anisten pÄivÄkoti › attachements › 2013-02-25t13-30-15356.pdf · - kuuntelu tiedon hankinnan...
TRANSCRIPT
ANISTEN PÄIVÄKOTI
VARHAISKASVATUS
& ESIOPETUSSUUNNITELMA
Kevät 2013
2
1. ANISLAISUUS
Anisten viihtyisä päiväkoti sijaitsee Urheilupuiston läheisyydessä. Pihamme on
puutarhamainen ja innostaa lapsia monenlaisiin leikkeihin. Pikkumetsä tarjoaa
mahdollisuuden tutkia luontoa monin eri tavoin. Elämykselliset
majanrakennusleikit tuovat iloista vaihtelua päiväkotimme arkeen.
Päiväkodissa on kuusi ryhmää, joista viisi toimii päätalossa Mustamäenkatu 7:ssä.
Näistä yksi on integroitu erityisryhmä. Kuudes ryhmä/ Heinähatut, toimii
osoitteessa Koulukatu 14 A.
1.1 Toiminta-ajatus ja arvot
Päiväkotimme toiminta-ajatuksena on luoda turvallinen ja monipuolinen
toimintaympäristö, jossa lapsen on hyvä olla. Ammattitaitoinen ja motivoitunut
henkilökunta huomioi lapsen yksilönä ryhmässä. Lapsen ja perheen
kuunteleminen ja erilaisuuden hyväksyminen on meille tärkeää.
Tärkeäksi arvoksi päiväkodin henkilökunta näkee lapsen ja perheen arvostamisen.
Lisäksi päiväkotimme arvoja ovat Salon kaupungin strategian mukaisesti rohkeus,
oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus.
1.2 Oppimisympäristön kuvaus
Päiväkotimme tarjoaa turvallisen ja rauhallisen ympäristön lapsen kasvulle ja
kehitykselle. Oppimisympäristö rakentuu hyvästä ilmapiiristä sekä selkeistä
yhdessä sovituista säännöistä ja on lasta kiinnostava ja haasteita tarjoava.
Oppimisvälineet ja – materiaalit sijoitamme lasten saataville. Suunnittelemme
toimintaa lapsiryhmälle huomioiden lapsen yksilölliset tavoitteet.
3
1.3 Perustehtävä
Perustehtävämme on toteuttaa varhaiskasvatusta niin, että lapsen on hyvä
kasvaa, kehittyä ja oppia hyväksyvässä ja turvallisessa kasvuympäristössä.
Toimimme aidossa vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa.
2. VANHEMPIEN OSALLISUUS TOIMINNAN SUUNNITTELUUN
Meille on tärkeää perheiden kuunteleminen. Vanhemmilla on mahdollisuus
vaikuttaa päiväkodin toimintaan päivittäisten keskustelujen, vanhempainiltojen,
vasukeskustelujen ja erilaisten laatukyselyjen kautta. Huomioimme mahdollisuuksien
mukaan vanhempien ideat ja mielipiteet toiminnan suunnittelussa.
4
3. TOIMINTA, KASVATUS JA OPETUSKULTTUURI
Aikuinen tukee ja kannustaa lasta. Turvallisessa ilmapiirissä itseensä luottava lapsi
voi käyttää energiaansa oppimiseen. Oppimisen ilo kumpuaa fyysisesti
innostavasta oppimisympäristöstä, mutta erityisesti aikuisen innostavasta
asenteesta. Aikuinen luo puitteet leikeille, oppimiselle ja tutkimiselle yhdessä
lasten kanssa. Aikuinen on kiinnostunut siitä, mitä lapsi itse ajattelee ja miten
kehittää ajatteluaan.
Työtapoina käytämme pienryhmätyöskentelyä. Vuodenajoista ja aiheesta riippuen
toteutamme erilaisia projekteja. Toiminnassa tavoitteena on yhteistoiminnallisuus
ja vuorovaikutuksellisuus. Tärkeänä näemme toiminnan kokonaisvaltaisuuden ja
monipuolisuuden, sillä lapsi oppii monin tavoin. Hyödynnämme arjen tilanteita
pedagogisesta näkökulmasta.
Kunnioitamme lasta yksilönä. Lapsen tuntemus perustuu perheeltä saatuun
tietoon ja lapsen kuuntelemiseen sekä havainnointiin.
Päiväkodissamme kasvattajat kehittävät ja ylläpitävät ammattitaitoaan.
Vuorovaikutustaidot, sitoutuneisuus, työmoraali, rehellisyys, esimerkillisyys ja
hyvä organisointikyky ovat osa hyvää ammattitaitoa. Arjen toimivuus edellyttää
tiimi- ja yhteistyötaitoja sekä joustavaa asennetta.
Toimintamme pohjautuu Salon kaupungin sekä Anisten päiväkodin esiopetus- ja
varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Lapsi oppii:
tutkimalla
kokeilemalla
kokonaisvaltaisesti
eri aistien kautta
toiminnallisesti
vuorovaikutuksessa lasten ja
aikuisten kanssa
yhteistoiminnallisesti
matkimalla
mallista oppimalla
leikkimällä
oivaltamalla, kyselemällä
toistamalla
yrityksen ja erehdyksen kautta
Lapsi oppii yhteistoiminnallisuuden, kokemusten ja elämysten kautta. Tärkeää on
itse oppimisprosessi, ei niinkään päämäärä. Erityisesti lapsi oppii leikin kautta.
5
4. LEIKKI JA LAPSEN OSALLISUUS OPPIMISYMPÄRISTÖJEN TOIMINNAN
SUUNNITTELUUN SEKÄ LEIKIN KEHITTELYYN
Leikkiminen, liikkuminen, taiteileminen ja tutkiminen ovat lapselle ominaisia
tapoja toimia. Siksi ne ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana. Lapsen
ajatukset ja kiinnostuksen kohteet tehdään lapselle näkyviksi esim. ajatuskartan
muodossa.
Havainnoimme lapsia päivittäin seuraamalla heidän leikkejään, kasvua ja
kehitystään sekä kuuntelemalla heitä. Havainnot kirjaamme ylös ja hyödynnämme
ne lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Lisäksi käytämme havaintoja apuna
oppimisympäristöjen ja toiminnan suunnittelussa.
Arvostamme lasten leikkiä, mikä näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme.
Tarvittaessa aikuinen voi tuoda leikkiin uusia ideoita ja olla aidosti mukana lasten
leikissä. Tavoitteenamme on, että lapsi voi osallistua leikki- ja oppimisympäristön
suunnitteluun ja toteutukseen.
6
5. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET
Esiopetus etenee kokonaisuuksina; oppiainejakoa ei ole. Eheytetyt kokonaisuudet
ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt.
5.1 Kieli- ja vuorovaikutus
Kieli on ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Tavoitteenamme on, että
lapsi kiinnostuu kielestä ja alkaa havainnoida sekä suullista, että kirjoitettua
kieltä. Tavoitteena on lisätä kielellistä tietoutta.
KUUNTELEMINEN JA PUHUMINEN KIELELLINEN TIETOISUUS
- Ohjeen kuunteleminen ja sen muistaminen - Lukeminen, kertominen (sadut, runot
- Puheen ymmärtäminen ja jäsentäminen lorut, arvoitukset)
- Vuorovaikutustaidot (kerronta, keskustelu, - Kielellä leikkiminen
kuuntelu, kysely) - Riimittäminen
- Eläytyvä kuuntelu - Sanojen rytmittäminen
- Kuuntelu tiedon hankinnan välineenä - Kirjaimia vastaavien äänteiden harjoit-
- Kommunikaatiotaidot eri tilanteissa telu
- Oman puheenvuoron odottaminen - Monipuolinen sanavarasto
ja vuoron antaminen myös muille - Yläkäsitteet, luokittelu
- Tukiviittomat - Aktiivinen ja passiivinen sanavarasto
- Kuvat (pcs, valokuvat, piirretyt kuvat) - Saduttaminen
- Eleet ja ilmeet
- Suomi toisena kielenä (S2)
ILMAISU LASTEN KIRJALLISUUS JA
KULTTUURIPERINNE
- Suullinen ilmaisu - Kirjasto
- Luova ilmaisu ( roolileikit) - Mediaviestimet
- Rohkeus itsensä ilmaisuun (mielipiteet) - Sadut, tarinat
- Itseluottamuksen vahvistuminen - Sarjakuvat yms.
- Oikea äänenkäyttö - Kuva- ja tietokirjat
- Draama - Teatteri
- Lasten luomat esitykset
7
4.2 MATEMATIIKKA
Matematiikka elää lasten arkipäivässä ja leikeissä. Lapsi saa mahdollisuuden
kiinnostua matematiikasta ja kehittää matemaattista ajattelua.
8
5.3 Etiikka, uskonto ja elämänkatsomus
Eettisen ja uskonnollisen kasvatuksen tavoitteena on korostaa yhteiskunnassa
yleisesti hyväksyttyjä arvoja ja normeja. Terve itsetunto ja toisesta välittäminen
luovat hyvän pohjan kaikelle toiminnalle.
LÄHIMMÄISYYS SUVAITSEVAISUUS
- Hyvät tavat - Erilaisuuden hyväksyminen ja
- Ystävänä oleminen kunnioittaminen
- Anteeksi pyytäminen ja antaminen - Luonnon ja ympäristön kunnioittaminen
USKONNOLLISET JUHLAT JA TOIMITUKSET MUSIIKKI
- Lasten kirkot (syys-, joulu pääsiäis- ja kevätkirkko) - Ystävyyteen liittyvät laulut
- Muu yhteistyö seurakunnan kanssa - Lasten virret
- Godly Play -kertomukset
9
5.4 Luonto ja ympäristö
Luonto antaa hyvät mahdollisuudet tutkimiseen ja toiminnalliseen oppimiseen.
Tavoitteena on luonnon kunnioitus, kiinnostus luontoon, havaintojen tekeminen.
Anisten päiväkodissa ympäristö ja luontotieto alkaa omalta upealta pihaltamme ja
lähimetsästä. Lähtökohtana ovat lapsen kiinnostuksen kohteet ja kysymykset.
Ympäristökasvatus tukee lapsen maailmankuvan rakentumista sekä auttaa lasta
ymmärtämään ja kunnioittamaan elämää, ihmistä, elinympäristöä ja näiden välistä
vuorovaikutusta.
LUONTO AIKA JA AVARUUS
- Vuodenaikojen ja sään - Vuorokausi, yö/päivä
vaihteluiden seuranta - Viikonpäivät
- Lämpötilojen muutokset - Kuukausi, vuosi
- Elämän kiertokulku - Vuodenajat
- Luonnonsuojelu
- Eläimet, kasvit, sienet, marjat, puut
SALO KARTTA
- Lähiympäristön kohteet - Suomi
- Kaupunki ja luonto - Salo
- Liikennekasvatus - Kansainvälisyys
- Retket
EKOLOGISUUS
- Kierrätys (Hyvän elämän ohjelma)
- Jätemateriaalien uusiokäyttö
- Säästäminen
- Ympäristöstä huolehtiminen
- Pihatyöt
10
5.5 Terveys
Päiväkodissa kiinnitämme huomiota terveellisiin ruokailutottumuksiin ja hygieniaan
sekä annamme lapselle mahdollisuuden lepoon ja rauhoittumiseen.
Ohjaamme lasta liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. Vanhemmat ja päivähoito
huolehtivat yhdessä lapsen riittävästä ulkoilusta ja liikunnasta.
HYGIENIA RUOKAILU
- Yleinen siisteyskasvatus - Terveellinen ruokavalio
- Hyvät ruokailutavat ja keskustelukulttuuri
- Myönteinen kokemus lapselle
- Käsitteet (Ruokien nimeäminen)
- Erilaisiin ruokiin tutustuminen
ULKOILU LEPO
- Päivittäin ulkoilua - Kiireettömyys
- Liikuntaan innostava piha ja lähiympäristö - Rauhoittuminen ja rentoutuminen
- Pukeutuminen sääolosuhteiden mukaan - Sadun kuunteleminen
- Pukeutumisjärjestyksen oppiminen
11
5.6 Fyysinen ja motorinen kehitys
Fyysinen ja motorinen kehitys pitää sisällään sekä hieno- että karkeamotoriikkaa.
Hienomotorisia taitoja ovat esimerkiksi silmän ja käden yhteistyö sekä eri välineiden
hallinta esim. saksien käyttö ja kynäote. Liikunta ja terveyskasvatus edistävät lapsen
kaikinpuolista terveyttä ja hyvinvointia sekä motoristen taitojen kehittymistä.
Kiinnitämme erityistä huomiota kehonhallintaan. Liikkuessaan lapsi saa elämyksiä,
kokee iloa ja virkistystä sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Liikunta voi olla
suunniteltua ja ohjattua tai lapsen omaehtoista liikkumista. Liikunta on luonnollinen
osa lapsen arkea.
12
Liikunnan hyödyt:
Ryhti
Kehon hahmotus/tasapaino
Koordinaatiotaidot
Voittaminen/Häviäminen
Käsitteiden oppiminen
Liikunnallisen elämäntavan omaksuminen
Yhteistyökyky ja me-henki
Rentoutuminen
Sääntöjen noudattaminen
Itseilmaisun väline
Energian purkaminen hyväksyttävällä tavalla
Oman toiminnanohjauksen taidot
Tukee lapsen oppimista
5.7 Taide ja kulttuuri
Taiteessa lapsella on mahdollisuus kokea mielikuvitusmaailma, jossa kaikki on
mahdollista ja leikisti totta. Taiteeseen sisältyy myös oppimista ja harjoittelua. Lapsi
nauttii taiteesta ja ilmaisusta sekä tehdessään yksin että osallistuessaan erilaisiin
tuotoksiin yhdessä muiden kanssa. Lapsen tuotoksen kunnioittaminen esim. kaunis
esillepano antaa työlle kuuluvan arvostuksen.
Taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmän
jäsenenä. Taiteen ilmenemismuodot ovat eri kulttuureissa erilaisia ja lapsen
kulttuuritaustan huomioon ottaminen on merkittävä osa ammattitaitoa. Taide on yksi
kulttuurin peruselementeistä. Se koostuu ihmisten luomista teoksista, jotka saavat
vastaanottajissa aikaan esteettisen elämyksen.
LASTEN KULTTUURI
- Tutustuminen Salon taidetarjontaan ja
kulttuurikohteisiin
- Konsertit
- Taidenäyttelyt
- Kirjastopalvelut
- Teatterit
- Juhlat
- Lasten omat esitykset
13
DRAAMA KIRJALLISUUS
- Ilmaisuleikit - Kirjat ovat esillä lasten luettavissa
- Nukketeatteri - Aikuinen lukee lapselle
- Näytelmät - Sadut, riimit, lorut
- Roolileikit - Sadutus
- Kiinnostuksen herättäminen sadun ja tarinan
maailmaan
MUSIIKKI KÄDENTAIDOT JA KUVATAIDE
- Musiikkiliikunta - Erilaisiin työtapoihin tutustuminen
- Tanssi - Erilaisiin materiaaleihin ja työvälineisiin
- Laulaminen ja soittaminen tutustuminen
- Laululeikit - Värioppi
- Erilaisiin soittimiin tutustuminen - Lukusuunta
- Oma keho soittimena - Luovuus
- Musiikin käsitteet
- Rytmi
5.8 Mediakasvatus
Mediakasvatus on mediaympäristön huomioimista, kuulemisen ja näkemisen kriittistä
tarkastelua sekä omien esitysten tuottamista. Aikuinen ohjaa lasta käyttämään
mediaa kriittisesti ja laaja – alaisesti. Mediakasvatuksessa tuetaan oppimista ja
kasvua median parissa ja kehitetään mediakulttuurissa elämisen perusvalmiuksia.
14
6. VARHAISERITYISKASVATUS
Uuden perusopetuslain myötä Salossa on otettu käyttöön kolmiportaisen tuen malli
(yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Malli löytyy avattuna Salon kaupungin
varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmasta www.salo.fi/varhaiskasvatus.
Anisten päiväkodin varhaiskasvatus ja esiopetus vastaa lapsen yksilöllisiin,
kuntoutuksellisiin ja kehityksellisiin tarpeisiin. Tuen määrä ja muoto riippuu lapsen
tuen tarpeesta.
Integroidussa erityisryhmässä käytetään oppimisen tukena tarvittaessa mm. kuva-
avusteista kommunikaatiota, tukiviittomia, theraplay-leikkejä, Kili-, Knill- ja
Askeleittain - ohjelmaa sekä satuhierontaa.
7. MONIKULTTUURISUUS
Monikulttuurisuus antaa meille mahdollisuuden oppia ymmärtämään ja hyväksymään
erilaisuutta. Lapsen kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa lasten ja aikuisten kanssa.
Kielen kehityksen tukena käytämme pienryhmätoimintaa, kuvia ja elekieltä.
Anisten päiväkodissa käy tarvittaessa S2 (suomi toisena kielenä) opettaja Irmeli
Järvinen. Perheillä on mahdollisuus käyttää tulkkipalvelua esim.
kasvatuskeskustelujen yhteydessä.
Lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä tuemme mm. kunnioittamalla perheen arvoja,
tapoja ja uskontoa. Perheitä kannustamme ylläpitämään lapsen omaa äidinkielen
(tunnekielen) taitoa.
15
8. YHTEISTYÖMUODOT
Esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö (Nivelvaiheen yhteistyö)
Katkeamaton ja luonteva oppimispolku
Yhteistyökoulut Alhainen ja Sirkkula
Vanhempainillat ja tapahtumat, kouluun tutustuminen
Siirtopalaverit ja keskustelut Terveiset kouluun - tai Kos-kaavakkeen
pohjalta
Moniammatillinen- ja muu yhteistyö
Tiedonsiirto lasta koskevissa asioissa tapahtuu aina vanhempien luvalla
Vanhemmat osallistuvat lasta koskeviin palavereihin
Lapsella ja perheellä voi olla useita yhteistyötahoja kuten esim. terapeutit
Konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto) on mukana lapsen tuen
arvioinnissa ja osallistuu tarvittaessa lapsen palavereihin. Kelto toimii
verkostopalavereiden yhteyshenkilönä.
9. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN, ARVIOINTI JA SEURANTA
Anisten päiväkodille on laadittu toimintasuunnitelma, joka pohjaa Salon kaupungin
strategiaan. Tuloskortissa arvioidaan toimintaa asiakkaan, prosessien, henkilöstön ja
talouden näkökulmasta. Päiväkodillamme on kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivä,
jossa koko henkilökunta yhdessä arvioi ja kehittää toimintaa toimintasuunnitelmamme
mukaisesti. Tärkein asiakirjamme on Varhaiskasvatus – ja esiopetussuunnitelma, joka
ohjaa pedagogista toimintaamme. Jokaisessa lapsiryhmässä laaditaan tiimisopimus ja
ryhmävasu, joita arvioidaan kaksi kertaa vuodessa.
Varhaiskasvatustyötä kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti. Päiväkotimme
laatukäsikirja määrittää laadukkaan kasvatuksen, hoidon ja opetuksen päiväkodin
arjessa. Tärkeä osa työn kehittämistä on henkilöstön itsearviointi sekä lasten ja
vanhempien antama palaute. Yhdessä laaditut toimintaohjeet ovat työn pohjana.
Laatua arvioivat lapset, vanhemmat ja henkilöstö. Välineinä käytetään esim. tiimi- ja
työtyytyväisyysarviointeja, asiakastyytyväisyyskyselyä, pedagogista arviointia, lasten
kyselyjä ja hoidon aloitus – kyselyä. Laadukkaalla kasvatustyöllä luomme päiväkodin,
jossa lapsen on hyvä olla.
Havainnointi on työväline, jonka avulla arvioidaan ja seurataan lapsen kasvua ja
kehitystä suhteessa lapsen omiin tavoitteisiin. Aikuisen aktiivinen rooli
havainnoitsijana tukee lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Anisten päiväkodissa
lasta havainnoidaan päivittäin arjen tilanteissa.
Arvioinnin tukena käytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, lapsen
esiopetuksen oppimissuunnitelmaa, kasvun kansiota, lapsen itsearviointia, kielellisiä ja
matemaattisia kartoituksia sekä kirjallista ja kuvallista dokumentointia.
16
10. SALOLAISUUS ANISTEN PÄIVÄKODIN NÄKÖKULMASTA
”Salossa on sukulaisia. Salossa on hyvä olla kun täällä ei ole sotia.
Ei Salossa ole mitään huonoa, hyvää vaan.”
Salo tarjoaa monimuotoisen ympäristön liikunta- ja kulttuuripalveluineen. Anisten
päiväkodin sijainti mahdollistaa niiden käytön lasten päivähoidon arjessa. Vihreä,
vireä maaseutukaupunki ja teknologia kohtaavat lasten arjessa.
11. SOSIAALISTEN TAITOJEN OPPIMINEN JA KIUSAAMISEN
ENNALTAEHKÄISY
Lapset tarvitsevat ohjausta ja opetusta sekä mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia
taitoja omassa elinympäristössään. Ryhmässä toimiessaan lapsi saa mallioppimisen
kokemuksia ja palautetta käyttäytymisestään.
Itsetunto ohjaa ihmisen käyttäytymistä. Aikuisella on keskeinen merkitys lapsen
itsetunnon rakentamisessa. Lapsen varhaiset kokemukset vuorovaikutuksesta luovat
pohjan sosiaalisille taidoille. Palkitsevat kokemukset vuorovaikutuksesta auttavat lasta
myös hänen minäkuvansa kehittymisessä.
Lapset kehittyvät eri tahdissa. Sosiaalisten taitojen kehittymisellä on yhteys kielen
oppimiseen. Tärkeää taitojen harjaannuttamisessa on ymmärtävä suhtautuminen
lapseen.
Sosiaalisia taitoja ja tunteiden hallintaa ei opita luontaisesti, vaan niitä on opetettava
ja opeteltava. Aikuisen tehtävänä on turvallisen ilmapiirin ja me-hengen luominen
lapsiryhmään. Aikuisen läsnäolo, ennakointi ja valppaus arjen tilanteissa on tärkeää.
Lapsen sosiaalisten taitojen kehittyminen edellyttää haastavien tilanteiden
selvittämistä, pohtimista ja asioiden loppuun saattamista yhdessä lasten kanssa.
Avoin keskustelu vanhempien kanssa ja tiivis yhteistyö (kasvatuskumppanuus) tukee
lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Sosiaaliset taidot kehittyvät arjessa ja erityisesti leikkitilanteissa, joihin panostamme.
Työtapoina sosiaalisten taitojen opettelussa käytämme mm. Askeleittain – ohjelmaa
(tunnetaitojen nimeäminen ja opettelu) sekä vuorovaikutuksen leikkiryhmää.
17
12. KASVATUSKUMPPANUUS
Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista
sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.
Kumppanuus on prosessi, joka alkaa lasten ja vanhempien tutustumisesta
päivähoitoon ja syventyy hoitosuhteen edetessä. Kasvatuskumppanuus perustuu
avoimeen, rehelliseen ja kunnioittavaan vuoropuheluun, jossa keskeistä on yhteisen
ymmärryksen saavuttaminen lasta koskevissa asioissa.
Kasvatuskumppanuutta toteutetaan mm. seuraavin tavoin:
– päivähoitoon tutustuminen
- kasvatuskeskustelut (vasu ja esiopetuksen oppimissuunnitelma)
- päivittäiset keskustelut
- vanhempainillat
- päiväkodin tapahtumat
- lasta koskevat yhteistyöpalaverit
- OHR-tapaamiset
- puhelinkeskustelut ja sähköinen viestintä
13. KASVATUSTAVOITTEET
Kirjaamme lapsen kasvatustavoitteet varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessä vanhempien kanssa. Tavoitteet asetamme arjessa tehtyjen havaintojen pohjalta ja
huomioimme lapsen mielipiteen häntä koskevissa asioissa. Esioppilaista tehtävä esiopetuksen oppimissuunnitelma on jatkumo varhaiskasvatussuunnitelmaan. Päivitämme suunnitelmia säännöllisesti toimintakauden aikana.
14. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO
Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista
huolehtimista. Yksikkömme oma oppilashuoltoryhmä (OHR) kokoontuu kaksi kertaa
vuodessa ja sen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa
puuttumisessa. Yksittäisen lapsen OHR- tapaamisia järjestämme aina kun siihen on
selkeä tarve. Näihin tapaamisiin osallistuvat vanhemmat ja tarvittavat yhteistyötahot.
Tapaamisista kirjaamme OHR – muistion.