lehti eläinten asialla 3/2014

jo-anne mcarthur

kuvaa eläimen kärsimystä ja onnea

Eläinsuojelukeskus tuulispääloomus

Eläinsuojelulain uudistukselta loppuu aika

muuttaa eläin­asenteita Virossa

Kuluttajavalintoihin vaikuttaminen on

eräs syy sille, miksi turkistarhausta vastaan

kampanjoidaan juuri syksyllä.

2

Kam

pa

njakuulumisia

Kampanjakuulum

isia

tekstimarianna lammi

kuvaingimage

Kohti turkistarhatonta Suomea

K esäkuussa 2013, yli vuoden mittaisen uurastuksen ja 70 000 kansalaisaloiteallekir-

joituksen jälkeen, Suomen edus-kunta valitettavasti päätti, että tur-kistarhaus saa toistaiseksi jatkua. Vaikka lopputulos oli pettymys, oli Turkistarhaton Suomi -kam-panja menestys: turkistarhauksen epäkohdat saatiin osaksi julkista keskustelua. Samalla kymmenet kansanedustajat yli puoluerajojen lupasivat, että turkiseläinten olo-suhteita parannetaan Suomessa.

Lokakuussa Animalia muistut-taa kansanedustajia heidän lupauk-sestaan ja aktivoi turkiskampanjan. Animalian tavoite on ennallaan: haluamme kieltää turkistarhauksen Suomessa vuoteen 2025 mennessä.

Tällä kertaa nostamme kam-panjassa esiin sen valitettavan tosi-asian, että Suomi on yksi maailman suurimmista turkistarhausmaista. Maamme on myös eräs tärkeim-mistä turkislobbaajista maailmalla. Kaiken lisäksi suomalainen turkis-bisnes on myös kansainvälistä: Suomesta viedään siitoseläimiä ulkomaille, ja suomalaiset turkis-tarhaajat omistavat turkistarhoja Virossa.

Julkkiksia ja talvivaatteitaSyksyllä uutta potkua saavassa Turkis tarhaton Suomi 2025 –kampanjassa Animalia marssittaa esiin joukon tunnettuja suomalai-sia, jotka antavat äänensä eläinten puolesta. Turkistarhausta vastus-tavat julkkikset esiintyvät valo-kuvissa itse muotoilemansa viestin kanssa. Mukana on urheilijoita, muusikoita, näyttelijöitä, muoti-suunnittelijoita, akateemikkoja ja kulttuurivaikuttajia, jotka tietävät, että kärsimys ei pue ketään.

Kuluttajavalintoihin vaikut-taminen on eräs syy sille, miksi turkistarhausta vastaan kampan-joidaan juuri syksyllä. Talvivaate-mainonta alkaa loppusyksyllä, ja tänäkin vuonna on odotettavissa turkissomisteiden käyttöä niin ta-keissa ja kengissä kuin asusteissa. Kampanjassa muistutamme, että pienet turkispampulat saattavat näyttää viattomilta koristeilta, mutta tosiasiassa 90 % turkis-eläimistä tapetaan juuri turkis-somisteiden takia.

Kampanjointia syksystä jouluun

Turkiskampanjointi alkaa loka-kuussa kansainvälisellä eläinten viikolla ja jatkuu vuoden loppuun. Silloin julkaistaan turkistarhaus-asetustyöryhmän laatima uusi asetus turkistarhaukseen kohdis-tuvista muutosehdotuksista. Ani-malia kommentoi lopputulosta sen julkaisemisen jälkeen, mutta

jo nyt on selvää, että muutokset eivät ole riittäviä – Suomessa ei jatkossakaan noudateta tiukimpia turkistarhausta koskevia eläinsuo-jelulakeja.

Vuodenvaihteen jälkeen tur-kistarhauskysymys siirtyy osaksi eduskuntavaalikampanjaa.

Tule mukaan!Turkistarhaton Suomi -kampan-jointi keskittyy asennemuutok-seen ja näkyviin kampanjaviestei-hin. On tärkeää, että jäsenemme ovat koko tämän ajan mukana te-kemässä kampanjaa näkyväksi ja kuuluvaksi!

Kampanjaa voit tukea monin tavoin. Esimerkiksi kampanja- avauksessa sytytetään ympäri Suomea kynttilöitä turkiseläinten muistolle. Kynttilämielenilmaus on samalla varainkeräystapahtuma, joka halutaan tänä vuonna toteut-taa kaikkialla Suomessa samaan aikaan. Ole yhteydessä Animalian toimistolle, jos haluat toteuttaa kynttilämuistohetken omalla paik-kakunnallasi! Lisätietoja saat kam-panjavastaavaltamme Mariannalta, marianna.lammi@animalia.fi.

Muistathan myös, että kampan-jointi ei olisi mahdollista ilman lahjoittajiamme. Voit tukea kam-panjaamme tekemällä lahjoituk-sen tilillemme. Lahjoitustiedot löytyvät osoitteesta www.animalia.fi/lahjoita.

animalian työ turkistarhauksen lakkauttamiseksi saa uutta vauhtia syksyllä.

3

02 0406091012

Pääkirjoitus

V iime kesän ilmiö oli hei-näkuisten ennätyshelteiden

ihmettely. Moni nauttii ja osa ah-distuu kuumista ilmoista. Maassa, jossa pitkiin kuumiin jaksoihin ei ole totuttu, kuumat säät aiheutta-vat joka tapauksessa erityisrasitteen eläimille.

Koirille vaarallisista kuumentuvista autoista on varoiteltu kauan. Otsi-koihin pääsi myös luonnon varaisten eläinten ahdinko epätavallisen kuu-man heinäkuun aikana. Sen sijaan tuotantoeläinten tilannetta ei valta-medioissa juuri pohdittu.

Kuumat kelit aiheuttavat mer-kittäviä ongelmia myös esimer-kiksi sikataloudessa. Lämpötilan nousu tuotantotiloissa saattaa joh-taa muun muassa hännänpurennan käynnistymiseen. Eläinkuljetukset ovat entistä rankempia, mikäli läm-pötilaa ei saada pidettyä kurissa. Jo kevään kuumat jaksot aiheuttivat ongelmia turkistarhoilla, juuri tii-neys- ja penikointiaikaan.

Epätavalliset lämpötilat harmit-tavat ihmisiäkin, mutta useimmilla meistä on mahdollisuus siirtyä sie-dettävämpään tilaan, kävellä tuuli-sempaan paikkaan tai ottaa kylmä suihku. Perinteisessä maataloudes-sakin vastaava on mahdollista esi-merkiksi laiduntaville eläimille ja ulkona eläville sioille. Yhä suurempi osa tuotantoeläimistä on kuitenkin suljettu tiloihin, joissa niiden mah-dollisuus lieventää olotilaansa on käytännössä olematon. Ne elävät juuri siinä tilassa johon ihminen on ne sijoittanut, vallitsevan lämpötilan ja ihmisten armoilla.

Eräs erityinen eläinryhmä sai kuluneena kesänä paljon huomi-ota: Särkänniemen delfiinit. Sirkus-eläinten käytöstä luopuminen on tervetullut kansainvälinen ilmiö. On outoa, että Suomessa on vielä

teksti salla tuomivaara • kuva vesa saarinen

Kannen kuva: jo-anne mcarthur

Sisällys3/2014

jäljellä delfinaarion kaltainen lai-tos, jossa älykkäitä ja monipuolisen sosiaalisen yhteisön omaavia ni-säkkäitä pidetään pienessä betoni-altaassa viihdetarkoituksessa. Sär-känniemi vetoaa laitoksen kasva-tukselliseen arvoon. Toivon itse elä-väni pian maassa, jossa ihmiselle ei opeteta, että tuntevia ja monipuoli-sesti kokevia olentoja voisi ihmisen iloksi vangita vastaaviin oloihin.

Oma helteinen lomakauteni päättyi vierailuun uuden virolaisen eläinjärjestön Loomuksen kesäko-kouksessa Hiidenmaalla. Inspiraa-tiota omaan työhön tarjosi sen nä-keminen, miten eläinten aseman muuttamiseksi tehtävä työ leviää maailmalla. Meidän on Suomessa käännettävä puheet teoiksi, jotta emme jää tässä kehityksessä keski-sarjan maaksi.

Salla TuomivaaraAnimalian toiminnanjohtaja

Helle vaikuttaa myös eläimiin

Kohti turkistarhatonta Suomea

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Vieraskynä:Sirpa Pietikäinen

Eläinsuojelulain uudistus viivästyy

Tuottamaton, mutta arvokas

= kannessa

”Toivon itse eläväni pian maassa, jossa ihmiselle ei opeteta, että tuntevia ja monipuolisesti kokevia olentoja voisi ihmisen iloksi vangita vastaaviin oloihin.”

2

4

Kannen kuva: jo-anne mcarthur Sisällysluettelon kuvat: teppo lahti, sanni airaksinen ja jo-anne mcarthur

14

141820222324

2627283031

Ecce homo animalia – katso eläintä

Loomus aikoo muuttaa virolaisten eläinasenteita

reach – kemikaaliturvalli-suutta ja eläinkokeita

Albumiinista villavahaan – lisäaineet hallintaan

Kirja- ja dvd-vinkit

Marian Dawkins määrittelisi eläinten hyvinvoinnin uudestaan

Animalia testaa: vegaaniset proteiinilisät

Eläimen oikeudellisen aseman puolustaja

Vegepalsta: Smoothiesta on moneksi

Animaalit kautta maan: Animalian karhuryhmä

AnimaliaShop: Tue eläinsuojelutyötä shoppailemalla Animalian tuotteita!

20

5

ANIMALIA-LEHTI, 38. VUOSIKERTA

JULKAISIJA: Eläinsuojeluliitto Animalia PÄÄTOIMITTAJA: Laura Uotila, laura.uotila@animalia.fi TOIMITUSSIHTEERI: Vesa Saarinen, p. (09) 7206 5914 vesa.saarinen@animalia.fi TAITTO: Vera Liinasaari, vera.liinasaari@gmail.com OSOITTEENMUUTOKSET: Tarja Balding, p. (09) 7206 5911 tarja.balding@animalia.fi PAINOPAIKKA: Miktor Oy, Helsinki ISSN 0783-9170

ILMESTYMISAIKATAULU: Nro 1 helmikuu, nro 2 toukokuu, nro 3 syyskuu, nro 4 marraskuu. Seuraavaan numeroon tarkoitetun materiaa lin tulee olla perillä toimituksessa 13.10.2014 mennessä. AINEISTOT lähetetään lehti@animalia.fi tai osoitteella: Animalia-lehti, Suvilahdenkatu  4, 00500 Helsinki.

ILMOITUSMYYNTI: Ninni Pekkala, p. 045 7750 1570 ILMOITUSHINNAT: Katso ilmoitushinnat www.animalia.fi LISÄVELOITUKSET: Värierottelut veloitetaan erikseen, määräyspaikka korotus 20 %, liitteiden hinnat sovitaan erikseen. RAJOITUKSET: Etusivulla ei julkaista ilmoituksia. ALENNUKSET: Toistoalennus: 1. toisto 10 %, seuraavat 20 %, auktorisoidut mainos toimistot 15 %.

ILMOITUSTEN PERUUTTAMINEN: Peruutukset viimeistään seitsemän (7) vuorokautta aineiston jättöpäivän jälkeen toimitus sihteerille. REKLAMAATIOT: Kirjallisena 14 vuoro-kauden aikana ilmes tymispäivästä lukien. IRTONUMEROMYYNTI: Akateeminen kirja kauppa.

ANIMALIA-LEHTI PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN LYHENTÄÄ JA MUOKATA JUTTUJA. Artikkelien lainaaminen eläinsuojelua edistäviin tarkoituksiin sallittu. Lähde mainittava.

TOIMISTO: Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki ASIAKASPALVELU: p. (09) 720 6590, päivystys ma–pe kello 10.00 –15.00 e-mail: animalia@animalia.fi internetsivut: www.animalia.fi.

JÄSENMAKSUT: Tukijäsen: 32 € / vuosi,vähävaraiset: 25 € / vuosi,nuorisojäsen (alle 18 v.): 20 € / vuosi,kuukausijäsen: 5 € / kk, ainaisjäsen: 640 €,yhteisöjäsen: 250 € / vuosi.Sampo 800018-2105644IBAN: FI71 8000 1802 1056 44SWIFT: DABAFIHHKirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi.

LAHJOITUKSET: Nordea 101130-260629IBAN: FI24 1011 3000 2606 29SWIFT: NDEAFIHH TESTAMENTIT: Tiedustelut, p. (09) 7206 5911, tarja.balding@animalia.fi

RAHANKERÄYSLUPA:Luvan myöntäjä: PoliisihallitusToimenpanoaika ja alue: 1.1.2013–31.12.2014 koko Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamattaPäätös nr ja pvm: 2020/2012/3189 19.10.2012

kiina lievensi kosmetiikan eläinkoepakkoakiinassa tuli heinäkuussa voi-maan säädös, jossa ei enää vaadita pakollisia kosmetiikan eläinkokeita Kiinassa valmistetuilta tai siellä pa-katuilta kosmetiikkatuotteilta. Maa-han tuotavat valmiiksi pakatut tuot-teet on sen sijaan yhä testattava eläimillä.

Päätös on eläinsuojelujärjestö-jen vuosien kampanjointityön tulos. Vaikka muutos ei poista kaikkia kos-metiikan eläinkokeita Kiinasta, ker-too se merkittävästä asennemuu-toksesta. Eläinsuojelujärjestöjen lopullisena tavoitteena on saada myös Kiinaan kaikkien kosmetiikka-tuotteiden eläinkoekielto.

koonnut laura uotila

Eläinteemat innostivat valokuvaamaan

A nimalia ja Porin lastenkulttuu-rikeskuksen Vähäx Valottaa – lasten

ja nuorten valokuvafestivaali järjestivät toukokuussa valokuvakilpailun lapsille ja nuorille. Kilpailun kolmeen kategoriaan lähetettiin yhteensä 76 kilpailutyötä.

Kilpailun aiheena oli ”Eläimet kes-kuudessamme”. Osallistujia pyydettiin vastaamaan töissään esimerkiksi siihen, millainen on ihmisen suhde eläimeen tai kysymykseen siitä, millaisia oikeuksia eläimellä on.

Kilpailun tuomariston tähti, valoku-vataiteilija Nelli Palomäki piti kilpailun aihetta tärkeänä.

”On tärkeää, että lapsille puhutaan näistä, joskus hankalistakin, asioista jo varhain”, Palomäki kertoo.

Kilpailun taso ilahdutti tuomaristoa. Kilpailutyöt olivat kauttaaltaan teknisesti ja esteettisesti hyviä. Samoin tehtävän-antoa oli noudatettu hyvin.

”Kilpailun kuvat olivat kokonaisuu-dessaan korkeatasoisia, ja palkittavien kuvien valinta oli yllättävän vaikeaa. Eri-tyisen hienoa oli huomata, että osallistu-jat olivat pohtineet syvällisesti ihmisen ja eläimen välistä suhdetta sekä omaa suh-dettaan eläimeen”, kertoo kilpailuraadissa mukana ollut Animalian hallituksen jä-sen, kulttuurituottaja Iiris Rautiainen.

Kilpailutöihin ja tuomariston kom-mentteihin voit tutustua tarkemmin Ani-malian sivuilla osoitteessa animalia.fi/va-lokuvauskilpailu/voittajat

animalia otti osaa Rosa-”broilerin” kiertueeseen elokuisessa Helsingissä. Kiertueella vaadittiin pakollisia tuotantotavasta kertovia merkintöjä broilerinlihaan. Mer-kinnöillä halutaan taata, että ku-luttaja saa varmuuden siitä, mi-ten broilerin liha on tuotettu. EU- komissio käsittelee asiaa syksyn aikana.

39Days4Rosa-kiertue kattoi 21 eu-maata ja kesti 39 päivää. Rosa-hahmoa esitti kolme eläinsuojelu-aktiivia. Voit tukea kampanjaa alle-kirjoittamalla vetoomuksen osoit-teessa labellingmatters.org/rosa.

lapset ja nuoret poh­tivat eläinsuhdettaan animalian ja porin lastenkulttuuri­keskuksen yhteisessä valokuvakilpailussa.

teksti: kanerva pelli

rosa­broileri vaati tuotantotapa­ merkintöjä

6

Ajankohtaista

”Vaikka delfiinien olosuhteita yritet­täisiinkin kehittää, niiden vankeudessa

pitäminen on periaatteellisesti

ongelmallista nykyaikana. Sirkuksessa

pidetyistä villi­eläimistäkin on

luovuttu, ja tämä on seuraava askel.”

– Ympäristöministeri Ville Niinistö, YLE 21.7.2014

Alle 12- vuotiaiden sarjan voittaja Riikka Oilio, 11 v. ”Kissanpäivät”

16-20 – vuotiaiden sarjan voittaja Karoliina Kivistö, 20 v. "Intiaani"

5 suomalaismeppiä sitoutunut edis­tämään eläinten hyvinvointia

toukokuun lopussa valittuun europarlamenttiin kiri kaikkiaan viisi suomalaista, jotka allekirjoittivat Eläin-ten hyvinvointi –sitoumuksen. Uusista suomalaismepeistä eläinten hyvin-vointia ovat sitoutuneet edistämään Heidi Hautala (vihr.), Liisa Jaakonsaari (sd.), Merja Kyllönen (vas.), Sirpa Pie-tikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.).

Eläinten hyvin-vointi -sitoumus on osa Anima-lian, SeY Suo-men Eläinsuo-jeluyhdistysten liiton ja Euro-group for Ani-malsin kampanjaa, jonka tavoitteena on eläinsuojelun edistäminen ja eläinten parempi hyvinvointi Euroopassa.

suomen koe­eläin­määrät ennallaanvuonna 2013 Suomessa käytettiin lähes 173 000 koe-eläintä. Laskua edelliseen vuoteen oli hieman yli 5 000 eläintä. Eniten väheni rot-tien ja kalojen käyttö. Kasvua sen sijaan oli mm. hiirien ja lampaiden määrissä.

Tutkimuskäytössä, eli kudosnäyt-teiden vuoksi tapettavien eläin-ten ryhmässä, käytettiin runsaat 40 000 eläintä enemmän kuin vuonna 2012. Sen sijaan muussa käytössä, eli mm. geenimuunnel-lun kannan ylläpitoon käytettävissä tai siitoseläimissä, nähtiin 100 000 eläimen pudotus. Muutos selittyy kalojen käytön vähenemisellä. Kaik-kiaan tutkimus- ja muussa käytössä tapettiin yli 165 000 eläintä.

13-15 – vuotiaiden sarjan voittaja Ria Gustafsson, 14 v. "Kuuntelija"

kesäkiertue lähes 50 tapahtumassaanimalia kiersi kesän aikana ahkerasti pitkin Suomea. Kesäkier-tueen teemana olivat koe-eläimet, ja kaikkiaan koe-eläintietoutta jaet-tiin lähes 50 tapahtumassa eri puo-lilla Suomea.

Kiertueen aikana ihmisillä oli mahdollisuus lähettää kansan-edustajille vetoomuskortteja, joilla vaadittiin tavoiteohjelman laatimista koe-eläinten määrän vähentämiseksi Suomessa sekä lisärahoitusta eläin-kokeettomien menetelmien tutki-mukselle. Kortteja lähetettiin kesän aikana noin 6000 kappaletta.

lue lisää sivulta

elainpolitiikka.fi.

taija

rin

ne

Sanottua

7

Ajankohtaista

animaliaan perustettiin kesän alussa valaiden, delfiinien ja pyöriäisten asiaa ajava valasryhmä. Vaikka ryhmän toiminta on vielä alkumetreillä, on se jo ehtinyt ottaa kantaa valaiden oikeuksiin järjestämällä Freedom for dolphins and whales -päivän heinäkuussa Turussa. Valasryhmän perustaminen oli nyt ajan-kohtaista, kun keskustelu muun muassa miekkavalaiden ja pullonokkadelfiinien pitämisestä delfinaarioissa käy kuumana sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Tervetuloa mukaan toimintaan! Ryhmän tavoittaa osoitteesta valasryhma@animalia.fi.

Eläinystävällisiä asianajopalveluja!

Linnankatu 2, 00160 HelsinkiPuh. 09 7269 6730, Fax 09 6227 6228

joonia.streng@strenglaki.fiwww.strenglaki.fi

Asianajotoimisto Streng Ky

Animalia sai valasryhmän

Aleksanterinkatu 3033100 Tampere • 03-2121479

eläinystävälliseenherkutteluun

Kasvis-ruoka-

aineksia

www.runsaudensarvi.net

Animalianjäsenkortilla

-5%alennusta

paras juttunumeron 2/2014 parhaaksi ju-tuksi äänestettiin artikkeli ”Jos ei hyväksy jotain, sitä ei pidä tukea!” sekä Jenni Haukion vieraskynäkir-joitus ”Tuska on tarpeen”. Kosme-tiikkalaukun arvonnassa onni suosi Soile Läätiä. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille äänestäneille!

Mikä on tämän lehden paras juttu?Kerro mielipiteesi 13.10.2014 men-nessä, niin olet mukana Animalia-paidan arvonnassa. Lähetä vasta-uksesi, paidan koko sekä malli (lady fit / unisex), nimesi sekä osoitteesi sähköpostitse lehti@animalia.fi (sähköpostin otsikko: Paras juttu 3/2014) tai postitse Animalia, Suvi-lahdenkatu 4, 00500 Helsinki.

Muista ilmoittaa uudet tietosi, jotta saat myös jatkossa lehden ja jäsenkirjeen it-

sellesi. Ilmoita muutokset: tarja.balding@animalia.fi tai puhelimitse: (09) 7206 5911.

Oletko muuttanut tai onko sähköposti osoitteesi muuttunut?

Free

imag

e.co

m

8

Ajankohtaista

E u-lainsäädäntö eläinten hyvin-voinnista on hajanaista ja kehitty-

mätöntä. Lainsäädännön piiriin kuuluvat esimerkiksi teuraseläinten kuljetukset, sirkuseläinten olot, eläinkokeet, porsi-vien emakoiden häkkikoot tai munivien kanojen tuotantotavan merkintä. Sitovan lainsäädännön ulkopuolella ovat esimer-kiksi lemmikit ja maitokarja.

Olemassa olevan lainsäädännön val-vonta on monin paikoin riittämätöntä ja etenkin minimilainsäädännön osalta jäsenvaltioissa tyydytään vain välttämät-tömään hyvinvoinnin tasoon. Eläinten aseman parantamisessa on siis paljon te-kemistä. eu:n toimia eläinpolitiikassa on-kin terästettävä ja tämä on ollut tavoit-teemme eläinten hyvinvointiryhmässä. Tulevalla parlamenttikaudella on monia parannuskohteita:  Puitedirektiivi eläinten hyvinvoin-nista. Se kattaisi kaikki eläinlajit ja toisi siten kaivattua lain suojaa monille eläin-ryhmille. Romanian koirien kohtelusta huolestuneille kansalaisille ei enää riit-täisi vastaus ”Tämä ei kuulu eu:n toimi-valtaan”.

Lemmikkieläinten eurooppalaisen tunnistusrekisterin luominen. Rekis-terin avulla jokainen kissa ja koira pys-tyttäisiin tunnistamaan esimerkiksi sirun avulla. Näin saadaan kiinni niin pentu-tehtailijat kuin vastuuttomat omistajat-kin, samoin kadonnut lemmikki voitaisiin palauttaa helpommin omistajalle.

Teurastusketjun kehittäminen. Vaikka eu sääntelee eläinten teurastus- ja kulje-tusolosuhteita, eläimet joutuvat viettä-

teksti sirpa pietikäinen

Miten EU pystyisi suojelemaan eläimiä tehokkaammin?

mään kuumissa, ahtaissa ja stressaavissa olosuhteissa epäinhimillisen pitkän ajan. Teuraskuljetuksille tulisi asettaa kahdek-san tunnin enimmäisaika ja teurastuksen hajauttamiselle tulisi luoda insentiivejä, jotta kuljetusmatkat lyhenisivät. Räikeä epäkohta tällä hetkellä on myös vienti-tuen antaminen elävien eläinten kuljet-tamiseen eu-alueen ulkopuolelle. Tämä tuki tulisi poistaa välittömästi.

Kloonauksen pitäminen pois elintar-viketuotannosta. Olin mukana vuonna 2012 neuvotteluissa, jotka kariutuivat parlamentin ja jäsen-valtioiden erilaisiin näkemyksiin siitä, mi-ten kloonaustekniikka pidetään pois elintar-viketuotannosta. Me parlamentin tiimissä vaadimme klooni-eläinten jälkeläisten kieltoa – eihän kukaan kloonaa possua teh-däkseen siitä arvokkaasta klooniyksilöstä italiansalaattia. Asia on taas pöydällä, kun komissio teki uuden ehdotuksen kloonauksesta elintarviketuotannossa.

Tuotantoeläinten olojen parantami-nen. Tuotantoeläimet ovat se ryhmä, jonka hyvinvointi on Euroopassa huo-noimmalla tolalla. Erityisesti maitokarjan hyvinvointi kaipaa eu-tasoista lainsää-däntöä, sillä nivelvaivat ja utaretulehduk-set ovat lisääntymässä ja lehmien elin-ympäristö kaipaa kohennusta.

sirpa pietikäineneuroparlamentaarikko (kok.)

”Tuotantoeläinten hyvinvointi on Euroopassa huonoimmalla tolalla.”

9

Vieraskynä

E läinsuojelulain uudis-tustyö on ollut käynnissä vuodesta 2010 alkaen. Työn etenemistä on hidastanut re-

surssipula: maa- ja metsätalousministe-riön kiireiset virkamiehet ovat valmistel-leet uudistusta lähinnä muiden töidensä ohella.

Uudistustyötä ohjaa syksyllä 2012 ase-tettu ohjausryhmä, johon kuuluu myös Animalian edustaja, toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara. Varsinai-sesta uudistustyöstä vastaa lakiuudis-tusta valmisteleva työryhmä. Tässä ryhmässä eläinsuo-jelujärjestöillä ei ole edustusta. Käy-tännössä lainvalmiste-lutyö tapahtuu pitkälti maa- ja metsätalousminis-teriön vastuulla, sen työntekijöi-den toimesta ja ministerin alaisuudessa. Kesän aikana maatalous ministeri vaihtui ja eläinsuojelujärjestöissä odotetaan kiin-

nostuneena, millaisella otteella uusi mi-nisteri Petteri Orpo (kok.) tarttuu lain uudistamiseen.

Valmisteluaika lopussaTyö- ja ohjausryhmiin kuuluu eläinsuo-jelujärjestöjen ohella jäsen tai jäseniä maa- ja metsätalousministeriöstä, oikeus-ministeriöstä, valtiovarain ministeriöstä,

Evirasta, Eläinten hyvinvointi-keskuksesta, Elintarvike-

teollisuusliitosta, Kulut-tajaliitosta, Päivittäis-

tavarakauppa ry:stä, mtk:sta, Eläinlää-käriliitosta, Kunta-liitosta, Suomen Turkiseläinten Kas-

vattajain Liitosta, Svenska Lantbruks-

producenternas Cent-ralförbundista, Lapin

aluehallintovirastosta ja tuotantoeläinten sekä seura- ja

harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvotte-lukunnista. Lisäksi ohjaus ryhmään osal-listuu eläinsuojeluasiamies Sari Salmi-

nen. Työryhmässä toimii asian tuntijana eläinten hyvin vointitieteen edustaja Laura Hänninen Helsingin yliopistosta.

Sekä työ- että ohjausryhmälle on myönnetty aikaa vuoden 2014 loppuun. Ohjausryhmällä on jäljellä kolme ko-kousta. Tätä kirjoitettaessa, elokuun alussa, vaikuttaa selvältä, että työstä ei tule valmista enää tänä vuonna, eikä laki-uudistusta siis saada aikaan ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Se, miten eläin-suojelulain uudistaminen jatkuu vaalien jälkeen, on täysin auki. Tähän vaikuttaa vaalien tulos ja se, mitkä puolueet istuvat seuraavassa hallituksessa.

Parsinavetat historiaan?Julkisuudessa eläinsuojelulakiuudistuk-seen liittyen on puhuttanut esimerkiksi ajatus eksoottisten lemmikkieläinlajien kaupan ja pidon rajoittamisesta sekä parsinavetoiden kieltämisestä. Ohjaus-ryhmässä on käsitelty yleisemmälläkin tasolla kysymystä eläinten kytkettynä pi-tämisestä. Samoin päätettäväksi tulee se, millä perustein tiettyjen eläinlajien pitä-mistä voidaan laissa rajoittaa.

teksti salla tuomivaara • kuvat petteri orpo, animalian arkisto

eläinsuojelulain kokonaisuudistus etenee erittäin hitaasti. työstä ei tule valmista ennen seuraavia eduskuntavaaleja.

Eläinsuojelulain uudistus viivästyy

10

Ohjausryhmä on pyytänyt eri eläinla-jien olennaisten käyttäytymistarpeiden määrittelemisessä apua tuotantoeläinten ja seura- ja harrastuseläinten hyvinvoin-nin neuvottelukunnilta. Neuvottelukun-nissa työ eri eläinlajien ja lajiryhmien olennaisimpien käyttäytymistarpeiden määrittelemiseksi on tällä hetkellä käyn-nissä.

Animalian keskeisimmät tavoitteet uudistuksessa liittyvät lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen, haittaa aiheuttavaan jalostukseen puut-tumiseen, kivuliaiden toimenpiteiden kieltoon ja sellaisten eläinlajien pidon kieltoon, joiden hyvinvointia ei voida riittävästi ihmisen hoidossa turvata. Nämä tavoitteet tarkoittavat esimerkiksi porsimishäkkien ja parsinavetoiden kiel-toa, nupoutuksen ja kastroinnin kieltoa ilman asianmukaista kivunhoitoa, turkis-tarhauksen kieltämistä ja lemmikki-eläinten niin kutsuttua positiivilistaa, jolla määritellään lemmikkieläimiksi so-veltuvat lajit. Lisäksi vaadimme kieltoa villieläinten käytölle sirkuksissa, mukaan lukien delfinaariot.

ohjausryhmässä on käsitelty tähän mennessä lähinnä seuraavia teemoja:

• Lain tarkoitus ja yleiset periaatteet

• Eläimen pitopaikka (alustava käsittely)

• Eläinten olennaisten käyttäytymis-tarpeiden määritteleminen

• Eläinten pitäminen näytteillä ja käyttäminen esityksissä sekä luvan- ja ilmoituksenvarainen toiminta

• Eläintenpitäjien yleiset pätevyys-vaatimukset

• Viranomaisia, valvontaa sekä hal-linnollisia pakkokeinoja koskevat pykäläluonnokset

• Eläinsuojeluvalvonnan organisaatio tulevaisuudessa, etenkin se, kuu-luuko valvonta kunnille vai valtiolle

• Parsinavetat

• Hevosten pilttuut ja koirien pito kytkettynä

• Porsimishäkit ja siemennyshäkit

lisää tietoa eläinsuojelulain kokonais­uudistuksesta:

Maa- ja metsätalousministeriö: www.mmm.fi/elainsuojelulaki

Eläinten hyvinvointikeskus: www.elaintieto.fi/elain-yhleskunnassa-complete/elaeinsuojelulaki-uudistuu.aspx

Eduskunta: lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/oikeudellinentieto/tietopaketit/uusi-elainsuojelulaki.htx

Animalian ja seyn eläinpolitiikka-sivut: elainpolitiikka.fi/elainsuojelulain-uudistus/

11

J oulukuussa 2012 Piia Ant-tonen päätyi sattumalta erään kanadalaisen eläinten turva-kodin nettisivulle. Päätös syn-

tyi siltä istumalta: Tuulispäästä tulisi sa-manlainen paikka.

Rescuekoti Tuulispää muuttui Eläin-suojelukeskus Tuulispääksi yhdistyksen perustamiskokouksessa helmikuussa 2013.

“Tuolloin eläinoikeusasiat alkoivat pyöriä mielessäni. Halusin aktivoitua, en vain katsoa sivusta”, Anttonen sanoo.

teksti ja kuvat taija rinnePiia Anttosen kuva noora mäkilä

tuulispäästä kodin saa myös romuluinen ja raihnainen eläin.

Ennen eläinsuojelukeskuksen perus-tamista Anttonen oli asunut tilalla jo useamman vuoden. Syy paikan ostami-selle oli haave omasta hevosesta. Pian tilalle muuttikin Jimi-hevonen, joka oli jäänyt vanhemman pariskunnan aino-aksi hevoseksi. Sitten Jimille alettiin et-siä kaveria.

“Kävin katsomassa muutamaa he-vosta. Toinen oli kaunis, valkoinen ja puoliverinen ja toinen romuluinen, monessa kodissa kiertänyt, vanha läm-minverinen. Ihastuin siihen valkoiseen,

TUOTTAMATON, mutta arvokas

Lady, Elli ja Siru ovat entistä lihalammaskarjaa.

12

ällä vedellä, ruokimme ja juotimme sen. Osku oli heti tosi kiltti ja tietenkin silloin vielä myös paljon pienempi kuin nyt!”

Osku teki samana iltana itselleen pe-sän ja asettui sinne lepäämään.

Eläimen oikea olemusTuulispään tehtävänä on toimia ensisijai-sesti tuotantoeläinten turvakotina. Sen lisäksi Tuulispää levittää tietoa eläinten oikeuksista tilavierailujen avulla.

“Täällä ihmiset näkevät, miten tuo-tantoeläimet käyttäytyvät, kun niillä on mahdollisuus toteuttaa luontaista käy-töstään. Tuulispäässä ollaan eläinten kanssa lajina muiden lajien joukossa, eikä niin, että ihminen tirkistelee eri-laisia eläimiä aidan takaa. Haluan myös kertoa, miten eläimet joutuvat tuotan-nossa elämään ja herätellä ihmisiä miet-timään omaa eläinkuvaansa.”

Tuulispää on yhdistys, johon on voinut liittyä kesästä saakka. Jäseniä on tullut jo yli sata. Toiminnan kasva-essa tilalle avautuu myöhemmin myös kauppa, eläinsuojelumuseo sekä ve-gaanikahvila.

Lisätietoa: www.tuulispaa.org.

tilavierailulla kohdataan yksilöitä

tuulispäässä vieraileva koh-taa varsinaisen lajien suurperheen. Pihatossa elävät lampaat, vuohet, hevoset, lehmät ja siat, tallissa ka-nat, kukot, sorsat, kanit ja marsut.Kaikki elävät sovussa. Jokaisella on oma tarinansa.

Ensimmäisinä pihattoon astuvia vieraita tervehtivät uteliaat lam-paat Lady, Elli, Siru ja Aamu, jotka työntävät kilvan päänsä ihmisten syleihin rapsuteltaviksi. Lampaat ovat alun perin lihalammaskarjaa, mutta saivat onnekseen loppuelä-män kodit Tuulispäästä.

Vuohista erityisesti Anselmi jää monen mieleen. Piia Anttosen mukaan hassun Anselmin oppii to-dellakin tuntemaan jokainen tilalla vieraileva.

”Se haluaa olla kaikessa mukana ja kokeilla, mitä kaikkea voisi pus-kea.”

Valtavan kärsänjäljen useimpien sydämiin jättää villisika Osku, joka pinkaisee tallista pihalle uusia tut-tavuuksia tutkimaan. Ihailijoiden ei tarvitse kauaa sikaa silitellä, kun se jo kellahtaa kumoon tyytyväisyy-destä huokaillen ja röhkien.

Persoonallinen Osku juoksee kovaa ja saa koiramaisia hepuleita. Osku osaa avata myös ovia kär-sällään.

”Jos menen vaikkapa liiteriin ha-kemaan polttopuita, niin hetken kuluttua ovi aukeaa ja sisään as-tuu sika.”

Tilan asukasmäärä on kasvanut kesän aikana. Nykyisin siellä asu-vat myös minipossu Sulo, sonniva-sikka Nunnu ja lehmä Jennifer.

Tuulispää on avoinna loppu-vuonna yleisölle ainakin 30.11., jol-loin vietetään eläinsuojelukeskuk-sen 2-vuotissyntymäpäivää.

jota en sitten kuitenkaan saanut. Vasta jälkeenpäin tajusin, että tein virheen. Minun olisi pitänyt antaa koti sille, joka sitä eniten tarvitsi. Hakkasin päätäni sei-nään, olin niin vihainen itselleni. Tapaus vaikutti vahvasti Tuulispään syntyyn.”

Nopeasti tilalle alkoikin tulla yhä enemmän eläimiä, jotka eivät muuten olisi välttämättä saaneet enää elää.

Villisian tarinaKeväällä 2013 uutisissa kerrottiin Ja-nakkalassa pyörivästä kesystä villisika-laumasta. Sioille oli annettu parin viikon seurannan jälkeen tappotuomio. Antto-nen otti yhteyttä poliisiin sekä valvonta-eläinlääkäriin ja tarjosi turvapaikkaa koko laumalle. Neljä sioista ehdittiin kuitenkin ampua.

“Käynnistin kampanjan sikojen pe-lastamiseksi. Loppujen lopuksi poliisi antoi periksi. Parin viikon päästä saimme havainnon Oskusta, joka oli asettunut mökkialueelle.”

Osku haettiin kotiin Tuulispäähän, jossa Anttonen oli sitä vastassa.

”Päivä oli helteinen, ja Oskulla oli tul-lessaan tosi kuuma. Valelimme sitä viile-

Tuulispäässä ihminen on

yksi laji muiden lajien joukossa.

Osku on kiltti ja rakastaa rapsutuksia. Kauan ei tarvitse takajalasta tai mahan alta rapsutella, niin sika jo kuukahtaa kyljelleen.

Kalle-kukko oli jäänyt ylimääräi-seksi, eikä sille ollut paikkaa minne mennä. Tuulispää tarjosi Kallelle kodin ja uuden parven.

13

Next for Slaughter, Espanja 2010

Jo-Anne McArthurin mielestä tämä on hänen vaikuttavin kuvansa. ”Eläimestä näkee, että se ymmärtää olevansa kuolemanvaarassa. Kanit kuuluvat niihin eläimiin, joihin suhteemme on erityisen para-doksaalinen: toisaalta ne ovat erittäin suosittuja lihan ja tur-kisten lähteitä, mutta samalla kolmanneksi yleisin lemmikki-laji kissojen ja koirien jälkeen.”

I hminen ripustamassa ka-neja teurastuskoukkuihin. Ihminen pitelemässä alligaatto-ria, jonka suu on köytetty kiinni,

ettei se purisi sitä riepottelevia turisteja. Ihminen hurraamassa härkää seivästä-välle matadorille. Mutta myös: ihminen syleilemässä salametsästykseltä pelasta-maansa gorillaa.

Kanadalaisen eläinaktivistin ja valo-kuvaajan Jo-Anne McArthurin valoku-vat kertovat lahjomatonta tarinaa maail-manlaajuisesta eläinten hyväksikäytöstä ihmisen mielihyvän tähden. Hänen We Animals -projektinsa tavoitteena on saada tavallinen kuluttaja näkemään eläintuo-tannon todellisuus – ja pohtimaan omaa osuuttaan siihen.

Laput silmiltäTakkina, ruokana, mattona lattialla, voi-teena purkissa. Eläintarhan asukkina, safarin vetonaulana, mainoskuvana, sir-kustähtenä. Moderni kaupunkilainen voi olla luonnosta vieraantunut, mutta eläi-met eivät ole lakanneet ympäröimästä meitä. Tämän McArthur haluaa tuoda näkyväksi.

”Käytämme päivittäin valtavasti eläin-peräisiä tuotteita miettimättä sen kum-memmin niiden alkuperää. Toivon, että kuvieni avulla ihmiset alkaisivat nähdä tuotteet sinä, mitä ne todellisuudessa ovat. Lautasellamme lojuu kana, ei nu-getti. Pehmeä nahkalaukkumme on ime-väisikäinen vasikka.”

McArthur tietää, että tämä on paljon pyydetty.

”Suurimmalle osalle ihmisistä aihe on hyvin epämieluisa. Eläinten riiston tiedostaminen tarkoittaa myös oman eläinsuhteen ja kulutuskäyttäytymisen ongelmien tiedostamista. On helpompaa sysätä epämukava totuus mielestään.”

Ihon alle päästäkseen McArthur on valinnut eleettömän linjan. Hänen ku-vansa ovat taidetta, joka jättää johtopää-tökset katsojalle.

”Tiedon tuputtaminen ja perinteinen aktivistikuvasto eivät tehoa tyypilliseen eläintuotteiden kuluttajaan. Voidakseen vaikuttaa, kuvan täytyy olla laadukas myös valokuvana – pysäyttää ja saada ihminen ajattelemaan itse. Onneksi yhä useammat eläinsuojelujärjestöt tiedosta-vat tämän.”

Samasta syystä McArthur keskittyy ku-vissaan yksittäisiin eläimiin.

”Useat miljoonat eläimet voivat huo-nosti ja kuolevat takiamme, mutta useaan miljoonaan ei voi samastua. Haluan näyt-tää, että ”miljoona” ei ole vain ykkönen ja kuusi nollaa, vaan koostuu tuosta yksi-löstä ja tuosta yksilöstä ja tuosta ja tuosta ja... Kun on kerran oivaltanut, minkälainen määrä kärsimystä nykyisen eläintuotan-tomme taakse kätkeytyy, sitä on mahdo-tonta unohtaa. Toivottavasti silloin jokin ih-misen suhtautumisessa eläimiin muuttuu.”

Globaali kärsimysKuvaustyö on vienyt McArthurin teuras-tamoista eläintarhoihin ja härkätaistelu-areenoilta koe-eläinlaboratorioihin. Hän on todistanut kuolemaa ja kaltoinkohtelua kaikissa maanosissa. Samalla ovat tulleet tutuiksi tietyt toistuvat käsitykset, jotka hän haluaa oikaista.

”Yleinen harhaluulo on, ettei tilanne juuri minun maassani ole niin paha kuin muualla. Voin kuitenkin vakuuttaa, että eläinten kärsimys on globaalia.”

Esimerkiksi suositun argumentin siitä, että länsimaisissa turkistarhoissa eläinten

ECCE HOMO

teksti riikka kinnunen • kuvat jo-anne mcarthur

jo­anne mcarthur tekee kärsimyksestä taidetta avatakseen kuluttajan silmät eläinten tuskalle.

– katso eläintä

15

olot olisivat paremmat kuin kaukoidässä, hän tyrmää alkuunsa.

”Olen kuvannut paljon pohjoismai-silla turkistiloilla. Olipa tila pieni tai suuri, hyvinpidetty tai laiminlyöty, eläin-ten olot ovat sietämättömät. Häkit ovat niin pieniä, että eläimet menettävät jär-kensä pelon ja tylsistymisen vuoksi. Eten-kin minkkitarhoilla eläinten tappelut ja kannibalismi ovat arkipäivää. Ei ole ole-massa turkistarhausta, joka ei olisi yksi-selitteisesti julmaa.”

Niin ikään hän toivoisi kiinnitettävän huomiota kulttuurisiin traditioihin, jotka tuottavat sangen mielivaltaisia eläin-hierarkioita: lemmikkeinä pidetyt lajit nauttivat silmissämme erilaisia oikeuk-sia kuin tuotanto- ja viihdekäyttöeläimet. Länsimaissa kauhistellaan koiran käyttöä ravinnoksi Aasiassa, mutta samalla synty-mänsä jälkeen tapettu vasikka on meillä arvostettu ruoka- ja nahkateollisuus-materiaali.

Vaikeinta on lähteminenJatkuvan kärsimyksen todistaminen vaa-tii veronsa. McArthur myöntää työn ole-van kuluttavaa. Työn palkkana voi olla oikeus tuomio tai fyysinen päällekäymi-

nen. Tuhansien stressaantuneiden eläin-ten näkeminen päivästä toiseen on lau-kaissut posttraumaattisen stressihäiriön.

Pahinta kuitenkin on, ettei kuvattavien eläinten eteen voi tehdä mitään. McArt-hurin tehtävänä on dokumentoida näke-mänsä ja poistua paikalta. Kuvat autta-vat toivottavasti tulevia eläinsukupolvia, mutta niiden kohteet ovat jo avun ulko-puolella.

”Kuvien ottaminen on totta kai tuskal-lista. Haluaisin viedä kaikki eläimet mu-kanani. Mutta minä lähden ja eläimet jää-vät oloihin, joissa olivatkin. Se on hirvein osa työtäni. Jatkan silti sen hyvän tähden, mitä työstäni voi koitua.”

Lopuksi jää toivoIhmisen käsistä on lähtöisin monen eläi-men tuska, mutta kädet pystyvät myös parantamaan. Lohduttomien tarinoiden vastapainona McArthur näyttää myös onnellisia loppuja. Teurastamojonosta eläinten vanhainkotiin pelastettuja leh-miä, laboratorioista vapautettuja beagleja, joilla on uusi elämä rakastettuina lem-mikkeinä, häkistä päässeitä sappikarhuja.

Yksilön onnen lisäksi kuvilla on ylei-sempikin viesti. Tämä voisi olla kaikkien

eläinten osa, jos valtavirta vaatisi eläimille toisenlaista kohtelua.

Vaihtoehtoja esitellessäänkin McArt-hur on tiukka realisti. Hän ei havittele maailmaa, jossa eläimet olisi eristetty ko-konaan turvaan ihmiskunnalta, eikä tuo-mitse ihmisiä, jotka tappavat henkensä pitimiksi. Hänen tähtäimessään on eläin-ten systemaattisen teollisen hyväksikäy-tön ja tarpeettoman kärsimyksen poista-minen.

”Kun minua pyydetään määrittele-mään, mitä työlläni tavoittelen, vastaan usein australialaisen Edgar’s Mission -eläinsuojakodin tunnuslauseella: ’Jos voimme elää onnellisina ja terveellisinä vahingoittamatta muita, miksi emme te-kisi niin?’”.

Kaikesta näkemästään huolimatta McArthur on päättänyt pysyä toiveik-kaana. Tehotuotannon ja turkisteollisuu-den maailmanlaajuinen kasvu on masen-tava takaisku, mutta nähtävissä on myös rohkaisevia edistysaskelia. Veganismi on suositumpaa kuin koskaan, ja yleisen mielipiteen kehitys viittaa siihen, että McArthur uskoo eläinten viihdekäytön tulevan tyystin tiensä päähän hänen elin-aikanaan.

”Minä lähden ja eläimet jäävät oloihin, joissa olivatkin. Se on hirvein osa työtäni.”

Polar Bear in Captivity, Toronton eläintarha, Kanada 2005

”Eläintarhojen pitoa perustellaan usein sillä, että niissä ihmiset voivat kohdata eläimiä ja oppia niistä. Mutta kenen ehdoilla kohtaaminen tapahtuu?”, McArthur kysyy.

16

Eläimille oikeudenmukainen maailma ei ole vielä nurkan takana, mutta kenties jo muutaman korttelin päässä.

“Jäävuoren huippu on saavutettu ja muutos on tulossa. Mutta se edellyttää, että tavallisten ihmisten asenteet muut-tuvat. Tämä tapahtuu tekemällä eläimet ja niiden kohtelu näkyväksi. Minä teen sitä linssini kautta, oikeusjärjestelmä lain-säädännön kautta ja aktivistit kampan-joimalla. Kirjailijat ja toimittajat antavat eläimille äänen. Ja jokainen voi ottaa yh-teyttä poliitikkoihin ja pitää sitä kautta esillä eläinten asiaa.”

”En elättele toiveita täysin vegaani-sesta maailmasta yhdessä yössä. Mutta jos me kaikki teemme osuutemme, muu-tos tapahtuu, ja se tapahtuu nopeammin kuin luulemmekaan: yksi ihminen, yksi

lakimuutos ja yksi päivä kerrallaan. En tiedä, miltä lopputulos tarkalleen näyttää, mutta toivon sen olevan maailma, jossa niin ihmiset kuin muutkin eläimet voivat elää kärsimyksestä vapaana.”

Lisää Jo-Anne McArthurin kuvia ja tietoa We Animals -projektista: weanimals.org

Jo-Anne McArthurin työstä kertova dokumentti ”The Ghosts in Our Machine” arvostelussa sivulla 23.

”Yleinen harhaluulo on, ettei tilanne juuri minun maassani ole niin paha kuin muualla.”

Jo-Anne McArthur & Orlando.

Raskaista aiheista huolimatta Jo-Anne McArthurin kuvaamissa tarinoissa on toisinaan myös onnellisia loppuja.

Restraining Jackets, USA 2008

Kuvan ei aina tarvitse näyttää itse eläintä ollakseen pysäyttävä. Kuvassa apinan pakkopaita koe-eläinlaboratoriossa.

17

”K uvittele, että olet häkissä, johon hädin tus-kin mahdut. Kuvittele sit-ten, että sinun pitää viettää

siinä koko elämäsi. Kuvittele sitten, että olet häkissä siksi, että joku tahtoo rikas-tua tekemällä nahastasi ja karvoistasi ties mitä tilpehöörejä. Miltäs tuntuu?”

Silmälasipäinen mies katsoo kuvasta totisena kissa sylissään. Hän on näyttelijä Ivo Uukkivi, yksi virolaisen Loomus-jär-jestön turkiskampanjan kasvoista.

viron uusi eläin­asiajärjestö loomus aloitti toimintansa näyttävästi isolla turkiskampanjalla.

Loomus aikoo muuttaa virolaisten eläinasenteita

teksti pauliina klemolakuva loomus

Kirjailija Jaan Kaplinski ja useat muut virolaiset julkkikset vastustavat turkistarhausta Loomuksen turkiskampanjan julisteissa.

Eläinten asian ajajaEläinasiajärjestö Loomus on ollut viralli-sesti olemassa vasta tämän vuoden touko-kuusta lähtien. Sen takana on kokeneita aktiiveja useasta eläinsuojelu- ja eläinoi-keusjärjestöstä. Uuden järjestön nimessä voi nähdä viittauksen viron eläintä tar-koittavaan loom-sanaan.

”Perustimme uuden järjestön, jotta olisi selvempää, mitä asioita haluamme ajaa. Loomus edustaa tuotantoeläinten, koe-eläinten, turkiseläinten ja viihteessä,

kuten sirkuksissa, käytettyjen eläinten etuja ja oikeuksia”, kertoo Kadri Taper-son, Loomuksen puheenjohtaja.

”Näillä eläimillä on Virossa kovin vä-hän puolustajia, ja päämäärämme onkin asenteiden muuttaminen eläinystävälli-semmiksi yhteiskunnan kaikilla tasoilla, niin että eläimet tunnustetaan itseisar-voisiksi olennoiksi, joiden oikeudet ei-vät jää ihmisten taloudellisten intressien varjoon.”

18

Uutuus vegaaneille!

animalia tukee loomuksen työtä

Animalia on päättänyt tukea Loo-muksen toimintaa. Virossa, kuten myös Suomessa, järjestetään ensi keväänä eduskuntavaalit ja erityi-sesti turkistarhauskiellosta keskus-teleminen tulee olemaan tärkeää myös Virossa vaalien alla. Anima-lian tuella Loomus pystyy jatka-maan tehokasta ja asiantuntevaa turkiskampanjointiaan. Samalla järjestö voi vahvistaa rakennet-taan ja omaa varainhankintaansa.

Julkkikset eläinten puolella

Vain muutaman päivän kuluttua perusta-misestaan Loomus aloitti näyttävän kam-panjan, jossa julkkikset poseeraavat ku-vissa lemmikkinsä kanssa ja kertovat kan-nattavansa turkistarhauskieltoa. Mukana on 20 tunnettua nimeä lähinnä kulttuurin alalta: laulajia, muusikoita, näyttelijöitä ja kirjailijoita. He julistavat ”Olen loomade poolt!” eli ”Olen eläinten puolella!”

Kampanjakuvat julkaistiin touko-kuussa Eesti Ekspressissä, joka on Viron laajalevikkisimpiä lehtiä. Sen jälkeen ne ovat olleet nähtävillä niin elokuva-teatterissa kuin vilkkaan jalankulku-tunnelin seinilläkin.

Puheenjohtaja myöntää, ettei Loomus olisi pystynyt toteuttamaan näin mittavaa kampanjaa ilman ulkomaista tukea. Myös Animalia avusti kampanjaa Fur Free Al-liancen kautta.

”Virossa ihmiset lahjoittavat kitsaasti yhdistyksille. Silloinkin raha annetaan

mieluummin jollekin löytöeläinkodille kuin eläinoikeusjärjestölle. Ilman apua kampanjamme olisi jäänyt paljon vaati-mattomammaksi.”

Suomalaiset ovat aktiivisesti tuke-neet Viron turkiselinkeinoa, ja maan suurin – ja Euroopan viidenneksi suurin

– turkistarhakin on pitkälti suomalais-omistuksessa. On siis vain oikeus ja koh-tuus, että myös tarhauksen vastustajat Suomenlahden molemmin puolin teke-vät yhteistyötä.

”Viron ja Suomen historiat ovat aina olleet sidottuja toisiinsa, ja niin myös maidemme eläinsuojeluhistoria. Olemme oppineet suomalaisilta järjes-töiltä ja aktivisteilta paljon. Työ tarhaus-kiellon puolesta on hyvin samanlaista kummassakin maassa, joten yhteistyö on luonnollista.”

Toivoa tarhauskiellosta onJulkkiskampanjalla tuetaan kansalaisaloi-tetta, jolla tavoitellaan turkistarhakieltoa. Epävirallinen vetoomus turkistarhauksen kieltämiseksi keräsi hiljattain 9 000 alle-kirjoitusta, ja tuoreen mielipidekyselyn mukaan lähes 60 % virolaisista vastustaa villieläinten tarhausta.

”Kansalaisten lisäksi kiellon puolelle pitää saada myös poliitikkoja. Nopeasti se ei onnistu, mutta mahdollisuuksia li-sää se, että turkistarhaus ei ole Virossa merkittävä elinkeino.”

Moni näkee turkistarhauksen pikem-minkin luonnonsuojelu- kuin eläinsuo-jeluongelmana. Jopa Viron ympäristö-

ministeriö on esittänyt minkkitarhaus-kieltoa äärimmäisen uhanalaisen vesikon varjelemiseksi tarhakarkureilta.

Vaikka julkkiskampanjan kuvat häipy-vät pian näkyvistä, Loomuksen aktiiveilla riittää työsarkaa myös muiden toiminta-kohteiden parissa. Tulevista kampanjoista on kuitenkin vielä liian aikaista puhua.

Entä kuinka kauan kampanjointi tar-hauskiellon puolesta jatkuu? Tapersonin ei tarvitse miettiä vastausta.

”Lopetamme kampanjoinnin sitten, kun turkistarhaus on kielletty.”

www.facebook.com/loomadeeestkosteloomus.ee/

Suomalaiset ovat aktiivisesti tukeneet Viron turkiselin­keinoa. Maan suurin turkistarhakin on pitkälti suomalais­omistuksessa.

REACH – kemikaaliturvallisuutta

ja eläinkokeitateksti marianna lammi • kuvitus sanni airaksinen

reach­asetus tuo tietoa kemikaaleista, mutta ei eläinkokeitta.

20

M aailman luonnon-säätiö wwf:n selvityk-sen mukaan meillä on veressämme vähintään

18 kemikaalin cocktail. WWF analysoi vuonna 2005 kemikaaleja tavallisista ar-jen tuotteista, kuten tekstiileistä, raken-nusmateriaaleista, sähkölaitteista sekä huonekaluista, ja niiden esiintymistä ve-ressä 13 perheen osalta 12 maassa.

Maailmalla on laajassa käytössä noin 30 000 kemikaalia, joista suurimman osan terveysriskejä ei tunneta. Selvityk-sen mukaan meillä saattaa olla veres-sämme kemikaalia, jonka käyttö on kiel-letty jo ennen syntymäämme.

Ei siis olekaan ihme, että vuonna 2007 Euroopan unionin alueella astui voimaan REACH-asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of  Che-micals). Asetus sitoo jäsenmaiden lain-säädäntöä suoraan ja velvoittaa rekiste-röimään vuositasolla yli tonnin verran käytetyt kemikaalit. Sen tärkeimpänä ta-voitteena on varmistaa terveyden- ja ym-päristönsuojelun korkea taso, tehostaa EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä sekä taata tavaroiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionin sisämarkkinoilla.

Yhteistä hyvää eläinten kustannuksella?

Komission ensimmäisessä ehdotuksessa ei esitetty mitään koe-eläinten käyttöön liittyviä rajoituksia. Eläinsuojelujärjestöt vastustivat ehdotusta, sillä sen todettiin lisäävän koe-eläinten käyttöä tuskallisissa myrkytyskokeissa jopa kymmenillä mil-joonilla. Aiempi määrä oli 10-12 miljoonan eläimen luokkaa EU:ssa vuosittain.

Asetus astui kuitenkin voimaan siten muutettuna, että ”eläinkokeet ovat vii-meinen keino hankkia kemikaaleista lisää tietoa. Rekisteröijät saavat tehdä uusia kokeita vasta, kun kaikki muut keskeiset ja saatavilla olevat tietolähteet on käy-tetty”, kuten Euroopan kemikaalivirasto sivustollaan tiedottaa. Lisäksi kemikaalin testausehdotukselle asetettiin 45 päivän aikaraja, jonka aikana kolmannet osapuo-

let, kuten eläinsuojelujär-jestöt, saavat kommentoida ehdotusta ja pyrkiä osoitta-maan eläinkokeen mahdol-linen tarpeettomuus.

Animalian koe-eläin-tensuojelun kattojärjestö ECEAE (European Coalition to End Animal Experiments) tarttui mahdollisuuteen palkaten toksiko-logeja ja myöhemmin asianajajan pereh-tymään julkaistaviin testausehdotuksiin. Animalia osallistuu taloudellisesti toi-minnan tukemiseen ja kampanjoi yh-dessä ECEAE:n kanssa REACH-asetuksen kehittämisessä eläineettisemmäksi.

Eläimet kärsivät – pelastuuko maailma?

ECEAE:n epävirallinen arvio on, että REACH-kokeissa on kuluvan vuoden puo-liväliin mennessä käytetty noin miljoona eläintä, joille REACH merkitsee eliniän mittaista kärsimystä ja kipua. Kemikaa-lien turvallisuutta arvioidaan esimerkiksi hengitysteitse vaikuttavan myrkyllisyy-den, ihosyövytyksen, silmä-ärsytyksen, karsinogeenisuuden, hedelmällisyyttä vaarantavan tai elinkohtaisen myrkylli-syyden osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituksesta toteaa muun muassa seuraavaa:

”Aine on syövyttävä, jos se aiheuttaa orvaskeden läpi verinahkaan ulottuvan näkyvän kuolion ainakin yhdelle koe-eläimistä enintään neljä tuntia kestäneen testiaineen annostelun jälkeen. Tyypilli-siä syöpymisreaktioita ovat haavaumat, verenvuoto, veriset ruvet sekä 14 päivän tarkkailujakson lopussa ihon vaalenemi-sen aiheuttama värinmuutos, kokonaan kaljuuntuneet alueet ja arvet.”

Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemi kaaliviraston oman lausunnon mu-kaan REACH-asetus toimii, samoin kuin vaatimus eläinkokeiden välttämisestä ja eläinkokeettomien menetelmien ke-hittämisestä. Silti kemikaalivirasto on hylännyt vasta kuusi eläinkoetta ja kiel-

täytyy hylkäämästä ehdotusta, ellei siinä ole teknistä virhettä. Näistä ainakin kaksi on kielletty ECEAE:n toiminnan ansiosta. Todellisuudessa menestystä on ollut val-tavasti enemmän, sillä kemikaaliyritykset ovat itse vetäneet ehdotuksiaan pois.

Toistaiseksi yhtään ainetta ei ole kiel-letty.

Sen sijaan rajoitukset kemikaalien käytössä ja tiedot niiden turvallisuudesta ovat lisääntyneet. Toisaalta REACHin alla tehdään eläinkokeita sellaisillakin kemi-kaaleilla, jotka entuudestaan tiedetään erittäin vaarallisiksi, mutta joiden vaiku-tuksista ei ole luotettavaa tutkimustietoa.

Vuosien 2013 ja 2015 välillä odotetaan noin 300 testausehdotusta. Tällä hetkellä on käynnissä myös vaarallisiksi luoki-teltujen kemikaalien autorisointi, eli lu-pamenettely. Sen jälkeen voidaan sanoa paremmin, muuttuuko mikään REACHia edeltäneeseen lainsäädäntöön verrattuna. Sitä ennen koe-eläinten määrät nouse-vat kuitenkin huippuunsa. Voit auttaa ECEAE:ta toksikilogien palkkaamisessa ja eläinkokeisiin puuttumisessa osallistu-malla keräykseemme Jelpissä: jelpi.fi/ke-rayssivut/pelasta-koe-elain-lahjoituksella.

Lisätietoja:The Use of Alternatives to Testing on Animals for the REACH Regulationecha.europa.eu/documents/10162/13639/alternatives_test_animals_2014_en.pdf

21

H elpoimmalla pääsee, kun tuotteessa on Vegan-kukkamerkki. Tällöin on varmaa, että tuotteessa ei

ole eläinperäisiä ainesosia. Merkitönkin tuote voi olla vegaaninen, joten lisäaineet kannattaa lukea.

E-lisäaineista varmasti eläinperäisiä ovat E 120, E 901, E 904, E 966 ja E 1105.

E 1105 eli lysotsyymi ja albumiini ovat kumpikin kananmunaa. E 322 eli lesitiini saattaa olla tehty kananmunasta, mutta useimmiten se valmistetaan kuitenkin soijasta, koska kananmuna on kalliim-paa.

Vegaanin ja maitoallergikon on hyvä tuntea maidon eri muodot: Hera on mai-dosta juustonvalmistuksessa erotettava neste, kaseiini on proteiini, kaseinaatti tehdään maidosta ja laktoosi on maito-

teksti micaela morero kuvitus leija lassila

sokeri, josta myös E 966 eli laktitoli on peräisin.

Eläintuotannon sivutuotteina saadaan aminohappoja, liivatetta eli gelatiinia, ta-lia, steariinia, lanoliinia eli villavahaa, sap-pea, kollageenia ja juoksutteita. Nykyään on myös mikrobiologisia juoksutteita.

Alun E-listan muut lisäaineet eivät sovi edes lakto-ovovegetaristeille. E 120 tunnetaan nimillä karmiini, kokkiniili ja karmiinihappo. Se tuotetaan kuivatuista Dactylopius coccus -hyönteisistä pu-naisen värin tähden. E 904 on sellakkaa, Laccifer-lakkakilpikirvan eritettä.

Mehiläisperäisiä ovat tutun hunajan lisäksi mehiläisvaha (E 901), jolla saate-taan kiillottaa tuoreita hedelmiä, siitepöly ja propolis. Royal Jelly eli kuningatarhyy-telö on nuorten mehiläisten ja kuningat-taren ravintoa. Sitä käytetään “kasvuvoi-man ja pitkäikäisyyden” vuoksi muun muassa kosmetiikassa.

Jos haluaa välttää eläinperäisiä aines-osia, hyvä apu ostoksilla on Animalian julkaisema taskukokoinen Eläineettisen kuluttajan opas, jonka voit tilata Anima-liasta. Lisätietoja löytyy myös sivustolta vapautavalinnoilla.fi. 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla on maksuton mobiilipalvelu E-koodit (evira.fi). Siinä on listattu myös lisäaineet, jotka saattavat sisältää eläinperäisiä aines-osia. Matkapuhelimeensa E-koodista saa helppokäyttöisen hakemiston kauppa-reissuja varten!

kun ostat ruokaa, kauneuden­ tai kodinhoitotuotteita, ainesosalistan lopusta saattaa löytyä outoja lisäaineita.

ALBUMIINISTA VILLAVAHAAN

Varmasti eläinperäisiäe-lisäaineita:

E 120 E 901 E 904 E 966 E 1105 (E 322)

E 120 kokkiniili/karmiinihappo (Dactylopius coccus -hyönteinen)

E 901 mehiläisvaha

E 904 sellakka (Laccifer-lakkakilpikirvan erite)

E 966 laktitoli (maitosokeri)

E 1105 lysotsyymi/albumiini (kananmuna)

E 322 lesitiini (soija/kananmuna)

Vegaanisen tuotteen merkki.

– lisäaineet hallintaan

the ghosts in our machinevalokuvaaja jo-anne mcarthur kiertää maailmalla kuvaamassa eläimiä, toisinaan hyvinkin karuissa olosuh-teissa, koska hän haluaa vaikuttaa valokuvillaan siihen, mi-ten ihmiset suhtautuvat eläimiin. Eläimet ovat läsnä monen ihmisen päivittäisessä elämässä, vaikkei sitä välttämättä tule ajatelleeksi.

Liz Marshallin ohjaama, Jo-Anne McArthurin työstä kertova The Ghosts in Our Machine -dokumentti kysyy, millä oikeudella kohtelemme eläimiä siten, kuten tänä päi-vänä teemme. Miksi emme välitä siitä, että jokainen eläin on yksilö tai miksi kuvittelemme, ettei tuotanto- tai koe- eläinstatuksen alla elävä eläin tunne samoin kuin lemmi-keiksi kutsumamme eläimet?

The Ghosts in Our Machine on saanut paljon kiitosta muun muassa elokuvafestivaaleilla ympäri maailmaa, eikä suotta. Visuaalisesti näyttävä dokumentti on tunteellinen ja täynnä koskettavia eläintarinoita.

Katsoja jännittää, kun McArthur vierailee aamuyöllä tur-kistarhalla. Katsoja myös pidättelee onnenkyyneleitä, kun McArthur tapaa koe-eläinkoirina olleita beagleja ja nauraa, kun McArthur käy lataamassa akkujaan Woodstock Farm Animal Sanctuaryn pelastamien eläinten seurassa.

Dokumentissa ei mässäillä verellä ja suolenpätkillä. Sitä-kin tehokkaampia ovat eläinten katseet, joista niiden koke-mukset välittyvät katsojalle.

ninni PeKKaLa

Lue Jo-Anne McArthurin haastattelu sivulta 14.

The Ghosts in Our Machine. Ghosts Media, 2013 (dvd 2014). 93 min.

katukatti bobBowen, James: Katukatti Bob. WSOY, 2014. 268 s.

oranssi kolli ilmestyy huumeriippuvaisen James Bowenin kotirappuun ja kaverusten yhteinen kuntou-tuminen alkaa. On melko liikuttavaa, kun katusoitta-jana työskentelevä mies käyttää viimeiset rahansa kis-san tarvitsemiin lääkkeisiin. Antoisinta onkin kuvaus vähempiosaisten elämästä suurkaupungissa. Harvoin turistit näkevät tätä puolta Lontoosta.

Kenties katin älykkyyttä on hieman liioiteltu, harva kissa kävelee heti hienosti hihnassa tai keksii itse, mi-ten wc-pyttyä käytetään. Myös eläinten hyödyntä-minen säälin maksimoimisessa aiheuttaa lievää va-rauksellisuutta, Bobin ansiosta kun kolikoita ropisee enemmän ja Big Issue käy helpommin kaupaksi.

Tositarina ei maalaile liian ruusuista kuvaa ex-nark-karin ja kissan yhteiselosta, mutta kaiken kaikkiaan Katukatti Bobia voi kyllä suositella hyvän mielen kir-jana. Elämä saattaa yllättää.

merVi tiuSanen

farmageddonLymbery, Philip & Oakeshott, Isabel: Farmageddon. The True Cost of Cheap Meat. Bloomsbury, 2014. 426 s.

farmageddon esittelee tehotuotannon laajoja haittavaikutuksia niin eläinten, ympäristön kuin ih-misten hyvinvointiin.

Kirjoittajat ovat vierailleet useilla tiloilla ympäri maailmaa. Tuottajien lisäksi on kuultu ihmisiä, joiden elämään tuotantomuodot vaikuttavat haitallisesti, esimerkiksi ilmansaasteiden aiheuttamien terveys-ongelmien kautta.

Esimerkit halpojen eläinperäisten tuotteiden ta-voittelun globaaleista vaikutuksista ovat hyvin tyr-mistyttäviä. Esimerkiksi 50 000 lohta saa kasvattaa niin pienessä merialtaassa, että ne joutuvat taistele-maan tilasta ja hapesta. Kalifornian maitotiloilta tulee enemmän lantaa kuin koko Ison-Britannian väestöstä ulostetta.

Sujuvasti etenevä teos muistuttaa kuitenkin, että voimme tehdä valintoja, jotka eivät tue katastrofin-omaisia tuotantomuotoja.

eeVa LYYtiKÄinen

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

Teos on lainattavissa Animalian kirjastosta.

elokuva lainattavissa

animalian toimistolta!

23

Kirjavinkit

eläinoikeus ­

filosofian

abc

teksti sanna piippo kuva marian Dawkins

M arian dawkins (s. 1945) on englantilai-nen eläinten käyttäyty-mistieteen professori,

joka työskentelee Oxfordin yliopistossa. Hänen nykyiset tutkimusohjelmansa liittyvät eläinten ja erityisesti tuotanto-eläinten hyvinvointiin. Myös eläinten tunteet ja tietoisuus ovat hänen tutkimus-kohteitansa. Hän on antropomorfismin eli eläinten inhimillistämisen ankara vas-tustaja. Siltä osin hän menee ajoittain

ajattelussaan äärimmäisyyksiin ja on ken-ties myös hieman ristiriitainen.

Dawkins on julkaissut lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Hänen viimeisin teoksensa on Why Animals Matter. Animal Cons-ciousness, Animal Welfare, and Human Well-Being (2012). Kognitiivisen etologian edustaja Marc Bekoff (2012) syyttää häntä vaarallisesta ajattelusta kyseisessä teok-sessa: eläimiltä viedään pois niille kuulu-via ominaisuuksia. Dawkins puolustautuu ja esittää tulleensa väärinymmärretyksi.

Tunteet ja tietoisuusDawkins valittiin vuonna 2014 Englannin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi. Valinnan yhteydessä mainittiin hänellä olleen huomattavaa vaikutusta konkreet-tisiin toimenpiteisiin ja uuteen ajattelu-tapaan koskien eläinten hyvinvointia: ihmisten ja eläinten hyvinvointi täytyy nähdä kokonaisuutena, josta molemmat osapuolet hyötyvät.

Dawkins ei varsinaisesti kiellä muiden eläinten kuin ihmisten tietoisuutta. Hä-

marian dawkins määrittelisi eläinten hyvinvoinnin uudestaan

eläinten käyttäytymis­tieteen professori tutkii eläinten hyvinvointia ja vastustaa eläinten inhimillistämistä

24

nen mukaansa meillä on positiivinen ja rajaton mahdollisuus kuvitella eri lajeille subjektiivinen tietoisuus, koska luonnon-tieteen keinoin on mahdotonta todistaa sen puolesta tai sitä vastaan.

Eläinten hyvinvoinnin edistämistä ei Dawkinsin mukaan kuitenkaan voi perus-taa eläinten tietoisuudelle ja kyvylle kokea subjektiivisesti tunteita ja kärsimystä. Tar-vitsemme argumentteja, joilla vakuuttaa myös ne, joita kysymykset eläinten sub-jektiivisista tietoisista kokemuksista eivät edes kiinnosta.

Tarpeet ja halut osana hyvinvointia

Dawkinsin mukaan eläinten hyvinvointi täytyy määritellä uudestaan. Hänen esit-tämänsä määritelmä sisältää kaksi osaa: eläimen fyysisen terveyden, jolla hän tar-koittaa, että sen tarpeista huolehditaan. Hyvinvoinnin toiseen puoleen kuuluvat eläimen halut ja sen mahdollisuus toteut-taa niitä.

Jotkin haluista tyydyttyvät tarpeiden tyydyttämisen kautta. Eläimet sekä tar-vitsevat että haluavat ruokaa. Ruoka vie nälän tunteen pois ja tuottaa mielihyvää. Osa haluista on itsenäistynyt niiden alku-peräisistä evolutiivisista tarkoituksistansa. Dawkinsin mukaan esimerkiksi hyvin ruokittu koira jäljittelee leikeissään saalis-eläimen takaa-ajoa ja sen tappamista. Sillä on siis halu tähän.

Tieteelliset tutkimukset selvittävät meille, mitä eläimet tarvitsevat ja halua-vat. Dawkinsin mukaan kaikki toimenpi-teet eläinten fyysisen terveyden ylläpitä-miseksi ja halujen toteutumisen mahdol-listamiseksi täytyy perustella tieteellisillä tosiasioilla.

Nykytilanteen arviointiaMaapalloa ja sen väestöä uhkaavat tule-vaisuudessa kasvavan väestön ruokkimi-seen liittyvät ongelmat, ilmasto-ongelmat ja muut ympäristöongelmat. Dawkins on realisti. Hänen mukaansa vaatimukset

yhä tehokkaammasta lihantuotannosta käyvät entistä äänekkäämmiksi. Samalla kasvaa pelko eläinten hyvinvoinnin jää-misestä toisarvoiseksi sivuseikaksi, jos emme kykene sitomaan sitä yhteen ih-misten itsekkäiden etujen kanssa.

Näitä itsekkäitä syitä on: huonokun-toiset eläimet kantavat ja levittävät saira-uksia, jotka voivat tarttua ihmisiin. Lisäksi ruuaksi tuotettujen eläinten huono vointi vaikuttaa suoraan niistä tuotetun ruoan laatuun ja ravintoarvoon. WHO:n rapor-tin mukaan 75 % uusista ihmisiä tartutta-neista sairauksista viimeisen reilun kym-menen vuoden aikana on peräisin eläi-mistä tai eläinperäisistä tuotteista.

Meidän tulevaisuutemme on väistä-mättä sidoksissa planeettamme muihin eläimiin ja niiden hyvinvointiin olivat ne olemassaolostaan, tunteistaan ja kär-simyksestään tietoisia tai eivät. Jos edes oletamme niiden kokevan kärsimystä, sen tarpeeton tuottaminen on moraalisesti tuomittavaa.

25

Eveliina Lundqvist:SALAINEN PÄIVÄKIRJA ELÄINTILOILTAPaljastava ja koukuttava päiväkirja eläintuotannosta. Mitä tiloilla todella tapah-tuu, kun toimittajat ja aktivistit eivät ole näkemässä?

Jonathan Balcombe:ELÄIMELLINEN NAUTINTOSilmät avaava kirja, joka saa tajuamaan, että olemme vain yksi nautintoa tavoitte-levista eläinlajeista.

Catharine Grant: ELÄINTEN OIKEUDETEläinten oikeudet valottaa eläintenoikeusliikkeen histo-riaa ja kertoo tarvittavat perustiedot eläinten oikeuksista. Kirja antaa myös käytännön ohjei-ta jokapäiväiseen elä-mään eläinten kanssa.

Laura Gustafsson:HUORASATU Huorasatu on naisen luomiskertomus ja tekijänsä mukaan vähän kuin Raamattu. Vain lyhyempi.

Janne Käpylehto:MÖKILLE SÄHKÖT AURINGOSTA JA TUULESTA Kirja sopii rakennus-oppaaksi uuden sähkö-järjestelmän rakentajalle, vanhan päivittäjälle tai käsikirjaksi sellaisella, joka on tilaamassa valmista aurinkosähköjärjestelmää avaimet käteen -periaatteella.

Marjut Hjelt:LAPSUUDEN SADUT JA SEIKKAILUTKaunis ja runsaasti kuvitettu tietokirja kertoo elävästi klassisista satu-kirjoista ja -hahmoista, satujen kirjoittajista ja keräilijöistä. Kirjassa seikkailevat rakastetuimmat satuhahmot aina Punahilkasta Muumeihin ja Jörö-Jukasta Tarzaniin.

Tilaa netistä www.intokustannus.� tai myynti@intokustannus.� . Hintoihin lisätään toimituskulut 3–5 €.

Tilaa nyt!

saa tajuamaan, että olemme vain yksi nautintoa tavoitte-

kuvitettu tietokirja kertoo

seikkailevat rakastetuimmat

Intoa syksyyn!

23 € ovh 26€

Maarit Korhonen: HERÄÄ, KOULU!Herää, koulu! kertoo, miksi nykykoulu on muinaisjäännös ja miten sen voi palauttaa ajan tasalle. Se kokoaa tuikitärkeää keskustelua, jota maailmalla jo käydään.

Laura Gustafsson:ANOMALIA Anomalia on henkipat-tojen romaani. Kosto-näytelmä, julistus, farssi ja fysiologinen draama, jossa miltei kukaan ei pelastu.

25€ ovh 28€

18 € ovh 19,90€

15€ ovh 29€

5 € ovh 28€

23 € ovh 27€

15 € ovh 17€

26 € ovh 29€

teksti mirka korhola • koonnut taija rinne • kuvat valmistajat

Vegaaniset proteiinilisät

leader: soija + kaakao

sun warrior: blend karpalo-, herne- ja

hamppuproteiini, vanilja

puhdistamo: riisiproteiini

suklaa

foodin: herneproteiini

vanilja

Hinta

Alkuperä-maa

Muuta

Arvio

Pisteet

19,90 € / 750 g (26,53 € /kg, www.vegetukku.fi)

Yhdysvallat

Raaka, luomu, gluteeni-ton, GMO-vapaa. Foodinilla myös hamppu- ja riisiproteiinia.

”Tuoksuu herneeltä, luonnontuotteen tuntu.”

”Maistuu herneeltä, mutta ei liian voimakkaasti.”

”Neutraali, oppisin tykkää-mään.”

”Paksua tököttiä ja liian makeaa. En pidä.”

”Hauska pirtelövaahto-koostumus, kun kunnolla sheikkaa.”

57,90 € / 1 kg(www.terveysapila.fi)

Yhdysvallat

Raaka, kasvatettu ilman torjunta-aineita tai geeni-muuntelua. Sun Warrio-rilla myös riisiproteiinia.

”Sekoittuu hyvin.””Maistuu vaniljalta.””Ostaisin.””Vähiten proteiinia?””Ei juuri maistu vaniljalle, mutta kiva että on käytetty aitoa vaniljaa.”

”Hyvä, kun ei kamalan imelä.”

”Maha kipeytyi hetkeksi.”

39,90 € / 750 g, (53,20 € / kg, www.ruohonjuuri.fi)

Suomi

Luomutäysjyväriisiä, 7 % täysjyväriisin liukenema-tonta kuitua. Myös maus-tamattomana.

”Jauhoinen suutuntuma.””Vesimäisen ohut koostu-mus.”

”Ei maistu suklaalta eikä oikein miltään, en ostaisi.”

”Tykkään, ettei ole ylima-kea ja imelä.”

”Kuiduista plussaa, tämä olisi hyvä lisä smoothiei-hin, silloin jauhoisuus-kaan ehkä haittaisi.”

14,95 € / 700 g (21,36 € / kg, www.hyvinvoinnin.fi)

Suomi

Gluteeniton. Soija+:n omena-kaneli myös vegaaninen. Leaderin Natural protein mix myös vegaaninen.

”Paksu, pirtelömäinen.””Todella makea.””Maku on ok, paras testa-tuista. Tätä ostaisin.”

”Liian mieto kaakaon maku, enemmän kaaka-ota!”

”Kasvimaitoon sekoitta-malla voisi olla oikeinkin hyvä.”

”Mahaa kipristeli tämän jälkeen."

kaksois­

voitto

kasvisperäisiä proteiinilisiä valmistetaan pääasiassa soijasta, riisistä, herneestä ja hampunsiemenestä. animalia testasi aktiiviseen elämään sopivat vegaaniset proteiinilisät.

26

Animalia testaa

teksti ja kuva ninni pekkala

vtt birgitta wahlberg aloitti eläinsuojelu-lainsäädännön asiantuntijana Animaliassa touko-kuun lopussa. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa selvittää lainsäädäntöuudistukseen liittyviä asioita, jotta Animalialla olisi vieläkin paremmat edellytykset toimia eläinten hyväksi eri neuvotte-lukunnissa ja työryhmissä.

Kuinka valtiotieteiden tohtori päätyi Animaliaan töihin?

Olen aina pitänyt Animalian asiallisesta tavasta esittää asioita. Koska olen viime vuodet tehnyt pääasiassa tutkijan työtä, olen iloinen siitä, että voin vaihtaa ajatuksia työkavereiden kanssa. Great people, professional work!

Mitä ongelmia eläimiä koskevaan lain­säädäntöön mielestäsi liittyy?

Eläinsuojelulainsäädäntö ei kyseenalaista eläinten käyttöä tai aseta eläinten käytölle minkäänlaisia kriteereitä. Meillä on enemmän eläimiä koskevaa lainsäädäntöä kuin koskaan aiemmin, ja samalla käytämme eläimiä enemmän kuin koskaan aiem-min. Kuten Gary Francione on kiteyttänyt, käy-tämme valtavasti aikaa ja rahaa keksiäksemme oi-keat ratkaisut väärille teoille. Lainsäädäntö tulee olemaan eläimen näkökulmasta tehotonta niin kauan kuin se jo lähtökohtaisesti on väärillä urilla.

Minkä eläimiin liittyvän konkreettisen epäkohdan korjaisit ensimmäiseksi?

Eläimellä ja ihmisellä voi olla hyvä suhde, jos se perustuu toisen kunnioittamiseen, ei epäoikeu-denmukaiseen kohteluun tai väkivaltaan. Kun ih-minen saa eläimen käytöstä taloudellista vastinetta tai eläin toimii viihdykkeenä ihmiselle, asettaisin eläimen käytölle kolme kriteeriä.

Ensin, jotta eläintä voisi ylipäätään käyttää, eläi-men käyttö tai sen elämän lopettaminen tulisi olla tarpeellista ja välttämätöntä ihmiselle, eläimelle tai sen elinympäristön säilymiselle. Toiseksi, eläimen käyttö ei saa vaikuttaa kielteisesti eläimen hyvin-vointiin, jollei kyseessä ole esimerkiksi eläimen elämän lopettaminen sen takia, että sen pitäminen hengissä olisi julmaa sitä kohtaan. Kolmanneksi, eläimen käytön yhteydessä eläimellä on oikeus tulla suojelluksi ja toteuttaa perus-, käyttäytymis- ja lajityypillisiä tarpeitansa, jos kyseessä ei ole esi-merkiksi eläimen väliaikainen pito ennen sen lo-pettamista. Eläimen heikkoa oikeudellista asemaa tulisi vahvistaa.

Eläimen oikeudellisen aseman puolustaja

27

animalia­ lainen

teksti anna marika tamminen • kuvat lauri tamminen

Smoothiesta on moneksismoothie on helppo ja herkullinen juoma,

jonka tekemisessä vain mielikuvitus on rajana!

Vegepalsta

Jälkkäriherkku6 dl

4 yön yli liotettua taatelia5 dl mansikoita2 dl kookoskermaa2 rkl raakakaakaojauhetta

Blendaa kaikki ainekset kuohkeaksi pir-telöksi. Jos käytät tuoreita mansikoita, laita kookoskerma ennen käyttöä pakas-timeen, jotta saat kylmän lopputuloksen.

Helppo vihersmoothie1 litra

1 banaaniruukullinen tammenlehtisalaattia1-2 dl marjoja (mustikkaa, mansikkaa, mustaherukkaa)2-4 dl vettä

Blendaa pitkään ja rauhassa, jotta saat pehmeän lopputuloksen. Vihersmoothie on kätevä välipala. Se sammuttaa nä-län, maistuu herkulliselle ja täyttää kehon välttämättömällä vihreällä. Blendatut marjat ja vihannekset imeytyvät nopeasti ja antavat ruoansulatukselle lepohetken. Tämä smoothie on helposti muunnelta-vissa marjoja vaihtelemalla.

Tämä smoothie on helposti

muunneltavissa marjoja vaihtelemalla.

Lounassoppa7 dl

1 kurkku1 tomaatti1 avokadopuoli ruukkua tuoretta basilikaakourallinen yön yli liotettuja saksanpähkinöitä1/2 dl yön yli liotettuja auringonkukansiemeniä1 tl suolaamuutama rouhaisu mustapippuria2 dl vettä

Laita pähkinät ja siemenet liko-amaan edellisenä iltana. Valuta liotusvesi pois ennen ainesten li-säämistä blenderiin. Pilko kaikki ainekset ja blendaa samettiseksi keitoksi. Jos haluat smoothien juotavampaan muotoon, lisää de-silitra vettä. Lisää halutessasi au-ringonkukansiemeniä sattumiksi sopan sekaan.

Suolaiset smoothiet ovat har-vinaisempia, mutta niihin kan-nattaa ehdottomasti tutustua. Smoothiesta saa tasapainoisen ja täyttävän lounaan, kunhan koos-taa sen fiksusti ja kiinnittää huo-miota sen sisältämiin rasvoihin.

Aurinkoaamiainen1 litra

2 appelsiinia2 porkkanaabanaaniomenapieni palanen (noin 1x1 cm) tuoretta inkivääriähyppysellinen cayennepippuria3-4 dl vettä

Pilko kaikki ainekset. Porkkanat ja inki-vääri kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieneksi, sillä heikkotehoisemmat blen-derit eivät jaksa jauhaa niitä isoina pala-sina. Lisää blenderiin vuorotellen paloi-teltuja aineksia ja vettä. Blendaa kunnes lopputulos on tasaisen oranssi. Nauti koko litra aamiaiseksi tai lasillinen muun aamupalan ohessa. Päivän c-vitamiini-tarve täyttyy, ja inkivääri buustaa ruoan-sulatuksen päivän haasteisiin.

29

Vegepalsta

Kouvola

Kuopio

Turku

Vihti

Oulu

Joensuu

Pääkaupunkiseutu

KeravaKotka

Kajaani

animalian karhuryhmä toimii Kiinassa ja Vietnamissa sapen takia tarhattujen karhujen hy-väksi. Ryhmä kerää varoja Animals Asia Founda-tion -järjestölle, jolla on pelastuskeskukset Kiinassa ja Vietnamissa. Keskuksissa karhut kuntoutetaan ja ne saavat elää mahdollisimman luonnonmukaisen loppuelämän.

Karhuryhmää vetävä Suvi Börman on toiminut ryhmässä vuodesta 2007.

”Näen maailmassa liikaa hyväksikäyttöä ja pa-hoja asioita. Onneksi epäkohtiin voi kuitenkin vai-kuttaa. Lähdin mukaan toimintaan nähtyäni kar-hutarhauksesta televisiossa. Asia jäi vaivaamaan niin paljon, etten voinut olla tekemättä mitään.”

Tiedotus ja varainhankinta ovat olennainen osa toimintaa. Niitä tehdään vapaaehtoisvoimin erilai-sissa tapahtumissa.

”Vaikka karhun sappea ei saakaan myydä Eu-roopassa, olemme kertoneet aiheesta suomalai-sille luontaistuotemyyjille. On mielestämme tär-keää, että he tietävät, mihin kiinalainen lääketiede perustuu.”

Vuosien varrelta parhaiten Suvin mieleen on jäänyt adressin luovutus Kiinan ja Vietnamin suur-lähettiläille. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on saada karhuille runsaasti näkyvyyttä mediassa.

”Kiitokset kaikille karhuille tukensa antaneille ja tervetuloa mukaan toimintaan!”

Tukituotteena vuosittain ilmestyvästä karhuka-lenterista on jo muodostunut suursuosikki. Kalen-terin ja muita tukituotteita löydät osoitteesta aasiankarhutarhat.com.

aasian karhujen hyväksi

vapaaehtoiset ovat animalialle tärkeitä! Vapaaehtoisena pääset toimimaan eläinasioiden puolesta itsellesi sopivalla tavalla. Tarvitsemme apua monenlaisiin tehtäviin. Liity vapaaehtoisten listalle: Täytä lomake verk-kosivuillamme animalia.fi, niin saat tietoa oman paikka-kuntasi vapaaehtoistyön mahdollisuuksista sähköpostiisi. Tule mukaan alueosastotoimintaan: Ryhmässä on voimaa! Ota yhteyttä sinua lähimpään alueosastoon ja kysy lisää. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa paikkakunta@animalia.fi.

Pääkaupunkiseudulla toimivat myös koiraryhmä (koiraryhma@animalia.fi), karhuryhmä (karhuryhma@animalia.fi) sekä valas-ryhmä (valasryhma@animalia.fi).

Lisätietoja: www.animalia.fi/vapaaehtoiset. Tervetuloa mu-kaan toimintaan!

Kanerva Pelli, vapaaehtoiskoordinaattorikanerva.pelli@animalia.fipuh. (09) 720 6590

Pori

Forssa

TampereLahti

Jyväskylä

Rovaniemi

Itä­Lappi

pää­kaupunki­

seutu

anim

aLS

aSia

Fo

un

dat

ion

30

Animaalit kautta maan

Näin teet tilauksesi:POSTITSE: Animalia ry, Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki

PUHELIMITSE: 09 720 65911,

ma–pe klo 10–15

SÄHKÖPOSTITSE: tarja.balding@animalia.fi

Yli 15 € tilaukset toimitetaan postiennakolla, jolloin hintaan lisätään postiennakkomaksu 4,10 €. Kaikkiin tilauksiin lisätään postitusku-lut sekä 1 € käsittelykulu. Tuotteita voi ostaa myös suoraan Animalian Helsingin toimis-tosta, osoite yllä.

Lisää tuotteita Animalian nettikaupassa www.animalia.fi/tilaa-tuotteita

alennustuotteita

normaali hintaiset tuotteet

Tue eläinsuojelutyötä shoppailemalla Animalian tuotteita!

koonnut ninni pekkala

uutuustuotteet

Eläinten oikeudet ­pussukka

17 €Ei-jäsenille 20 €

Salainen päivä- kirja eläintiloilta

25 €

Kamara

16 €18 €

Ei-jäsenille 21 €

Puuhkaprintti -paitaSaatavilla koot S, L ja XL.

Kettu-koruTitiMadamin koruissa on n. 75 cm pitkä teräksinen palloketju. Koru on saatavana pinkkinä ja limenä sekä peilillä vaalean-punaisena ja jadena.

16 €

Animalia-paita Luomupuuvillaisia Anima-lia-paitoja on saatavana unisex-kokoina XS, S, M, L, XL sekä lady fit -mallisena S, M, L. Paita on musta, logo valkoinen.

20 €Ei-jäsenille 25 €

Luomupuuvillaisia paitoja on saatavana punaisena ja vihreänä. Koot: pieni (lev. 34 cm, pit. 42 cm), keskikokoinen (lev. 38 cm, pit. 50 cm), suuri (lev. 44 cm, pit. 60 cm).

Lasten Ei eläinkokeille -paita

14 €Ei-jäsenille 16 €

Ei eläinkokeille ­rintamerkit Kuusi erilaista kuvaa, väreinä sininen, punainen, violetti, keltainen, vihreä ja pinkki. Halkaisija 38 mm.

EIELÄINKOKEILLE!

EIELÄINKOKEILLE!

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

EIELÄINKOKEILLE!

EIELÄINKOKEILLE!

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

EIELÄINKOKEILLE!

EIELÄINKOKEILLE!

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

EIELÄINKOKEILLE!

EIELÄINKOKEILLE!

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

EIELÄINKOKEILLE!

EIELÄINKOKEILLE!

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

EIELÄINKOKEILLE!

EIELÄINKOKEILLE!

Huom. Näissä on mukana leikkausvaraa ympärillä 5 mm

1,50 €

Fur is worn by... -paita Fur is worn by beautiful animals and ugly people -klassikkolau-sahdus t-paidassa. Luomupuu-villaisia paitoja on saatavana unisex-kokoina S-XXL sekä lady fit -mallisena S-L (lady fit -malli on erittäin kapea!).

20 €Ei-jäsenille 25 €

31

Animaliashop

Maamme turkistarhoilla kasvatetaan vuosittain yli kolme miljoonaa eläintä. Turkistarhoilla eläimiä pidetään pienissä häkeissä, vailla mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymi-seen. Turkistarhaukseen liittyy ongelmia niin eläinsuojelun, eettisyyden kuin ympäristösuojelun näkökulmasta. Kasvava joukko Euroopan maita on päätynyt lopettamaan turkis-tarhauksen tai osan siitä, eläinten hyvinvointiin liittyvistä syistä. Animalia tähtää turkiseläinten tarhaamisen kieltämiseen.

Auta meitä toimimaan turkiseläinten puolesta – lahjoita jo tänään!

sinun apuasi tarvitaan!Tee lahjoitus Animalian tilille

FI24 1011 3000 260629 (Nordea) Viite 402365

Lahjoita vaivattomasti puhelimella

0600 411 074 (puhelun hinta: 10,19 €/puhelu + pvm/mpm)Puhelinoperaattorisi veloittaa lahjoitussumman seuraavassa puhelinlaskussasi. Hinta sisältää ALV:n 24 %.

Animalian rahankeräyslupanumero on 2020/2012/3189.