?

Sananloppuiset vokaaliyhtymät muuttuvat, esim. maitoa maitua; pimeä pimiä

d katoaa, v, j, h syyään (syödään), rakkauven, tojistus, saaha

metsä, itse mettä, itte / ite

inessiivi: -ssa/-ssä koulusa, Oulusa, pöyväsä

3. Etelä-Pohjanmaan murre

d ree pata: paran, syrän

inessiivi: talossa taloos

svaa-vokaali l- ja h-alkuisissa konsonanttiyhtymissä: jalaka, vahava

punainen punaanen, eteläpohojalaanen

h: saunahan, talohon

4. Hämäläismurteet

esim.

nääs

pyyhkiä pyhkiä vaahtera vahtera

mitkä mikkä ketkä kekkä

diftongit uo, yö, ie avartuvat nuari tyämiäs

ts tt mää katton

5. Lounaismurteet

Esim. Turun murre

d = r

diftongit avartuvat: nuari tyämiäs

sisä- ja loppuheitto: sanan sisältä ja lopusta voi hävitä kirjaimia

kaksi konsonanttia sanan alussa mahdollinen

esim. kryyrit = mausteet (ruotsin verbistä krydda)

erikoinen imperfekti: minä juoksin = mää juoksisi

Sioi

Antteks vaa

täsä olla vähä joukom prättistynei

tul tosa valvottu

mää porsisi melkke vuarokaure

kakstoist piänt sikka

nii kaunei ja silussi mää sirosi heijä napanuara

laito lämpölampu al

pitusjärjestykses kuivama

anno heil

semssi nimi ko sioil pruukata antta

Nominatiiv, Kenetiiv, Akkusatiiv,

Partitiiv, Essiiv, Translatiiv, Ines, Ela, Illa,

Ares, Apla, Alla

Nii hyvä ol hämäräs maat

pahna vatta al

suari omiem paikkatte saparoi

miätti mitä näistäkki ison tule

Heli Laaksonen: Jänes pussis, korvallissi runoi

mie myö

sie työ

hyö

ts-yhtymän vastineet: ht, ss mehtä:metän

messä:mesän

maa mua, moa pää piä, peä ”Viisi leippeä ja kaksi kalloa”

poika poeka laulu laolu mäyrä mäörä

vahva konsonanttien kahdentuminen:

sannoo, maksettaan

7. Kaakkoismurteet

muistuttaa savolaismurteita:

mie, sie, myö, työ, hyö; lisäksi hää

loppuheitto: täs iltan muutaman (tässä iltana muutamana)

he tulevat/menevät hyö tulloot/männööt

loi-monikko: tyttölöi, nakkiloi