t piri juurikääpä ja hakkuut_ 18.5.2016

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Metsänterveysseminaari 18.5.2016

Tuula Piri

Juurikääpä ja hakkuut –

missä ja milloin torjuntaa

tulisi tehdä

1 18.5.2016

© Luonnonvarakeskus 18.5.2016 2

Kuusen tyvilahoa aiheuttavat kuusen- ja

männynjuurikääpä

Kuva K.Korhonen

© Luonnonvarakeskus 3 18.5.2016

Tyvilahokuusikossa kääpiä esiintyy:

- tuulenkaatojen juurakoissa

- vanhoissa lahoissa kannoissa

- maahan jätetyissä laholumpeissa

Itiöemä, jossa valkoista pintaa on

100 cm², tuottaa 1,2 mrd elinkykyistä

itiöitä vuorokaudessa.

Valtaosa itiöistä laskeutuu 10 metrin

säteelle käävästä. Alle prosentti itiöistä

kulkeutuu ilmavirtausten mukana jopa

satojen kilometrien päähän.

Kuva T.Piri

Kuva K.Korhonen

© Luonnonvarakeskus

Männynjuurikääpä aiheuttaa männiköissä

tyvitervastautia

Männyn koko latvus kuolee samanaikaisesti

muuttuen ensin kellertäväksi, sitten puna-

ruskeaksi.

Männynjuurikääpä tappaa kaikenikäisiä mäntyjä.

Puu estää pihkoittumisella sienen leviämisen ylös

runkoon.

Kuva T.Piri

Kuva K.Korhonen

Kuva E.Oksanen

© Luonnonvarakeskus

Männynjuurikäävän itiöemiä

Kuva T.Piri

Kuva T.Piri

Kuva T.Piri

© Luonnonvarakeskus 6 18.5.2016 Teppo Tutkija Piirros R.Roberntz/E.Puranen

© Luonnonvarakeskus 7 18.5.2016

Laki metsätuhojen torjunnasta

– metsänhakkaajan on huolehdittava kivennäis- ja turvemaalla

suoritettavan kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän

torjunnasta juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja

marraskuun lopun välisenä aikana.

Asetus juurikäävän torjunnasta (264/2016)

– Juurikäävän leviämisen riskialueet

ja torjuntakohteet

– Hyväksyttävät torjuntamenetelmät

– Ilman lämpötilaa koskeva rajaus

Kantokäsittely kesähakkuissa on 18.4.2016 alkaen

lakisääteinen velvoite

© Luonnonvarakeskus 8 18.5.2016

• Pienet männyn ja kuusen kannot juurikäävän tartuntalähteinä ja

taudin levittäjinä

• Alkukevään ja loppusyksyn hakkuut

• Kantokäsittelyn pohjoisraja – asetus vs. hyvän metsänhoidon

suositukset

• Kesähakkuut turvemaiden männiköissä

Onko lakisääteinen torjunta riittävän kattava estämään

juurikäävän leviämisen?

Onko kantokäsittely turhaa lahoissa metsiköissä?

© Luonnonvarakeskus

Onko pienten harvennuskantojen käsittely

taimikossa tarpeellista?

• Laki edellyttää käsittelemään

läpimitaltaan yli 10

senttimetriä olevat

havupuiden kannot

9 18.5.2016 Kuva T.Piri

Kuva T.Piri

© Luonnonvarakeskus

Juurikääpäriski männyn taimikoiden harvennuksessa

10 18.5.2016

Selvitetty harvennuskantojen itiötartuntaa luontaisesti syntyneissä männyn taimikoissa (ikä

10-16 v., tyviläpimitta 3,2-5,4 cm, pituus 2,5-2,7m).

• Kaksi kuukautta harvennuksen jälkeen 30 % (3,3-64,4%) käsittelemättömistä kannoista

oli saanut juurikääpätartunnan. Vuoden kuluttua harvennuksesta 3 %:ssa (0-5,0%)

tartunta.

• Puumalan kokeella tutkittiin myös juuristot, joista 2,9 % oli juurikäävän tartuttamia vuoden

kuluttua harvennuksesta.

”Teoriassa Puumalan taimikossa saatu tulos merkitsee, että esim. taimikossa, mistä

poistetaan 1000 männyn tainta/ha, voisi harvennuksen seurauksena syntyä 29 uutta

tyvitervastautipesäkettä hehtaarille.”

• Harmaaorvakalla käsitelyillä koealoilla juurikäävän tartuttamien kantojen osuus kohteilla

vaihteli 0:sta 11 %:iin 2 kuukauden kuluttua käsittelystä. Vuoden kuluttua juurikääpää ei

enää löytynyt käsitellyistä kannoista.

K. Jokinen 1984. Männyn tyvitervastaudin leviäminen ja torjunta harmaaorvakalla (Phlebiopsis gigantea) Männyn

taimikoiden harvennuksessa. Folia Forestalia 607.

© Luonnonvarakeskus 11 18.5.2016

• Taimikkojen ikä 8-15 vuotta;

kantojen läpimitta 2-14 cm.

• Kannot ympätty juurikäävän

itiöliuoksella.

• Viiden vuoden kuluttua

katsottu sienen leviäminen

kuusen taimiin kahden

metrin säteellä kannosta.

• 65% kannoista oli levittänyt

taudin ainakin yhteen

lähellä kasvavaan puuhun.

• Vaikka leviämisriski kasvoi

selvästi kannon läpimitan

kasvaessa, oli pienin tautia

levittävä kanto läpimitaltaan

vain 2.5 cm ja nuorin taimi

7 vuotta.

Juurikäävän leviäminen kuusen taimien kannoista

viereisiin taimiin

Gunulf, A., Wang, L.Y., Englund, J.-E. & Rönnberg, J. 2012. Secondary spread of Heterobasidion parviporum

from small Norway spruce stumps to adjacent trees. For. Ecol. Manag. 287: 1-8.

© Luonnonvarakeskus

Purppuranahakan ja harmaaorvakan yhteisvaikutus

juurikäävän torjunnassa

12

Hamberg, L., Korhonen, K. & Hantula, J. 2012. Interaction between Chondrostereum purpureum and

Phlebiopsis gigantea in mixed suspension and their biocontrol efficacy in spruce logs and birch stumps.

Biocontrol Science and Technology 22: 1239-1243.

Kuva L.Hamberg

© Luonnonvarakeskus

18.5.

2016 13

Männyn kannot:

• keskiläpimitta 8.9 cm (4-18 cm)

• vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän

tartuttamia 11.4 % (0-50.0%)

Kuusen kannot:

• keskiläpimitta 6.1 cm (2-10.5 cm)

• vuoden kuluttua hakkuusta juurikäävän

tartuttamia 10.9 %

Tarpeellista käsitellä myös alle 10-senttiset

kannot energiapuuhakkuissa.

Juurikääpätartunnat kesäkauden energiapuu-

harvennuksissa

Kuva M.Sirén

Kuva T.Piri

© Luonnonvarakeskus

Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä ja

lopettaminen syksyllä

• Laki metsätuhojen torjunnasta: Torjunnasta huolehdittava toukokuun alun ja

marraskuun lopun välisenä aikana.

• Asetus: Ilman lämpötilaa koskeva rajaus.

Hakkuun yhteydessä ei tarvitse huolehtia torjunnasta riskialueella, jos:

1) terminen kasvukausi ei ole alkanut,

2) hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0 celsiusastetta,

3) maassa on yhtenäinen lumipeite tai

4) hakkuun kohteena olevan metsän sijaintikunnan alin lämpötila on hakkuuta

edeltävällä kolmen viikon jaksolla ollut alle -10 celsiusastetta.

Terminen kasvukausi alkaa usein jo huhtikuun puolella.

- Kantokäsittely kannattaa aloittaa termisen kasvukauden alkaessa.

Vaikka lämpötila käy nollan alapuolella, tartuntariski jatkuu, jos päivälämpötilat korkeita.

- Hakkuu kannattaa siirtää myöhemmäksi kunnes päivälämpötila jää alle +5

asteen.

14 18.5.2016

© Luonnonvarakeskus 15 18.5.2016

Hyvän metsänhoidon suositukset

Asetus 264/2016: kuusen- ja männynjuurikäävän leviämisen

riskialueet ovat eteläinen ja keskinen Suomi. Kuusenjuurikääpää suositellaan torjuttavaksi kuusen koko

esiintymisalueella sekä kivennäis- että turvemailla.

Männynjuurikäävän torjuntaa suositellaan tehtäväksi

kivennäismailla Lapin maakunnan eteläpuolella.

Juurikäävän levinneisyyden riskialueet

© Luonnonvarakeskus

Kuusen kannot alttiita itiötartunnalle myös turvemailla – riski kuitenkin

pienempi kuin kivennäismailla.

Skotlannissa sitkankuusen kantojen tartuntaprosentti

kivennäismaalla 80% (itiöymppäys) ja 19% (luontainen tartunta);

turvemailla vastaavasti 69% ja 12% (Redfern et al. 2001).

Juurikääpä leviää turvemaiden kuusikoissa

juuriyhteyksiä pitkin. Kloonit jonkin verran

pienempiä turvemailla kuin kivennäismailla.

Syynä nuorempi tautihistoria?

Lahoriski suurenee turvekerroksen ohentuessa.

16 18.5.2016

Juurikääpäriski turvemailla

Kuva T.Piri

© Luonnonvarakeskus 17 18.5.2016

Latviassa 16% turvemaiden kuusikoista on

juurikäävän lahottamia.

- reheviä kasvupaikkoja

- pH alhaisempi lahoissa kuin terveissä turvemaiden

kuusikoissa.

Itiöemiä erityisen runsaasti ojitetuilla

turvekankailla.

Tyvitervastaudista ei havaintoja turvemailla

- Joko tautia ei esiinny turvemailla Antagonistit vaikeuttavat juurikäävän leviämistä

turvemaiden männiköissä Juurikääpärihmasto

etenee männyllä juuren pintaosassa kuusella

juuren sisäosassa.

- tai Tauti jäänyt havaitsematta turvemailla.

Uusi ilmiö, ei vielä silmiinpistäviä pesäkkeitä.

Tehdäänkö oikein, kun turvemailla ei käsitellä männyn kantoja?

Kuva T.Piri

© Luonnonvarakeskus

Kantokäsittely juurikäävän saastuttamissa

metsiköissä

• Juurikääpärihmaston

(sieniyksilön) elinikä 200-300

vuotta (mesisieni 2400 vuotta).

• Estämällä sinnikkäästi uudet

itiötartunnat saadaan

juurikääpätuhot pitkällä

aikajänteellä vähenemään.

18 18.5.2016

Juurikääpä 35 vuotta vanhassa

kuusen kannossa.

Kuva T.Piri

© Luonnonvarakeskus 19

Edellisen puusukupolven

kuusista 17,5 % juurikäävän

lahottamia.

Ennen ensimmäistä

harvennushakkuuta1993

juurikäävän lahottamia

kuusia nykyisessä

puusukupolvessa 8,7%.

- Harvennus talvella, ei

uusia tartuntoja

13 vuotta harvennuksen

jälkeen juurikäävän

lahottamia puita 16,1 %

- Kolme juurikääpäkloonia

kuollut pois.

- Kahden kloonin

eteneminen pysähtynyt

- Kasvullisen leviämisen

seurauksena 5 uutta

puuta sairastunut.

© Luonnonvarakeskus

Miten minimoida juurikääpäriski kesähakkuissa?

20 18.5.2016

• Lakivelvoitteinen kantokäsittely

- Kantokäsittelyn täytettävä sille asetetut laatuvaatimukset

Lisäksi

• Kantokäsittely tarvittaessa taimikon harvennuksessa (luontaisesti

syntyneet ja kylvetyt männyn taimikot). - Taimikko kannattaa harventaa mahdollisimman aikaisessa

vaiheessa. Mitä pienemmät kannot sitä pienempi tartuntariski

- Sekametsiköiden etu; lehtipuiden harvennuskannoissa ei tartuntariskiä

• Kantokäsittely energiapuuharvennuksissa (keskiläpimitta alle 10 cm).

• Kantokäsittelyn aloittaminen keväällä termisen kasvukauden alettua.

• Syksyllä kantokäsittelyn loputtua ensimmäisiin yöpakkasiin hakkuuta

kannattaa siirtää kunnes tartuntariski on ohi.

• Kuusenjuurikäävän leviämisen estämiseksi kantokäsittely myös Pohjois-

Suomessa.

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus 21 18.5.2016

Kiitos