terramare tänään talvi 2012-20131.93 mb
Post on 30-Jan-2017
221 Views
Preview:
TRANSCRIPT
TER
RA
MA
RE
OY:n
TIE
DO
TUSL
EHTI
NR
O 0
2 /
TA
LVI
20
12
–20
13
SISÄLTÖ01
03
04
08
10
13
14
15
16
KANSIKUVAHELSINGIN SATAMAN JÄTKÄSAAREN LAITURIN JATKEEN TYÖMAAKUVAAJA: M. SALONEN
TOIMITUSJOHTAJAN PALSTAINFRAHANKKEISSA VARAUDUTTAVA KEHITYSNÄKYMIIN
HELSINGIN JÄTKÄSAARIRIC-SYVÄTIIVISTYSKOEHELSINGIN JÄTKÄSAARESSA
ASIAKKAAN KUULUMISIALOVIISAN SATAMAN SATAMAJOHTAJAAKI MARJASVAARA
HELSINGIN LÄNSISATAMAHELSINGIN LÄNSISATAMAN AALLOKKOINEN JÄTKÄSAARENLAITURIURAKKA 2
BOSKALIS-KONSERNIN TIETOVERKKOTERRAMARE LIITTYY BOSKALIS-KONSERNINGLOBAALIIN TIETOVERKKOON
UUTISETPROOMU BOLLE VIII TERRAMAREN KALUSTOON
TERRAMAREN TYÖMAAT
TAKAKANSISNOW IN HELSINKIHELSINGIN KAUPUNGIN AINEISTOPANKKIKUVAAJA: FRED BJÖRKSTEN
TERRAMARE TÄNÄÄNNRO 02 TALVI 2012-2013 | 16. VUOSIKERTA
PÄÄTOIMITTAJA: Henrik HolmbergP. (09) 6136 2622 F. (09) 6136 2700E-mail: henrik.holmberg@terramare.fi
TERRAMARE OyLaurinmäenkuja 3A, 00440 HelsinkiVaihde: (09) 613 621Faksi: (09) 6136 2700www.terramare.fi
Terramaren emoyhtiö on maailmanlaajuisesti toimiva Royal Boskalis Westminster N.V. Pörssinoteerattu yhtiö toimii 75 maassa ja kuudella eri mantereella.
TERRAMARE OY | VESIRAKENNUSURAKOINNIN KANSAINVÄLINEN AMMATTILAINEN
04
08
10
INFRAHANKKEISSA VARAUDUTTAVA KEHITYSNÄKYMIIN
K ylmät suhdanteet saivat seuraa talvisesta säätilasta, joka saapui ker-tarysäyksellä eteläiseen Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä. Tilanne ei ole poikkeuksellinen sääolojen suhteen, kun verrataan
tilannetta lähimpiin viime vuosiin, jolloin on pystytty nauttimaan täysin rinnoin raikkaasta talvisäästä koko Suomessa. Kuluvan ja ensi vuoden rakentamisen suhdanteista voi vastaavasti todeta, että ennustekäyrät osoittavat alaspäin kaikkialla muualla paitsi korjausrakentamisen saralla. VTT:n tekemän tuoreen ennusteen mukaan rakentaminen kokonaisuudessaan taantuu tänä ja ensi vuonna 2–4 %. Infrarakentaminen supistuu vastaavasti tänä vuonna 4 % ja ensi vuoden ennusteessa 2%. Jos halutaan ylläpitää kokonaiskysyntää taantu-man aikana, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Juhana Vartiaisen mukaan pitäisi juuri nyt investoida infraan, koska sen arvellaan kasvattavan pitkällä aikavälillä maamme tuottavuutta ja hyvinvointia. Hän myös samalla toppuuttelee taantumasurkuttelua, koska maailmankaupassa on meneillään vaurautta tuottava kasvu. Tällöin liikenneväylien merkitys korostuu ja ne tulevat olemaan avainasemassa.
Olemme saaneet seurata mielenkiinnolla myös naapurimaidemme toimintaa infrarakentamisessa. Sekä Ruotsi että Norja tulevat investoimaan lähivuosina enemmän infraan kuin Suomi. Ruotsissa valtiovalta tulee panostamaan liiken-neväyliin tavoitteena parantaa kilpailukykyä ja turvallisuutta. Väyläinvestoin-nit Ruotsissa vuosina 2014–2025 tulevat olemaan noin 53 mrd euroa, jossa on kasvua noin 20 % aikaisempaan määrään verrattuna.
Toinen valtava potentiaali piilee itänaapurissamme Venäjällä. Venäjä on laatinut erityisen arktisten alueiden investointistrategian aina vuoteen 2030 saakka. Strategia pitää sisällään mm. arktisten alueiden öljyntuotannon vii-sinkertaistamisen 13 miljoonasta tonnista 66,2 miljoonaan tonniin. Vastaavasti kaasuntuotannon odotetaan nelinkertaistuvan 57 miljardista kuutiosta 230 mil-jardiin kuutioon. Lisäksi strategia sisältää Venäjän luopumisen ulkomaisesta teknologiasta, jolloin se siirtyy tuottamaan itse työkalunsa ja rakentamaan itse laivansa. Tosin tähän tavoitteeseen jopa venäläisten omat asiantuntijat suhtautuvat epäillen.
Huomionarvoista on myös, että Koillisväylän merkitys pohjoisena laivareittinä Euroopasta Aasiaan tulee kasvamaan vääjäämättä. Kuluvana vuonna Koil-lisväylän kokonaiskuljetusmäärä tulee olemaan noin 1,26 miljoonaa tonnia, jossa on noin 50 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Noin 80 % kul-jetuksista on öljyä ja kaasua ja loput rautamalmia ja hiiltä. Kuluvan vuoden syksyllä tapahtui ensimmäinen nesteytetyn kaasun (Liquid Natural Gas, LNG) laivakuljetus Koillisväylää pitkin, kun tankkeri ”Ob River” kuljetti noin 135 000 m3 nesteytettyä kaasua Norjan Hammerfestistä Japanin Tobataan. Aikaa säästyi noin 20 päivää verrattuna perinteiseen reittiin Suezin kanavan kautta. On ennustettu, että Koillisväylän liikenne tulee kasvamaan merkittävästi, noin 50 miljoonaan tonniin vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Nykyiset satamat Dudinka ja Igarta saavat seuraa kun Varandeyn ja Sabettan satamat valmistu-vat lähivuosien aikana.
Suomessa ei vielä tiedetä, mitä Koillisväylän avautuminen käytännössä tarkoittaa. Sen sijaan naapurimaillamme on jo kansalliset ohjelmat arktiselle alueelle. Tässäkin asiassa Suomen on myös tehtävä pikaisesti omat ratkais-unsa vaihtoehtoisten kuljetusreittien suhteen, jotka samalla myös tukisivat kil-pailukykyämme. Näillä ratkaisuilla tulee olemaan myös merkittävä vaikutus tulevien vuosien infrainvestointeihin Pohjois-Suomessa.
Nesteytetyn kaasun merkitys energian lähteenä, jolla on myös vahva EU:n tuki, on yksi positiivinen kehitysnäkymä myös Itämeren talousalueella. Rik-kidirektiivin tuomaa lisäkustannusta teollisuudelle voidaan ainakin jossain määrin Itämerellä pienentää, kun tulevaisuuden laivat suunnitellaan käyt-tämään ympäristöystävällisempiä polttoaineita, kuten esimerkiksi kaasua. Myös Suomeen ollaan suunnittelemassa nesteytetyn kaasun satamaa, joko Inkooseen tai Tolkkisiin. Lisäksi Baltian mailla on omat suunnitelmansa vas-taavista satamista.
Terramaren kulunut vuosi poikkesi edellisestä siten, että laiturirakentamisen määrä kasvoi selvästi ja on ollut meidän merkittävin työllistäjämme. Tärkeitä kohteitamme ovat olleet Länsisataman laiturityöt Helsingissä, Vuosaaren AP-laituri sekä Pietarsaaren, Ahvenanmaan, Naantalin ja Korppoon kohteet. Lisäksi olemme olleet mukana Estlink 2 -merikaapelin rakentamisessa Porvoon Nikuvikenissä sekä Sillamäen sataman laajennushankkeessa Virossa. Näyttää siltä, että ruoppaustöiden osuus tulee jatkossakin olemaan alhainen Suomes-sa, sillä merkittävimmät ruoppaustyökohteet lähivuosina tulevat olemaan Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä. Tärkein kuluvan vuoden vedenalainen louhintakohde toteutettiin Italian Genovassa, missä yhdessä emoyhtiön kanssa laajennettiin ja syvennettiin olemassa olevaa satama-allasta.
Yhteenvetona kuluvasta vuodesta voi todeta, että toimintamme on pysynyt vakaana haasteellisista olosuhteista huolimatta ja näkymämme ensi vuodelle varsinkin lähialueillamme antavat viitteitä jopa paremmasta. Tulemme jatka-maan määrätietoista toiminnan kehittämistä vesirakentamisen alalla sekä kiin-nitämme huomiota ympäristö- ja työturvallistason edelleen parantamiseen.
Haluan kiittää kaikkia meidän asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.Parhaat kiitokset myös koko henkilökunnallemme hyvästä työstä alati kiristyvässä toimintaympäristössä. Toivotan kaikille lehtemme lukijoille rauhaisaa Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta.
Jarmo Yletyinen, toimitusjohtajaTerramare Oy
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi
KOETIIVISTYSPROJEKTIN TILAAJA
04 RIC—SYVÄTIIVISTYSKOEHELSINGIN JÄTKÄSAARESSA
TERR
AM
ARE
TÄ
NÄ
ÄN
TA
LVI 2
01
2 -
20
13
|
TEK
STI J
A K
UVA
T: M
arkk
u Sa
lone
n, K
UVA
02
: C
ofra
B.V
.
H elsingin Jätkäsaaressa
toteutettiin lokakuun lopulla
RIC-menetelmään perustuva
syvätiivistyskoe. Koetiivistyksen tilaajan
Helsingin kaupungin Staran tarkoitukse-
na on selvittää uudentyyppisen menetel-
män soveltuvuutta paksujen kitkamaiden
ja louhetäyttöjen tiivistämiseen.
RIC (Rapid Impact Compaction) ke-
hitettiin 90-luvulla Britannian armeijan
käyttöön. Tavoitteena oli löytää tuolloin
nopea ja kustannustehokas menetelmä
kriisialueilla pommituksissa vaurioituneit-
ten kiitoteiden tiivistämiseen. Myöhem-
min 2000-luvulla tekniikkaa alettiin
soveltaa yleisesti pehmeiden täyttömai-
den tiivistämiseen.
ENSIMMÄISTÄ KERTAA
SUOMESSA
RIC-menetelmään perustuvaa syvätii-
vistystekniikkaa testattiin Suomessa nyt
05RIC — RAPID IMPACT COMPACTIONCDC — COFRA DYNAMIC COMPACTION
ensimmäistä kertaa. Koetiivistyksen
suunnittelusta ja mittauksesta vastaa
Ramboll Oy yhdessä Helsingin kaupun-
gin geoteknisten asiantuntijoiden kanssa.
Itse tiivistyskokeen toteutti Terramare Oy
yhteistyössä Boskalis-konserniin kuuluvan
Cofra B.V:n kanssa.
Cofra on jalostanut RIC-menetelmän tek-
niikkaa määrätietoisesti. Yhtiö on lansee-
rannut kehitystyönsä myötä menetelmästä
oman CDC:ksi nimetyn syvätiivistysteknii-
kan (Cofra Dynamic Compaction). Cofra
on soveltanut tekniikkaansa maailmalla
vuodesta 2006 lähtien. Kohteita ovat
olleet mm. laajassa mittakaavassa toteu-
tetut ruopattujen massojen tiivistystyöt
Euroopassa, Lähi-idässä ja Australiassa.
Pinta-alaltaan laajimmat kohteet ovat
olleet Khalifan satama-alueella Abu Dha-
bissa (3 800 000 m2) ja Kuwaitissa (yht.
3 850 000 m2). Nopeasti 2000-luvulla
yleistyneet paksut ruoppausmateriaaleilla
täytetyt maa-alueet ja penkereet ovat
vaatineet nopeaa, tehokasta ja myös
kosteassa maaperässä toimivaa tiivistys-
tekniikkaa.
– Olemme saavuttaneet maailmalla
erinomaisia tuloksia pehmeiden maape-
01
02
JÄTKÄSAAREN KOETIIVISTYSALUEITA
on kaikkiaan viisi. Tiivistysalueiden maaperä vaihtelee louheesta
muihin erityyppisiin ylijäämäaineksiin.
COFRA ON SOVELTANUT KEHITTÄMÄÄNSÄ CDC-TEKNIIKKAA
jo laajasti maailmalla. Kohteina ovat olleet mm. ruopattujen masso-
jen tiivistystyöt Euroopassa, Lähi-idässä ja Australiassa.
rien ja täyttömaiden tiivistyksistä. Uskon,
että tämä karkeampiin täyttöalueisiin
toteutettu koetiivistys Jätkäsaaressa
antaa tärkeää tietoa kehittää CDC-tek-
niikkaamme edelleen eteenpäin, Cofran
geotekninen insinööri Jeroen Dijkstra
kommentoi.
NOPEA JA TEHOKAS
TEKNIIKKA
Cofran CDC-menetelmän nopea ja
tehokas syvätiivistystekniikka perustuu
halkaisijaltaan pyöreään tiivistysjalkaan,
hydrauliseen lyöntipaalutusvasaraan
ja reaaliaikaiseen mittauslaitteistoon,
jotka on asennettu suorituskykyiseen ja
vahvistettuun kaivinkoneeseen. Tiivistet-01
02
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi
>
06 tävään maaperään kontaktissa olevaan
pyöreään tiivistysjalkaan kohdistetaan
9–16 tonnin järkälemassalla isku noin
sekunnin välein. Järkäleen pudotuskor-
keus voidaan asettaa 1,2 metriin asti.
Cofran CDC-menetelmässä voidaan käyt-
tää maaperältään erilaisissa kohteissa
halkaisijaltaan 1,0–2,6 metrin kokoisia
tiivistysjalkoja, mikä tekee osaltaan
tekniikasta erittäin joustavan. Kaivinkone
siirtää paalutusyksikön ja siihen kiinnite-
tyn tiivistysvasaran nopeasti ja tarkasti
tiivistyspisteestä toiseen.
Menetelmä mahdollistaa energian
tehokkaan välittymisen tiivistettävään
maaperään. Tiivistysvärähtelyn seurauk-
sena maarakeet järjestyvät uudelleen
aiempaa tiiviimpään muotoon, jolloin
maaperästä saadaan tasaisempi ja tii-
viimpi alkutilanteeseen verrattuna. Tiivis-
tystä jatketaan kunnes haluttu tiiviysaste
kussakin tiivistyspisteessä on saavutettu.
Maaperäolosuhteista riippuen CDC-tek-
niikan tiivistysvaikutus on ulottunut aina
kahdeksan metriin syvyyteen asti.
REAALIAIKAINEN MITTAUS
Prosessin tarkkuus perustuu reaaliaikai-
seen mittauslaitteistoon. Tiivistystyön
toteutusta ohjataan ja seurataan GPS-
paikantimen sekä ennalta ohjelmoidun
digitaalisen kohdekartan avulla moni-
toreista. Menetelmän avulla taltioidaan
mm. pudotuspisteiden sijainti, pudotusten
lukumäärä pistettä kohden, pudotuskoh-
tainen painuma ja kokonaispainuma.
– Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä
reaaliaikaiseen dataamme, jolla voimme
sekä valvoa että raportoida tiivistymisen
toteutumista prosessin aikana. Itse asias-
sa koko prosessi toimii onnistuneen suun-
nitelman ja valvonnan ansiosta lähes
automaattisesti parantaen huomattavasti
toteutuksen tarkkuutta ja nopeutta. Lisäksi
voimme tallentaa prosessin tapahtuma-
datan sekä laatutarkistuksen asiakkaam-
me käyttöön, Dijkstra kertoo.
KILPAILUKYKYISET EDUT
Kustannustehokkaasta ja joustavasta
CDC-tekniikasta on saatu viime vuosilta
paljon arvokasta tietoa ja kokemusta.
Se on osoittautunut varsinkin pehmeis-
sä maaperissä nopeaksi ja tarkaksi
menetelmäksi, jonka tärinä- ja melutaso
ovat alhaisia. Nopeus, tarkkuus ja voi-
mansiirron optimointi tekevät tekniikasta
energiaystävällisen ja turvallisen mene-
telmän, jolla voidaan toteuttaa laajojakin
alueita yhtäjaksoisesti. Tekniikan suuri
valtti on myös joustavuus. Tiivistysalueen
erillisiä kohteita, kuten reuna-alueita,
penkereitä tai erilaisten maakerrosten
leikkauksia voidaan prosessin aikana
toteuttaa yksilöllisesti. Ohjelmoidun
suunnitelman ja GPS-paikantimen avulla
saavutetaan reaaliaikaisesti mitattu ja
laadukas lopputulos.
JÄTKÄSAAREN KOEALUEET
Koska Jätkäsaari on aina 1930-luvulta
lähtien täytetty merelle hyvin erityyppisil-
03
04
07´Asiakkaamme ovat olleet tyytyväi-siä reaaliaikaiseen dataamme, jolla voimme sekä val-voa että raportoida tiivistymisen toteu-tumista prosessin aikana.´JEROEN DIJKSTRA, COFRA B.V.
lä täyttömailla, se tarjoaa erinomaisen
mahdollisuuden testata CDC-tekniikkaa
erityyppisiin maaperäolosuhteisiin. Täyt-
tömateriaali vaihtelee louheesta muihin
sekalaisiin ylijäämäaineksiin. Savikerros
on osalla aluetta jätetty täytteen alle
ja osalla aluetta ruopattu pois ennen
täyttämistä.
Koetiivistysalueita on yhteensä viisi.
Kaikki koealueet on jaettu välikaistalla
kahteen osaan siten, että toinen koealu-
eista tiivistettiin CDC-menetelmällä ja toi-
nen alueista toimii vertailualueena, joka
esikuormitetaan. Myös CDC-menetelmäl-
lä koetiivistetyt alueet esikuormitetaan tii-
vistyksen jälkeen. Koealueilla suoritetaan
myös muita tutkimuksia tiivistysvaikutuk-
sen selvittämiseksi. Koetiivistysalueiden
yhteispinta-ala on 3 100 m2.
Koetiivistyksessä suoritettavien mittaus-
ten perusteella saadaan tärkeää lisätie-
toa menetelmän syvyysvaikutuksesta Suo-
men maaperäolosuhteissa. Terramaren
projektista vastaava työpäällikkö Esa
Kunnassaari odottaa mielenkiinnolla
koetiivistyksen lopullisia mittaustuloksia.
– Terramarelle Jätkäsaaren koetiivistys-
tulokset ovat merkittäviä, sillä ne saat-
tavat avata uuden vaihtoehdon etenkin
pohjoisten alueittemme rannikkoseutujen
täyttömaiden tiivistämiseen, Kunnassaari
toteaa.
03
04
05
06
COFRAN GEOTEKNINEN
insinööri Jeroen Dijkstra havainnol-
listaa CDC-menetelmällä saavutet-
tua maaperän tiivistymistä.
TIIVISTYSTÄ OHJATAAN
GPS-paikantimen sekä ennalta oh-
jelmoidun digitaalisen kohdekartan
avulla monitoreista.
OHJELMOIDUN SUUNNITELMAN
avulla tiivistystyö sujuu tehokkaalla
kalustolla joutuisasti.
TERRAMAREN TYÖNJOHTAJA
Markus Lindegren valvoo
määräajoin tehtävää tiivistysjalan
iskutyynyn vaihtoa.
05
06KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi
08
RATKAISUHAKUINEN TOIMINTA-TAPA EDISTÄÄ HANKKEIDEN KÄYNNISTYMISTÄ’
ASIAKKAAN KUULUMISIA | LOVIISAN SATAMAN SATAMAJOHTAJA AKI MARJASVAARA:
‘
01
L oviisan satamassa toteutetaan
määrätietoisesti satamatoimin-
nan kehittämisprojektia, johon
sisältyvät sekä laiturialueiden sanee-
raukset, varastoinnin kehittäminen
että satamaoperaattorin kalusto- ja
IT-hankinnat. Parhaillaan saneerataan
sataman keskellä sijaitsevaa 280 metrin
pituista Pitkälaituria. Kunnostamisen
lisäksi laiturin eteläpäätä vahvistetaan
kappaletavara- ja irtolasteja käsitteleville
täsmänostureille.
Loviisan sataman satamajohtaja Aki
Marjasvaara pitää satamapalvelujen ja
infran kehittämistä oleellisena asiana.
Hän siirtyi sataman palvelukseen viitisen
vuotta sitten meriltä yliperämiehen
tehtävistä omaten myös merikapteenin
pätevyyden. Niinpä Marjasvaaralta löy-
tyy näkemystä sataman toimintaan myös
laivojen näkökulmasta.
– Kyllä satamapalveluiden tulee olla
tehokkaita, joustavia ja aikaansa seu-
raavia. Laivat saattavat rahtiliikenteessä
saapua ajoittain satamaan kuin sillipar-
vet ja niistäkin tilanteista täytyy selvitä
kunnialla. Infra-projektimme tavoitteena
on parantaa entisestään valmiuttamme
yhä kehittyvään ja kasvavaan break
bulk-liikenteeseen, Marjasvaara kertoo.
Aki Marjasvaara on huojentunut Pitkä-
laiturin saneerauksen käynnistymisestä,
sillä korjaushanke on ollut suunnitteilla jo
pitkään.
– Tällaisten iäkkäiden laiturikohtei-
den korjausprojektit voivat olla todella
haasteellisia. Itse asiassa vielä 90-luvulla
arveltiin, ettei sisärakenteeltaan han-
kalaan Pitkälaituriin onnistuta lainkaan
asentamaan ponttiseinää, ja tuolloin
hankkeeseen valittu urakoitsija luopuikin
työstä. Siinä vaiheessa oli uhkana, että
laiturin rakenteet olisi jouduttu uusimaan
kokonaan, Marjasvaara kertoo.
– On siis merkittävä asia, että nykyta-
solle kehittyneellä tekniikalla ja osaami-
sella kustannustehokkaat ja vaikeatkin
saneerausratkaisut ovat vihdoin mahdol-
lisia, Marjasvaara toteaa.
Pitkälaiturin ongelmana oli laiturin alla
olevan täyttömaan luiskan eroosio. Tämä
TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012 - 2013 | TEKSTI JA KUVAT: Markku Salonen, KUVA 02: Loviisan sataman kuva-arkisto
sen sävelen ja jouduttaisivat hankkeiden
käynnistymistä.
– Kannatan ratkaisuhakuista toiminta-
tapaa, joten pyrin tämänkin hankkeen
valmisteluvaiheessa herättämään yhteistä
keskustelua ja teknistä vuoropuheluakin
siitä, kuinka projekti tulisi toteuttaa.
Olen sitä mieltä, että tavanomaisempaa
vuorovaikutteisempi kommunikointi eri
osapuolten kesken edistää, yhdenmu-
kaistaa ja vauhdittaa löytämään lopulta
toimivan ja kaikkia tyydyttävän ratkaisu-
mallin, Marjasvaara korostaa.
Pitkälaiturin kunnostus - ja vahvistus-
urakka valmistuu keväällä 2013. Tuolloin
myös laiturin edusta ruopataan 175
metrin osuudelta nykyisestä kahdeksasta
metristä yhdeksän metrin syvyiseksi. Ter-
ramare Oy toteuttaa laiturin saneeraus-
urakan. Urakkaan sisältyy optio ruop-
paustyöstä, joka toteutetaan kun viralliset
luvat on saatu. Saneerausurakan aikana
muiden laitureiden lastaustoimintaa te-
hostetaan suuremmalla lastauskonemää-
rällä sekä laajennetuilla lisäkentillä.
– Maailma ei ole valmis, eikä valmiiksi
tule. Sitä pitää rakentaa yhteisin tavoit-
tein ja tulevaisuuden kehitystä silmällä
pitäen, Marjasvaara täsmentää.
09
01
02
03
SATAMAJOHTAJA
Aki Marjasvaara on tyytyväinen
saneerauksen laatuun. ”Kyllä se sil-
mää ilahduttaa, kun tiivis ponttiseinä
pitää meriveden poissa rakenteista”,
hän toteaa.
LOVIISAN SATAMA
on mekaaniseen metsäteollisuuteen
ja irtolasteihin erikoistunut palvelu-
keskus. Loviisa on Suomen suurin
konventionaalisen puutavaran lasta-
ussatama.
PITKÄLAITURIN
saneerauksessa asennetaan uusi
ponttiseinä, korjataan eroosiolle alt-
tiita alueita sekä uusitaan yläraken-
teita. Laiturin eteläpään kantavuutta
parannetaan kappaletavara- ja irto-
lasteja käsitteleville täsmänostureille.
02
03
johti ajan myötä laiturikentän painumi-
seen. Ongelmallinen taustarakenne esti
myös avoimen laiturin edustalle kaavail-
lut syvennysruoppaukset. Saneeraussuun-
nittelu oli haastavaa ja sitä hankaloitti
alkuperäisten rakennuspiirrosten epätar-
kat tiedot.
– Aikaisemmin ei kerta kaikkiaan
ymmärretty dokumentoida toteutettuja
rakenteita riittävän tarkasti, joten sanee-
raussuunnitelmassa tuli ottaa huomioon
useita piileviä tekijöitä. Tämä tietysti
osaltaan hankaloitti myös tarjouskil-
pailua, jonka aikana virinneiden ja
täsmentävien kysymysten myötä suun-
nitteluratkaisu lopulta löytyi ja saimme
vihdoin vietyä prosessin loppusuoralle,
Marjasvaara kertoo.
Aki Marjasvaara toivoo, että tulevaisuu-
dessa eri osapuolten, eli hakijan, luvit-
tajan ja muiden viranomaisten, välinen
kommunikointi olisi myös lupaprosesseis-
sa vuorovaikutteisempaa. Tällöin erilaiset
näkemykset löytäisivät paremmin yhtei-
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi
10 HELSINGIN LÄNSISATAMAN AALLOKKOINEN JÄTKÄSAAREN LAITURIURAKKA 2
H elsingin Länsisataman laitu-
rilaajennukset ovat edenneet
toiseen urakkavaiheeseen, jos-
sa noin 300 metrin pituisen Jätkäsaaren-
laiturin jatketyöt viimeistellään reunapal-
keilla täydellisin laiturivarustein. Samalla
toteutetaan laiturijatkeen peräporttipai-
kan perustukset ja kansirakenteet.
Reunapalkit rakennetaan ensimmäises-
sä urakkavaiheessa paikoilleen asennet-
tujen kulmatukimuurielementtien yläreu-
naan. Reunapalkit toteutetaan täysin
varustein sisältäen mm. fenderit, pollarit,
suojaparrut, tikkaat sekä laiturikiskojen
rannanpuoleiset kiinnityspultit.
UUSILLA MENETELMILLÄ
LUONNONVOIMIA VASTAAN
Jätkäsaaren laiturin jatke on raken-
nettu merelle päin louheella täytetyn
kiilamaisen alueen itäreunalle. Alue on
luonnonvoimien kannalta haastava, sillä
kaakkois- ja etelätuulet nostavat työtä
haittaavaa aallokkoa ja lounaistuulet
nostavat merenpintaa. Pahimmillaan
ilmiö vaikeuttaa tuntuvasti reunapalkkien
muotti- ja valutöitä. Terramaren työmaa-
päällikkö Pertti Sukaselle haaste on
tuttu.
– Olemme kohdanneet tietysti vastaa-
van ongelman aikaisemminkin esimerkik-
TERR
AM
ARE
TÄ
NÄ
ÄN
TA
LVI 2
01
2 -
20
13
|
TEK
STI J
A K
UVA
T: M
arkk
u Sa
lone
n
11
KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA | www.terramare.fi
si Kotkassa, jolloin parin kuukauden ajan
korkealla ollut vedenpinta ja aallokko
tekivät suurta vahinkoa kohteena olleen
laituriurakan reunapalkkien muoteille.
Tuolloin kehitimme uudenlaisen menetel-
män, jossa työnaikaisten muottien sijaan
asensimme kulmatukimuurien yläpintaan
betoniset ja profi ililtaan L-muotoiset kuo-
rielementit, jotka kestivät kovat aallokot
suojaten samalla valutöitä että henkilös-
töä. Tätä samaa menetelmää käytimme
myös täällä Länsisatamassa laituri-
osuuden eteläkärjessä. Kuorielementit
valmistettiin molemmissa tapauksissa
työmaalla. Menetelmässä kuorielementit
jäävät sisäpuolen valun valmistuttua
kiinteäksi osaksi reunapalkin ulkoreu-
naa, Sukanen kertoo.
– Olemme hyödyntäneet täällä Länsi-
satamassa myös muita Kotkan ajoilta
kehitettyjä innovaatioita. Yksi niistä
on suojaparrujen poraus- ja käsittely-
pöytä, joka on todettu erittäin toimin-
tavarmaksi työyksiköksi. Aikaisemmin
laiturin reunapalkkien suojaparrujen
kiinnityspulttien reiät porattiin käsi-
poralla, joka aiheutti sekä vaara-01
02
03
01
02
03
UUSI SUOJAAVA MENETELMÄ,
jossa laiturin reunapalkin toteu-
tuksessa käytetään L-muotoisia
kuorielementtejä.
JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKE
rakennetaan merelle päin täytetyn
kiilamaisen alueen itäreunalle.
JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKEEN
peräporttipaikan työmaa.
Helsingin Länsisataman laajennus merelle päin etenee.Jätkäsaaren laiturin noin 300 metrin pituinen jatke valmistuuhelmikuussa 2013.
>
12
tilanteita että epätarkkuutta. Nyt työ
sujuu kiinteästi rullapöytään asennetulla
pylväsporalla tarkasti, turvallisesti ja
tehokkaasti. Myös raskaiden parrujen
käsittely rullapöydällä on joutuisampaa,
Sukanen kertoo.
Työturvallisuutta edelleen lisäämään on
Länsisataman merenpuoleisissa laituri-
töissä otettu käyttöön asennustelineet
merenkäynnille herkkien työlauttojen
sijaan. Asennustelineitä käsitellään
joko nosturilla tai kurottajalla. Telineiltä
voidaan aikaisempaa turvallisemmin ja
tarkemmin suorittaa mm. merenpuoleisia
muotteja varten tulevien konsolien sekä
varusteiden kuten suojaparrujen ja fende-
reiden asennukset.
PERÄPORTTIPAIKAN PERUSTUKSET
JA KANSIRAKENTEET
Laituriurakkaan sisältyy uuden perä-
porttipaikan perustukset, jotka tehdään
kuivalla maalla valmiiksi. Betonoidut
112 ja 72,5 tonnia painavat perustus-
elementit kuljetetaan ja asennetaan
paikoilleen Terramaren uivalla nosturilla
Nosto-Pekalla. Tämän jälkeen toteutetaan
peräporttipaikan kansirakenteet.
Uuden laiturin työvaiheisiin kuuluu
myös noin 600 m2 laajuisen kentän
taustapaalutus, täyttö ja paalulaatan
rakentaminen putkiponttiseinän taustalle.
Yhdysrakenteen merenpuoleinen noin
30 metrin osuus on muusta laiturista poi-
keten toteutettu putkiponttiseinällä, joka
on ankkuroitu satamakenttään 30 metrin
pituisilla 63,5mm:n -vaaka-ankkureilla.
– Putkiponttiseinän taustatäytön
vaikutuksia mitataan kohteessa uuden-
tyyppisellä inklinometrillä, joka lähettää
automaattisesti reaaliaikaista dataa
analysoitavaksi, Sukanen toteaa.
Länsisataman Jätkäsaaren laituriurakka
2012 valmistuu vuoden 2013 helmi-
kuussa. Työpäällikkönä kohteessa toimii
Pekka Arppe. Urakan arvo on noin
2,8 miljoonaa euroa. Erillisenä urakkana
tullaan toteuttamaan myös LJ-5 -peräport-
tipaikan paalutustyöt ja kansirakenteet.
05
04
05
TERRAMAREN UIVA NOSTURI
Nosto-Pekka tulee kuljettamaan ja
asentamaan peräporttipaikan perus-
tuselementit paikoilleen. Kuvassa
oikealla meneillään korkeiden
perustuselementtien valmistus.
JÄTKÄSAAREN LAITURIJATKEEN
peräporttipaikan perustuselementit
tulevat valmistuttuaan painamaan
112 ja 72,5 tonnia.
04
13
www.terramare.fi
T erramare Oy liittyy emoyhtiönsä
Boskaliksen perustamaan kan-
sainväliseen tietoverkkoon tammi-
kuussa 2013. Verkkoon liittyvät samalla
kaikki Boskalis-konserniin kuuluvat yhtiöt
maailmanlaajuisesti, jolloin yhteisten
portaalipalveluiden myötä tiedonsiirtoon
liittyvät käytännöt yhtenäistyvät. Verkon
vuorovaikutteiset palvelut tarjoavat mah-
dollisuuden osallistua asioiden valmis-
teluun ja päätöksentekoon aikaisempaa
joustavammin. Palveluiden myötä myös
tietojen etsintä ja tarkistaminen tehostuu.
– Boskaliksen tietoverkon tarjoamat
palvelut selkeyttävät ja nopeuttavat
konsernin globaalia tiedonsiirtoa eri
toimijoiden välillä, mikä on eduksi mm.
kansainvälisten yhteisprojektien koor-
dinoinnissa, Terramare Oy:n johtaja
Tapio Leinonen kertoo.
– Yhteiset portaalipalvelut tehostavat
myös operatiivista työtä ja yhteistä
ajanhallintaa. Esimerkiksi työryhmä-
palveluihin sisältyvät yhteiset kalenterit
helpottavat tapaamisten ja kokousten
suunnittelua, Leinonen toteaa.
Boskaliksen tietoverkkohankkeessa on
panostettu myös turvallisuuteen ja tekni-
seen tehokkuuteen. Verkko on suojattu
tehokkaasti ulkopuolisilta uhilta. Lisäksi
eritasoiset käyttäjäoikeudet verkkoon on
ryhmitelty ja rajattu tarkoin. Teknistä te-
hokkuutta ja toimintavarmuutta on lisätty
mm. virtuaalipalvelimilla, joilla voidaan
optimoida verkon resurssien käyttöä. Yh-
teiseen tietoverkkoon liittymiseen sisältyy
myös kaikkien Boskalis-konserniin kuulu-
vien yhtiöiden työasemien uusiminen tai
päivittäminen.
– Hanke on ollut kohtuullisen mittava
investointi, mutta uskomme sen sekä tuot-
tavan kansainvälisissä projekteissa aikai-
sempaa laadukkaampaa tiedonhallintaa
että tehostavan kommunikointia Boskalis-
konsernin sisällä, Leinonen kertoo.
TERRAMARE LIITTYY BOSKALIS–KONSERNIN GLOBAALIIN TIETOVERKKOON
– Yhteinen verkkoympäristö edistää
jatkossa myös konsernin tiedonsiirtoon
liittyvää kehitystyötä, Leinonen toteaa.
Boskalis-konsernin globaalin tietover-
kon rinnalla Terramare käyttää edelleen
yhtiön omassa tietojärjestelmässään
hyväksi havaittuja paikallisia sovelluksia,
kuten mm. palkka- ja henkilöstöhallin-
tajärjestelmiä sekä tarjouslaskenta- ja
kalustojärjestelmiä. Myös paikalliset
verkko- ja mikrotukipalvelut säilyvät
ennallaan. Terramare käyttää myös
sähköpostiosoitteissaan boskalis.com
-verkkotunnuksen lisäksi edelleen omaa
terramare.fi -tunnustaan.
TERRAMAREN JOHTAJA TAPIO LEINONEN
uskoo Boskaliksen kansainvälisen tietoverkon tehostavan ja selkeyttävän tiedonsiirtoa
kansainvälisissä yhteishankkeissa.
TERRAMARE TÄNÄÄN TALVI 2012 - 2013 | TEKSTI:Markku Salonen, KUVA: Henrik Holmberg
14 UUTISET
PROOMU BOLLE VIII TERRAMAREN KALUSTOON
M ittasuhteiltaan vaikuttava proomu, Bolle VIII, siirtyi tänä syksynä Boskalis Sweden AB:lta Terramaren omistukseen. Se on bruttorekisteri-
tonnimäärältään (GRT 1 818) Terramaren suurin alus.Proomu on 70,4 metriä pitkä ja 20,4 metriä leveä, sivukor-
keutta proomulla on 5 metriä. Hinattavaa fl at top -proomu on varustettu 1,2 metrin korkuisilla umpilaidoilla ja sitä
voidaan käyttää mm. kiviainesten kuljetukseen. Tasainen ja vuorattu kansi mahdollistaa myös muunlaisen käytön. Lautan toinen pitkä sivu on varustettu kahdella mekaanisella tukijalalla parantamaan sen paikallaan pysyvyyttä. Proomu pystyy kuljettamaan 4 000 tonnin kuorman, jolloin syväys on noin 4 metriä. Tyhjänä lautan syväys on 85 cm. Lastia puretaan kannelta pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella.
HENKILÖSTÖMME ON ARVOKKAIN VOIMAVARAMME
Siksi arvostamme turvallisuutta ennen kaikkea. Päämäärämme on:
No Injuries No Accidents – Ei vahinkoja Ei tapaturmia.
Tutustu NINA-työturvallisuusjulistukseen kotisivuillamme:
www.terramare.fi
TERR
AM
ARE
TÄ
NÄ
ÄN
TA
LVI 2
01
2 -
20
13
|
TEK
STI J
A K
UVA
T: M
arkk
u Sa
lone
n
15
TERRAMAREN TYÖMAAT TALVI 2012 - 2013
TYÖMAA TYÖPÄÄLLIKKÖ TYÖMAAPÄÄLLIKKÖ
Estlink 2 Maanrakennustyöt, SIPOO
Jätkäsaaren laituriurakka 2012, HELSINKI
Lauttapaikka LJ 5, HELSINKI
Pitkän Laiturin Saneeraus, LOVIISA
TSHD Imuruoppaus, PIETARSAARI
Laituri 6 jatkaminen, MAARIANHAMINA
Pansion laituri, TURKU
Saaristotien lauttalaiturit, KORPPOO
Långnäsin tihtaali, AHVENANMAA
SCA Tunadal, massanvaihto, Sundsvall, RUOTSI
Finnsementin Satama, PARAINEN
Tihtaalin korjaus, TURUN SATAMA
Ust Luga, ruoppaus, VENÄJÄ
Karlsborg, ruoppaus, Kalix, RUOTSI
Gävlen tuloväylä ja majakat, RUOTSI
Vedenalainen louhinta, Cherbourg, RANSKA
HENKILÖSTÖ 1.12.2012: 205
LIIKEVAIHTO 2011: 37,5 MILJ. EUROA
Jouko Sederholm
Pekka Arppe
Pekka Arppe
Esa Kunnassaari
Jouko Sederholm
Seppo Ajanko
Mikko Latikka
Mikko Latikka
Seppo Ajanko
Seppo Ajanko
Seppo Ajanko
Seppo Ajanko
Sami Soikkeli
Kjell Helgesson
Jouko Sederholm
Sami Soikkeli
Jani Vyyryläinen
Pertti Sukanen
Tero Vuori
Pasi Hellsten
Frans Olsthoorn
Markku Sollo
Matti Juslenius
Heikki Porrasmaa
Markku Sollo
Marko Saarelma
Hannu Mäkelä
Hannu Mäkelä
Juhani Naukkarinen
Jaap Verdoorn
Reijo Kultalahti
AVAINLUVUT
Terramarella on laatustandardin ISO 9001 ja ympäristöstandardin ISO 14001 mukaisesti sertifi oitu toimintajärjestelmä.
Työturvallisuus täyttää OHSAS 18001:n vaatimukset.
www.terramare.fi
Rauhallista Jouluaja Hyvää Uutta Vuotta 2013
www.terramare.fi
SNO
W IN
HEL
SIN
KI
| H
ELSI
NG
IN K
AU
PUN
GIN
AIN
EIST
OPA
NKK
I, KU
VAA
JA:
FRED
BJÖ
RKST
EN
top related