systeemisen innovaatiotoiminnan peruskäsitteitä_työpajat_vv

Systeemisen innovaatiotoiminnan käsitteitä

Systeemiset innovaatiot –työpajat, Helsinki, Hotelli Torni

14.10. – 15.10. – 21.10.2010

Mika Nieminen, Ville Valovirta, VTT

208.04.23

Sisältö

1. Systeemisen innovaation käsite

2. Sosio-teknisten järjestelmien muutos

3. Liiketalous ja teknologiajohtaminen

4. Edistämiskeinot

308.04.23

1. Systeemisen innovaation käsite

Käsitettä käytetty kahdessa tutkimusperinteessä:

1. Liiketalouden ja teknologiajohtamisen tutkimuksessa Yritysnäkökulma Innovaatiotoiminnan organisointimallit eri tyyppisten

tuotteiden kehittämisessä

2. Sosio-teknisten järjestelmien muutoksen tutkimuksessa Järjestelmien muutoksen näkökulma Monitasoinen hallinta

408.04.23

Sosio-teknisisten järjestelmien tutkimus

Organisaatiorajat ylittävät innovaatiot, jotka muodostuvat erilaisten toimijoiden yhteistoiminnan tuloksena

Muuttavat sekä rakennetta että toimijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita

Sektori, toimiala, kaupunki tai alue

Kytkevät yhteen tuotannon, kulutuksen, teknologian, instituutioiden ja politiikan muutoksen

Systeemisten innovaatioiden puitteissa tapahtuu yksittäisiä tuote- ja prosessi-innovaatioita

Sarja eri tasoilla ja nopeuksilla tapahtuvia innovaatioita

Esimerkiksi energiajärjestelmän siirtyminen biomassaan:

Kuljetuksissa biopolttoaineisiin

Sähköntuotannossa kaasutus- ym. teknologioihin

Maa- ja metsätaloudessa biomassan tuotantoon

Politiikassa energia-, biodiversiteetti-, maankäyttö-, maatalous- ja liikennepolitiikkojen integrointiin

(Kemp & Loorbach 2006)

508.04.23

Liiketalouden ja teknologiajohtamisen tutkimus

Autonominen innovaatio voidaan ottaa käyttöön ilman muutoksia tuotteen muissa osissa.

Systeeminen innovaatio edellyttää:

Muutoksia muissa komponenteissa ja järjestelmän osissa (Teece 1984)

Täydentäviä innovaatioita (Chesbrough & Teece 1996)

Täydentäviä investointeja järjestelmän muihin osiin, jotka eivät välttämättä ole yrityksen omistuksessa.

Investoinnit tukevaan infrastruktuuriin: autot / tiet / huoltoasemat; sähkö / lamput / generaattorit / siirtolinjat / standardit (Teece 2006)

608.04.23

2. Sosio-tekniset järjestelmät

708.04.23

Kompleksiset sosiaaliset järjestelmät

Järjestelmät kehittyvät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.

Ne ovat historiallisia ja polkuriippuvaisia. Nykyisiin ja tuleviin kehityskulkuihin vaikuttavat järjestelmän aiemmat kehityskulut, valikoituminen ja päätökset.

Ne ovat sopeutuvia (adaptive) järjestelmiä, jotka omaavat kyvyn muuttua ja oppia kokemuksen kautta

Yhteisevoluutio ja itseorganisoituminen. Järjestelmät kehittyvät itsenäisesti, mutta yhdessä toisiinsa vaikuttaen ja toisiaan muuttaen.

808.04.23

Kompleksiset sosiaaliset järjestelmät

Järjestelmät luovat jatkuvasti uusia toimintamalleja ja suhderakenteita (variaatio), jotka uudistavat järjestelmää.

Järjestelmän valintamekanismit (selektio) yhtäältä ehkäisevät joitakin kehkeytymässä olevia kehityskulkuja toisaalta integroivat niitä järjestelmään.

Etenkin ulkoisten paineiden johdosta järjestelmä voi ajautua kriisiin, jolloin järjestelmän sisäinen diversiteetti tarjoaa ratkaisuja valittavaksi uuden (dynaamisen) tasapainotilan saavuttamiseksi.

908.04.23

Sosioteknisen muutoksen malli (Geels 2002)

Aika

Toiminta-ympäristö

Palvelut, teknologia

Markkinat, käyttötottumukset

KulttuuriPolitiikka

Tiede

Rajatutkokeilut(nichenrakentaminen)

Sosio-tekninentoiminta-malli

1008.04.23

3. Liiketalous ja teknologiajohtaminen

1108.04.23

Keskinäisriippuvuus ja kehitystyön kustannukset

Systeemisen innovaation kehitystyössä on

Korkeat koordinaatiokustannukset (Langlois 1988)

Osien suuri keskinäisriippuvuus (Teece 1996)

Systeemisen innovaation korkeammat kustannukset:

1) Lisääntyneet koordinointikustannukset

2) Korkeat koulutuskustannukset

3) Osaamisen siirtämisen vaikeus

4) Tiedon kodifioinnin vaikeus

5) Tiedon integroinnin vaikeus työkäytäntöjen välillä

(Gopalakrishnan & Bierly 2001)

1208.04.23

Systeeminen innovaatio edellyttää standardeja

Valtiolla, regulaattoreilla, järjestelmätoimittajilla ja käyttäjillä on ”kapea mahdollisuuksien ikkuna” vaikuttaa varhaisessa vaiheessa teknisen standardin muodostumiseen (Davies & Brady 1998)

Kun standardi on jo omaksuttu, on siihen tehty suuria investointeja pitkillä takaisinmaksuajoilla, jolloin vaihtoehtoisten teknologioiden läpimeno on erittäin vaikeaa (Davies & Brady 1998)

Systeeminen innovaatio edellyttää uuden standardin (Kano 2000):

Standardoidut rajapintamääritykset osajärjestelmien välillä

Toisiaan seuraavat standardien sukupolvet

Jokainen uusi standardisukupolvi luo samalla uudet markkinat (Kano 2000)

1308.04.23

3. Edistämiskeinot

1408.04.23

Systeemisen muutoksen suuntaaminen

Hollantilainen ”transition management” -koulukunta

Pitkällä tähtäimellä (yli 20 v.) tapahtuva järjestelmän kokonaisvaltainen uudistuminen, monia toimijoita yhteen kytkevä ohjausstrategia (multi-actor governance)

Hyödynnetty Hollannissa erilaisissa kestävään kehitykseen tähtäävissä hankkeissa: energia, liikenne, maatalous & biodiversiteetti sekä luonnonvarat

Ennakointi (mitä mahdollisia kehityspolkuja on), mahdollistaminen (erilaisten vaihtoehtoisten kilpailevien mahdollistaminen ja vahvistaminen), sopeuttaminen (järjestelmän muokkaaminen haluttuja kehityskulkuja tukevaksi)

Askel askeleelta tapahtuva muutos kohti tavoiteltua visiota (inkrementaalin muutoksen kautta radikaaliin)

Paradoksaalisesti yritetään hallita kompleksista sosiaalista ja teknologista muutosta

1508.04.23

Systeemisen muutoksen suuntaaminen

Instrumentit:

1. Uusien avauksien stimuloiminen mikrotasolla (niche) ja kytkeminen samaan suuntaan tähtääviksi kokonaisuuksiksi (suojatut areenat)

2. Ohjaavien visioiden kehittäminen makrotasolle

3. Muutospolkujen vahvistaminen esim. koalitioita ja verkostoja luomalla

4. Vaihtoehtoisten kehityskulkujen mahdollistaminen kokeilemalla (monimuotoisuuden tukeminen)

5. Lupaavimpien kehitysaihioiden valitseminen ja vieminen eteenpäin

6. Iterointi ja toiminnan sopeuttaminen (visio & toimenpiteet) tapahtuneisiin muutoksiin

Lähde: Loorbach 2007

1608.04.23

Systeemisen innovaation organisointi ja edistäminen

Digitaalinen konvergenssi tekee kaiken aikaa vaikeammaksi luoda systeemistä innovaatiota yhden yrityksen toimesta

Horisontaalinen verkostoituminen lähes välttämätön organisoitumistapa

Avoimet standardit (de Laat 1999)

Avoin innovaatio – veturiyritykset toimivat arvoverkoston ”arkkitehteinä” rakennettaessa systeemisiä innovaatioita (Maula ym. 2005):

Strateginen ennakointi

Proaktiivinen vaikuttaminen alan kehitykseen: venturing-toiminta, tutkimusyhteistyö ja teollisuuskonsortiot

Oman sitoutumisen viestiminen

Ohjaavat täydentävien innovaatioiden kehittäjien päätöksiä voimavarojen kohdentamisesta

1708.04.23

Systeemisen innovaation kehitysympäristöt

Kehitysalustat – Testialustat, kenttäkokeet, proto-alustat, living labit, markkinapilotit, sosiaaliset pilotit (Ballon ym. 2005)

Kolme tunnistettua hyötyä:

Tietoisuuden lisääminen innovaatiotoiminnan hyödyistä

Systeemisten ongelmien ratkaiseminen

Käyttäjien osallistaminen

Institutionaalinen ekosysteemi: regulaattorit, koulutusinstituutiot, standardointiorganisaatiot, lainsäädäntö ym. (Teece 2006)