työhyvinvoinnin abc - antell · sosiaalinen tapahtuma, joka kokoaa eri osastojen ihmiset yhteen...
Post on 28-Jan-2020
2 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Sisällys
Lukijalle s. 3
Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan? s. 4
Mistä työhyvinvointi koostuu? s. 5
Hyvän johtamisen vaikutus työhyvinvointiin s. 7
Mikä vaikutus ruokailulla on työhyvinvointiin? s. 9
Ravinnon vaikutus työhyvinvointiin s. 10
Ruokailuhetken merkitys s. 11
Haluatko lisätietoja? s. 14
Antell s. 15
Lukijalle
Työhyvinvointi on jo pidemmän aikaa puhututtanut
työelämää. Työhyvinvoinnilla on suora vaikutus
henkilöstön toiminnalliseen tehokkuuteen. Sitä kautta
vaikutus ulottuu niin yrityksen taloudelliseen tulokseen ja
kilpailukykyyn kuin vaikkapa työnantajamielikuvaan.
Hyvinvoiva työntekijä jaksaa paremmin ja pystyy
käyttämään kaiken energiansa yhteisesti sovittujen
tavoitteiden saavuttamiseen.
Kiristynyt markkinatilanne saa yritykset hakemaan
kustannustehokkuutta. Henkilöstökustannuksia
analysoidessa monet yritykset miettivät, miten
sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia
voitaisiin vähentää. Työterveyslaitoksen mukaan hyvin
suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät
toimenpiteet ovat yrityksille taloudellisesti erittäin
kannattavia sijoituksia.
Saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin
kuusinkertainen panostuksiin nähden. Saat siis jokaista
työhyvinvointiin sijoittamaasi euroa kohden kuusi takaisin!
Tämä opas on tarkoitettu työhyvinvoinnista ja sen
kehittämisestä kiinnostuneille. Oppaassa käydään läpi,
mistä työhyvinvointi koostuu, miten sitä on mahdollista
kehittää sekä mikä vaikutus ravinnolla on työhyvinvointiin.
Antoisia lukuhetkiä oppaan parissa toivottaa
Antell
Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys siihen, että työntekijä
voi ja haluaa antaa parhaansa. Esimerkiksi
asiakaspalvelutyössä on vaikeaa antaa hyvää palvelua
asiakkaalle, jos itse voi huonosti. Hyvä olo, yhtä lailla kuin
huonokin, heijastuu ja tarttuu niin yhteistyökumppaneille,
kollegoille, toimittajille kuin asiakkaille.
Työhyvinvointia ei tehdä pelkällä mukavana olemisella,
vaan työyhteisön yhteisillä pelisäännöillä, joita
noudattavat kaikki.
Mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan?
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työhyvinvointi on
kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys,
terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia
lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä
työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.
Työhyvinvoinnin tavoitteena on pitää työntekijät terveinä
ja työkykyisinä työssä koko työuran ajan. Tavoite on
mahdollista saavuttaa, kun työtä tehdään turvallisessa ja
viihtyisässä työpaikassa, jossa työntekijän työkyvystä ja
työssä jaksamisesta pidetään huolta.
Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin
kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen
kasvavat ja sairauspoissaolot vähenevät.
Vain tyytyväinen ja työstään innostunut työntekijä voi tuottaa sellaisia palveluja,
joihin yrityksen asiakkaatkin ovat tyytyväisiä.
Mistä työhyvinvointi koostuu?
✓ Hyvästä esimiestyöstä, joka näkyy kaikille
tasapuolisena ja tasa-arvoisena kohteluna.
✓ Organisaation tuesta. Tieto liikkuu ja työntekijät
pääsevät aidosti vaikuttamaan asioihin.
✓ Työn mielekkyydestä ja asenteesta omaa työtä
kohtaan. Työssä voi saada onnistumisen tunteita ja
olla aidosti ylpeä omista saavutuksistaan.
✓ Hyvästä työyhteisöstä, jossa kaikki pelaavat samaan
maaliin ja jossa vallitsee auttamisen ja välittämisen
kulttuuri.
✓ Sopivasta kuormituksesta. Työ on sopivasti
haastavaa, mutta ei fyysisesti tai henkisesti jatkuvasti
liikaa kuormittavaa.
✓ Työympäristöstä, jonka tulee olla kaikille turvallinen
ja terveellinen.
✓ Osaamisesta. Työnantaja huolehtii siitä, että
työntekijällä on tarvittava osaaminen ja taidot
suoriutua tehtävistään niiden vaatimalla tavalla.
✓ Tavoitteista. Työntekijällä on tiedossa, mitä häneltä
odotetaan ja mitkä tavoitteet hänen tekemälleen
työlle on asetettu.
✓ Työkyvystä. Työntekijällä on hyvä fyysinen ja henkinen
toimintakyky, johon vaikuttavat lepo, ravinto ja
liikunta.
✓ Palautteesta. Jos työstään ei saa minkäänlaista
palautetta, on siinä mahdotonta kehittyä.
✓ Itsestä huolehtimisesta. Työssä ei voi voida hyvin, jos
ei huolehdi itsestään myös vapaa-ajalla.
Tiesitkö?
Työnantaja voi auttaa ja tukea työntekijöitä työhyvinvoinnin
kasvattamisessa, mutta suuri vastuu on myös työntekijöillä itsellään. Suurin osa
ajasta vietetään kuitenkin työpaikan ulkopuolella, joten myös sillä on
merkitystä yksilön hyvinvointiin, miten kukin vapaa-aikansa viettää.
Jos työstä ei palauduta kunnolla esimerkiksi liikunnan, riittävän levon sekä terveellisen ravinnon avulla, ei työssäkään
voi jaksaa. Mielekkäät harrastukset ovatkin tehokas keino irtautua hetkeksi
mieltä vaivaavista työasioista.
Elämänhallinta on yksilöllä omissa käsissään, mutta työnantaja voi tukea
esimerkiksi ruuhkavuosien keskellä kamppailevaa työntekijää erilaisilla
työelämän joustokeinoilla tai vaikkapa tarjota työpsykologin palveluja niitä
tarvitseville.
Hyvän johtamisen vaikutushenkilöstön hyvinvointiin
Koska yksi suurimmista työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on hyvä
esimiestyö ja motivoiva johtaminen, on tärkeää, että esimies on lähellä omia
alaisiaan ja hänen kanssaan on aidosti hyvät ja luottamukselliset välit.
Esimiehen tehtävänä on reagoida, joustaa ja antaa apuja tarvittaessa sekä
huolehtia alaistensa jaksamisesta ja hyvinvoinnista.
Vähintään kerran vuodessa käytävät kehityskeskustelut kuuluvat lähes jokaisen
yrityksen käytäntöihin ja ovat hyvä keino käydä avointa keskustelua alaisen ja
esimiehen välillä työn mielekkyydestä, kuormittavuudesta sekä osaamisen
kehittämisestä. Esimiehen tehtävänä on myös kertoa, mitä työntekijältä
odotetaan yhdessä asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Esimiesten ja muun yritysjohdon näyttämällä esimerkillä on suuri voima. Jos
esimies tekee töitä myös lomalla tai lähettää sähköposteja epäinhimillisiin
aikoihin, tulee alaiselle helposti tunne, että häneltä odotetaan samaa.
Esimiesten tulisikin kunnioittaa alaistensa lomia ja vapaa-aikaa sekä osata
arvioida asioiden kiireellisyyttä ja varmistua tehokkaasta varamiesjärjestelystä,
jotta työt hoituvat myös äkillisten sairastumisten tai muiden poissaolojen
aikana.
Tiesitkö?
Erilaiset virkistyspäivät ovat monilla työpaikoilla yleisiä käytäntöjä kasvattaa
työntekijöiden työhyvinvointia yhteisöllisyyden kehittymisen kautta.
Porukalla vietetty epämuodollinen aika yhdistää ja antaa voimia jaksaa
huonojenkin aikojen yli. Tällaisten yksittäisten päivien avulla ei kuitenkaan
saada aikaan työhyvinvointia.
Työhyvinvointia voidaan kehittää ja kasvattaa työelämän perusasioilla, jotka
tulevat vastaan päivittäin. Arjen työnteosta poikkeavat tapahtumat
piristävät ja voivat yhteishengen kohoamisen lisäksi kasvattaa
työhyvinvointia, mutta pysyvää muutosta ei näillä toimenpiteillä saada
aikaiseksi.
Virkistyspäivät ovatkin työhyvinvoinnin kannalta hyvä mauste, mutta eivät missään tapauksessa sen pääraaka-
aine.
Tämä tarkoittaa ravitsevan aamupalan, lounaan ja
päivällisen lisäksi myös terveellisiä välipaloja sekä
iltapalaa.
Ravinnosta on tärkeää saada kehomme tarvitsemat
rakennusaineet, hivenaineet ja vitamiinit. Ravinnon tulisi
myös sisältää sopivassa suhteessa proteiineja, rasvaa ja
hyvälaatuisia hiilihydraatteja.
Osa henkilöstöravintoloista tekeekin yhteistyötä
työterveyden kanssa ja esimerkiksi räätälöivät ruokalistoja
sekä tarjoavat lisätietoa terveellisistä ruokavalinnoista
tukien yrityksen ponnisteluja muun muassa kolesterolin tai
painon nousua vastaan.
Toimistotyöläisen ruokapäivä -kirjan (Talentum Pro, 2015)
kirjoittaneiden Henna Rannikon ja Reijo Laatikaisen
mukaan suomalaiset työpaikkalounaat ovat kaukana
ihanteista. Moni mättää lautasilleen yksinkertaisesti liikaa
ruokaa työn rasittavuuteen nähden. On selvää, että
toimistotyö ei vie yhtä paljon energiaa kuin raskas fyysinen
työ. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö isoja
annoksia voisi syödä. Kyllä voi, kunhan annoksen koostaa
oikein.
Ruoan hyvä maku, monipuolisuus ja vaihtelevuus
virkistävät sekä kehoa että mieltä. Liian raskaasta
lounasruokailusta voi olla seurauksena paitsi
painonnousua, myös työtehon laskua. Lounasruoan
laatuun ja kalorimäärään kannattaa kiinnittää huomiota!
Työtehon kannalta on tärkeää, että verensokeri pysyy
jatkuvasti tasaisena. Siksi suositusten mukaan päivän
aikana tulisi syödä noin 3-4 tunnin välein.
Ravinnon vaikutus työhyvinvointiin
Tehokkain tai varsinkaan hyvinvoivin työntekijä ei ole se, joka ei taaskaan ehtinyt syödä lounasta, vaan se, joka
huolehtii myös omasta jaksamisestaan työnteon lomassa.
Ruokailuhetken merkitys
Työn tauottamisella on tutkitusti positiivinen vaikutus työn tehokkuuteen ja työntekijöiden jaksamiseen. Työyhteisön yhteiset lounas- ja kahvihetket palauttavat ja tarjoavat mahdollisuuden pieneen
hengähdystaukoon työnteosta. Nämä tauot edesauttavat myös sosiaalista hyvinvointia.
Työpaikkaruokailulla on suuri vaikutus paitsi työntekijöiden ruokavalioon myös heidän sosiaaliseen hyvinvointiinsa. Kun henkilöstöravintolan tarjonta on monipuolista ja jokaiselle löytyy jotain, edistää
henkilöstöravintolassa ruokailu yhteishengen parantumista sekä työntekijöiden hyvinvointia. Lounastauko on tarkoitettu työstä palautumiseen ja sosialisoitumiseen. Monet hyvät omaan työhönkin
liittyvät ideat ja ajatukset ovat syntyneet juuri yhteisten lounas- tai kahvitaukojen yhteydessä kun ajatukset ovat päässeet tuulettumaan.
Työn tauottaminen onnistuu nykypäivänä helposti myös etätöitä tehdessä. Yhteinen kahvihetki kollegan kanssa esimerkiksi Skypen välityksellä voi olla yhtä tehokas ja virkistävä kuin kasvokkain käyty keskustelu!
Tiesitkö?
Terveellistä ruokaa nauttiva henkilöstö voi hyvin ja pysyy vireänä. Lounas on
sosiaalinen tapahtuma, joka kokoaa eri osastojen ihmiset yhteen hyvän ruoan
äärelle. Näin tieto kulkee ja ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan paremmin.
Oma henkilöstöravintola on helppo ja nopea ratkaisu tämän päivän
hektisessä maailmassa. Aikaa ei kulu lounasravintolan etsimiseen eikä ruokaa tarvitse hotkia kiireellä.
Henkilöstöravintolaa voidaan hyödyntää monipuolisesti myös
kokous- ja työtilana.
Muutakin kuin lounasta
Kustannussäästöt ovat saaneet monet yritykset luopumaan suurista konttoreista ja siirtymään erilaisiin usean yrityksen käytössä oleviin yrityskampuksiin. Oma työhuone ei ole tämän päivän
toimistotyöntekijälle itsestäänselvyys.
Erilaisissa yrityspuistoissa ja avokonttoreissa työskentely voi varsinkin kaikkien työntekijöiden sattuessa samaan aikaan paikalle olla ahdasta ja meluista. Jokaiselle ei välillä löydy edes omaa
työpöytää. Tämä vaikeuttaa keskittymiskykyä ja vaikuttaa suoraan työn mielekkyyteen sekä työntekijän tehokkuuteen.
Jos työntekijällä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus tehdä töitä viihtyisässä henkilöstöravintolassa, rauhallisessa sopessa kahvikupin äärellä, edistää se sekä työntekijän
hyvinvointia että työn tehokkuutta. Henkilöstöravintolaa ei tulisikaan mieltää pelkästään lounasaikaan täynnä ja muuten joutilaana olevana tilana, vaan monipuolisesti ja erilaisiin tarpeisiin
hyödynnettävänä kokous- ja työskentelytilana.
Henkilöstöravintolan hankinta tai vaihto on suuri päätös, jolla on
vaikutusta lähes jokaisen yrityksessä työskentelevän arkeen.
Toimiessaan hyvin, henkilöstöravintolaan investointi kannattaa,
sillä se edistää työntekijöiden hyvinvointia ja tehostaa ajankäyttöä.
Henkilöstöravintolapalveluita tarjoavia yrityksiä vertaillessa
kannattaa varmistaa, että palveluntarjoaja pystyy rakentamaan
juuri sellaisen kokonaisuuden, joka on yritykselle sopiva.
Palveluntarjoajien tarjoamat, hinnoittelu ja tapa toimia ovat hyvin
erilaisia, joten kannattaa pohtia mitä haluaa ja haastaa tarjoajat
vastaamaan juuri teidän tarpeeseenne.
Antell on koonnut avuksesi yrityksille suunnatun sivuston, josta
löytyy hyödyllistä tietoa ja asiantuntijamateriaaleja
henkilöstöravintola-asioista kiinnostuneille yrityspäättäjille.
Tutustu Yrityksille-sivuihin.
Haluatko lisätietoja?
Aidosti hyvää vuodesta 1880
Antellin juuret ulottuvat aina vuoteen 1880, jolloin Katri Antell ryhtyi myymään leipomaansa leipää Oulun torilla.
Hyvänmakuisten tuotteiden maine kiiri kovaa vauhtia ja siitä alkoi Antellin tarina. Tänään Antell on valtakunnallinen
henkilöstöravintola- ja kahvila- alan yritys.
Antell-Ravintoloiden maistuvaa ja itte tehtyä ruokaa tarjoaa noin 100 henkilöstöravintolaa Suomessa. Antell on
edelleenkin perheyritys, jossa vaalitaan jo aikoinaan Katrille tärkeitä asioita: herkullisuutta, aitoutta, yksilöllisyyttä ja
asiakkaan kuuntelemista.
Antell-Ravintolat on laadukas valinta, koska:
➢ Antell on Suomen suositelluin henkilöstöravintola-alan toimija (TEP 2017)
➢ Antellin toiminta perustuu avoimeen ja läheiseen kumppanuuteen asiakasyrityksen kanssa
➢ Ei rajoittavia konsepteja: Arjen päätökset tekevät ne ihmiset, jotka ovat suoraan tekemisissä asiakkaiden kanssa
➢ Antellin tarjoama toteutetaan yksilöllisesti asiakasyrityksen tarpeita vastaaviksi.
➢ Antellilla on sata erilaista lounaslistaa päivittäin.
top related