täydennykset opetussuunnitelmien perusteisiin ihmisoikeuksien ja holokaustin osalta
Post on 05-Jan-2016
22 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Täydennykset opetussuunnitelmien perusteisiin ihmisoikeuksien ja holokaustin osalta
Eero SalmenkiviOKL
2
Holokausti OPS-perusteisiin
Kesällä 2010 OPH sääti lisäyksiä sekä sekä
perusopetuksen että lukion opetussuunnitelman
perusteisiin. Lisäys käsitteli holokaustia ja ihmisoikeuksia. OPS-uudistus oli ilmeisesti edellytys sille, että
Suomesta saattoi tulla täysjäsen kansain välisessä
The Task Force for International Cooperation on
Holocaust Education -järjestössä, mikä tapahtui
16.12.2011. Järjestö on muuttanut uudeksi nimekseen
International Holocaust Remembrance Alliance (ks.
http://www.holocaustremembrance.com/node/238.) Opetuksen järjestäjien tuli ottaa lisäys omiin OPSeihinsa
1.8.2011 mennessä.
Lisäyksen sisältö
Lisäys yhdistää Holokaustia koskevan opetuksen
ihmisoikeuskasvatukseen (IOK). Lisäys merkitsi:
IO-käsitteen selventämistä kytkemällä se YK:n IO-
asiakirjoihin. Lisäystä historian, ET:n ja filosofian sisältöihin
perusopetus
lukio
(linkeissä OPH:n sivuille on ollut toimintavaikeuksia,
tekstit myös ohessa).
4
Holmilan haaste
Samana vuonna kuin holokausti-lisäys (2010)
suomalainen historioitsija Antero Holmila julkaisi (osin
väitöskirjaansa perustuvan) suomenkielisen kirjan
holokaustista. Holmila esittää, että holokaustin kauhut merkitsivät
eurooppalaisen edistysuskon ja sivistyksen
uskottavuuden romahdusta, mikä voi johtaa holokaustin
kasvatuksellisen roolin kyseenalaistamiseen. (Holmila
2010, 296–299), koska holokausti osoittaa 6000000-
kertaisesti, että tappaminen on osa ihmisluontoa (Holmila
2010, 297).
Kysymyksiä
Ongelmana on, että opettajien on uskallettava kohdata
holokaustin synkkä ja hirvittävä luonne ennen
pedagogisia sovelluksia. Huom: ET-didaktiikan Kantilta periytyvä ohje opettaa
kauheat asiat positiivisten asioiden (kuten
pelastustoimien, vastarinnan yms.) kautta. Jos holokausti on ainutkertainen, onko siitä yleistä
opittavaa? Jos holokausti taas on yksi kansanmurha muiden
joukossa, onko poliittista puolueellisuutta korottaa se
erityisasemaan muiden hirmutekojen joukossa?
6
Suomalainen ratkaisu
Ideana on kytkeä holokaustiopetus IOK:een. Tällöin IO:t antaa yhden positiivisen ulottuvuuden. Toinen näkökohta on, että juuri holokausti (ja muut
osittain laillisesti toteutetut kansanmurhat) osoittavat,
että on olemassa aidosti epäoikeudenmukaisia lakeja,
jolloin moraalista normistoa ei voi palautta juridiseen
(kuten kelseniläinen oikmeuspostiivismi esittää). Vastaavasti tämä osoittaa, että ihmisen/Toisen ääretön
arvo edellyttää täydennyksekseen tiukemmin rajattuja
käsitteitä, kuten IO:t.
Platonin didaktisia ideoita holokausti-opetuksessa
Edelleen tässä voi nähdä Platonin didaktisten ideoiden
sovelluksen: Esimerkin didaktinen voima (Valtiomies 277d–279a) Asia on helpompi nähdä suuremmassa kuvassa:
Kuvitellaanpa, että meidän on kärketty lukea etäältä
pientä tekstiä, vaikka emme näe sitä tarkasti: silloinn
joku huomaisi, että sama kirjoitus on nähtävissä
jossakin muuallakin, laajemmalla alalla ja
suurikokoisempana. Sehän olisi oikea onnenpotku:
lukiosimme ensin tuon isokokoisen tekstin ja
tarkastaisimme sitten, onko pienempi teksti
samanlainen. (Valtio, 2, 368d.)
8
Joitain käytännön ehdotuksia holokaustin käyttöön IOK:ssa
1. Natsien kansanyhteisön (Volkgemeinschaft) rasismia
voidaan käyttää “suurennuslasina”, kun puhutaan siitä,
kuinka oppilaat eivät hyväksy erilaisia (etnisesti,
katsomukseltaan, ulkonäöltään jne.) oppilaita.
2. Natsien juutalaista vastaan kohdistamaa lainsäädäntä
voidaan verrata lakialoitteisiin, jotka samalla tavoin
suuntautuvat joitain kansanryhmiä, esim.
maahanmuuttajia, vastaan.
3. Paikallisten viranomaisten mielivaltaa natsi-Saksassa
voidaan käyttää esimerkkinä tuotaessa esiin pienempiä
vastaavia tapauksia oppilaiden arjessa (esim. ET-ryhmien
muodostamisen estämisessä).
9
Käytännön keskustelukysymyksiä (jatkoa)
4. Tärkeä teema on julkisen mielipiteen passiivisuus sortoa
vastaan. Jälkeenpäin ajatellen niin Saksassa kuin
monissa läntisen Euroopan maissa tämä passiivisuus oli
varsin olennaisessa osassa holokaustissa. Mitä
vastaavaa passiivisuutta esiintyy nyt?
5. Keskustelun arvoinen kysymys on myös, kuinka ajatus
etnisestä puhtaudesta (esim. ns. Madagasgar-
suunnitelma), sodan oloissa muuntuu kansanmurhaksi.
Voiko muunlainen olojen huonontuminen, esim. paha
lama tai koveneva kapitalismi, aiheuttaa
samansuuntaista kärjistymistä?
top related