tuetaanko lastensuojelun asiakasperheitä riittävästi terveydenhuollossa?

Post on 02-Jan-2016

32 Views

Category:

Documents

3 Downloads

Preview:

Click to see full reader

DESCRIPTION

Tuetaanko lastensuojelun asiakasperheitä riittävästi terveydenhuollossa?. Marketta Rajavaara Professori, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos Johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Lastensuojelun tila nyky-Suomessa - PowerPoint PPT Presentation

TRANSCRIPT

TutkimusosastoTutkimusosasto

Tuetaanko lastensuojelun asiakasperheitä riittävästi

terveydenhuollossa?Marketta Rajavaara

Professori, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitosJohtava tutkija, Kelan tutkimusosasto

Lastensuojelun tila nyky-Suomessa27.11. klo 16.00-18.00, Helsingin yliopiston päärakennus, sali 1 (2.

kerros), Fabianinkatu 33

TutkimusosastoYhteinen huolemme

Tutkimusosasto

Lähtökohtia• Lapsiperheet tarvitsevat monipuolista tukea

lähiympäristöstään sekä etuus- ja palvelujärjestelmistä.

• Lasten turvallisten kasvuolojen turvaaminen ei ole vain lastensuojelun asia.

• Sosiaalinen ja terveydellinen nähdään usein liian etäällä toisistaan.

• Rekisteritietojen käyttö tarjoaa uutta tietoa lastensuojelun asiakasperheiden hyvinvoinnista.

Tutkimusosasto

Tarkastelen

• kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhempien terveyttä ja työkykyä verrattuna muuhun väestöön

• huostaanotettujen lasten vanhempien työkykyisyyttä huostaanoton ajankohtana, sitä ennen ja sen jälkeen

• alle 8-vuotiaiden ja 14-17-vuotiaiden lasten vanhempien tilannetta erikseen

Tutkimusosasto

• Esitys perustuu artikkeliin:Saarikallio-Torp M, Heino T, Hiilamo H, Hytti H & Rajavaara M. Lapset huostassa, vanhemmat ahdingossa. Teoksessa: Hämäläinen U, Kangas O (toim.). Perhepiirissä. Helsinki: Kela, 2010.

• Kirjassa myös:Heino T, Johnson M. Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina.

TutkimusosastoTutkimusaineisto

• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tiedot lastensuojelurekisteristä (n=12 031)– Lapset ja nuoret (0-17v.), jotka ovat olleet

sijoitettuna tai huostaanotettuna vuonna 2004– Lasten tietoihin yhdistetty vanhempien tietoja

vuosilta 1997-2004• Kelan etuusrekistereistä • Toimeentulotukirekisteristä • Työvoimahallinnon työnhakijarekisteristä

• Vertailuaineistona 10 % otos työikäisestä väestöstä (lapsiperheet)

TutkimusosastoVanhempien etuustilanne marraskuussa 2004 (%)

Äidit IsätSijoitettujen

lasten vanhemmat

(n=10 999)

Vertailuväestön vanhemmat

(n = 58 864)

Sijoitettujen lasten

vanhemmat

(n=9 288)

Vertailuväestön vanhemmat

(n = 57 031)

Työtön (työnhakija tai toimenpiteillä) 38 11 35 9

Sairausperusteiset 21 3 14 3

Perhe-etuudet 11 17 0,2 0,3

Opintotuki 2 2 0,7 0,8

Toimeentulotuki (ei em. etuuksia) 7 0,5 7 0,8

Muu toimeentulo (ei työtön, ei em. etuuksia)

22 66 43 87

100 100 100 100

Toimeentulotukea saavien osuus kaikista

43,7 % 4,1 % 31,2 % 3,8 %

Tutkimusosasto

Työkyvyttömyyseläkkeellä marraskuussa 2004 olevien osuudet (%)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Äidit Isät

%

Sijoitettujen lasten vanhemmat (n=10 999) Vertailuväestön vanhemmat (n=58 864)

TutkimusosastoTyökyvyttömyyseläkkeen perusteena olevat sairaudet (%)

Sijoitettujen lasten äidit (n=1

719)

Sijoitettujen lasten isät (n=990)

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt

81 60

Joista Psykoottiset häiriöt 45,3 29,6Persoonallisuushäiriöt 16,6 24,8Masennus 16,8 16,2Pelkotilat & ahdistuneisuus 3,7 4,5Kehitysvammaisuus ja häiriöt 13,0 16,1Alkoholi & lääkkeet 4,2 7,9Muut 0,4 0,8Yhteensä 100 100Hermoston sairaudet 5 9Vammat, myrkytykset 2 8Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 2 8Verenkiertoelinten sairaudet 2 4Muu / Ei tietoa 8 11Yhteensä 100 100

TutkimusosastoVanhempien työkyvyttömyyseläkkeiden saanti eri vuosina

lapsen huostaanottovuoden mukaan

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

miinus 3 vuotta miinus 2 vuotta miinus 1 vuosi Huostaanotonalkuvuosi

plus 1 vuosi plus 2 vuotta plus 3 vuotta

%

Äidit, 0-8 v.

Isät, 0-8 v.

Äidit, teinit

Isät, teinit

Tutkimusosasto

• Sijoitettujen lasten vanhemmat kärsivät pitkäaikaissairauksista ja ovat työkyvyttömiä huomattavasti useammin kuin väestö keskimäärin.

• Mielenterveyspalvelujen tulisi olla hyvin saatavissa vanhemmille. • Vanhempien hyvinvoinnin ja kuntoutumisen edistäminen on tärkeää

lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten kannalta.• Tarvitaan sekä avohuollon tukitoimia että vanhempien tukea

sijoituksen jälkeen. Vanhempien kanssa tehtävää suunnitelmallista työtä sijaishuollon aikana korostetaan lastensuojelulaissa.

• Sijoituksen aikainen sosiaalityö vanhempien kuntoutumisen tukena (2009-2011, Heikki Waris -instituutti, Socca)

Lastensuojelu kaikkien asiaksi

TutkimusosastoTutkimusosasto

Lisätiedot marketta.rajavaara@helsinki.fi

top related