verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa oppimisen tueksi

Verkostoja, parvia ja sosiaalista mediaa

oppimisen tueksi

Harto Pönkä, 22.02.2012, Kuopio

http://xkcd.com/802/

Lähde: Tuija Aalto, 2011, Suomalaiset verkossa -tutkimus: Netin käyttömotiivit Yle Internetin asiakasymmärryksen tukena, http://www.slideshare.net/Tuija/netin-kyttmotiivit-yle-internetin-asiakasymmrryksen-tukena

Kuvat: http://www.flickr.com/photos/harto/sets/72157628093339378/with/6330446408/

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.

Yhteisöllinen oppiminen

• ”Tilanne, jossa kaksi tai useampi ihminen oppii tai pyrkii oppimaan jotakin yhdessä.”(Dillenbourg, 1999)

• Keskeistä on yhteinen tavoite oppia jotakin ja kognitiivisten ponnistelujen jakaminen. Tämä erottaa yhteisöllisen oppimisen perinteisestä yhteistyöstä ja työnjaosta (myös sosiaalisessa mediassa!)

Yhteisöllinen tiedonrakentelu

• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)

• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.

• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!

Sosiaalinen media on prosessi, jossa ihmiset jakavat tietoa ja muodostavat yhteisiä merkityksiä web-palveluiden avulla.

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.

Sosiaalinen verkosto - suora yhteys

Tieto leviää verkoston kauttaHenkilö A julkaisee jakaa uutta

sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)

• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä

suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

Kuulostaa hienolta, mutta miten sitä käytetään opetuksessa?

1. Vaihe

• Valitse yksi itsellesi tuttu sosiaalisen median palvelu, jolle näet pedagogisesti järkevän käyttötarkoituksen

• Esimerkiksi kurssin yhteinen blogi tai wiki• Ensimmäisellä kerralla on turha hamuta liikoja

– Mahdollisuuksia riittää, mutta keskity johonkin– Pidä työskentely omissa käsissäsi

• Kerää palautetta ja arvioi, miten onnistuit

Aloita jostakin tutusta ja helposta

https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

Kurssiblogit

• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.

• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.

• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.

• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.

• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

2. Vaihe

• Kehitä opetusta aiemman pohjalta• Siirrä lisää vastuuta oppijoille• Esimerkiksi jos viimeksi oli kurssin yhteinen blogi,

seuraavaksi voidaan sen lisäksi perustaa opiskelijoiden henkilökohtaiset blogit

• Ota käyttöön myös jokin uusi sosiaalisen median palvelu, joka sopii kurssin työskentelyyn– Esimerkiksi miellekarttaohjelma, sosiaaliset kirjanmerkit

tai mikroblogi

Vähän enemmän ja paremmin

Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

Blogi

http://www.23asiaa.net/

Blogi

http://www.23asiaa.net/

KurssiblogiKurssin dokumentointi ja yhteinen työtila

Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen

Tiedon ja kokemusten jakaminen

http://www.mindmeister.com/

http://www.mindmeister.com/

Käsite- ja miellekartat Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet

Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen

http://docs.google.com/

http://docs.google.com/

Jaetut dokumentitToimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla

Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja

Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

Ryhmän sisäinen keskustelukanava

http://sometime2011.purot.net/

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

http://sometime2011.purot.net/

WikiYhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua

Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen

• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus– Palaute-/vuorovaikutuskanava– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat jne.– Kurssin kotisivuna

• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”

Wikien käyttötarkoituksia

3. Vaihe

• Sosiaalisen median palvelujen avulla on mahdollista rakentaa loputtomasti erilaisia oppimisympäristöjä

• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti

• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta• Edelleen: muista perusteet, OPPIMINEN!

Sosiaalisen median oppimisympäristö

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi,

tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisen seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen

(Pönkä & Impiö, 2009)

http://develope.wordpress.com/

YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ

Sosiaalinen media työskentely- ja

oppimisympäristönä

• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”

– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet

• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?

Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

Some-palvelujen pedagoginen käytettävyys

• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)– Sosiaaliset verkostot– Verkkoyhteisöt– Parvet– Ryhmät

• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa

• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa

Ryhmistä massapalveluihin

• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista

• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden RSS-syötteet, widgetit ja linkit

• Seurantasivun kautta on helppo seurata verkkotyöskentelyä

Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena

Muutos ”perinteiseen” verratttuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

Niina Impiö ja Harto Pönkä, 12.04.23etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com

Esimerkki tähtimallista

Seuranta-/kotisivu,aikataulut, materiaalit, tehtävät ja osallistujat

Kurssin wiki

Yhteisöllinen työskentelyRyhmien wiki-työtilat

Tiedon prosessointija visualisointi

MindMeister

Kurssin aikataulutGoogle Calendar

LuentomateriaalienjakaminenSlideShare

Vertaistuki ja keskusteleminen

Facebook-ryhmä tai keskustelusivu wikissä

Oppimisen reflektointiOpiskelijoiden blogit

4. Vaihe ja siitä eteenpäin

• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja

• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.

• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa

• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin

Yhteisöresurssit

Yhteisöresurssit

http://puutarha.net/index.asp?s=/keskustelu/keskustelu.asp?id=1531

http://twitter.com/hponka

http://www.tweetdeck.com/

• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa• Mitä se on:

– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät– osallistun keskusteluihin– saan tietoa– välitän tietoa– jaan tietoa– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”

Twitterin hyötyjä

https://www.facebook.com/Senjaopettaa

Kurssin yhteinen blogi tai wiki

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Suunnittele oppimispolku

• Oppiminen on prosessi, joka voidaan kuvata oppimispolkuna

• Opettajan tehtävänä on suunnitella, mitä vaiheita ja etappeja polulla on

Arviointi

Aloitus

Palaute ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

Oppimisprosessin arviointi

• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen

• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä tapahtui– Ryhmien keskustelut (määrä ja laatu)– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista (esim.

wikisivun tai miellekartan versiot)– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe– Opiskelijoilta saatu palaute ja muut lisätiedot– Opettajien havainnot

• 1) Aseta tiedot aikajanalle,2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet

Tavallisia kompastuskiviä

• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset

ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö• Kuormittavuus vs. motivaatio/itsesäätelytaidot

Sosiaalisen median haasteet opetuksessa

”Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.”

- Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja

http://www.ustream.tv/recorded/3848950

Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

16-vuotiaan lukiolaistytön isä kertoo:

Käsittämätöntä, että koneella on vuodet seilattu netissä, mutta siinä matkan

varrella ei ole tarttunut mitään muita taitoja. Ilmeisesti kone päälle, klikkaa

firefoxia ja kirjoita facebook riittää nykynuoren osaamistasoksi. Sitten kun

tenttasin, että eikö teillä ole koulussa ATK:ta, niin ei kuulemma ole, kun

olettavat muutenkin osaavan. Ylä-asteella olisi ollut, mutta meidän

teinin mielestä jyrsijän hoito, puutarhanhoito ja laulutunnit oli parempi

sijoitus tulevaisuuteen kuin ATK.

Lähde: http://www.facebook.com/groups/237930856866/10150419958556867/

”

• Sopimuksen tekeminen vaatii lain mukaan vähintään 18 vuoden ikää (oikeustoimikelp.).

• Useita sosiaalisen median palveluita saa käyttää myös alaikäiset huoltajan suostumuksella.

• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se vastaa oppilaiden sijasta.

• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita (=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.

Mitä palveluita oppilaille?

Some-palvelujen ikärajoja

• Googlen palvelut– Googlen käyttäjätunnuksen luonti ja Google+: 13 vuotta– Google Docs, Blogger, Picasa: 18 vuotta– Google Apps for Education, oppilaiden käyttö opettajan vastuulla

http://www.google.com/a/help/intl/fi/edu/index.html • YouTube: 13 vuotta• Facebook: 13 vuotta• WordPress: 13 vuotta • Ning: 13 vuotta• Flickr: alle 13 vuotias vain perhetilin kautta• Second life: 13 vuotta• Twitter: ei ikärajaa• Qaiku: ei ikärajaa• Purot.net: ei ikärajaa• Everloop, < 15 vuotta (vanhemman luvalla)• Habbo, 10 vuotta (vanhemman luvalla)• IRC-Galleria, 12 vuotta (osittain vanhemman luvalla

Lähteenä mainitut palvelut sekä ttp://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/taulukko_sosiaalisen_median_palveluiden_kayttoehdoista

• ”Vaati melkoista rohkeutta viedä alaikäisiä oppilaita julkiseen verkkopalveluun”

• Onko vanhemmilta kysytty ja saatu lupa?– Lupa kannattaa pyytää jokaisen lukuvuoden alussa– Lisää aiheesta:

http://www.opettajantekijanoikeus.fi/2012/02/tarvitaanko-vanhempien-lupa-oppilaan-verkko-opiskeluun/

• Mitä oikeuksia oppilaiden tekemistä teoksista luovutetaan palvelun ylläpitäjälle?

• Kuka ylläpitää palvelua? Mistä saadaan apua tarvittaessa?

• Mitä tehdään, kun työskentely päättyy?

Muuta huomioitavaa

Netiketti ja somen etiikkaa

Keskustele oppilaidesi kanssa:Mikä on netissä oikein

ja mikä väärin?

• Älä puhu pahaa muista.• Kuuntele ja pyri ymmärtämään muita.• Kirjoita rehdisti omalla nimelläsi – seiso sanojesi takana.• Pyydä anteeksi, jos mokaat. • Joskus voi olla hyvä syy muokata tai poistaa omia viestejään. • Kiitä palveluksista.• Rajaa avoimuutesi ja kunnioita muiden asettamia rajoja.• Netissä on vaikea edustaa vain itseään.• Älä jätä verkkoon sellaista, mihin et halua törmätä

tulevaisuudessa.

Netiketin alkeet

Identiteettiä ei voi varastaa, eikö niin?

• ” Sosiaaliseen mediaan voidaan laittaa herjaavia kommentteja, joilla on paljon tykkääjiä ja peukuttajia. Tehdään ihminen naurunalaiseksi tai julkaistaan kuvia ja tekstejä, jotka esittävät hänet kielteisessä valossa. Tai sitten online-chateissa kyseessä voi olla suora, sanallinen kiusaaminen. ”

• ” Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa. Olisi tärkeää puhua lapsille siitä, mitä nykyajan viestintävälineillä voi tehdä. Pitäisi korostaa, tekisikö lapsi saman myös oikeassa elämässä. ”

Nettikiusaaminen

Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=72168

Lähde: http://disqus.com/research/pseudonyms/

Miten sananvapautta käytetään netissä?Mitä minun nimelläni löytyy netistä?

Osa kuvaa, jossa on esitetty tekijänoikeuslain sisäiset viittaukset, http://tkvk.org/tekol.html (public domain)

Tulevaisuuden koulu?

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Facebook yleistyy

Suomessa

Web 2.0 -käsite

Sosiaalisen median käsite

?

Netistä suomalaisten tärkein media (eMedia 2011)

Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita

(Tilastokeskus 2011)

Internetin kehitys

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Facebook yleistyy

Suomessa

Web 2.0 -käsite

Sosiaalisen median käsite

Tietoyhteiskunnan toimintasuunnitelma vuosille 2010-2020

(arjentietoyhteiskunta.fi, viimeksi päivitetty 2010)

Perusopetuksen opetussuunnitelman

perusteet 2004(TVT-taidoista

mainitaan tiedonhaku)

Seuraava OPS-uudistus 2016?

?

Tietokoneet yo-kirjoituksiin 2017?

Netistä suomalaisten tärkein media (eMedia 2011)

Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita

(Taloustutkimus 2011)

TVT:n opetuskäytön tutkimus (CSCL)

Suomi on 30. sijalla YK:n kansalaisten sähköisiä

osallistumismahdollisuuksia mittaavassa indeksissä

TVT:n opetuskäyttö Suomessa

Internetin kehitys

Millaisena haluaisit nähdä omankoulusi 10 vuoden päästä?

1. Etelä-Korea2. Australia3. Espanja4. Uusi-Seelanti4. Iso-Britannia6. Japani6. USA8. Kanada9. Viro9. Singapore10. Bahrain12. Malesia13. Tanska

14. Saksa15. Ranska15. Alankomaat17. Belgia18. Kazakstan19. Liettua20. Slovenia21. Itävalta21. Norja23. Kypros23. Ruotsi25. Kroatia26. Kolumbia

26. Irlanti28. Kirgistan28. Mongolia30. Suomi (2008: 45.)

30. Israel 32. Kiina32. Meksiko34. Chile34. Malta36. Guatemala36. Unkari36. Uzbekistan39. Bulgaria,

Nicaragua, Tunisia

Kansalaisten sähköiset osallistumismahdollisuudet (YK)

United Nations E-participation Index 2010, http://www2.unpan.org/egovkb/global_reports/10report.htm

http://prezi.com/zvdswrxcxazu/tulevaisuuden-koulu-kuten-sen-koen/

Tehkää koulukohtainen ohjeistus/suunnitelma/OPS

sosiaalisen median käytöstä, jonka tekemiseen kaikki pääsevät mukaan.

(Suljettu ryhmä, jäsenet voivat lisätä uusia jäseniä)

https://www.facebook.com/groups/294806730537020/

Sometu (verkosto ja yhteisöpalvelu) Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen

Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan

http://sometu.ning.com/

Ryhmätyöskentely

• Jakaannutaan 3-5 hengen ryhmiin• Aluksi:

– Päättäkää ryhmässä yksi mielestänne päivän tärkein teema tai kysymys

– Valitkaa isäntä tai emänä työskentelypisteellenne• Kiertävä Learning cafe –työskentely:

– Keskustelua työskentelypisteen aiheesta– Isäntä tai emäntä tekee muistiinpanoja wikiin– Pisteitä vaihdetaan myötäpäivään 5-10 min välein

• Lopuksi yhteenveto (pisteiden isännät/emännät)

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!