tietoyhteiskunta muutoksessa

Puhetaito: • 10^7 bittiäKirjoitustaito:• 10^11 bittiä • KaupunkikulttuuritKirjapainotaito:• 10^17 bittiä• Renessanssi• Teollinen yhteiskuntaTieto- ja viestintätekniikka:• 10^25 bittiä• Verkostoyhteiskunta

Donald Robertson: New Renaissance

Gutenberg Encyclopedia

Ihmisen aivot ovat kuitenkin edelleen puhumaan oppimisen tasolla

Tietoyhteiskunta muutoksessa

Jyrki J.J. Kasvi

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Talouskriisit tulevat ja menevät

Todellisia muutostrendejä: Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky

– Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan osan talouskasvusta

Maailman ikärakenteen muutos– Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta

• Ek-vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä oli eläkkeellä

– Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään

• Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita

Globaali verkostoituminen ja riippuvuus– BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi,

kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi.

Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntia– Tieto- ja viestintäteknologia kypsynyt läpäisemään yhteiskunnan

Japanissa robottikuutit lohduttavat tsunamista selvinneitä vanhuksia

(NHK Video screenshot)

www.kasvi.org

Kehityksen aaltoja

Maatalous-yhteiskunta6000-7000 v.

Teollisuus-yhteiskunta

250 v.

Tieto-yhteiskunta

50 v.

Bio-Yhteiskunta

25 v.

Fuusio-Yhteiskunta

?? v.GlobalisaatioBKTMonimutkaisuusMuutostahti

Mika Mannermaa

Olet tässä!

Tulevaisuuden ammatit ja osaamistarpeet ovat vasta muotoutumassa.

Xyhteiskunta

• Tietoyhteiskunta– Informaatio on keskeinen kulttuurin ja talouden väline, kohde ja tulos

• ICT-yhteiskunta– Korostaa teknologian merkitystä yhteiskunnan määrittäjänä

• Ubiikkiyhteiskunta– Teknologia on läpinäkyvää ja aina kaikkialla läsnä

• Verkostoyhteiskunta– Korostaa verkostojen ja verkostomaisen toimintatavan merkitystä

• Postmoderni yhteiskunta– Jälkiteollinen yhteiskunta, jossa limittäin näkökulmia ja merkityksiä

• Tieteisyhteiskunta– Tieteiskulttuuri on inspiroinut IC-teknologian kehittäjiä

• Fuusioyhteiskunta – ICT yhdessä nano-, bio- ja geenitekniikan ja kognitiotieteen kanssa

Internetin tasoja

• 1980-luku: Internet on tietokoneiden verkko– Teknisesti edelleen oikea määritelmä– TCP/IP-protokollaa käyttävien tietokoneiden verkko

• 1990-luku: Internet on tiedon verkko– WWW = URL-osoite & HTTP-protokolla & HTML-kieli

• 2000-luku: Internet on ihmisten verkko– Sosiaalinen media– Verkostoituminen ja

jakaminen

• 2010-luku: Internet on esineiden verkko– Ubiikkiyhteiskunta– Ipv6, rfid

Tim

Ber

ners

-Lee

n W

WW

-pal

velin

.C

C 2

.0 G

ener

ic A

ttrib

utio

n R

ober

t S

colb

e

Rytinä on vasta alussa

• Teollinen vallankumouksen vaiheet:– 50 vuotta teknologia kehittyi.– Toiset 50 vuotta tuo teknologia muutti

yhteiskunnan perusrakenteita

• Nyt Tivi-teknologia läpäisee yhteiskunnan rakenteita – Teollisen yhteiskunnan luomat rakenteet ovat kriisissä

• Teknologisen ja sosiaalisen murroksen tahti vain kiihtyy– Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.

– 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta. – Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta

Kymmenen vuoden kuluttua ihan mikä tahansa voi olla arkipäivää, vaikka sitä ei oltaisi vielä edes keksitty

Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä 2070-luvulla!

7.4.2008www.kasvi.org11

Muutoksen vauhti ei ole60 vuodessa ainakaanhidastunut…US Army Photo

Horst Zuse

24.9.2009 www.kasvi.org 12

Jopa uusi ihmiskäsitys:

Homo Cyberneticus

Esim. ”Aivotahdistin”

2020-luvulla kehitettävän 10^19 flopsin supertieto-koneen kapasiteetti riittää aivojen simuloimiseen.

Avoimuuden aika:Olet sitä mitä jaat• Tieto on samanlaista kuin raha, se

tuottaa uutta tietoa ja hyödyttää yhteiskuntaa vain kun sitä käytetään ja investoidaan.– Rahasäiliöön säilötyllä rahalla ei ole arvoa …

eikä suljettuun tietokantaan säilötyllä tiedolla.– Tietoturva ei saa olla tiedon ”rahasäiliö”

• ”Tieto ei ole enää valtaa, tiedon jakaminen on.” » Teemu Arina

• “The best way to get value from data is to give it away”» Neelie Kroes, Vice-President of the European Commission and

Commissioner of the Digital Agenda

Ilmainen on uusi musta

• Maailman pelatuin mobiilipeli on ilmainen– 500 miljoonaa latausta

• Maailman käytetyin hakukone, karttapalvelu ja sähköpostipalvelu ovat ilmaisia

• Maailman suosituin nettimoninpeli on ilmainen– Yli 35 miljoonaa pelaajaa

• Yksi maailman palkituimmista sarjakuvista on ilmainen– Mm. Hugo vuosina 2009, 2010 ja 2011

• Katsotuin suomalainen elokuva on ilmainen– 3,5 – 4 miljoonaa latausta 2 kuukaudessa

• Teknologian kehitys on aina nostanut tuottavuutta ja laskenut hintoja … – Ilmainen on mahdollisuus tehdä rahaa!

Gartnerin megatrendit: – Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 2014

1. Kuluttajaistuminen– Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä

– Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita

2. Virtualisointi– Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita

3. App-ifikaatio– Sovellusten asemesta kehitetään appseja

4. Itsepalvelupilvi – Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa

käytettävissä

5. Liikkuvuus – Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä

• Jos sopimusten ja lakien valmistelu aloitettaisiin nyt, olisimme jo pahasti myöhässä

Gartnerin raportti http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315

Kevyttä yläpilveä

• Tiedot, sovellukset ja laskenta ovat siirtymässä omista konesaleista pilveen– Pääomia ei tarvitse sitoa infraan

• Oma infra ei enää rajoita toiminnan kehittämistä– Optimoi laskentapasiteetin ja resurssien käyttöä

• Esim. Iso-Britannian G-Cloud-hankkeen laskettiin säästävän £3,2 mrd vuodessa

• ... ja muuttumassa on-demand palveluiksi – Kun tiedot ja sovellukset ovat eri pilvissä ja rajapinnat

hallussa, palvelun toimittajaa voi vaihtaa• Pilvipalveluiden laskutus on käyttöperusteista

– Tiedonhallintaprosessit on optimoitava uudelleen• Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja

– mutta rajoilla on väliäC

C S

A A

ttrib

utio

n S

ugre

e

Rajoilla on väliä

• Palveluntarjoaja, asiakas, data ja laskenta voivat sijaita eri maissa– Esim. Yhdysvaltojen ja EU:n tietoturvaa ja yksityisyyden

suojaa koskevat määräykset ja viranomaisten tiedonsaanti-oikeudet ovat epäyhtenäiset

– Suhteessa viranomaisiin ratkaisevaa on ollut palvelimen sijaintipaikka

• Kansainvälisiä pelisääntöjä ei ole, ja kansallisetkin ennakkotapaukset puuttuvat– Kaikki on sopimusten ja EULA-ehtojen varassa

• Palvelinfarmien resursseja käytetään internetin välityksellä– Jos yhteys pilveen katkeaa, katoavat myös tiedot ja palvelut– Kuka hallitsee Internetin toimintaa?

Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna

• Internet muuttaa broadcast-television on-demand-pilvipalveluksi– 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä– Suomen lainsädäntö välttää huolellisesti

mainitsemasta koko nettiTV:tä

• Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille– Broadcast-kanaville jäävät uutiset ym.

päivittäis-TV

• Markkinoiden uusjako– Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat,

jotka eivät sopeudu riittävän ketterästi

• Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä – Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja

TV-sisällön välittäjiä laillisia palveluita paremmalla valikoimalla, teknisellä laadulla ja palvelulla

Varjoista valoon

• Kuluttaja-ICT kehittyy niin nopeasti, että työnantajan IT ja tiedonhallintakäytännöt vaikuttavat antiikkisilta– Työtä halutaan tehdä omilla työvälineillä omaan tapaan

• Jos työpaikan ICT hidastaa työntekoa, se kierretään ja sivuutetaan– Niksit jäykän tietoturvan kiertämiseksi leviävät nopeasti– Esim. miten työssä tarvittava Skype saadaan toimimaan

intrassa, vaikka sen käyttö olisi kielletty ja estetty

• Työntekijät tietävät parhaiten, millaista tietotekniikkaa tarvitsevat– Varjo-ICT on mahdollisuus, ilmaista palvelukehitystä

• Varjo-ICT haastaa ohjauksen, tietoturvan, dokumentit, …– Turvallinen pääsy Intraan työntekijöiden omilla välineillä mistä vain

Kulttuurin murros

• Yhteiskunnan digikuilu muuttuu aktiivisuuskuiluksi• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksia olla

entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä • Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia

• Digitaalista kulttuuria ei huomata• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen

kuin sosiaaliseen mediaan havahduttiin• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen

kuin siihen havahduttiin• Mikä murros tällä hetkellä on huomaamatta käynnissä?

• Teknologinen imperatiivi• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja vistintä-

teknologiaa kyetäkseen toimimaan yhteiskunnassa!

Digitaalinenimperatiivi• Nettiyhteys ei ole etuoikeus

vaan perusoikeus– Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin– Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?– Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?– Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut

niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse nettiin?

• Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys– Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi

saavutettavissa– Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on

voitava DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen

Teknologia ja tekijänoikeudet• Painokoneen keksiminen loi

tarpeen tekijänoikeuksille (300 v)1. Teoskappalekopioiden tuotanto

muuttui edulliseksi

2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti– Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja

populaarikirjallisuuden– Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui

• Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä 1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista

2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti – Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa? – Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tällä kertaa tuhoutuvat?

Haastava tilanne

• Fyysiset mediavälineet katoavat– Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin,

C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä – Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi– Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?– Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille?

• Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa– Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa

sisältöä halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista• Amatöörimediat haastavat teolliset mediat

– Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa– Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja

immateriaalioikeudet?

CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUK

30.3.2011www.kasvi.org 24

• Media käy läpi vielä rajumman tuottavuusloikan kuin pankit 1980/90-luvuilla– Onko Spotify median

pankkiautomaatti?– Kindle kirjojen nettipankki

• Tabletit tekevät kirjoille ja lehdille saman kuin mp3-soittimet CD-levyille– Mitä tapahtuu kirjakaupoille,

lehtikioskeille ja kirjastoille?

• Mediasta palveluala– Kirjailijoille kustannussihteeri-,

taitto- ja markkinointipalveluita– Lukijoille sisältöpalveluita

• Kuka valtaa markkinat?– Maailmaan mahtuu vain

muutama sisältöpalvelu– Internet suosii monopoleja

CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

Median murros

• Internet on jo syrjäyttänyt TV:n– Suomalaiset viettävät enemmän aikaa netissä kuin

television ääressä– Kuluttajien hallitsema ipTV vs. perinteinen broadcast-tv

• Lukulaitteet syrjäyttävät lehdet ja kirjat– Lehdet ja kirjat siirtymässä musiikin perässä nettiin

• Pelit ovat jo 10 v. olleet taloudellisesti ja ajan-käytöltä suurempi kulttuuriala kuin elokuvat– Suomen peliala tarvitsee 600 uutta työntekijää / vuosi

• Postin jakelu harvenee ja loppuu– Sanomalehdet ja paperilaskut katoavat

• Kaupalliset mediat eivät välttämättä kaikki selviä

(Epä)sosiaalinen media• Sosiaalinen media tuo joissain henkilöissä esiin heidän

pimeimmän puolensa– Usenetin flame-sodat 1980-luvulla – Monet julkisuuden henkilöt ovat joutuneet rajoittamaan tai

estämään kommentoinnin sosiaalisessa mediassa

• Sosiaalinen pääoma ei ole kehittynyt sosiaalisen median tahdissa– Asymmetrinen kasvoton kommunikointi on psykologisesti

haastavaa– Nuoret ovat jo oppineet digitaalisia käytöstapoja mutta myös

tapoja käyttää sosiaalista mediaa väärin

• Anonymiteetti on välttämätöntä demokratialle– Samat lait pätevät verkossa kuin IRL– Kunnianloukkaus on kunnianloukkaus myös verkossa

CC 2.0 Share-alike Attribution Henri Bergius

Meemit kansanliikkeinä

Vallankumous 160 merkillä

• Spontaanit itseohjautuvat kansanliikkeet syntyvät päivissä– Viraaliviestintää: Tekstiviesti ”Go 2 EDSA. Wear

Blck” vaikutti Estradan eroon v. 2001– Punaiset paidat Myanmarin munkkien tukena– Suomen tekijänoikeuslakimielenosoitukset

• Viranomaiset eivät osaa käsitellä johtajattomia itseohjautuvia joukkioita– ”Kuka h*** tätä masinoi?”

• Monet hallitukset pelkäävät sos. mediaa– Keskeinen merkitys ns. arabikeväälle

www.tieke.fi

Ei johtajia, jotka pidättää:

Haasteita

• Populistinen gallupkratia haastaa edustuksellisen demokratian– Passiivisten ja hiljaisten kansalaisten kuuleminen– Ei välttämättä kannusta informoituun, eri intressiryhmiä

kuulevaan, kompromisseja etsivään päätöksentekoon.

• Helppo valita omia ennakkokäsityksiä tukevia tieto- ja uutislähteitä• Esim. BBC:n ja Fox Newsin todellisuus Irakista• Käsitys todellisuudesta pirstoutuu

• Verkostokulttuurit kansallisvaltioiden rinnalle• Identiteettiä ei enää määrittele syntymäpaikan

maantieteellinen sattuma vaan yhteiset arvot, kiinnostuksen kohteet, toimintatavat ja eetos

Haktivismi

• Digitaaliset vigilantit tarttuneet nettiyhteisöjä turhauttaviin ongelmiin– Kohteina suuryrityksiä, viranomaisia, poliitikkoja ja

rikollisjärjestöjä– Ei oikeusturvaa eikä valitusoikeutta– Pikemminkin samat arvot, toimintatavat, eetoksen ja

identiteetin jakava yhteisö tai kulttuuri kuin perinteinen organisaatio

• Luokattoman heikko tietoturva helpottanut iskuja– Moni haktivistien isku paljastuu vasta julkaisusta– Ihmisten luottamus tietoturvaan romahtanut– Hyvä läksy nettipalveluiden ylläpitäjille ja käyttäjille

CC 2.0 Generic Vincent Diamante

Teknologian murros jatkuu• ICT siirtyy pilveen ja muuntuu

on-demand palveluksi– Rauta, infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, …– Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva, kansainväliset sopimukset

• IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen– 3D-tulostus, nfc & rfid, AR, sensorit ja anturit, …

• Teknologiset läpimurrot muilla aloilla– Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…

• Laajakaistayhteydet nopeutuvat– NettiTV korvaa tv-kanavat

– Kuvan, äänen ja tekstin lisäksi verkossa alkaa liikkua myös muuta tietoa: kosketus, lämpö, tuoksu, …

• Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy– Mobiililaitteet ensimmäisinä, missä viipyvät autojen tuulilasit?

Esim. ICT + kognitiotiede =

UC Berkeley

30.9.2010 www.kasvi.org 34

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo