urakointimahdollisuudet euroopassa –eurooppalainen puunkorjuu 2020 antti asikainen, metla
Post on 08-Feb-2016
42 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
/
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Puunhankinnan kehittämisseminaari Kouvola 29.9.2006
Urakointimahdollisuudet Euroopassa –
eurooppalainen puunkorjuu 2020
Antti Asikainen, METLA
Tausta
Suomessa ja Ruotsissa kilpailtiin puunkorjuun koneellistamisessa 80- ja 90 -luvuilla
Tavoitteena oli koneellistaa koko puunkorjuu
90-luvulla metsäkoneenrakennus keskittyi Suomeen ja Ruotsiin
2000 –luvulla Suomesta on tullut johtava metsäkonevalmistaja
Suurten konevalmistajien omistus on ulkomaisten yritysten käsissä (Komatsu, Deere)
Esityksen sisällys Puunkorjuun toimintaympäristön kehitys
Euroopassa ja maailmassa laajemminkin
Muiden metsäoperaatioiden (istutus, taimikonhoito jne.) kehitystrendit
Metsäkoneyrittämisen kehitys Euroopassa ja suomalaisten yrittäjien toimintaedellytykset Puola, Saksa, Skotlanti
Puunkorjuun toimintaympäristö 2020
Globalisoitunut puunhankinta kuitupuu, sahatukit ja
energiahake kasvatetaan ja korjataan/kuljetetaan ympäri maapalloa
korjuumenetelmät harmonisoituneet
Metsäkoneyritykset toteuttavat kaikki metsäoperaatiot vastuut laajentuneet nykyisestä kattaen kaikki
metsäoperaatiot metsän uudistamisesta päätehakkuuseen
Metsänomistajuus stabiloitunut Metsäomaisuus palautettu alkuperäisille
omistajilleen Itä-Euroopassa Venäjän metsänvuokrauskäytännöt vakiintuneet Muilla mantereilla metsäyhtiöiden hallussa on
entistä suurempia istutusmetsiä
Puunkasvatus ja –korjuu siirtymässä istutusmetsiin tasakokoiset puustot vähän
ympäristörajoitteita (biodiversiteetti, maaperävauriot, monikäyttö)
yksinkertainen logistiikka
Langattomat tietoverkot kattavat koko Euroopan jatkuva yhteys korjuukaluston ja metsäkonttorin
välillä tiedonsiirtonopeudet nousevat 1000-kertaisiksi
Laaja vaihtelu fyysisessä toimintaympäristössä lämpötila: -40C -> +45C maasto-olosuhteet: kaltevuus, kantavuus, pinta korjattavassa puustossa valtava vaihtelu
Hakkuun koneellistamisaste EU-maissa 2004
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
120 %
SWE FIN IR
LGB N-L
BELDEN
ESTFRA
GERSAP
PORAUS
HUNTCH
LAT
ITA
POL
Slovak R
ep.
Slovenia
GRE
Lithu
ania
Cypru
sLU
XMalt
a
Mechanisation in cutting
Hakkuumenetelmien kehitys: Tavaralaji- vs. runkomenetelmä
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
num
ber o
f sol
d m
achi
nes/
year
Runkomenetelmä
TavaralajimenetelmäTeknisesti mahdollinen trendi
Nykyinen kehitystrendi
Visio 2020
CTL –menetelmällä korjataan suurin osa maailman puustosta
CTL –koneiden myynti 6 000 konetta/a 75% koneista valmistetaan Suomessa Suomi sektorin teknologiajohtaja Sektori työllistää 4 000 - 5 000 henkilöä
Suomessa
Case Puolahakkuumäärä n. 31 milj m3/a (kuoretta)
Hakkuun koneellistamisaste <5% Puusto pääosin hiekkamaalla kasvavaa
mäntyä yli 90% korjattavissa koneellisesti Metsähallitus omistaa metsistä 83 % Nykyinen korjuuyrittäjäkunta ei kykene
koneellistamaan korjuuta investointien rahoitusongelmien vuoksi
Case Puola
Metsätraktoreilla hyvä maine Hakkuukoneisiin suhtaudutaan varauksin
pelko työllisyysvaikutuksista Työturvallisuuden paraneminen vahva
koneellistamisen argumentti Koneyrittäjiä naapurimaista toimii jo
Puolassa Työnjohto ei ole tottunut koneellisen
puunkorjuun johtamiseen
Kuva Marcin Pisarek
Case: Saksa hakkuumäärä 51 milj. m3/a (kuoretta)
Saksa Yrityskoko on edelleen pieni
moottorisaha+skidderi/maataloustraktori + vinssi
1-2 konetta, vaimo hoitaa kirjanpidon Moderni koneurakointi alkoi 20 v. sitten
kuormaa kantavien metsätraktoreiden tullessa markkinoille
Hakkuusopimukset saadaan henkilökohtaisten kontaktien kautta (metsänomistajat + valtion metsänhoitajat)
Koneita käytetään yhdessä vuorossa korkeat tuntikustannukset
Katkonnan ohjausjärjestelmät sekä hankinnan ohjauksessa käytettävä langaton tiedonsiirto eivät käytössä laajasti
Metsäteollisuus keskittyy harvesteri + metsätraktori –yhdistelmä
yleistyy järeä laatulehtipuu moottorisahakorjuuna
Puuhuutokaupat yleistymässä, suhteisiin perustuva käytäntö väistymässä
Haasteita Kuljettajien koulutus vähäistä Yksityisten metsänomistajien mobilisointi Puutavaralajien määrä lisääntyy
Puunhankinnan ohjaus keskittyy Siirtyminen Suomen malliin Keskitetty puunkorjuun ohjaus Pelkona korjuutaksojen aleneminen
Skotlanti (hakkuumäärä 8 milj. m3 (kuoretta, koko Britannia)
Aboyne / harvennus
Skotlanti (Röser & al.)
Knokkando – avohakkuu
Puunkorjuu tapahtuu lähes yksinomaan istutusmetsistä
Korjuu on koneellista, kuten Suomessakin Korjuuolosuhteet poikkeavat suomalaisista
maaperän heikko kantavuus (turvemaat) mäkisyys korjattava puusto erittäin tiheää
Hakkuun tuottavuus ja kustannustaso lähellä Suomalaista tasoa
Skotlanti
Skotlanti, hakkuun tuottavuus avohakkuulla
0
5
10
15
20
25
LP1 (93) LP2 (101) LP3 (124) LP4 (142) LP5 (178) LP6 (208)
Sample plot and stem size, dm3
m3 /
h E15E0
Skotlanti, hakkuukustannus avohakkuulla
0.0
5.0
10.0
15.0
20.0
25.0
30.0
0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6
Stem size, m³
Logg
ing
cost
, €/m
³
E15 = E0*1.39
Metsäenergian korjuu nostaa työmääriä n. 30% Euroopassa
0
100
200
300
400
500
600
700
Fellerbunchers
Forwarders Chippers Chip trucks
Ann
ual s
ales
, mill
. €
Whole EUManufactured in Finland
Metsänhoitotyöt koneellistetaan
Päätelmiä Yrittäjävetoinen puunkorjuu on arkipäivää
Euroopassa Tottumattomuus konekorjuuseen rajoittaa
tehokkaiden työmenetelmien käyttöä ja alentaa tuottavuutta
Maakohtaiset erot ovat suuria, mutta harmonisoitumassa metsänomistus korjuuolosuhteet metsäteollisuus
Päätelmiä Puuta käyttävä teollisuus
siirtynyt/siirtymässä globaalien yritysten haltuun Jalostuslaitosten puunkäsittely perustuu
CTL-teknologiaan Suomalaisilla puunkorjaajilla kova maine
Euroopassa Korjuumarkkinoille lähteminen vaatii
maakohtaisen tarkastelun Varauduttava toimimaan useissa maissa
Rakentaa metsäsektorin tulevaisuutta Rakentaa metsäsektorin tulevaisuutta tutkimuksen keinointutkimuksen keinoin
top related