tunnista perhe- ja lähisuhdeväkivalta seminaari 9.10...tunnista perhe- ja lähisuhdeväkivalta –...

Tunnista perhe- ja lähisuhdeväkivalta –seminaari 9.10.2019

Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto

Poliisi, Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelut, Setlementti Tampere ry, Perheväkivaltaklinikka, Rikosuhripäivystys, Seksuaaliväkivaltatyön yksikkö Välitä!,

Pro -Tukipiste, Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Pirkanmaan sovittelutoimisto, Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys , Maria Akatemia, Kriisikeskus Osviitta

www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta

• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan

• määritelmä

• muodot

• tunnistaminen

• yleisyys

• vaikutukset

• Keskustelua

Tänään

• Keskustele naapurin kanssa tilanteista, joissa

• 1. olet ollut VÄKIVALLAN TEKIJÄ esim. olentukistanut lastani

• 2. olet ollut VÄKIVALLAN UHRI/TODISTANUT VÄKIVALTAA esim. minua on uhkailtu

Meidän kokemukset

• Kuka tahansa ihminen riippumatta iästä, kulttuurista, etnisestä alkuperästä, uskonnosta, elämäntyylistä, koulutuksesta tai taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta voi joutua väkivallankohteeksi tai olla väkivallan tekijä

”Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai

ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvintodennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysisen tai psyykkisen

vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen.”

(Krug et al. 2005, 21)

Väkivallan määritelmiä: WHO

⚫ Fyysinen väkivalta⚫ töniminen, kiinnikäyminen, puristelu, pureminen, potkiminen, lyöminen, kuristaminen,

ravistaminen, tavaroiden heittäminen, esineiden/omaisuuden tuhoaminen

⚫ Henkinen väkivalta⚫ uhkailu, pelottelu, nimittely, syyllistäminen, mitätöinti, nöyryyttäminen, alistaminen,

rajoittaminen, eristäminen, mustasukkaisuus, kontrollointi, määrääminen, manipulointi, hallinta, vastuuttomuus, välinpitämättömyys, tunnekylmyys (tunneilmapiiri)

⚫ Taloudellinen väkivalta⚫ toisen omaisuuden luvaton/tahallinen käyttö ja/tai käytön estäminen ja kontrollointi,

menojen/kustannusten epätasainen jakautuminen

⚫ Seksuaalinen väkivalta⚫ seksuaalinen ahdistelu/koskettelu, tekoihin pakottaminen, pornografian katseluun,

matkimiseen tai siihen osallistumiseen pakottaminen, raiskaus tai sen yritys (alistaminen, pelko, uhkailu – osana pahoinpitelyä/osana ”sovintoa”)

⚫ Hengellinen väkivalta⚫ uskonnollisiin instituutioihin (rakenteet, normit, säännöt) perustuvaa pelottelua,

uhkailua, pakottamista, painostamista

⚫ Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti6

Väkivallan muotoja

(Krug et al. 2005, Lehtonen & Perttu 1999, Perttu et al. 2002)

⚫Perheen jäsenten tai lähisuhteissa elävien välistä, useimmitenkodeissa tapahtuvaa väkivaltaa (perheväkivalta)

⚫Kohteena voi olla puoliso/kumppani, lapsi tai vanhempi⚫Keskiössä vallankäyttö: kontrollointi ja hallinta

(epäsymmetrisyys, toistuvuus/jatkuvuus)

Voi olla esim.• parisuhdeväkivaltaa• lapsiin kohdistuva väkivaltaa• aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamaa väkivaltaa

• Naisen (erityisesti äitien) väkivaltaisuus edelleen tabu• jää tunnistamatta, ei puututa

Lähisuhdeväkivalta on

• uhri tai joku muu kertoo asiasta!

• näkyvät vammat tai jäljet

• esim. mustelmia, haavoja, raapimisjälkiä, lähteneitä hiustuppoja, repeytyneet vaatteet, rikotut esineet

• hyvä arvioida, ovatko voineet tulla henkilönkertomalla tavalla (uhri voi selittää”onnettomuuksiksi”, kieltää väkivallan)

• ei aina näkyviä vammoja

Mistä merkeistä voi epäily voi herätä? 1/2

HUOM!Väkivaltaa ei voi päätellä mistäänyksittäisestä merkistä varmaksi.

• pelokkuus, arkuus, ”paha olo”, selittämättömät kivut ja vaivat

• elämän kaventuminen, ei enää pääse tapaamaan ystäviä tai sukulaisia (tekosyyt)

• muutos pukeutumisessa, ulkonäössä

• ”kotiintuloajat”, perään soittelu, puolison jatkuvamukanaolo neuvolassa/lääkärissä

• ei jakseta huolehtia kodista, lapsen kaltoin kohtelu

• rahattomuus, rahojen käytön kontrollointi, velkaantuminen

• toistuvat raskaudet ja niiden keskeytykset

• puhelinnumeron, osoitteen tai asuinpaikan vaihtuminentoistuvasti

Mistä merkeistä voi epäily voi herätä? 2/2

• Aiemmin elämässä koettu väkivalta

• Erotilanne ja erokriisi

• Ylikorostunut vastuuntunto ja väkivalta

• Kulttuurierot

• Elämäntilanteen kriisit• masennus, työuupumus, stressi, vakava sairaus, työttömäksi

joutuminen, ylivelkaantuminen

• Alkoholi ja muut päihteet

• Tilannesidonnainen väkivalta

• Parisuhteen muut ongelmat (esim. mustasukkaisuus)

Riskiä lisääviä tekijöitä ja väkivallantilanteita

Lähde: Jussityö

• Yli 15-v. naisista Suomessa 30/47% on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa.

• Parisuhteessa olleista naisista 10-20% kokenut fyysistä tai väkivaltaa tai uhkailua nykyisen kumppanin taholta, miehistä 6-16%

• Naisten väkivaltakokemuksista 27% tapahtuu parisuhteessa, miesten 2%

• 80-90% parisuhdeväkivallan uhreista on naisia

• Poliisin tietoon tulleista perheväkivaltatapauksista oli törkeitäpahoinpitelyjä (vuonna 2007)

• 62% nainen kohteena• 38% mies kohteena

Tutkittua tietoa 1/3

Tutkittua tietoa parisuhdeväkivallastaTutkittua tietoa 2/3

• Vuosittain keskimäärin 27 naista ja 2-5 miestä kuoleeparisuhdeväkivallan seurauksena Suomessa

• 27 000 naista on elänyt yli 10 vuotta väkivaltaisessa liitossa

• Eronneista naisista 49% on kokenut väkivaltaa tai uhkailua entisenmiehen taholta (18-20% seksuaalista väkivaltaa).

• Väkivalta tällöin usein vakavampaa

• Vainoaminen• Poliisin kotihälytyksistä noin kolmasosa liittyy perheväkivaltaan

• Kaikista poliisille ilmoitetuista pahoinpitelyistä 10% koskeeperheväkivaltaa

• V 2006 25% parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista ilmoittiasiasta poliisille, 2012 10% (FRA+kansallinen rikosuhritutk.)

• Parisuhdeväkivaltaa esiintyy myös lesbo- ja homosuhteissa

• Suomessa parisuhdeväkivaltaan puututaan heikommin kuinmuissa EU-maissa

• Uhri kokee usein henkisen väkivallan pahempana kuinfyysisen väkivallan

• Lapset altistuvat väkivallalle aina, kun toinen vanhemmistakäyttää väkivaltaa

Tutkittua tietoa 3/3

Lähteet: Peltonen et al. 2014; Taloustutkimus 2016; Piispa, Heiskanen 1998/2006, Niemi-Kiesiläinen 2005, www.poliisi.fi; EU:n tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta 2014; Väestöliitto

Parisuhdeväkivalta

• esiintyy kaikissa yhteiskuntaluokissa

• alkaa usein henkisenä

• ei yleensä lopu itsestään

• ei pääty vanhetessa

• voi alkaa vanhetessa

• lapset tietävät, vaikkeivat näkisi

• lapset kärsivät

• lapset syyllistävät itseään

Huom!

• Suhteesta lähteminen ei välttämättä lopetaväkivaltaa

• Väkivallan tekijä ei suinkaan aina ole päihteidenkäyttäjä tai mielenterveysongelmainen

• Väkivaltaa salaillaan ja peitellään: se on piilevää

• Kynnys hakea apua on korkea

• Miehillä avun hakemisen kynnys on vieläkinkorkeampi

• Kaikki osapuolet tarvitsevat apua

Miksi kokija ei lähde suhteesta?

• Väkivallan ”normaalius”

• Pelkää, häpeää

• Rakastaa edelleen, toivoo muutosta

• On sitoutunut suhteeseen

• Uskoo jäämisen olevan lasten etu

• Uskoo olevansa itse syyllinen

• Ei riittävää itseluottamusta, eristynyt ja yksinäinen

• Ulkopuolisten painostus

• Ei usko eron olevan mahdollista

• Epävarma tulevaisuus

”Pikku hiljaa se ihmisen oma minuus hävitetään sillätavalla, että se jotenkin supistuu se elämänpiiri ja sit loppujen lopuks se ei oo ko siinä kotona. Ja just et siunkuuluu tehä tätä ja siun kuulu tehä tuota, et tiiät et siunon pakko tehä, et sie haluut…et sie piet sillei, että se toinen ihminen on tyytyväinen. Sillei mie tarkotan just arkipäiväsiä juttuja, vaikka että joku paidan silittäminentai tämmönen. Mutta jos sie tiiät, että siun on pakko, että muuten teillä ei mee niin sanotusti hyvin…” (AAP 2009)

Valmis lähtemään vasta, kun

• Havahtunut väkivaltaan ja sen raaistumiseen

• Vakuuttunut, että puoliso ei muutu

• Uskoo, että ero on parempi ratkaisu

• Uskaltanut puhua tilanteestaan

• Saanut rohkeutta, itseluottamusta, uskoo selviytyvänsä

• Päässyt omasta syyllisyydentunteestaan

• Ymmärtänyt oman historiansa ”taakan”

• Saanut riittävästi voimia ja tukea sekä konkreettista apua

Kaikki eivät koskaan lähdeväkivaltaisesta suhteesta!

Tauko

Väkivalta on traumatisoivaa

• Trauma = Psyykkinen kapasiteetti käsitellä tilannetta ylittyy tilanteenvoimakkaan stressaavuuden vuoksi – elimistön hälytystila

• Tapahtumaan liittyvän tiedon käsittely (havainnot, aistimukset, tunteet, ajatukset) ei onnistu normaalilla tavalla, koska eriaivoalueiden toiminta ja niiden välinen yhteistyö häiriintyy

• Tapahtuneesta ei muodostu yhtenäistä, loogista, sanallistakertomusta ja muistikuvaa, vaan tapahtumaan liittyvät havainnot, ajatukset ja tunteet jäävät sirpaleisiksi ja toisistaan irralleen(dissosiaatio)

• Tunnusomaiset oireet

• Uudelleen kokeminen

• Välttäminen

• Kehon ylivireystila

• Akuutti stressireaktio > traumaperäinen stressihäiriö (PTSD)• Pelot• Syyllisyys, häpeä > salailu• Avuttomuuden tunne

• riippuvuus tekijästä• Ahdistuneisuus• Univaikeudet• Paniikkikohtaukset• Keskittymis – ja aloitekyvyn heikkeneminen• Mielialahäiriöt, erityisesti masennus• Itsetuhoinen käytös, itsemurha-ajatukset ja –yritykset• Päihdeongelmat

Psyykkisiä seurauksia

• Kivut, säryt• Vammat• Pysyvät vammat• Suurentunut somaattisten sairauksien riski• Ruumiinkuvan muutokset• Tulkinnat ruumiillisista ja psyykkisistä tuntemuksista

voivat vääristyä/sekoittua• Traumaperäiset neurofysiologiset muutokset

• elimistön kortisolitasoa säätelevän HPA-akselinhäiriintyminen ja sen myötä tunne-elämän ja elimistön säätelyn häiriöt ja kuormitus

Fyysisiä seurauksia

• Läheisyyden välttäminen

• Vaikeus luottaa, epäluuloisuus

• Pelot

• Huonommuuden tunteet

• Vaikeus pitää puoliaan vs. vaikeus hallitaaggressioita

• Varautuneisuus

• Eristäytyminen

• Vaikeudet vanhemmuudessa

Sosiaalisia seurauksia

• Väkivallan kokija voi olla taloudellisesti riippuvainenväkivallan tekijästä

• Taloudellinen kontrolli

• Omaisuus puolison nimissä

• Lasten elatusmaksut

• Sairaanhoitokulut

• Sairaslomien/ työkyvyttömyyden vaikutus tuloihin

Taloudellisia seurauksia

⚫Vaikutukset työ- ja opiskelukykyyn

⚫Asuinpaikan vaihto

⚫Koulun/ työn vaihto

⚫Harrastusten/harrastuspiirien muutos

⚫Sosiaalisen verkoston muuttuminen

⚫Perhe-elämän muutokset

⚫Muut vaikutukset

◦ Välttelyoireet voivat vaikeuttaa monia toimintoja ja muuttaa elämän olosuhteita lukemattomin tavoin

Muutokset elämän olosuhteissa

Miten voit auttaa

• Kuuntele, usko ja osoita ymmärtämystä

• Anna tunnustusta, että on uskaltanut kertoa

• Ota selkeä kanta: väkivalta on aina väärin

• Kerro tukipalveluista, oikeuksista, lähestymiskiellosta

• Tarkista lasten tilanne

• Huomioi, että voi olla monenlaisia seurauksia

• Rohkaise, motivoi

• Varmista jatkoapu (saattaen vaihto)

Ei kannata

• Syyttää tai syyllistää eikä selvittää syitä

• Vähätellä, lohdutella, mitätöidä väkivaltaa

• Arvostella, vaikka ei pystyisi irtautumaan

• Painostaa lähtemään

• Kritisoida väkivallan tekijää (vaan väkivaltaa)

• Antaa suoria neuvoja (vaan tietoa)

• Odottaa nopeita päätöksiä (vaan pohdintaa)

https://www.youtube.com/watch?v=KGJ6vCqb1kk

Turvasuunnitelma

Auta tekemään turvasuunnitelma 1/2

• Mistä tunnistaa vaaran, miten valmistautua siihen

• Tietoa oikeusturvasta, auttavista tahoista

• Arvioi väkivallan hengenvaarallisuutta

• Missä lähin turvakoti, puhelinnumero

• Voiko lähteä naapuriin, ystävien tai sukulaisten luo

• Miten voi lähteä

• Keskustelu lasten kanssa

• Mitä /mistä mukaan kiireessä

Turvasuunnitelma 2/2

• Älä pakene tilaan, josta ei toista ulospääsytietä

• Vältä perääntymistä keittiöön

• Hätänumero kännykän pikavalintaan

• Jonkun naapurin numero pikavalintaan tai edeskeskustelu naapurin kanssa..

• ”Turvalaukku” helposti saatavilla

• Lapset mukaan, jos mahdollista

• Opeta lapset soittamaan hätänumeroon

• Hakeudu lääkäriin

Mahdolliset avun hakemisen paikat

⚫ ystävät, sukulaiset, naapurit, lähikauppa

⚫ päiväkoti, koulu, harrastukset

⚫ äitiysneuvola, lastenneuvola, perheneuvola

⚫ terveyskeskus (omahoitaja, -lääkäri), päivystys/Acuta

⚫ perhetyö, sosiaalityö

⚫ kriisikeskus, poliisi, sosiaalipäivystys

⚫ turvakoti

⚫Nollalinja

• Lapset kokevat väkivaltaa useammin kuin aikuiset

• aikuisilla on taipumusta vähätellä lasten kokemaa väkivaltaa

• 17% lapsista on kuullut tai nähnyt väkivaltaa omassa perheessään

• Alle 14-vuotiaista lapsista 72 % on ollut vanhempiensa lievänväkivallan kohteena, vakavasti on pahoinpidelty 8 % lapsista

• 46 % lapsiperheitä edustavista vastaajista on tukistanut ja 30 prosenttia oli näpäyttänyt sormille lastaan, seitsemän prosenttia oliantanut piiskaa

• Henkilöt , jotka olivat lapsena kokeneet ruumiillista kuritusta, suhtautuivat siihen keskimääräistä sallivammin

• Perheissä, joissa oli vähintään kolme lasta, oli käytetty edellämainittuja keinoja useimmin

Lapset ja väkivalta I

Piispa & Heiskanen 1998/2006; Pitkänen 2013

Lapset ja väkivalta II

• 6% äideistä myöntää käyttäneensä vakavaa väkivaltaalapsiin

• Joka vuosi Suomessa menehtyy 10 ja vammautuuvakavasti 300 lasta vanhempiensa pahoinpitelemänä

• Kuritusväkivallan hyväksyy 23 prosenttia suomalaisistasatunnaisena kasvatuskeinona

• lasten ruumiillinen kuritus kielletty laissa yli 30v. sitten

• Ote Huono äiti -blogista

• Fyysinen pahoinpitely on vanhemman tai muidenaikuisten lapseen kohdistamaa fyysistä väkivaltaa, jokavahingoittaa lapsen terveyttä tai aiheuttaa hänellekipua

• Esim. vauvan ravistelu, kuritusväkivalta

• Henkinen väkivalta• Seksuaalinen hyväksikäyttö• Perustarpeiden laiminlyönti• Väkivallalle altistuminen: joku perheenjäsenistä käyttää

väkivaltaa• Kemiallinen pahoinpitely: lapselle annetaan huumaavaa

lääkettä tai alkoholia

Lapsiin kohdistuvan väkivallan muotoja

• Lapsen ikä ja sukupuoli• Lapsen tarpeisiin vastaamisen ongelmat• Lapsen vammaisuus• Perheen elämäntilanteen ja ihmissuhteiden epävakaus• Vanhemman päihde-, alkoholi- ja mielenterveysongelmat• Sosiaalinen eristyneisyys (tuen hakemisen/saamisen

vaikeudet)

Krug et al. 2005, 86-89, Lapsiin kohdistuva väkivalta -tutkimus

Lapsen riskiin joutua väkivallan kohteeksivaikuttavat

• Kehossa omituisia fyysisiä merkkejä• Reagoi epätavanomaisesti tiettyihin esineisiin tai asioihin• On aggressiivinen tiettyjä esineitä tai muita lapsia kohtaan• Kertoo tarinoita, joissa vihjailee tai kertoo suoraan väkivallasta• Leikkii jatkuvasti roolihahmoa, joka on väkivaltainen• Leikki on mekaanista, samaa kaavaa toistavaa tai ilotonta – ei leiki ollenkaan• Piirtää jatkuvasti hirviöitä, kuolleita olentoja tai muuta pelottavaa• Tietää suhteettoman paljon väkivallasta, siihen liittyvistä termeistä ja

asioista• Saman painajaisunen toistuminen• Haluton viettämään aikaa kotonaan• Ei halua kutsua kavereita kylään

(Holmberg 2000, Perttu et al. 2002, 67-68)

Lapsen oireiden tunnistaminen

Yksilötaso

• Päihde-, alkoholi- ja mielenterveysongelmat

• Kognitiiviset ja fyysiset vajavuudet

• Uupumus, stressikokemukset

Perhe- ja ihmissuhdetaso

• Suhteen laatu ja valta-asetelma

• Suhteen/perheen historia

• Riippuvuus

Ikääntyviin kohdistuvan väkivallan riskitekijätja varhaisen vaiheen tunnistaminen

Väkivallan tunnistamisen kannalta keskeisiä merkkejä ovat

• Käyttäytymisen muutokset

• Takertuminen, kiihtyneisyys

• Epäluuloisuus, paranoidisuus

• Palveluista kieltäytyminen/palveluiden suuri käyttö

• Ruuan puute/ruokarahojen puute

• Hoitamattomuus (vaatteet, hygienia)

• Lääkityksen laiminlyönti tai liiallinen lääkitys (väsymys, tokkuraisuus)

• Aliravitsemus, kuivuminen

• Niveljäykistymät, makuuhaavat

(Perttu et al. 2002, 67)

Ikääntyviin kohdistuvan väkivallanriskitekijät

ja varhaisen vaiheen tunnistaminen

Mitä laki sanoo?

• Väkivallan käyttäminen lähisuhteessa on virallisensyytteen alainen rikos• 1.1.2011 lähtien myös lievä pahoinpitely

• Vakaan tahdon pykälä poistettu

• Seksuaalirikosnimikkeet koskevat myös parisuhteita

• raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin 1994

• Vainoaminen on rikollista 1.1.2014 alkaen

• Oikeus hakea lähestymiskieltoa

• Lasten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia lastenvalvojalla

Ilmoitusvelvollisuudet poliisille ja lastensuojeluun

• Ammattilaisilla on velvollisuus tehdä aina ilmoitussekä poliisille että lastensuojeluun, jos heillä herää epäilylapsen kaltoin kohtelusta

• Poliisi tutkii, onko kyseessä henkeen tai terveyteenkohdistuva rikos

• Lastensuojelu selvittää lapsen tuen tarpeen

• Tampereella käytössä oma toimintamalli:

• ”Kaltoin kohdeltu lapsi – käsikirja kaltoin kohdellun lapsenkanssa työskenteleville”

• Ilmoitusvelvollisuus myös iäkkään henkilönpalveluntarpeesta sosiaalihuoltoon

• Lähisuhdeväkivallan uhrilla on oikeus saadaasianajaja ja tukihenkilö valtion varoistavarallisuudesta riippumatta, jos• kyseessä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos

(esim. pahoinpitely, kunnianloukkaus, vapaudenriisto) tai seksuaalirikos

• kohteella on vaatimuksia (rangaistus, korvaus) ja syyttäjä ajaasyytettä

• Väkivaltainen puoliso voidaan velvoittaamuuttamaan pois yhteisestä kodista• perheen sisäinen lähestymiskielto

• avioerossa mahdollista myös avioliittolain nojalla

Uhrin oikeudet

• Mitä aiemmin ongelmiin puututaan sitä vähemmänmenetetään ja enemmän saavutetaan!

• Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta: • www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-

perheet/tyon_tueksi/lahisuhde_perhevakivallan_ehkaisytyo

Olkaamme rohkeita!

Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta.

Työntekijän oma suhde turvallisuuteen ja väkivaltaan

• Mitä sinulle tarkoittaa lähisuhteisiin liittyvä turvallisuus?

• Millaisen opetuksen tai mallin olet saanut väkivallan käytöstä lapsuuden perheessäsi?

• Muistatko jonkun itseesi kohdistuneen väkivaltaisen teon? Mitkä ovat päällimmäiset tuntosi tuosta tapahtumasta?

• Muistatko tilannetta, jossa olisit ollut väkivaltainen toista ihmistä kohtaan? Millainen tunne sinulla on nyt, kun ajattelet sitä tilannetta?

Työkalupakkiini tarvitsen

1. ymmärrystä ongelman vakavuudesta◦- uhri, tekijä, lapset! - syyt & seuraukset - turvallisuus!

2. itsetuntemusta (oma arvo- & asennekeskustelu) 3. tietoa puolustusmekanismeista

◦- faktatietoa yleisesti sekä omien defenssieni tunnistamisesta

4. tietoa väkivallasta ilmiönä ja ongelmana 5. ymmärrystä motivoimiseen/ motivoitumiseen6. jotakin tietoa päihteistäkin7. päivitetyt toimintaohjeet & yhteystiedot8. rohkeutta kysyä & etsiä lisää tietoa9. aikaa tuplasti10. työkaverin11. työnohjaus

Väkivallasta kysyminen

Lähisuhdeväkivallasta tulee kysyä systemaattisesti kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä suodatinkysymysten avulla.

a) Suodatin- ja kartoituslomakkeen henkilötietokohdat täytetään kussakin toimintayksikössä soveltuvin osin.

b) Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan/potilaan kanssa kahden kesken.

c) Väkivallasta kysyminen ja väkivallan kartoitus tapahtuu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, jossa tärkein tehtäväsi on luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen.

d) Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden/ potilaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan/potilaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin.

https://thl.fi/documents/732587/741077/THL_suodatin_kartoituslomake_A4.pdf

Luo luottamusta – puutu väkivaltaan

https://verkkokoulut.thl.fi/web/puutu-vakivaltaan

Lisää materiaalia

https://thl.fi/documents/605877/747474/ota_vakivalta_puheeksi_kortti_fi.pdf

Akuutti apu:

Soita kiireellisessä tilanteessa hätänumeroon 112 ( 24h)

TAYS Ensiapu Acuta (24h) puh. 03 311 611 www.pshp.fi/acuta

www.tampere.fi/lahisuhdevakivalta

Mistä apua?

Tampereen ensi- ja turvakoti- www.tetuko.fi Turvakoti tarjoaa ympärivuorokautista turvaa ja ammatillista apua perheväkivaltaa kohdanneille ja sen uhan alla eläville perheille. Mutkakadun turvakotipuh. 050 309 9313 (24h), Hämeenkadun turvakoti 0503373205 (24 h)

Nollalinja - https://www.nollalinja.fi/ Nollalinjalla puh. 080 005 005 (24h) ammattilaiset auttavat kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessäihmissuhteessaan

Sosiaalipäivystys – www.tampere.fi/sosiaalipaivystys toimii Tampereen kaupungin päivystävänäsosiaaliasemana ja antaa kiireellistä ensiapua lastensuojelu- ja perhekriisitilanteissa. puh. 0500 625 990 (24h)

Akuuttipsykiatrian poliklinikka puh. 040 806 2606, päivystys arkisin ma - pe klo 8 – 15 yhteydenototvakavissa kriisitilanteissahttps://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys/hoitoon.html

Terveyspalvelujen neuvonta 03 10023, joka päivä klo 7 - 22: ajanvaraus omalääkärille ja sairaanhoitajalle -www.tampere.fi/terveyspalvelut.html

Rikosuhripäivystys www.riku.fi RIKU auttaa rikoksen (esim. väkivallan) uhreja, läheisiä ja todistajiaselviytymään kokemuksestaan. lisäksi RIKUsta saa tukea ja neuvoja rikosasian etenemiseen.

Mistä apua? jatkuu

Mistä apua? jatkuu

Perheväkivaltaklinikka/ Setlementti Tampere ry

http://setlementtitampere.fi/

Perheväkivaltaklinikka antaa apua miehille, naisille ja pareille, jotka ovat perheessä

tapahtuvan väkivallan tekijänä ja/tai kohteena. Perheväkivaltayksikön palvelu on

asiakkaille maksutonta.

Seksuaaliväkivaltatyön yksikkö Välitä!/ Setlementti Tampere ry

www.seksuaalivakivalta.fi Kriisiapua seksuaalisen väkivallan uhreille ja läheisille heti

tapahtuneen jälkeen.

Maria Akatemia , Avoin linja-päivystävä puhelin 09 7562 2260 ti ja to klo 16-18, pe klo 12-14, https://naisenvakivalta.fi/ chat ma klo 15-18, ke klo 13-16, to klo 13-16

Apua naisen väkivaltaisuuteen. www.maria-akatemia.fi

Pirkanmaan sovittelutoimisto- www.tampere.fi/sovittelupalvelut

Lähisuhteissa tapahtuneen lähisuhdeväkivaltarikoksen sovittelupalvelu. Ohjaus palveluun

poliisin tai syyttäjän toimesta.

Kriisikeskus Osviitta - http://www.mielenterveysseurat.fi/tampere/kriisikeskus/ Kriisikeskukseen voi ottaa yhteyttäkuka tahansa, joka tarvitsee ulkopuolista keskustelutukea.

Mistä apua? jatkuu

Apua väkivallan tekijöille

Väkivallan käytön lopettaminen on mahdollista. Tekijän on otettava vastuu omista teoistaan ja käyttäytymisestään, sillä muutos ei koskaan ole väkivallan kohteena olleen henkilön vastuulla. Tämä vaatii tekijältä motivaatiota pitkäkestoiseen prosessiin ja ammattiapuun.

Setlementti Tampere ry, perheväkivaltaklinikkaPuhuri

Tampereen kaupungin lähisuhdeväkivaltatyön työpari

Miessakit (Skype)

Lyömätön linja (Skype)Maria-Akatemia

• Osallistumistodistukset saatte mukaanne lähtiessänne

• Seuraava saman sisältöinen koulutus keväällä 2020

• Koulutusinfot, materiaalit ja tietoa auttavista tahoistalöytyvät sivuiltawww.tampere.fi/lahisuhdevakivalta

Kiitos mielenkiinnosta!