ansaittua luottamusta

Ansaittua luottamusta

SAK:n järjestötutkimus 2005Luottamusmiesraportti

Jyrki Helin

Graafi nen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006ISBN 951-714-243-9

Jyrki Helin

Ansaittua luottamusta

SAK:n järjestötutkimus 2005Luottamushenkilöraportti

TIIVISTELMÄ ________________________________________________________ 4

1. JOHDANTO ______________________________________________________ 6

Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn ________________________________ 6

Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat ______________________ 9

2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES ______________________ 10

2.1. Järjestäytyminen kasvussa _____________________________________ 10

2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä __________________________________ 12

2.3. Luottamusmiesprofi ileja _______________________________________ 18

Alakohtaisia piirteitä __________________________________________ 19

Työväenluokkaa ______________________________________________ 21

2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa ____________________________ 24

Ay-koulutus innostaa __________________________________________ 24

3. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA _________________________________ 27

Neuvottelusuhteet polarisoituneet ______________________________ 29

Hallintoedustus laskussa ______________________________________ 32

4. LUOTTAMUSMIES JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE ______________________ 34

Työllisyys ja työttömyysturva ykkösasioita ________________________ 35

Jäsenpalvelujen kolmen kärki ennallaan _________________________ 40

Liittoon tukeudutaan __________________________________________ 41

5. LUOTTAMUSMIES JA TYÖ __________________________________________ 45

Vaikutusmahdollisuudet heikentyneet ___________________________ 45

Organisaatiomuutoksia ________________________________________ 48

6. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA ____________________________________ 50

6.1. Ammattiosasto tukena ________________________________________ 50

6.2. Luottamusmiehen arkea _______________________________________ 52

Kollektiivisuus tärkeää _________________________________________ 57

Valmiudet parantuneet ________________________________________ 58

6.3. Paikallinen sopiminen työllistää ________________________________ 60

Yhteistyökumppaneita_________________________________________ 63

7. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU _____________ 64

Liiton apu tyydyttää ___________________________________________ 67

7.1. Käytännön työsuojelutyötä _____________________________________ 71

8. HENKILÖKOHTAISTA ______________________________________________ 75

Työtovereiden pyyynnöstä __________________________________________ 77

Tunnustus ja tuki kannustaa ________________________________________ 81

2 MUUTOS.LIIKE.

9. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN _____________________________________________ 84

Sukupolvenvaihdos puolivälissä _____________________________________ 85

Luotamusmiesverkon kattavuutta parannettava _______________________ 85

Tehtävät muuttuvat ________________________________________________ 87

Monenlaisia työnantajia____________________________________________ 87

Strategiaa hankalille työpaikoille ____________________________________ 88

Strategiaa kehittyneille työpaikoille __________________________________ 88

Sopimuksista turvaa _______________________________________________ 89

10. LÄHTEET ________________________________________________________ 90

11. LIITTEET ________________________________________________________ 92

11.1. Taulukoita ___________________________________________________ 92

11.2. Kyselylomake ________________________________________________ 98

ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 2005 3

4 MUUTOS.LIIKE.

TIIVISTELMÄ

Yhä useammalla SAK:laisen ammattiliiton jäsenellä on työpaikalla luottamus-

mies. Luottamusmiesten kokemuksen mukaan myös järjestäytyminen ammatti-

liittoon on työpaikoilla kasvussa.

Luottamusmiesten osuus SAK:laisista on pysynyt ennallaan 2000-luvun

alkuvuosina. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on sensijaan laske-

nut hieman.

SAK:laiset luottamusmiehet ovat iältään keskimäärin 46-vuotiaita. Heidän

keski-ikänsä on noussut kolmella vuodella vuodesta 2000. Työsuojelutehtävissä

olevien keski-ikä on 45 vuotta. SAK:n liittojen jäsenet ovat ikääntyneet samaa

tahtia kuin luottamusmiehet: jäsenet ovat keskimäärin kaksi vuotta luottamus-

miehiä nuorempia eli 44-vuotiaita.

Naisten osuus pääluottamusmiehistä ja työsuojelutehtävissä olevista on

vuodesta 2000 laskenut noin kolmanneksen, mutta säilynyt ennallaan muissa

luottamustehtävissä. Työsuojelutehtävissä olevat ja luottamusmieskunta on

kuluneen viiden vuoden aikana uusiutunut ja voidaan sanoa, että luottamusteh-

tävissä sukupolvenvaihdos on täydessä vauhdissa. Tässä prosessissa naisen tilalle

luottamustehtäviin on usein tullut mies. Naisten osuuden laskuun vaikuttaa myös

se, että toimialoista teollisuuden suhteellinen osuus kaikista luottamustehtävissä

olevista on kasvanut.

Luottamusmiesten ammatillinen koulutustaso on sukupolvenvaihdoksen

myötä kohonnut nopeammin kuin jäsenten keskimäärin. Myös ay-koulutukseen

osallistuminen on lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna.

Työpaikkojen neuvotteluilmapiiri on viime vuosina huonontunut. Kehit-

tyvien työpaikkojen, joissa on hyvät neuvottelusuhteet ja luottamusmiehet ja

työnantaja arvostavat tosiaan, määrä on laskenut selvästi vuodesta 2000. Toisaalta

myös kaikkien huonoimpien, kehittymättömien työpaikkojen määrä on hieman

vähentynyt. Näiden ääripäiden väliin jäävä työpaikkojen väliryhmä on sen sijaan

kasvanut.

Luottamusmiesten ay-jäsenyyden tärkein peruste on palkansaajien etujen

tehokas puolustaminen ja ajaminen. Toisena tulee työpaikan työolojen kehittä-

minen ja kolmantena ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolustaminen, jonka

”rivijäsenet” nostavat tärkeimmäksi ammattiliiton jäsenyyden syyksi.

Luottamusmiehillä tärkein syy osallistua ammattiyhdistystoimintaan on halu

vaikuttaa työntekijöiden etuihin; tämä motiivi on voimistunut kuluneen viiden

vuoden aikana. Kaikkien jäsenten keskuudessa tärkein osallistumisen syy on

saada tietoa oikeuksista.

Luottamusmiehistä kolme neljästä ja työsuojeluvaltuutetuista puolet on

kysynyt tulkintaohjeita ammattiliitostaan. Molemmista ryhmistä 90 prosenttia

on tyytyväisiä liitosta saamaansa palveluun. Liitto on luottamusmiehille ja työ-

suojelutehtävissä oleville tärkein taho, jonka puoleen käännytään edunvalvonnan

ongelmatilanteissa.

5ANSAITTUA LUOTTAMUSTA 2005

Luottamusmiestehtävässä eniten työllistävät palkka- ja työehtoneuvottelut

työpaikalla. Vuoteen 2000 verrattuna palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät

luottamusmiehiä nyt enemmän, kun taas yksittäisten työntekijöiden ongelmien

selvittämiseen kuluu aiempaa vähemmän aikaa. Työsuojeluvaltuutettuja työllis-

tävät eniten työpaikan käytännön työsuojelutoimet sekä työpaikan toimintojen

kehittäminen.

Luottamusmiehet kokevat neuvottelutaitojensa kohentuneen kuluneen viiden

vuoden aikana oli sitten kyseessä sopimusten tuntemus, tiedot neuvoteltavas-

ta asiasta, neuvottelukyvyt tai yhteydenpito ja tuki työtovereiden suunnalta.

Luottamusmiehet kokevat myös, että yhdeksän kymmenestä työntekijästä tukee

luottamusmiestä vähintään joissakin asioissa. Työntekijöiden luottamusmiehille

antama tuki on selvästi lisääntynyt vuoteen 2000 verrattuna.

Paikallinen sopiminen ei ole juurikaan lisääntynyt kuluneena viitenä vuotena.

Työnantajan aloitteesta esiin nostetaan useimmiten työsopimusten muuttami-

seen liittyviä asioita, työntekijäpuolen aloitteesta taas työpaikkakohtaiset palk-

kasopimukset. Työnantajien tiedottaminen ei ole parantunut vuodesta 2000. Sen

sijaan luottamusmiehet kokevat hieman aiempaa useammin olevansa tasaveroisia

neuvotteluissa työnantajan edustajan kanssa.

Lakisääteisistä työpaikkakohtaisista suunnitelmista parhaiten on toteutunut

työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka on lähes 90 prosentilla työpaikois-

ta. Vähiten on tehty tasa-arvosuunnitelmia, joita on vain runsaalla viidenneksellä

työpaikoista.

Rasittavimmat asiat luottamusmiestehtävissä ovat työntekijöiden ajoittainen

välinpitämättömyys ja työnantajan kielteinen suhtautuminen. Työsuojelutehtä-

vissä näiden lisäksi koetaan rasittavaksi tehtävän raskaus, kun sitä hoitaa oman

työn ohella.

Parasta luottamusmies- ja työsuojelutehtävässä on vastaajien kokemuksen

mukaan se, että saa asioita eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tunnustus ja tuki

on tärkeää. Näiden jälkeen tulevat henkilökohtaisen kasvun mahdollisuudet, lii-

ton tuki ja tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan ja työelämään. Haluk-

kuus jatkaa luottamusmiestehtävissä on vuoteen 2000 verrattuna lisääntynyt.

6 MUUTOS.LIIKE.

1. JOHDANTO

Tämä raportti käsittelee SAK:laisten liittojen työpaikoilla olevia luottamushen-

kilöitä. Raportti on osa laajempaa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusta.

Tämän raportin lisäksi samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Erkki Laukkasen

kirjoittama perusraportti Murroksesta muutokseen ja Pirjo Pajusen tasa-arvora-

portti Pitkää, pätkää, silppua. Järjestötutkimuksen aineistosta on julkaistu myös

SAK:n liittojen ruotsinkielisiä jäseniä koskeva René Lindqvistin kirjoittama raportti

Vi är många, vi är svenska.

SAK:n järjestötutkimushankkeella on ohjausryhmä, johon kuuluvat Eija

Hietanen puheenjohtajana sekä Markku Liljeström, Sinikka Näätsaari ja Lauri

Lyly. Ohjausryhmä on tukenut hanketta ja antanut teksteistä palautetta, jota kir-

joittajat arvostavat. Projektin sihteerinä ja tutkimusavustajana erityiset kiitokset

on ansainnut Kaisa Sember.

Katsaus aineistoon ja sen käsittelyyn

SAK:n järjestötutkimuksen aineisto koottiin lomaketiedustelulla vuoden 2005

tammi–maaliskuun välisenä aikana. SAK on teettänyt laajat jäsentutkimukset

noin viiden vuoden välein vuodesta 1984 alkaen. Tutkimuksen kyselylomaketta

on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen

käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön asemasta työelämässä ja

arvostuksista. Peruskysymys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi

kehittää eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa.

Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset

kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata,

että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia.

Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairas-

lomalla tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia vastaajista, niin kaikista

vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa.

Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä

– kaikkiaan 15 prosenttia – oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämis-

tuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia

ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että

työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaa-

jista ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa,

jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville.

Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%)

Tilanne vastaushetkellä: 1995 2000 2005

Työssä 64 71 72Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa 4 4 5Muu palkaton vapaa 0 0 0Lomautettu osa-/määräaikaisesti 1 1 1Opiskelemassa 3 3 2Eläkkeellä 3 3 3Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 16 15Lomautettuna toistaiseksi 2 1 2KAIKKI 100 100 100

Vastanneet 4 186 9 948 6 236


Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan.

Sektorit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion viras-

toihin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualan

sekä liikenteen yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsu-

taan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan

yrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat teollisuussektorin. Sektorit

muodostettiin liittotunnuksen perusteella, ja liittotunnukset etsittiin kaikille

vastanneille, myös työttömille, eläkeläisille ja toistaiseksi lomautetuille, jotka eivät

vastaushetkellä olleet töissä.

Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. Esimerkiksi julkisen sektorin

työpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kun-

nan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualan

yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Samantapaista tulkinnanvaraisuutta on myös

yksityisten palvelualojen ja teollisuuden luvuissa.

Sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästi

mm. siksi, että aineistosta on julkaistu erillinen raportti, jossa asioita on tarkas-

teltu sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin tässä raportissa otettu

huomioon siellä, missä se on tuntunut luontevalta.

Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissa

tiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaa

arvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty ja

miksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutki-

muksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, sen

yksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se,

että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tulok-

sia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuus

kertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksi

empiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi.

Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulosten

pitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysy-

mys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimman

hyvin hyödyntää. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisina

Tutkimuksen perusjoukko muodostuu SAK:n jäsenistöstä, reilusta miljoonas-

ta jäsenestä. Tutkimuksen otos muodostettiin SAK:ssa 31.12.2004 liittokohtaisen

jäsentilanteen pohjalta. Otos oli kaikkiaan 11 487 henkilöä, joista suomenkielisiä

oli 10 468 ja ruotsinkielisiä 1 019. SAK:sta otos toimitettiin Tilastokeskukseen.

Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun lopullinen otos-

koko on 6 236 vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisesti

merkitseviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksen

riskitaso on prosentin.Kun otoksen koko on 6 236, niin 95 prosentin todennäköi-

syydellä koko SAK:n jäsenistölle ilmoitettu prosenttiosuus P jää välille (P-1, P+1).

Kun esimerkiksi SAK:n työttömyysprosentiksi ilmoitetaan 15, niin 95 prosentin

todennäköisyydellä se on 14–16 prosenttia.

8 MUUTOS.LIIKE.

Otos muodostettiin suomenkielisten kohdalla siten, että käytännössä joka

sadas jäsen osui otokseen. Auto-ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sekä Puu- ja

erityisalojen liiton otos suurennettiin kaksinkertaiseksi. Ruotsinkielisten kohdalla

poiminta tapahtui siten, että noin joka 50. jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten

osuutta haluttiin otoksessa painottaa todellista jäsenmäärää korkeammaksi,

koska ruotsinkielisestä jäsenistöstä laadittiin oma osaraportti. Vastaajien ikäraja-

na pidettiin 60 vuotta. Opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.

Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 54,3. Kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia

saatiin siis 6 236 kappaletta. Eri liittojen sekä suomenkielisten ja ruotsinkielisten

välillä vastanneiden osuuksissa oli selviä eroja. Aktiivisimmin vastasivat Rautatie-

virkamiesliiton suomenkieliset jäsenet (76,5 %), kun taas heikoimmin vastauksia

saatiin AKT:n ruotsinkielisiltä jäseniltä (36,7 %). Merivartioliiton ylikorkea vas-

taamisprosentti selittynee sillä, että joko muutamat Kunta-alan ammattiliiton tai

Metallityöväen liiton vastaajat ovat merkinneet liittonsa väärälle riville.

Otos ja vastanneet liitoittain.

LIITTO OTOS Vastanneet Vastanneet

N %

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 1 030 537 52,1

Ilmailualan Unioni IAU ry 38 17 44,7

Kemianliitto ry 494 298 60,3

Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 2 064 1 186 57,5

Merivartioliitto ry 10 15 150,0

Metallityöväen Liitto ry 1 747 908 52,0

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 967 992 50,4

Paperiliitto ry 458 246 53,7

Postiliitto ry 264 127 48,1

Postin Toimihenkilöliitto PVL ry 35 20 57,1

Puu- ja erityisalojen liitto ry 927 557 60,1

Rakennusliitto ry 777 405 52,1

Rautatieläisten Liitto ry 146 74 50,7

Rautatievirkamiesliitto ry 17 13 76,5

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry 374 229 61,2

Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 23 11 47,8

Suomen Merimies-Unioni ry 185 85 45,9

Suomen Muusikkojen Liitto ry 27 14 51,9

Sähköalojen ammattiliitto ry 317 162 51,1

Tulliliitto ry 15 12 80,0

Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry 261 153 58,6

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 18 10 55,6

Veturimiesten Liitto ry 19 10 52,6

Viestintäalan ammattiliitto ry 274 155 56,6

Yhteensä 11 487 6 236 54,3


Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat

Edellä on kuvattu koko tutkimusaineistoa. Tässä raportissa keskitytään työ-

paikoilla olevien työntekijöiden edustajien – pääluottamusmiesten, muiden

luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojeluasiamiesten tilanteeseen

ja toimintaan.

Vastaajajoukossa on:

Pääluottamusmiehiä 77

Muita luottamusmiehiä 109

Luottamusmiestehtävissä yhteensä 186

Työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä 142

Luottamusmies- ja työsuojelutehtävissä oleviin poimittiin aineistosta ”on

juuri parhaillaan luottamustehtäviä -vastanneet (kysymys S12, ks. liite Kysymys-

lomake). Luottamusmiesryhmä koottiin yhdistämällä kysymyksen S13a tai S13b

kohtien 1-vaihtoehtoon vastanneet. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ryhmä

puolestaan muodostuu S13c tai S13d ryhmien 1-vaihtoehdon rengastaneista.

Ryhmien yhdistäminen oli välttämätöntä, jotta saatiin tilastollisesti käsittelykel-

poiset joukot. Tässä raportissa joissakin kohdin esiintyvä muut luottamushenki-

löt -ryhmä puolestaan koostuu kysymyksen S13c–S13f -kohtien vastaajista.

10 MUUTOS.LIIKE.

2. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN LUOTTAMUSMIES

2.1. Järjestäytyminen kasvussa

Järjestäytyminen SAK:laisiin ammattiliittoihin on kasvussa. Kysymys järjestäyty-

misen suunnasta esitettiin samanlaisena vuosina 2000 ja 2005 samoin kriteerein

muodostetulle luottamusmiesjoukolle, ja trendinä näyttää olevan kasvu työpai-

koilla, joilla on luottamusmies. Kaikkien palkansaajajien keskuudessa ammatil-

lisen järjestäytymisen arvioidaan eri tutkimuksissa kuitenkin olevan laskussa1, ja

siten ristiriidassa tämän tutkimuksen tuloksen kanssa. Syynä erilaisiin tuloksiin

lienee työmarkkinoille tulevan sukupolven heikompi järjestäytyminen ja epä-

tyypillisen, ns. silpputyön yleistyminen. Järjestäytymättömät työntekijät ovat

useimmiten muilla työpaikoilla kuin niillä, joissa on SAK:laisia luottamusmiehiä.

Työmarkkinoiden jakautumisella on siis myös järjestäytymisulottuvuus: ne jotka

eniten tarvitsisivat ammattiyhdistysliikkeen tuomaa turvaa, ovat suurelta osin

ay-liikkeen ulkopuolella.

Luottamusmiesten kokemusten mukaan järjestäytyminen ammattiliittoon

on kaikilla toimialoilla nyt selvemmin nousussa kuin vuonna 2000. Teollisuu-

den luottamusmiehistä 14 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa

ja vain kolme prosenttia arvioi sen olevan laskussa. Yksityisillä palvelualoilla

luottamusmiehistä 18 prosenttia arvioi järjestäytymisen olevan nousussa ja

kuusi prosenttia suunnan olevan laskeva. Julkisella sektorilla peräti 23 prosenttia

luottamusmiehistä arvioi järjestäytymisen olevan kasvussa, kahdeksan prosenttia

arvio sen olevan laskussa.

1 Ks. Böckerman Petri, Uusitalo Roope: Union membership and the erosion of the Ghent system: lessons

from Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, työpapereita 213, Helsinki 2005

Järjestäytyminen

työpaikalla aloittain

vuonna 2000 ja 2005, %

Nousussa

Ennallaan

Laskussa

En osaa sanoa

0 20 40 60 80 100

Yhteensä 2000

Yhteensä 2005

Julkiset 2000

Julkiset 2005

Yks. palvelut 2000

Yks. palvelut 2005

Teollisuus 2000

Teollisuus 2005 14 80 3 3

11 79 6 4

18 76 6

14 69 11 6

23 69 8

26 73 7 4

17 76 5 2

13 76 7 4


Työpaikat on tässä tutkimuksessa jaettu kolmeen tyyppiin – kehittyviin, vä-

liryhmään ja kehittymättömiin – niiden sisäisten käytäntöjen kehittyneisyyden

mukaan. Asiasta on kirjoitettu tarkemmin luvussa 2.3. Luottamusmiesprofi ileja.

Kehittymättömillä työpaikoilla, joilla siis on huonoimmat suhteet työnteki-

jöiden ja työnantajien edustajien välillä, järjestäytyminen on lähes yhtä usein

laskussa kuin nousussa. On siis työpaikkoja, joilla työnantajan työntekijöitä koh-

taan osoittama arvostuksen puute aiheuttaa työntekijöiden etääntymistä myös

ammattiyhdistysliikkeestä. Näilläkin työpaikoilla kokonaissaldo on kuitenkin

positiivinen ja suurin muutos on ”järjestäytyminen pysynyt ennallaan” -ryhmän

supistuminen.

Luottamusmiesten arvion mukaan ns. väliryhmän työpaikoilla järjestäytymi-

nen on vahvimmassa nousussa. Viidennes luottamusmiehistä katsoo, että järjes-

täytyminen on kasvussa. Yhtä moni kuin viisi vuotta sitten eli neljä prosenttia

luottamusmiehistä puolestaan kokee, että järjestäyminen on väliryhmän työpai-

koilla laskussa. Järjestäytyminen on kasvussa myös kehittyvillä työpaikoilla, vaik-

ka luottamusmiesten ”järjestäytyminen nousussa” -arviot ovat selvästi laskeneet

vuoteen 2000 verrattuna. Ehkäpä on niin, että järjestäytymisen ollessa korkealla

tasolla, luottamusmiesten on vaikea nähdä kasvumahdollisuuksia ja tilannetta

pidetään hyvänä, kun järjestäytyneiden määrä pysyy ennallaan.

Järjestäytyminen

erityyppisillä

työpaikoilla vuonna

2000 ja 2005, %

Nousussa

Ennallaan

Laskussa

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

Kehittyvä

Kehittymätön

Väli

7 93

16 78 6

19 77 4

14 82 4

18 65 17

8 84 8

Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on parantunut SAK:laisilla työpaikoilla,

mikä järjestäytymisen kasvun ohella on selkeä positiivisen muutoksen merkki.

Vuonna 1984 luottamusmies oli 83 prosentilla SAK:laisten työpaikoista, mutta

vuonna 2000 enää 66 prosentilla työpaikoista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen

on kuitenkin tapahtunut käänne, ja nykyisin luottamusmies on työpaikalla jä-

senistä 71 prosentilla. Kasvua näkyy kaikenkokoisilla työpaikoilla vuosien 2000

ja 2005 välillä.

Työpaikkatyyppi

12 MUUTOS.LIIKE.

Prosentuaalisesti suurin muutos on tapahtunut alle 30 hengen työpaikoilla,

joissa kasvua on 46 prosentista 53 prosenttiin. Ammattiyhdistysliike on tosissaan

ja tuloksellisesti panostanut pienten työpaikkojen edunvalvonnan tilan kohen-

tamiseen.

Onko työpaikallaluottamusmies taivastaava, %

Kyllä on

Ei ole

En osaa sanoa

0 20 40 60 80 100

1984

1990

1995

2000

2005

Alle 30 hlöä 2000

Alle 30 hlöä 2005

30–199 hlöä 2000

30–199 hlöä 2005

Yli 200 hlöä 2000

Yli 200 hlöä 2005

Yhteensä

93 4 3

90 7 3

85 10 5

83 11 6

53 37 10

46 44 10

71 22 7

66 27 7

75 22 3

79 18 3

83 14 3

2.2. Sukupolvenvaihdos käynnissä

Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus ei ole SAK:laisilla työpaikoilla enää 2000-

luvulla heikentynyt. Luottamusmiestehtävissä oli vuonna 2005 sama prosen-

tuaalinen osuus jäsenistä kuin vuonna 2000. Työsuojelutehtävissä – työsuoje-

luvaltuutettuina ja työsuojeluasiamiehinä – olevien osuus on hieman laskenut

samoin kuin muita ay-luottamustehtäviä hoitavienkin osuus. Viimeksimainit-

tuun ryhmään kuuluvat varaluottamusmiehet, yhteistoimintaelinten ja hallinto-

edustuselinten työntekijäjäsenet, ammattiosastojen ja paikallisjärjestöjen luot-

tamustehtävissä olevat ja työpaikan yhdyshenkilöt. Mistä pienentyneet osuudet


SAK:ssa teollisuuden liitot ovat tarttuneet voimakkaimmin sukupolven vaih-

dokseen, mikä näkyy alan luottamusmiesten määrän ja suhteellisen osuuden

kasvuna. Oheisessa taulukossa on kuvattu eri tuotannonaloilla olevien luotta-

musmiesten suhteellisen osuuden muutosta.

Luottamusmiesjärjestelmä on kuluneen viiden vuoden aikana vahvistunut

selvimmin teollisuuden työpaikoilla. Niiden suhteellinen osuus on kasvanut 56

prosentista 65 prosenttiin kaikista luottamusmiehistä. Yksityisillä palvelualoilla

näkyy yhtä selvä lasku 21 prosentista 14 prosenttiin. Tämä tarkoittaa luottamus-

miesjärjestelmän heikentymistä palveluissa ja liikenteessä, sillä luottamusmiesten

kokonaismäärä on pysynyt ennallaan kuluneen viisivuotiskauden, eikä palvelu-

alojen työntekijämääräkään ole vähentynyt. Julkisella sektorilla näkyy luottamus-

miesosuuden lievää laskua 23 prosentista 21 prosenttiin.

Luottamustehtävät vuonna

2000 ja 2005, %

Pääluottamusmies

Muu luottamusmies

Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies

Muu luottamustehtävä, ml. yhd.hlöt

0

1

2

3

4

5

6

7

v. 2005v. 2000v. 2005v. 2000v.2005v. 2000

1,2

1,7

2,8

5

1,21,7

2,4

4,5

0,9 1

1,7

3,7

0,61

1,2

3,6

1,5

2,3

3,7

6,2

1,7

2,3

3,2

5,1

Kaikki yht. Naiset Miehet

johtuvat? Edelleenkin on usein vaikea saada ihmisiä ottamaan vastaan ay-tehtä-

viä, mikä yhdistyneenä sukupolvenvaihdokseen, jossa varttuneet aktiivit siirtyvät

pois työelämästä, synnyttää aukkoja organisaatioon. Työpaikkoja myös pilkotaan

pienempiin osiin, missä kehityksessä ay-organisaatio ei aina pysy mukana.

Luottamusmiesten toimikausi on katkolla yleensä kahden vuoden välein.

Näissä 2000-luvun alkuvuosien valinnoissa luottamusmieskunta on uusiutunut.

Luottamusmiehet ovat aikaisempaakin useammin miehiä. Naisten osuus pääluot-

tamusmiesten keskuudessa on laskenut lievästi ja miesten vastaavasti noussut.

Naisten osuuden lasku näkyy myös työsuojelutehtävissä sekä hyvin lievästi myös

muissa luottamustehtävissä. Muutos luottamustehtävissä on suurempi kuin

naisten osuuden muutos koko SAK:n jäsenistössä.

14 MUUTOS.LIIKE.

Muu luottamushenkilö pitää sisällään myös työsuojelutehtävissä olevat am-

mattiosaston toimihenkilöiden lisäksi. Suhteellinen muutos teollisuuden alalla

olevien luottamushenkilöiden suuntaan näkyy lievänä.

Yhdistettäessä koko SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen pää- ja muut luot-

tamusmiestehtävät sekä toisaalta muut ay-luottamusmies- ja työsuojelutehtävät

kuluneen kymmenen vuoden ajalta nähdään selkeä trendi: naisten osuus luot-

Naisten osuus ay-liikkeen

luottamustehtävissä olevista

vuonna 2000 ja 2005, %

2000

2005

0

5

10

15

20

25

30

35

Pää-luottamusmies

Muuluottamusmies

Työsuojelu-valtuutettutai -asiamies

Muuluottamustehtävä

33

29

2426 27

32

23

33

Luottamustehtävien

jakautuminen

aloittain vuosina

1995, 2000 ja

2005, %

Julkinen sektori

Yks. palvelualat

Teollisuus

0 20 40 60 80 100

1995

2000

2005

1995

2000

2005 21 14 65

23 21 56

23 27 50

22 21 57

22 23 55

23 27 50

Pää-/muuluottamus-mies

Muuluottamus-henkilö

Naisten osuus luottamusmiestehtävissä on vähentynyt. Naisten osuuden lievää

laskua on vuosien 2000 ja 2005 välillä pääluottamusmies- ja työsuojelutehtä vissä,

kun taas muu luottamusmies ja muu luottamustehtävä (työsuojelutehtävät,

ammattiosastojen toimikunnat jne) -ryhmissä tilanne on pysynyt suunnilleen

ennallaan.


Luottamustehtävien

jakautuminen

sukupuolen mukaan

vuosina 1995, 2000

ja 2005, %

Naiset

Miehet

0 20 40 60 80 100

1995

2000

2005

1995

2000

2005 26 74

30 70

34 66

33 67

32 68

30 70



Naisten osuus ay-liikkeen

luottamustehtävissä

olevista aloittain, %

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkinen

0

10

20

30

40

50

60

70

80

200520001995200520001995

42

59

1518

44

56

19

43

56

11

49

63

17

28

55

10

52 50

Kaikkiluottamushenkilöt

Pää-/ muu luottamusmies

Naisten suhteellinen osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja

julkisella sektorilla, mutta kasvanut yksityisillä palvelualoilla 1990-luvun puo-

livälin jälkeen. Erikoinen piirre on vahvasti naisvaltaisten yksityisten palvelujen

trendistä poikkeava notkahdus vuonna 2000. Teollisuuden alojen suuri osuus

luottamusmiesten kokonaismäärässä merkitsee myös sitä, että teollisuuden nais-

luottamusmiestenkin määrä on suuri.

Julkisen sektorin luottamusmiestehtävissä naisten osuus on kymmenessä

vuodessa laskenut 63 prosentista 50 prosenttiin. Palvelualoilla on kasvua 49 pro-

sentista 52 prosenttiin, mutta selvä notkahdus osuu vuodelle 2000. Teollisuudessa

oli puolestaan naisten osuuden selvä nousupiikki vuonna 2000, joka nyt on laske-

nut vuoden 1995 tasolle. Kun teollisuuden suhteellinen osuus on suuri, saa tämä

heilahdus aikaan taulukoissa selkeänä näkyvän muutoksen naisten osuudessa

luottamustehtävissä.

tamusmiehistä on laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä 26 prosenttiin, mutta

muissa luottamustehtävissä kasvanut kolme prosenttiyksikköä 33 prosenttiin.

16 MUUTOS.LIIKE.

Yhä useampi SAK:lainen työskentelee pienellä alle 30 henkilön työpaikalla.

Alle 30 henkilön työpaikoilla työskentelevien työntekijöiden osuus on noussut

viidentoista vuoden aikana 45 prosentista 50 prosenttiin. Toimialoittain tarkastel-

len tämänkokoiset työpaikat ovat 2000-luvulla kasvattaneet osuuttaan teollisuu-

dessa ja julkisella sektorilla, mutta palvelualoilla on sitä vastoin tapahtunut lievää

laskua. Naiset työskentelevät miehiä useammin (naiset 57 prosenttia, miehet 44

prosenttia) alle 30 hengen työpaikoilla. Molempien sukupuolien osuudet ovat

pysyneet tämänkokoisilla työpaikoilla ennallaan 2000-luvulla.

Vuoteen 2000 verrattuna näkyy lievä muutos: kaikkein pienimpien työpaik-

kojen osuus on vähentynyt, samoin kaikkein suurimpien.

Minkä kokoisilla työpaikoilla töissä, koko jäsenistö, %

Alle 10 hlöä

10–29 hlöä

30–99 hlöä

100–199 hlöä

200–499 hlöä

Yli 500 hlöä

Kaikki

0 20 40 60 80 100

v. 1990

v. 1995

v. 2000

v. 2005

Teollisuus 2000

Teollisuus 2005

Yks. palvelut 2000

Yks. palvelut 2005

Julkinen 2000

Julkinen 2005

Miehet 2000

Miehet 2005

Naiset 2000

Naiset 2005 28 29 19 9 9 7

31 26 19 9 9 7

21 23 21 12 10 13

22 22 19 11 12 14

26 35 19 7 6 7

29 30 20 7 7 6

36 25 18 8 7 5

18 21 21 12 13 15

18 19 19 12 15 17

24 26 20 11 10 10

26 23 19 10 11 11

24 22 20 10 12 12

22 23 20 11 12 12

32 27 18 10 6 6


Luottamusmiesten osuus alle 30 hengen työpaikoilla on vähentynyt kuluneen

kymmenen vuoden aikana. Kun vuonna 1995 luottamusmiehistä 50 prosenttia

oli alle 30 hengen työpaikoilla, oli niillä vuonna 2005 luottamusmiehistä enää

37 prosenttia. Luottamusmiesten osuus on puolestaan kasvanut 30–200 hengen

työpaikoilla vuosista 1995 ja 2000 kymmenellä prosentilla 44 prosenttiin. Luot-

tamusmiesjärjestelmän kattavuuden parantuminen johtuukin ainakin osaltaan

luottamusmiesten lisääntymisestä näillä ”keskisuurilla” työpaikoilla, jotka työl-

listävät noin kolmanneksen SAK:laisista.

Luottamustehtävien

jakautuminen

työpaikkakoon

mukaan vuosina

1995, 2000 ja 2005, %

1–5 hlöä

6–9 hlöä

10–29 hlöä

30–99 hlöä

100–199 hlöä

200–499 hlöä

yli 500 hlöä0 20 40 60 80 100

1995

2000

2005

1995

2000

2005 7 2 28 31 13 10 9

4 8 29 22 12 15 10

9 8 33 23 11 9 7

7 6 29 27 12 9 10

7 9 28 22 11 13 10

6 5 29 30 11 10 9



Luottamusmieskunta on viime vuosina vaihtunut, mutta ei keskimäärin

nuorentunut, vaikka työpaikoilla ja liitoissa onkin havahduttu sukupolvenvaih-

doksen vaatimiin toimiin. Luottamusmiesten keski-ikä on noussut vuoden 2000

44 vuodesta 46 vuoteen vuonna 2005. Lähes puolet luottamusmiehistä on alle

45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden luottamusmiesten osuus on laskenut vuoden 1995

56 prosentista 52 prosenttiin. Tosin ns. suurten ikäluokkien viimeinen erä, 55–60-

vuotiaat ovat osin vielä luottamustehtävässään nostaen näin ikäkeskiarvoa.

18 MUUTOS.LIIKE.

2.3. Luottamusmiesprofi ileja

Suomalaiset työnantajat kohtelevat työntekijöitään ja heidän luottamusmiehiään

hyvin vaihtelevien käytäntöjen mukaisesti. Parhaissa yrityksissä ja työyhtei-

söissä ylletään kehittyneiden maiden huipulle, mutta huonoimmissa eivät aina

toteudu työehtosopimusten ja lakien minimitkään. Erilaisilla työpaikoilla myös

luottamusmiesten toimintaedellytykset ja tehtävät vaihtelevat. Seuraavassa selvi-

tetään jäsentutkimuksen aineiston pohjalta työnantajan käytäntöjen vaikutusta

luottamusmiesten toimintaan. Vuoden 2000 jäsentutkimuksessa*) ja tässä tutki-

muksessa työnantajakäytännöt selvitetään niin, että kysymykseen ”Työpaikkasi

johto arvostaa työntekijöitä ja osoittaa henkilökohtaista huomiota” (ks. liite,

kyselylomakkeen kysymys S53a) luottamusmiesvastaajista muodostetaan kolme

ryhmää:

– yhdistetään vastaukset paljon ja melko paljon, ja tästä saadaan hyväksi koe-

tun, kehittyvän työpaikan muuttuja

– ei lainkaan -vastaukset muodostavat kehittymättömän työpaikan muuttujan

– jonkin verran -vastaukset muodostavat väliryhmän.

En osaa sanoa -vastanneet on poistettu aineistosta. Paljon ja melko paljon

luokat on tilastollisen edustavuuden takaamiseksi yhdistetty (paljon -vastanneita

v. 2000 6 %, v. 2005 4 %). Yhdistettyyn paljon ja melko paljon -vastanneet ryh-

mään tuli vuonna 2000 33 prosenttia ja vuonna 2005 18 prosenttia vastaajista.

Luottamustehtävien

jakautuminen iän

mukaan vuosina

1995, 2000 ja

2005, %

15–24 v

24–34 v

35–44 v

45–54 v

55–60 v

0 20 40 60 80 100

1995

2000

2005

1995

2000

2005


15 33 34 18

12 32 43 13

1 12 31 43 13

2 13 27 34 24

1 15 27 43 14

1 18 35 39 7


Muu luottamushenkilö -ryhmä, jossa on mukana ammattiosaston toimihen-

kilöt ja työsuojelutehtävissä olevat, on myös ikääntynyt. Ammattiosastojen eri

tehtävissä on tuntuva määrä varttuneessa iässä ja jopa eläkkeellä olevia. Toisaalta

myös kaikkein nuorin ikäpolvi näkyy parin prosenttiyksikön osuudella muu

luottamustehtäväryhmässä.

*) Helin Jyrki: Edunvalvonnan etujoukko, luottamusmiesraportti, Jyväskylä 2001, s. 25–27


Koko aineistossa työpaikkatyypit jakautuvat seuraavasti:

v. 2005 % v. 2000 %

Teoll. palv. julk. yht. Teoll. palv. julk. yht.

Kehittyneet työpaikat 16 15 18 18 32 33 38 33

Väliryhmän työpaikat 71 68 68 68 55 41 50 51

Kehittymättömät työpaikat 13 17 14 14 14 27 13 16

Luottamusmiesten kokemuksen mukaan kehittyneiden työpaikkojen osuus

on laskenut tuntuvasti, kehittymättömien työpaikkojen osuus vähentynyt hieman

ja väliryhmän työpaikkojen osuus kasvanut selvästi. Myönteistä kehityksessä on

kehittymättömien työpaikkojen osuuden hienoinen vähentyminen. Pääsuuntana

on kuitenkin työnantajien otteiden koveneminen henkilöstöä kohtaan, jota ku-

vastaa kehittyneiden työpaikkojen vähentyminen. Muutos on samansuuntainen

kaikilla toimialoilla: 15–20 prosentin muutos kehittyneistä työpaikoista väliryh-

mään. Aikaisemmissa tutkimuksissa 1990-luvun lopulta*) saatiin samantyylisin

kriteerein moderneiksi ja henkilöstönsä huomioonottaviksi työpaikoiksi noin

kolmasosa, joten vuosituhannen vaihde näyttäisi muodostavan käännepisteen,

jonka jälkeen kehitys on kulkenut työntekijöiden kannalta huonompaan suun-

taan.

Alakohtaisia piirteitäToimialoittain työpaikat jakautuvat siten, että kehittyneistä työpaikoista teol-

lisuudessa on 53 prosenttia, palveluissa 12 prosenttia ja julkisella sektorilla 35

prosenttia. SAK:laisista luottamusmiehistä 65 prosenttia toimii teollisuudes-

sa, 14 prosenttia palveluissa ja 21 prosenttia julkisella sektorilla. Teollisuuden

luottamusmiehiä on osuuttaan vähemmän kehittyneillä ja kehittymättömillä

työpaikoilla, mutta osuuttaan enemmän väliryhmän työpaikoilla. Yksityisten

palvelualojen luottamusmiehiä puolestaan on osuuttaan vähemmän kehittyneil-

lä työpaikoilla, osuutensa mukainen määrä väliryhmän työpaikoilla ja selvästi

osuuttaan enemmän kehittymättömillä työpaikoilla. Julkisen sektorin luottamus-

miehistä selvästi osuuttaan enemmän on kehittyneillä työpaikoilla ja suunnilleen

osuutensa mukainen määrä väliryhmän ja kehittymättömillä työpaikoilla.

Suurin muutos on julkisen sektorin osuuden kasvu kehittyneillä työpaikoilla,

sekä palvelusektorin työpaikkojen suhteettoman suuren osuuden kutistuminen

kehittymättömillä työpaikoilla. Trendinä on ääripäihin sijoittuvien työpaikkojen

osuuden lasku ja väliryhmän työpaikkojen lisääntyminen. Luottamusmiesten

kokemuksen mukaan kehitys on siis kulkenut huonompaan suuntaa julkista

sektoria lukuunottamatta.

*) Helin: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Projektin

loppuraportti, Jyväskylä 1998 s. 160–161

20 MUUTOS.LIIKE.

Pienistä alle 30 hengen työpaikoista keskimääräistä useampi on kehittynyt

työpaikka. Näin oli myös vuonna 2000. Toisaalta myös ongelmallisia työpaik-

koja on molemmilla kyselykerroilla ollut runsaasti alle 30 hengen työpaikkojen

ryhmässä. Kehittyneitä työpaikkoja on keskimääräistä enemmän pienten työ-

paikkojen lisäksi suurten 100–200 hengen työpaikkojen ryhmässä. Sen sijaan

30–100 hengen työpaikkojen ryhmässä eniten ovat lisääntyneet kehittymättömät

työpaikat. Tämän kokoisilla työpaikoilla tilanne onkin huonontunut vuoteen

2000 verrattuna. Kaikkein suurimpien yli 200 hengen työpaikkojen ryhmässä

kehittyneet työpaikat ovat vähentyneet ja väliryhmän työpaikat lisääntyneet. Sen

sijaan kehittymättömiä työpaikkojen ei suurimpien työpaikkajoen ryhmässä ole

enää lainkaan.

Luottamusmiehistä naiset ovat prosenttiosuuttaan (26 %) enemmän edus-

tettuina kehittyneillä työpaikoilla ja osuuttaan vähemmän kehittymättömillä

työpaikoilla. Väliryhmässä naispuolisten luottamusmiesten osuus on sama kuin

naisten prosenttiosuus työpaikkojen työntekijöistä. Kehitys vuodesta 2000 on siis

naisten osalta mennyt positiiviseen suuntaan. Miespuolisten luottamusmiesten

kohdalla kehitys on ollut päinvastaista: heistä aiempaa usempi on kehittymättö-

mällä työpaikalla.

Näyttääkin siltä, että sellaiset työpaikat, joissa on naisluottamusmiehiä, ovat

muita useammin positiivisella kehitysuralla. Sama kokemus on luottamusmiehil-

lä kaikkein pienimmillä työpaikoilla, jossa läheinen ja henkilökohtainen kontakti

työnantajapuoleen tuo parhaat mutta myös huonoimmat kokemukset.

Työpaikkatyypit

aloittain, %

Teollisuus

Palvelut

Julkinen

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 53 12 35

55 26 19

65 15 20

58 25 17

58 20 22

45 41 14

65 14 21

56 21 23

Kehittynyt

Väli

Kehittymätön

Luottamusmiestenprosenttiosuudet

aloittain


TyöväenluokkaaVastaajien näkemystä yhteiskunnan rakenteesta ja omaa suhdetta siihen on selvi-

tetty vuodesta 1984 lähtien. Vuonna 1984 kaikista vastaajista 69 prosenttia katsoi

kuuluvansa työväenluokkaan, ja vuonna 2005 62 prosenttia. Matalimmillaan

työväenluokan lähimmäksi kokevien osuus oli vuonna 1990.

Luottamusmiehet samaistuvat rivijäseniä voimakkaammin työväenluokkaan.

Vuodesta 2000 luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan on kuitenkin

hivenen heikentynyt, mikä lienee yhteydessä luottamusmiesten sukupuolven-

vaihdokseen.

Sukupuoli ja

työpaikkatyyppi, %

Nainen

Mies

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 30 70

34 66

26 74

28 72

19 81

33 67

26 74

31 69

Kehittynyt

Väli

Kehittymätön

Luottamusmiestenprosenttiosuudet

yhteensä

Luokka-samaistuminen, %

Työväen- luokkaan

Keski- luokkaan

Ei mihinkään

Ei osaa sanoa

0 20 40 60 80 100

Kaikki yht. 1984

Kaikki yht. 1990

Kaikki yht. 2000

Kaikki yht. 2005

Muut lm-henk. 2000

Muut lm-henk. 2005

Pää-/muu lmv 2000

Pää-/muu lm 2005 72 15 10 3

74 14 10 2

67 17 12 4

68 18 10 4

62 16 13 9

61 16 15 8

60 13 19 8

69 8 15 8

22 MUUTOS.LIIKE.

Luottamusmiesten samaistuminen työväenluokkaan vaihtelee työpaikkatyy-

peittäin. Työväenluokkaan samaistuvien luottamusmiesten osuus on kuluneen

viiden vuoden aikana lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla. Väliryhmän kohdalla

sen sijaan keskiluokkaan samaistuvien osuus on kasvanut. Kehittymättömillä

työpaikoilla ”ei mikään luokka” on kasvattanut osuuttaan luottamusmiesten

keskuudessa. Vastauksista on poistettu en osaa sanoa -vastanneet.

Luottamusmies

katsoo kuuluvansa, %

Työväenluokkaan

Keskiluokkaan

Ei mihinkään luokkaan

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 72 20 8

68 21 11

75 15 10

79 10 11

70 12 18

79 15 6

74 16 10

76 14 10

Kehittynyt

Väli

Kehittymätön

Luottamusmies-vastaajat yhteensä

Miten kehittyvien ja kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet eroavat

toisistaan?

Erot ovat selviä seuraavissa asioissa:

– luottamusmiesten arvioiden mukaan järjestäytyminen on enemmän nousussa

kehittymättömillä kuin kehittyneillä työpaikoilla. Tilanne on nyt päinvastainen

kuin vuonna 2000

– kehittymättömän työpaikan luottamusmiehissä naiset ovat aliedustettuina,

kehittyneillä työpaikoilla yliedustettuina

– kehittyneillä työpaikoilla luottamusmies katsoo kuuluvansa työväenluokkaan

useammin kuin kehittymättömillä. Tässä asiassa tilanne on myös muuttunut

päinvastaiseksi vuoteen 2000 verrattuna

– neuvottelusuhteissa työnantajan edustajaan kehittyvät työpaikat ovat edelleen

kasvattaneet etumatkaansa suhteessa kehittymättömiin työpaikkoihin

– kehittyvillä työpaikoilla ammattiliittoon kuulutaan yhä useammin ansiosidon-

naisen työttömyysturvan, kehittymättömillä työpaikoilla olojen kehittämisen

takia

– tyytyväisyys liitolta saatuun apuun on lisääntynyt kehittyneillä työpaikoilla,

mutta vähentynyt kehittymättömillä


– vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat kehittyneillä työpaikoilla olennai-

sesti paremmat kuin kehittymättömillä

– kehittymättömillä työpaikoilla luottamusmiehiä työllistävät entistä enemmän

yksittäisten työntekijöiden ongelmien hoitaminen, kehittyneillä työpaikoilla

palkat ja toimintojen kehittäminen

– kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet vievät kehittyneiden työ-

paikkojen luottamusmiehiä useammin neuvotteluissa esille nousseita asioita

työpaikan työntekijöiden yhteiseen käsittelyyn

– kehittymättömillä työpaikoilla on kehittyviä työpaikkoja useammin toimiva

ammattiosasto, työhuonekunta, työpaikkajärjestö tai vastaava.

– paikallisissa sopimusneuvotteluissa kehittymättömän työpaikan työnantaja

antaa pääsääntöisesti tietoja niukasti tai ei lainkaan. Myös tasaveroisuus pai-

kallisissa sopimusneuvotteluissa toteutuu kehittymättömissä työpaikoissa vain

harvoin

– kehittymättömillä työpaikoilla toimivat luottamusmiehet kokevat työnantajan

kielteisen suhtautuminen luottamusmieheen usein rasittavaksi

Eroja ei sensijaan ole seuraavissa asioissa:

– ammattiliittoon tukeutumisessa ja ohjeiden kysymisessä liitosta

– työpaikan luottamusmiesten keskinäisessä yhteistyössä

– työntekijöiden tuessa luottamusmiehille. Kehittymättömien työpaikkojen luot-

tamusmiehet lähestyvät tässä kehittyneiden työpaikkojen positiivisia lukuja

– työntekijöiden aktiivisuudessa tehdä luottamusmiehelle aloitteita työpaikan

epäkohtien korjaamiseksi

– paikallisissa sopimusneuvotteluissa esille nostetuissa asioissa

– luottamusmiesten neuvotteluvalmiuksissa

– luottamusmiehen pääasiallisessa tehtävässä

– halukkuudessa jatkaa luottamusmiestehtävässä

– mikä luottamustehtävässä koetaan palkitsevimmaksi

24 MUUTOS.LIIKE.

2.4. Luottamusmiehen kokovartalokuvaa

Luottamushenkilöt ovat perinteisesti koulutetumpia kuin jäsenistö keskimäärin.

Ammatillisen perustutkinnon tai opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut

74 prosenttia luottamusmiehistä, mikä on selvästi enemmän kuin viisi vuotta

sitten. Luottamushenkilöiden sukupuolvenvaihdos onkin merkinnyt myös kou-

lutustason nousua. Aiempaa parempi koulutustaso luo hyvät edellytykset luotta-

mustehtävän onnistuneelle hoitamiselle. Samalla se on haaste ammattiliitoille ja

ammattiyhdistystoiminnan kehittämiselle.

Kaikkien SAK:laisten ammatillisen koulutuksen taso on noussut selvästi vii-

meisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ammattikoulutusta vailla olevien mää-

rä on laskenut 42 prosentista 16 prosenttiin, ja ammatillisen perustutkinnon tai

opisto/korkeakoulututkinnon on suorittanut 63 prosenttia kaikista jäsenistä, mikä

on lähes kaksinkertainen määrä kahdenkymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

SAK:laisten ammatillinenkoulutus, %

Ei ammattikoulutusta

Ammatti- kurssi

Amm. perustutkinto

Opisto tai korkeakoulu

Muu koulutus

0 20 40 60 80 100

Kaikki yht. v. 1984

Kaikki yht. v. 1990

Kaikki yht. v. 1995

Kaikki yht. v. 2000

Kaikki yht. v. 2005

Muut luottamushenk. v. 2000

Muut luottamushenk. v. 2005

Pää/muu lm v. 2000

Pää/muu lm v. 2005 12 8 61 13 6

17 22 49 10 2

13 11 52 16 8

19 21 48 10 2

16 19 50 13 2

21 23 43 11 2

23 25 38 10 4

32 26 32 7 3

42 22 28 6 2

Ay-koulutus innostaaLuottamusmiesten sukupolvenvaihdos erityisesti teollisuudessa näkyy koulutus-

aktiivisuuden kasvuna. Luottamusmiehet ovat osallistuneet aiempaa aktiivisem-

min ammattiyhdistysliikkeen opistoissa järjestämään ay-koulutukseen. Vuosi

2000 muodostaa selvän kuopan opistokolutukseen osallistumisessa. Muuhun

ay-liikkeen järjestämään koulutukseen luottamusmiehet ovat osallistunut tasai-

sesti nousevaa tahtia. Opistokoulutuksen ulkopuolella olevien osuus on laskenut

41 prosentista 31 prosenttiin, mutta toisaalta ”ei koskaan” muuhun ay-koulu-


tukseen osallistuneiden luottamusmiesten osuus on kasvanut parilla prosentti-

yksiköllä 36 prosenttiin. Ay-koulutus sekä opistoissa että muualla tavoittaa myös

rivijäsenistöä aiempaa paremmin, sillä ”ei koskaan” koulutukseen osallistuneiden

osuus on pienentynyt.

Osallistuminenay-liikkeenkoulutukseenvuosina 1995, 2000 ja 2005, %

Kyllä 2 viime vuoden aikana

Kyllä aiemmin osallistunut

Ei koskaan osallistunut

0 20 40 60 80 100

Ei lm-tehtäviä v. 1995



Muut luott.hlöt. v. 1995





Pää/muu lm v. 2005 35 34 31

21 38 41

29 33 38

26 24 50

23 27 50

1 8 91

3 11 86

2 10 88

1 8 91

AY-LIIKKEEN OPISTOISSA

0 20 40 60 80 100









Pää/muu lm v. 2005 40 24 36

37 29 34

31 35 34

29 26 45

20 29 51

14 30 56

4 12 85

2 10 88

1 8 91

MUUALLA

26 MUUTOS.LIIKE.

Käyttää työssään

atk-tekniikkaan

perustuvia laitteita, %

1995

2000

2005

0

10

20

30

40

50

60

70

Koko jäsenistöMuutluottamushenkilöt

Pää-/muu luottamusmies

36

53 53

37

63

3843

52

62

Luottamusmiehet käyttävät työssään ja siihen liittyvissä edunvalvontatehtä-

vissä yhä enemmän tietotekniikkaa. Kun valmiudet tietotekniikan käyttöön ovat

olemassa, avautuu myös ay-yhteydenpidolle uusia mahdollisuuksia.

Luottamusmiehet ja muut ay-luottamushenkilöt ovat työssään tekemisissä

tietotekniikan kanssa enemmän kuin ay-jäsenet keskimäärin: ero on noin kym-

menen prosenttiyksikköä. Ero rivijäsenten ja luottamusmiesten tietotekniikan

käytössä kasvoi selvästi vuosien 1995–2000 välillä, mutta on pysynyt ennallaan

vuodesta 2000. Luottamusmiesten ja työsuojelutehtävissä olevien sähköposti-

osoitteiden yleisyydestä ks. Liitetaulukot.


3. LUOTTAMUSMIES JA TYÖNANTAJA

Työnantajien asenteet ja suhtautuminen työntekijöihin ovat koventuneet. Näin

kokevat sekä työntekijät että luottamustehtävissä olevat SAK:laiset. Työnantajan

asennetta työntekijöihinsä mitataan jäsentutkimuksessa usealla kysymyksellä.

Vuodesta 1995 lähtien mittarit ovat osoittaneet huonompaan suuntaan; oli sitten

kysymys työntekijöiden arvostuksesta, luottamisesta, kehitysmahdollisuuksista,

henkilöstösuunnittelusta tai viihtyvyydestä. Luottamusmiehiltä samoja asioita

tiedusteltiin ensi kerran vuonna 2000. Heidän vastauksissaan suunta kohti huo-

nompaa on vielä selvempi.

Johtamisoppien koventuminen näkyy tässäkin tutkimuksessa. Työnantajan

isännänvaltaa ja johto-oikeutta korostetaan sekä puheissa että käytännön toimin-

nassa yhä suoraviivaisemmin, eikä tämä ole jäänyt työntekijöiltä huomaamatta.

Luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantaja arvostaa työntekijöitä

selvästi vähemmän nyt kuin vuonna 2000. Saman laskevan trendin ovat havain-

neet kaikki jäsentutkimukseen vastanneet, mutta luottamusmiesten kohdalla

pudotusta on viidessä vuodessa tapahtunut eniten, 15 prosenttiyksikköä.

Laskeva suunta näkyy myös arvioissa, miten johto luottaa alaisiinsa: vuoden

2005 luvut ovat matalampia kuin viisi vuotta aikaisemmin sekä jäsenistöllä yleen-

sä että luottamusmiehillä.

Johto on aikaisempaa vähemmän kiinnostunut siitä, että kullakin työntekijällä

on hyvät kehittymismahdollisuudet työssä. Tälläkin kohdalla näköalapaikalla

olevilla luottamusmiehillä on kielteisempi näkemys kuin jäsenillä keskimäärin,

mutta kaikkien kohdalla suunta on huonompaan. Huomattavaa on myös ei lain-

kaan -vastausten korkea osuus.

Työnantaja ei pidä koulutus- ja henkilöstösuunnittelua samalla lailla tärkeänä

kuin ennen. Tässäkin asiassa kielteiset äänenpainot ovat lisääntyneet kaikilla

vastaajilla, mutta luottamusmiehillä eniten.

Työnantaja ei pidä työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan

myöskään työpaikan viihtyvyyttä samalla tavalla tärkeänä kuin ennen; muutok-

sen suunta on selvä. Myös tässä kysymyksessä ei lainkaan -vastausten määrä on

kasvanut poikkeuksellisen paljon.

Työntekijöiden ja luottamusmiesten kokemusten mukaan työnantajat asetta-

vat tehokkuuden kaiken muun edelle. Vastaukset edellisiin kysymyksiin osoitta-

vat, että työnantajat korostavat tehokkuutta hyvän työilmapiirin rakentamisen

kustannuksella.

28 MUUTOS.LIIKE.

Työpaikan johdon asenteet (%)

1995 2000 2005 2000 2005

Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Pää/muu luottamus- luottamus-Työpaikan johto mies mies

..arvostaa työntekijöitä paljon tai melko paljon 37 34 30 33 18

jonkin verran 42 45 47 49 67

ei lainkaan 17 17 19 16 13

ei osaa sanoa 4 4 4 2 2...luottaa alaisiinsa

paljon tai melko paljon 64 61 57 61 54


ei lainkaan 4 5 6 6 5

ei osaa sanoa 6 6 6 1 2...huolehtii kehitysmahdollisuuksista



ei lainkaan 23 24 26 27 33

ei osaa sanoa 10 12 11 5 3...arvostaa koul. ja henk. suunnittelua



ei lainkaan 17 17 21 19 21

ei osaa sanoa 13 14 13 4 2...arvostaa työpaikan viihtyvyyttä



ei lainkaan 19 18 23 19 23

ei osaa sanoa 9 10 9 5 3...asettaa tehokkuuden kaiken edelle



ei lainkaan 5 5 5 6 6

ei osaa sanoa 11 10 10 2 3


Neuvottelusuhteet polarisoituneetPaikallisen neuvottelujärjestelmän toimivuudessa ei ole tapahtunut juuri muu-

toksia vuoteen 2000 verrattuna. Myöskään merkittäviä toimialojen välisiä eroja

neuvottelusuhteissa työnantajan edustajiin ei ole. Jos lasketaan yhteen erittäin

ja melko hyvät arviot aloittain, käy kuitenkin ilmi, että teollisuudessa ja yksityi-

sissä palveluissa neuvotelusuhteet ylimpään johtoon ovat heikentyneet. Samalla

neuvottelushteet ovat näillä aloilla hieman parantuneet keski- ja työnjohtoon.

Julkisella sektorilla parantumista on tapahunut vain neuvottelusuhteissa keski-

johtoon.

Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla (aloittain, %)

Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yht.

2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005

Ylin johto

erittäin hyvät 14 16 23 13 28 33 19 20

melko hyvät 56 49 41 45 51 38 52 46

vaikea sanoa 17 24 18 19 10 15 16 21

melko huonot 6 8 12 18 11 14 8 10

erittäin huonot 7 3 6 5 0 0 5 3

Keskijohto

erittäin hyvät 16 12 20 6 22 32 18 16

melko hyvät 54 61 49 71 60 52 54 60

vaikea sanoa 13 18 11 11 11 10 13 15

melko huonot 13 8 11 6 7 6 11 7


Työnjohtoerittäin hyvät 37 26 32 23 40 48 36 30

melko hyvät 44 61 44 65 48 31 45 55

vaikea sanoa 8 5 9 7 6 12 8 7

melko huonot 9 8 11 0 6 9 9 7


Erityyppisten työpaikkojen keskinäiset erot ovat voimistuneet. Siellä missä

neuvottelusuhteet ovat olleet huonot, ne ovat huonontuneet entisestään. Kehit-

tymättömillä työpaikoilla positiivisten vastausten määrä on pudonnut kaikilla

neuvottelujen tasoilla kymmeniä prosentteja. Kehittyvillä työpaikoilla suunta on

päinvastainen: neuvottelusuhteet ovat suhteessa ylimpään ja keskijohtoon paran-

tuneet ja työnjohtoon pysyneet ennallaan hyvällä tasolla. Väliryhmän työpaikoilla

positiiviset vastaukset ovat kaikilla tasoilla hieman vähentyneet.

Työpaikkojen eriytymiskehitys tulee selvästi näkyviin. Kehittyvillä työpaikoil-

la, joiden osuus on vähentynyt, toiminnot kuten neuvottelusuhteet kehittyvät yhä

paremmiksi. Väliryhmässä – joka on kasvanut voimakkaasti – muutokset ovat

vähäisiä, ja ”vaikea sanoa” -vastaukset ovat lisääntyneet. Sensijaan kehittymättö-

millä työpaikoilla kielteiset kokemukset neuvottelusuhteista ovat kaikilla tasoilla

selvästi lisääntyneet .

30 MUUTOS.LIIKE.

Neuvottelusuhteet

työpaikalla työpaikka-

tyypiin mukaan, %

Erittäin hyvät

Melko hyvät

Vaikea sanoa

Melko huonot

Erittäin huonot

A KehittyväB VäliC Kehittymätön

TYÖNJOHTO

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005 56 39 5

58 35 5 2

30 59 7 4

30 60 5 5

14 30 14 38 4

22 50 13 9 6

A

B

C

KESKIJOHTO

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005 41 59

37 50 4 8 1

17 59 16 8

16 64 10 9 1

4 44 21 20 11

43 25 14 18

A

B

C

YLIN JOHTO

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005 57 38 2 3

46 40 6 7 1

19 46 26 9

10 61 14 9 6

14 18 28 26 14

3 38 26 18 15

A

B

C


Neuvotteluyhteys työnantajan edustajaan on jäsentutkimuksen mukaan kaik-

kiaan samalla tasolla nyt kuin vuonna 2000. Teollisuudessa neuvottelusykli

on hieman hidastunut, ja yksityisillä palvelualoilla tihentynyt selvästi ohittaen

teollisuuden tason. Myös julkisella sektorilla neuvottelutoiminta on vilkastunut

varsin paljon.

Neuvotteluyhteystyöantajan edustajaan, %

Päivittäin

Muutaman kerran/vko

Muutaman kerran/kk

Kerran kuukaudessa

Muutaman kerran/vuosi

Vielä harvemmin

A TeollisuusB Yks. palvelutC JulkisetD Kaikki 0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 15 26 24 15 19 1

15 28 28 10 14 5

21 41 14 19 5

25 10 25 11 20 9

11 25 23 9 27 5

2 16 32 10 26 14

12 25 26 13 21 3

14 21 28 11 18 8

A

B

C

D

32 MUUTOS.LIIKE.

Hallintoedustus laskussaHenkilöstön edustus työpaikan johtoelimissä – johtoryhmässä, hallituksessa tai

vastaavassa – on laskenut hieman viidessä vuodessa, 51 prosentista 48 prosenttiin.

Lasku johtuu teollisuudessa tapahtuneesta henkilöstön edustuksen vähenemises-

tä 56 prosentista 45 prosenttiin. Yksityisissä palveluissa ja julkisella sektorilla hen-

kilöstön edustus työpaikan johtoelimissä on sensijaan lisääntynyt. Teollisuudessa

muutoksen syinä ovat tuotantotavoissa tapahtuneet muutokset kuten yritysten

pilkkominen. Luottamusmiehiä on myös vaihtunut eikä henkilöstöedustus ehkä

ole seurannut mukana paikallisissa sopimisjärjestelyissä.

Henkilöstön

edustus työpaikalla

johtoryhmässä,

hallituksessa tai

vastaavassa, %

2000

2005

0

20

40

60

80

KaikkiJulkisetYks.palvelutTeollisuus

56

45

34 35

5762

5148

Henkilöstön edustajien kokemukset osallistumisesta johtoelimiin ovat nyt huo-

nompia kuin vuonna 2000. Tiedonkulun henkilöstölle katsoo osallistumisen

myötä parantuneen yhä harvempi luottamushenkilö, samoin henkilöstön näkö-

kohtien esiintulon päätöksentekotilanteissa. Myös yritysjohdon ja henkilöstön

välisten suhteiden sekä henkilöstön keskinäisen yhteistyön koetaan heikentyneen.

Sen sijaan aiempaa useampi luottamusmies katsoo henkilöstön neuvotteluase-

man parantuneen. Toimialakohtaisia eroja on yksittäisissä kysymyksissä, mutta

suuntaus on selvä: huonontunut -vastaukset ovat hieman lisääntyneet, parantu-

nut -vastauksissa on puolestaan tapahtunut viime vuosina siirtymää ennallaan

-ryhmään.


Jos

henk

ilöst

ö on

edu

stet

tuna

, onk

o se

muu

ttan

ut a

sioi

den

tilaa

? (%

)

Pa

ran

tun

ut

En

nal

laan

H

uon

ontu

nu

t

Te

ollis

uu

s Y

ks.p

alv.

Ju

lkis

et

Yh

t. Te

ollis

uu

s Y

ks.p

alv.

Ju

lkis

et

Yh

t. Te

ollis

uu

s Y

ks.p

alv.

Ju

lkis

et

Yh

t.

00

0

5 00

05

00

05

00

05

00

05

00

05

00

0

5 00

05

00

0

5 00

05

00

05

00

05

Tie

don

kulk

u

hen

kilö

stöl

leyr

ityk

sen

asi

oist

a 42

31

29

24

59

42

44

32

52

69

64

64

38

53

51

64

6

0

7 12

3

5 5

5

Hen

kilö

stön

näk

ökoh

tien

es

illet

ulo

asi

oist

a

pä

ätet

täes

sä

30

30

29

32

73

39

40

34

65

69

68

42

22

57

55

62

5 1

3 26

5

5 5

3

Hen

kilö

stön

n

euvo

ttel

uas

ema

20

24

18

10

41

13

25

29

74

76

75

52

54

83

69

76

6 0

7 38

5

5 6

1

Yri

tysj

ohdo

n ja

h

enki

löst

ön v

älis

et

suh

teet

29

23

14

10

28

9

26

18

68

68

72

79

69

82

69

73

3 9

14

12

3 9

5

9

Hen

kilö

stön

kes

ki-

näi

nen

yh

teis

työ

27

25

26

10

33

24

29

26

71

67

63

75

64

67

68

68

2 7

11

15

3 9

3 3

34 MUUTOS.LIIKE.

4. LUOTTAMUSMIES JA AMMATTIYHDISTYSLIIKE

Luottamusmiehille toimiminen ammattiyhdistysliikkeessä tarjoaa mahdollisuu-

den parantaa palkansaajien asemaa. Tavalliselle rivijäsenelle tärkein syy kuulua

ammattiliittoon on luottamusmiehiä välineellisempi ja henkilökohtaista etua

etsivämpi. Niille jäsenille, joilla ei ole luottamustoimia, tärkein syy kuulua liit-

toon on ansiosidonnainen työttömyysturva ja toiseksi tärkein syy palkansaajien

etujen puolustaminen. Kolmantena tulee liiton tuoma turvallisuus. Järjestys on

ollut tämä vuodesta 1995 lähtien. Luottamusmiesten järjestys on toinen – mutta

sekin on pysynyt vuodesta 1995 samanlaisena: tärkeintä on palkansaajien etujen

puolustaminen, toisena tulee työpaikan kehittäminen ja kolmantena ansiosi-

donnainen työttömyysturva. Muutokset kummassakin ryhmässä ovat pieniä.

Sen sijaan tapajäsenyys (”useat työtoveritkin kuuluvat liittoon”) ja hyväksytyksi

tuleminen työtovereiden keskuudessa kuvaavat yhä harvemman palkansaajien

jäsenyyden perustetta.

Jäsenyyden tärkein peruste 1995, 2000 ja 2005 (%)

1995 2000 2005

Kuuluu ammatti- Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muutliittoon, koska... luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilöt

Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etua 41 38 61 49 38 58 52

Haluan varmistaa ansiosidonnaisentyöttömyysturvan itselleni 39 40 10 25 41 14 18

Kuuluminen liittoonantaa turvallisuuttaelämään 13 13 6 10 13 5 9

Haluan omalta osaltaniolla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa 4 3 9 8 3 7 6

Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon 0 1 0 0 1 0 0

Käytännössä on pakkoolla ammattiliiton jäsentullakseen hyväksytyksi 2 1 0 1 1 0 2

Haluan osallistuatyöpaikkani työolojenkehittämiseen 3 4 14 7 3 16 13


2 Väitöskirjassaan Pertti Jokivuori on selvittänyt ammattiyhdistysaktiivien asemaa työpaikalla työnan-

tajan odotusten ja ammattiyhdistysliikkeen ”välissä”. Ks Jokivuori, Pertti: Sitoutuminen työorganisaa-

tioon ja ammattijärjestöön. Kilpailevia vai täydentäviä? Jyväskylän sosiologian laitoksen julkaisuja 206,

Jyväskylä 2002.

Syyt kuulua liittoon,luottamusmieheterityyppisillätyöpaikoilla, %

Jäsenyys tuo turvaa

Ay-tav. tukeminen yhteiskunnassa

Ansiosidonnainen työttömyys- turva

Työpaikan olojen kehittäminen

Palkansaajien etujen puolustaminen

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 13 5 29 10 43

6 6 10 12 67

4 7 11 17 61

6 7 10 18 58

5 10 5 21 59

7 11 18 11 55

5 7 13 17 58

5 7 11 15 61

Kehittyvä

Väli

Kehittymätön

Yhteensä

Työpaikkatyyppi:

Työllisyys ja työttömyysturva ykkösasioitaLuottamusmiehet asettavat SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistan kärkeen työt-

tömyysturvan puolustamisen ja taistelun työttömyyttä vastaan eli samat asiat

kuin liittojen rivijäsenet. Näiden jälkeen luottamusmiesten listalla ovat taistelu

osa- ja määräaikaistamista vastaan. Muulla jäsenistöllä tämä ei nouse tehtävissä

yhtä korkealle. Tässä kohdassa on myös selvä ero luottamusmiesten vastauksiin

vuonna 2000. Viisi vuotta sitten taistelu osa- ja määräaikaistamista vastaan oli

luottamusmiesten mielestä ay-liikkeen viidenneksi tärkein tehtävä, nyt se on

noussut kolmanneksi tärkeimmäksi. Luottamusmiesten näkemä silpputyön

Luottamusmiehille ensisijainen syy kuulua ammattiliittoon on palkansaajien

etujen puolustaminen. Kehittyvillä työpaikoilla toiseksi tärkeimmäksi syyksi nou-

see ansiosidonnainen työttömyysturva, kun se kehittymättömillä ja väliryhmän

työpaikoilla on työpaikan olojen kehittäminen. Merkittävin muutos on se, että

kehittyneiden työpaikkojen luottamusmiehet korostavat aiempaa enemmän an-

siosidonnaisen työttömyysturvan merkitystä. Onko niin, että työttömyysturvaa

korostavat luottamusmiehet ovat asennoitumiseltaan ”välineellisempiä”, yksilö-

perusteista etua ja ns. kaksoissidoksisuuden2 työnantajasidoksisuutta korostavia?

Muutokset ovat kuitenkin pieniä ja näkyvät ansiosidonnaisen työttömyysturvan

ja työpaikan olojen kehittämisen vähäisenä kasvuna vuoden 2000 tuloksiin

verrattuna.

36 MUUTOS.LIIKE.

lisääntyminen työpaikoilla vaikuttanee näkemykseen siitä, että ay-liikkeen on

yhä voimakkaammin panostettava työsuhteiden laatuun. Näiden kärkiasioiden

jälkeen luottamusmiesten tehtävälistalla on eläkkeiden ja sosiaaliturvan puolus-

taminen.

Huomionarvoista on, että niin jäsenet kuin luottamushenkilöt katsovat, että

ay-liikkeen tehtäväkenttänä on palkansaajien etujen ajaminen laajasti, ei vain

palkka- ja työehtoasioiden hoitaminen.

SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät tehtävät (erittäin tärkeä -vastanneet %)

1995 2000 2005

Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilöt

Taistellatyöttömyyttä vastaan 78 74 73 76 71 78 72

Puolustaatyöttömyysturvaa 78 76 81 81 72 79 73

Varmistaamahdollisimmankorkea palkka jäsenille 30 32 28 30 34 25 29

Tasoittaa suuri- ja pienituloistenpalkkaeroja 56 55 58 58 49 60 49

Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja 54 57 56 61 52 60 53

Lyhentää työaikaa 13 16 19 16 15 17 16

Parantaa työympäristöä,työoloja jatyösuojelua 37 42 47 46 43 48 53

Kehittää työnsisältöä mielen-kiintoisemmaksi 25 27 27 26 22 23 22

Taistella osa- ja määrä- aikaistamista vastaan 47 53 66 59 57 67 64

Parantaa koulutus-, jatko- ja uudelleen- koulusmahdollisuuksia 31 35 34 39 31 36 34

Lisätä osallistumismahdollisuuksia työnkehittämisessä 27 27 30 32 23 31 29

Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa 71 71 75 76 65 66 68

Puolustaa lapsiperheidentoimeentuloa ja palv. 62 57 54 62 54 55 55

Huolehtia siitä, että verotus pysyy kohtuullisella tasolla 74 70 69 74 62 60 60

Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 35 35 39 41 34 33 37


Luottamusmiesten ay-aktiivisuuden tärkein syy on työntekijöille tärkeiden

etujen ajaminen työpaikalla ja myös yhteiskunnassa laajemmin. Tämä oli luot-

tamusmiehille tärkein syy ammattiyhdistystoimintaan osallistumiseen myös

vuonna 2000. Seuraavina tulevat edelleen tiedonsaanti oikeuksista ja se, että yh-

teistoiminnalla saadaan aikaan tuloksia. Verrattuna SAK:laisen ay-liikkeen koko

jäsenistöön kolme kärkiasiaa ovat samat, mutta järjestys eri: rivijäsenet nostavat

tärkeimmäksi ay-toimintaan osallistumisen syyksi tiedon saannin oikeuksista.

Luottamusmiehet suuntautuvat siis enemmän toimintaan ja muutoksen aikaan-

saamiseen, muu jäsenistö korostaa tiedonsaantia nykyisistä oikeuksista.

Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy (%)

1984 1995 2000 2005 2000 2005 2000 2005

Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Pää/muu Muut Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies mies henkilöt henkilöt

Työtovereidenkehotus 10 4 3 4 5 2 4 3

Tutustuu usiinihmisiin 2 3 3 4 0 0 2 1

Saa tietoaoikeuksista 27 47 48 51 25 25 31 27

Halu vaikuttaaetuihin 25 18 18 18 47 51 31 42

Yhteistoiminnallatuloksia 28 22 22 18 15 12 22 18

Osa yht.kunnall.vaikuttamista 5 3 3 3 8 9 7 7

Muu syy 5 3 3 3 0 1 3 2

Luottamusmiehet pitävät ammattiosaston ja työpaikan työntekijöiden tukea

tärkeänä tehtävässään. Menestyksellinen toiminta työpaikalla ei ole luottamus-

miesten mukaan yksilösuoritus, vaan osoitus ammattiyhdistysliikkeen kollektii-

visesta voimasta. Myös rivijäsenten mielestä ay-liikkeen kivijalan muodostavat

ammattiosastot, jolta luottamusmies sääntöjenkin mukaan saa valtuutuksensa

toimia liiton edustajana työpaikalla.

Ammattiosastolla on luottamusmiesten mielissä yhtä vankka rooli nyt kuin

vuonna 2000. Sellaisia luottamusmiehiä, jotka pitävät ammattiosaston roolia

edunvalvonnassa toissijaisena on aiempaa vähemmän. Ammattiosaston yhteen-

kuuluvuutta korostavat kannanotot ovat lisääntyneet ja pelkästään toimintaa

38 MUUTOS.LIIKE.

työpaikalla korostava näkemys edunvalvonnasta on pysynyt ennallaan 14 prosen-

tissa. Rivijäsenet korostavat luottamusmiehiä vähemmän ammattiosaston roolia.

Tässäkään ei ole tapahtunut suurta muutosta 2000-luvun alkuvuosina.

Ammattiosaston tehtävät vuosina 1995, 2000 ja 2005 (täysin ja jokseenkin

samaa mieltä, %)

Luottamusmiehet kokevat oman liittonsa onnistuneet edunvalvonnassa

paremmin kuin rivijäsenet keskimäärin. Tilanne on sama kuin vuonna 2000.

Viiden vuoden takaiseen verrattuna luottamusmiehet katsovat liittonsa onnis-

tuneen huonommin työllisyyden turvaamisessa, työttömyyskassapalveluissa ja

työntekijöiden osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä omassa työssään.

Myönteistä kehitystä luottamusmiehet näkevät työaikaan liittyvissä tavoitteissa,

taistelussa osa-aikaistamista ja määräaikaistamista vastaan sekä työpaikkatason

neuvotteluja toimintaoikeuksissa. Muissa kysytyissä asioissa ei ole tapahtunut

muutosta vuoteen 2000 verrattuna.

1995 2000 2005

Pää-/muu Muut Ei Pää-/muu Muut Ei Pää-/muu Muut Ei luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- luott.- mies henkilöt tehtäviä mies henkilöt tehtäviä mies henkilöt tehtäviä

Riittää, että työpaikalla on lm. jatyösuojeluvaltuutettu,ammattiosastoa eivälttämättä tarvita 13 16 23 14 15 23 14 18 22

Kokoukset ovat jäsenilletärkeä keskustelufoorumi,jossa he evästävät luottamushenkilöitä 86 83 74 81 81 70 80 77 69

Keskeinen tehtävä etujenvalvomisen ohella on jäsenten yhteenkuuluvuutta lisääväntoiminnan järjestäminen 90 86 77 86 86 74 89 87 73

AO:lla ei ole suurtakaanmerkitystä työpaikkojenasioiden hoidossa, koskaasiat hoidetaan pääasiassatyöpaikoilla 29 23 27 28 26 31 22 26 28


Miten hyvin liitto on onnistunut seuraavien työmarkkinapoliittisten

tehtävien hoidossa? (%)

1995 2000 2005


Palkkaehtojen parantaminenhyvin 49 49 57 51 48 57 57

huonosti 44 39 42 46 43 42 40

eos 7 11 1 3 9 1 3

Työaikaan liittyvät tavoitteet hyvin 68 59 71 71 62 77 74

huonosti 22 26 27 24 26 20 21

eos 10 15 2 5 12 3 6

Työttömyyskassapalv. huolehtiminenhyvin 72 66 79 74 67 76 71

huonosti 10 11 8 8 11 10 8

eos 18 23 13 18 22 14 20

Työllisyyden turvaaminenhyvin 31 38 52 46 38 38 43

huonosti 52 39 36 38 42 51 44

eos 17 23 12 16 20 11 13

Taistelu osa- ja määräaikaist. vastaanhyvin 35 31 42 41 35 47 43

huonosti 39 40 47 42 43 44 43

eos 26 29 11 17 22 9 14

Työsuojelun parantaminenhyvin 66 62 76 74 63 76 75

huonosti 17 17 18 16 19 16 16

eos 17 21 6 10 18 8 9

Työntekijän osallistumismahd.lisääminen oman työn kehittämisessä

hyvin 37 36 45 42 34 41 41

huonosti 35 34 44 38 40 46 41

eos 28 30 11 20 26 12 18

Työpaikkatason neuvottelu- jatoimintaoikeuksien parantaminen

hyvin 41 36 57 51 36 60 52

huonosti 29 30 33 30 34 31 34

eos 30 34 10 19 30 10 14

Työympäristön parantaminenhyvin 39 50 50

huonosti 36 34 33

eos 25 15 16

Yhteistoimintamahd. kehittäminenhyvin 37 57 52

huonosti 31 32 30

eos 32 11 18

40 MUUTOS.LIIKE.

Jäsenpalveluiden kolmen kärki ennallaanErityisen tärkeiksi jäsenpalveluiksi luottamusmiehet nostavat ammattiyhdistys-

koulutuksen, työttömyyskassapalvelut ja liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut.

Tämä kolmen kärjen lista on sama kuin vuonna 2000. Selvin muutos on ammat-

tiyhdistyskoulutuksen arvostuksen nousussa.

Miten tärkeänä jäsenet pitävät erilaisten jäsenpalvelujen kehittämistä?

(erittäin tärkeä -vastanneet %)

1995 2000 2005


Ammattiyhdistyskoulutus 12 10 37 24 12 41 29

Yleissivistävä koulutus 15 17 19 19 15 16 15

Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 28 25 25 27 24 28 26

Oikeusaputoiminta 21 23 30 26 26 29 33

Työttömyyskassapalvelut 48 49 51 50 51 48 51

Liiton aluetoimistopalvelut 20 20 35 25 22 35 26

Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 31 32 42 42 34 49 41

Lomatoiminta 12 14 15 16 13 11 11

Vakuutusturva 27 33 31 36 29 19 29

Liiton lehti 28 27 32 34 24 29 28

Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 10 13 22 19 12 13 14

Erilaiset ostoedut 15 18 13 16 17 10 9

Luottamusmiehille tärkeimpien jäsenpalvelujen ”kolmen kärki” poikkeaa sekä

rivijäsenten että muiden luottamushenkilöiden ilmoittamasta tärkeysjärjestyk-

sestä. Luottamusmiehet tuntuvatkin odottavan liitoilta voimakasta panostamista

erityisesti ammattiyhdistyliikkeen perustehtäviin. Seuraavassa taulukossa on

nimetty vain yksi, tärkein asia.


Jäsenpalvelujen kehittäminen (tärkein -vastanneet %)

2000 2005

Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luottamus- luottamus- luottamus- luottamus- mies henkilöt mies henkilöt

Ammattiyhdistyskoulutus 7 28 15 8 32 20

Yleissivistävä koulutus 10 11 9 8 7 7

Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 14 8 13 14 9 13

Oikeusaputoiminta 5 4 5 7 4 5

Työttömyyskassapalvelut 35 16 27 34 19 23

Liiton aluetoimistopalvelut 2 4 5 3 5 5

Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 9 16 12 10 13 12

Lomatoiminta 2 1 2 2 1 2

Vakuutusturva 7 2 5 6 2 2

Liiton lehti 4 6 4 3 1 3

Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 2 3 1 1 0 2

Erilaiset ostoedut 3 1 2 3 2 2

Liittoon tukeudutaanLuottamusmiehet kysyvät menettelytapa- ja tulkintaohjeita liitoista selvästi ak-

tiivisemmin nyt kuin vuonna 2000. Kaikkien luottamusmiesten kohdalla kasvua

on 61 prosentista 74 prosenttiin. Nousua on kaikilla aloilla, erityisen paljon teol-

lisuudessa. Tämä kuvastanee osaltaan luottamusmiesten sukupolven vaihtumista

ja uusien luottamusmiesten aktiivisuutta ja tarvetta solmia kontakteja.

Kysynyt menettelytapa- tai

tulkintaohjeita liitosta

vuoden aikana, %

2000

2005

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

KaikkiJulkisetYks.palvelutTeollisuus

56

7771

77

65 6761

74

42 MUUTOS.LIIKE.

Kehittymättömien työpaikkojen luottamusmiehet ovat kaikkein aktiivisimpia

yhteydenotoissaan liittoihin. Näin oli myös vuonna 2000. Yhteydenottoaktiivi-

suus on lisääntynyt kuitenkin kaikentyyppisillä työpaikoilla. Tämä kuvastanee

sekä ongelmien lisääntymistä työpaikoilla että uuden luottamusmiessukupolven

aktiivisuutta.

Kysynyt ohjeita liitosta

vuoden aikana, %

2000

2005

0

20

40

60

80

100

kehittyvävälikehittymätönyhteensä

67

7571

88

6472

68

78

Aktiivisimmin eli useammin kuin muutaman kerran vuodessa neuvoja kysy-

vät yksityisten palvelualojen ja julkisen sektorin luottamusmiehet. Näillä aloilla

yhteydenotot liittoihin ovat myös lisääntyneet vuoteen 2000 verrattuna. Teolli-

suuden luottamusmiesten yhteydenotoissa on sen sijaan hienoista laskua; erot

toimialojen välillä ovat kuitenkin vähäisiä.

Menettelytapa taitulkintaohjeidenkysymisaktiivisuusliitosta aloittainvuonna 2000 ja 2005, %

Päivittäin

Muutaman kerran/vko

Muutaman kerran/kk

Noin kerran/kk

Muutaman kerran vuodessa

Vielä harvemmin

A TeollisuusB Yks. palvelutC JulkisetD Kaikki

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 2 19 19 51 9

2 3 23 15 50 7

12 36 39 14

2 6 21 13 54 4

22 25 49 3

7 14 14 54 11

1 19 23 49 9

1 5 20 15 52 7

A

B

C

D


Luottamusmiehet ovat aiempaa tyytyväisempiä liitolta saamaansa apuun:

yhä useampi luottamusmies on sitä mieltä, että liitoilta saatu apu on tyydyttänyt

erittäin hyvin. Toimialakohtaisesti tarkasteltuna erittäin hyvin -vastaukset ovat

lisääntyneet teollisuuden luottamusmiehillä, mutta supistuneet yksityisillä palve-

lualoilla. Yksityisillä palvelualoilla myös huonosti -vastaukset ovat selvästi vähen-

tyneet ja melko hyvin -vastaukset lisääntyneet. Julkisella sektorilla on tapahtunut

polarisoitumista: sekä erittäin hyvin -vastaukset että melko huonosti -vastaukset

ovat kasvattaneet osuuttaan.

Onko liitolta saatuapu tyydyttänyt,aloittain, %

Erittäin hyvin

Melko hyvin

Melko huonosti

Erittäin huonosti


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 36 52 11 1

30 59 11

10 83 3 4

26 59 7 8

47 37 16

25 66 9

35 53 11 1

28 60 10 2

A

B

C

D

44 MUUTOS.LIIKE.

Kaikkein tyytyväisimpiä liitolta saatuun apuun ovat kehittyneiden työpaik-

kojen luottamusmiehet, tyytymättömimpiä taas ovat kehittymättömien työ-

paikkojen luottamusmiehet. Ongelmallisimmilla työpaikoilla tyytymättömyys

on lisääntynyt vuodesta 2000. Väliryhmän työpaikkojen tilanne on sen sijaan

pysynyt ennallaan. Asiaa kuvaavassa taulukossa erittäin hyvin ja melko hyvin sekä

toisaalta melko huonosti ja erittäin huonosti -vastaukset on yhdistetty.

Näyttää siis siltä, että työpaikoilla, joissa työntekijöiden kohtelu on hyvää,

ollaan myös liiton apuun tyytyväisiä. Toisessa ääripäässä ”huono kehä” on voi-

mistanut itseään: kehittymättömillä työpaikoilla liiton avun koetaan tyydyttävän

huonosti. Ilmeisesti on niin, että työnantajan huonoa kohtelua vastaan ei ole

riittävän purevia lakeja ja sopimuksia, joita liiton tuella saataisiin myös menes-

tyksellisesti vietyä käytäntöön työpaikalla. Kun tilanne toistuu, koetaan liiton apu

riittämättömäksi, vaikka kaikki keinot olisivatkin jo käytössä.

Liiton aputyydyttänyt, %

Hyvin

Huonosti

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 100

92 8

87 13

87 13

79 21

82 18

88 12

88 12

Kehittyvä

Väli

Kehittymätön

Yhteensä

Työpaikkatyyppi:


5. LUOTTAMUSMIES JA TYÖ

Luottamusmiehet kuten jäsenet yleensäkin arvostavat korkealle työpaikan pysy-

vyyden. Kaikilla SAK:laisilla nousee toiseksi tärkeimmäksi asiaksi hyvä palkka;

rivijäsenillä ja muilla luottamushenkilöillä useammin kuin luottamusmiehillä.

Kolmanneksti tärkein tavoite on työn mielenkiintoisuus. Tämä on puolestaan

luottamusmiehille hieman muita jäseniä tärkeämpi tavoite.

Kysymyksen ”tärkein tavoite työssä” -aikasarjassa näkyy mielenkiintoisella

tavalla 1991 alkaneen laman jälkeinen aika verrattuna 1980-luvun lopun pörs-

sihuuman ja pääomien vapautuksen kauteen. Palkan merkitys työntekijöiden

ensisijaisena tavoitteena työssä on vähentynyt ja työn pysyvyyden merkitys ko-

rostunut. Hyvän palkan merkitys on kuitenkin korostunut kaikilla jäsenillä sitä

mukaa mitä kauemmas lamavuosista on tultu. Luottamusmiehillä suurin muutos

on kuluneen viiden vuoden aikana tapahtunut siinä, että työn mielenkiintoisuu-

den merkitys on korostunut palkan kustannuksella.

Tärkein tavoite työssä (%)

Vaikutusmahdollisuudet heikentyneetSAK:laisten vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat heikentyneet. Luotta-

musmiehillä on kuitenkin paremmat vaikutusmahdollisuudet työhönsä kuin

muilla työntekijöillä kaikissa kysytyissä asioissa. Luottamusmiesten vaikutus-

mahdollisuudet ovat pääpiirteissään samalla tasolla nyt kuin vuonna 2000,

vaikka viidessä vuodessa on tapahtunut pieniä muutoksia niin positiiviseen kuin

negatiiviseen suuntaan. Rivijäsenet kokevat vaikutusmahdollisuutensa selvästi

huonommiksi kuin luottamusmiehet.

SAK:laisten työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä, sitä

koskeviin järjestelyihin ja päätöksiin, lisääntyivät 1990-luvun loppupuolella,

mutta ovat sen jälkeen lähteneet lievään laskuun. Luottamusmiesten vaikutus-

1984 1990 1995 2000 2005

Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luott.- luott.- luott.- luott.- mies henkilöt mies henkilöt

Hyvä palkka 35 45 23 24 25 23 28 19 22

Työpaikan pysyvyys 47 28 53 53 54 56 50 54 53

Työn mielenkiintoisuus 10 14 13 12 9 11 12 17 14

Muu 8 13 11 11 12 10 10 10 10

46 MUUTOS.LIIKE.

mahdollisuudet ovat viime vuosina kuitenkin hieman parantuneet: ”ei voi vai-

kuttaa lainkaan” -vastauksia ei ole, ja myönteissävyisten vastausten osuus on

hivenen lisäänynyt.

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön (%)

1984 1990 1995 2000 2005

Kaikki Kaikki Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luott.- luott.- luott.- luott.- Voi vaikuttaa: mies henkilöt mies henkilöt

Erittäin paljon 8 13 12 12 16 13 13 17 13

Melko paljon 30 35 40 37 47 44 33 49 54

Melko vähän 50 44 42 43 33 38 46 34 31

Ei lainkaan 11 8 6 8 4 5 8 0 2

Luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä vaihtelevat suuresti

työpaikkatyypin mukaan. Kehittyvillä työpaikoilla vaikutusmahdollisuudet ovat

hyvät, kehittymättömillä sen sijaan melko huonot.

Kuluneen viiden vuoden aikana kehittyvillä työpaikoilla ”voi vaikuttaa melko

paljon” -vastaukset ovat lisääntyneet ”erittäin paljon” -vastausten kustannuk-

sella. Tilanne on siis vaikutusmahdollisuuksien osalta mennyt huonompaan

suuntaan. Väliryhmän työpaikoilla kehitys on samaan aikaan ollut positiivista

– työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Kehittymättömillä

työpaikoilla luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet ovat vuodesta 2000

hieman heikentyneet, kun tarkastellaan ”voi vaikuttaa erittäin paljon” -vastan-

neiden osuutta. Toisaalta ”melko paljon” -vastanneiden osuus on lisääntynyt

tuntuvasti, ja kielteisten ”melko vähän” ja ”ei lainkaan” -vastanneiden osuus on

tuntuvasti vähentynyt. Kaikkein huonoimmilla, kehittymättömillä työpaikoilla

luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet ovat siis hieman parantuneet, vaikka

ero kehittyviin, hyviin työpaikkoihin on edelleen suuri

Luottamusmiesten vaikutusmahdollisuudet omaan työhön työpaikkatyypin

mukaan (%)

Työpaikkatyyppi Kehittyvä Väli Kehittymätön Yhteensä

2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005

Erittäin paljon 29 19 10 14 6 2 16 17

Melko paljon 56 70 52 52 17 49 47 49

Melko vähän 13 11 37 32 62 47 33 34

Ei lainkaan 2 0 1 2 15 2 4 0

100 100 100 100 100 100 100 100


Miten paljon voi vaikuttaa seuraaviin asioihin omassa työssä: (%)

1995 2000 2005


…siihen, millaista työtä tekeepaljon tai melko paljon 25 18 20 20 19 16 22jonkin verran 40 44 49 44 44 56 50ei lainkaan 33 36 30 35 35 28 28ei osaa sanoa 2 2 1 1 2 0 0

…siihen, missä järjestyksessä tekeepaljon tai melko paljon 60 55 58 60 53 63 63jonkin verran 29 33 32 33 35 28 30ei lainkaan 10 11 9 7 11 9 7ei osaa sanoa 1 1 1 0 1 0 0

...työtahtiinpaljon tai melko paljon 57 50 54 53 49 53 53jonkin verran 30 36 34 37 37 36 36ei lainkaan 12 13 11 9 13 11 11ei osaa sanoa 1 1 1 1 1 0 0

...työmenetelmiinpaljon tai melko paljon 65 62 70 66 60 70 67jonkin verran 27 31 26 26 33 26 28ei lainkaan 7 6 3 7 7 4 4ei osaa sanoa 1 1 1 1 1 0 1

...työn jakamiseenpaljon tai melko paljon 26 23 27 22 24 25 26jonkin verran 37 42 44 48 42 47 45ei lainkaan 33 31 26 29 31 28 28ei osaa sanoa 4 4 3 1 3 0 1

...laitehankintoihinpaljon tai melko paljon 14 13 18 16 12 15 18jonkin verran 36 37 51 48 36 53 47ei lainkaan 46 46 30 34 49 31 34ei osaa sanoa 4 4 1 2 4 1 1

...muihin investointipäätöksiinpaljon tai melko paljon 5 4 9 4 4 4 5jonkin verran 15 15 30 22 12 30 18ei lainkaan 73 75 59 69 78 63 73ei osaa sanoa 7 6 2 5 6 3 4

...työpisteen suunnitteluunpaljon tai melko paljon 29 26 37 32 25 35 37jonkin verran 41 42 42 47 41 45 46ei lainkaan 26 28 19 18 30 19 16ei osaa sanoa 4 4 2 3 4 1 1

...tuotteen tai palvelun suunnitteluunpaljon tai melko paljon 20 17 20 21 16 19 22jonkin verran 35 35 43 39 34 44 38ei lainkaan 38 42 34 36 44 35 38ei osaa sanoa 7 6 3 4 6 2 2

...siihen, miten voi kehittää itseäänpaljon tai melko paljon 21 30 26 20 29 31jonkin verran 42 48 45 43 51 48ei lainkaan 28 18 25 29 18 18

ei osaa sanoa 9 4 4 8 2 3

48 MUUTOS.LIIKE.

OrganisaatiomuutoksiaOrganisaatioiden muutosvauhti näyttää 2000-luvun alkuvuosina hidastuneen

yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla, mutta teollisuudessa vauhti

on kiihtynyt. Luottamusmiehen toimintakenttä on yksityisissä palveluissa ja

julkisella sektorilla samaan aikaan useammin supistunut kuin laajentunut. Sen

sijaan teollisuudessa organisaatiomuutoksia kokeneissa luottamusmiehissä on

aikaisempaa enemmän niitä, joiden toiminta-alue on laajentunut. Kehityssuun-

tiin vaikuttavat tuotanto-organisaatioiden keskittyminen perustoimintoihin ja

töiden ulkoistaminen. Toimintojen ulkoistamisen vaikutukset alkavat näkyä jo

kaikilla aloilla.

Onko työpaikalla tehty viimeisen kolmen vuoden aikana organisaatio-muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet toiminta-alueeseesi luottamus-miehenä ja edustamiesi työntekijöiden määrään?, %

Ei

Kyllä, toimintaa supistavasti

Kyllä, toimintaa laajentavasti


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 55 30 15

57 31 12

65 30 5

51 33 16

68 24 8

61 27 12

60 28 12

56 31 13

A

B

C

D


Työntekijöiden kiinnostus työpaikan asioihin on vähentynyt vuosiin 2000 ja 1995

verrattuna. Luottamusmiesten vastauksissa ”erittäin kiinnostunut” -vastaukset

ovat vähentyneet, mutta vastaavasti ”melko kiinnostunut” -vastaukset selvästi

lisääntyneet. Työntekijöiden edustus esimerkiksi hallintoelimissä on vähentynyt,

joten työnantajien tarjoamat mahdollisuudet osallistua työpaikalla ovat mie-

luumminkin lasku- kuin noususuunnassa. Tämä heijastuu vastauksiin. Luotta-

musmiehet ovat työpaikoillaan kuitenkin edelleen aktiivisia työolosuhteiden ja

työntekijöiden oikeuksien kehittäjiä. Tässä tehtävässä onnistuminen edellyttää

työpaikan hyvää ja monipuolista tuntemista.

Miten kiinnostunut on työpaikan asioista (%)

1995 2000 2005

Kaikki Kaikki Pää/muu Muut Kaikki Pää/muu Muut luott.- luott.- luott.- luott.- mies henkilöt mies henkilöt

Erittäin kiinnostunut 25 20 49 31 18 38 34

Melko kiinnostunut 36 35 30 41 37 45 41

Jonkin verran kiinnostunut 32 35 18 22 34 15 21

Ei lainkaan kiinnostunut 3 5 2 3 6 1 1

Ei osaa sanoa 4 5 1 3 5 1 2

50 MUUTOS.LIIKE.

6. LUOTTAMUSMIEHEN TOIMINTA

6.1. Ammattiosasto luottamusmiehen tukena

Ammattiosaston, työhuonekunnan ja vastaavan elimen tehtävänä on parantaa

työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia. Luottamusmiehelle tällainen orga-

nisaatio merkitsee vahvaa selkänojaa ja mahdollisuutta luontevaan yhteydenpi-

toon työntekijöiden kanssa.

Ammattiosastoja ja vastaavia elimiä on nyt hieman vähemmän kuin vuonna

2000. Toimivien työpaikkaorganisaatioiden osuus on lisääntynyt selvästi yksityi-

sillä palvelualoilla mutta vähentynyt lievästi teollisuudessa ja julkisella sektorilla.

Muutokset ovat viime vuonia kuitenkin olleet kaikkiaan vähäisiä.

Onko työpaikallatyöpaikkakohtainenammattiosasto,työhuonekunta,työpaikkajärjestö,edunvalvontaryhmätai vastaava, %

Kyllä, toimiva

Kyllä, ei toimi

Ei


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 41 17 42

43 22 35

35 65

24 19 57

37 15 48

40 11 49

39 14 47

38 19 43

A

B

C

D


Ammattiosaston

luottamusmiesten välinen

yhteistyö on organisoitu, %

Kaikki

Julkiset

Yks.palvelut

Teollisuus

0

10

20

30

40

50

60

70

80

v.2005v.2000v.2005v.2000v.2005v.2000

60

69

57 58 5752

5659

66

74

53

67

56 58

46

58

42

51

38 39

50

44

52 52

Teema- ja tilannekohtaisia

kokouksia

L-miestentoimikunnan

yhteispalavereita

Säännöllisiälm-kokouksia

Työnantajayhteisön eri toimipisteiden luottamus-miesten keskinäinen yhteydenpito, %

On, säännönmukaisesti

On, satunnaisesti

Ei ole

Ei ole muita luottamusmiehiä


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 31 41 15 13

34 34 17 15

26 41 8 25

30 35 22 14

32 42 18 8

35 43 18 4

30 41 15 14

33 36 19 12

A

B

C

D

Luottamusmiesten keskinäinen yhteydenpito ei ole aivan yhtä säännöllistä

kuin vuonna 2000. Lievä vähentyminen näkyy kaikilla aloilla. Toisaalta satun-

nainen yhteydenpito on kaikilla aloilla lisäänynyt tai ainakin pysynyt ennallaan,

joten kokonaismuutokset ovat pieniä.

Ammattiosastot järjetävät säännöllisiä luottamusmieskokouksia nyt selvästä

kattavammin kuin vuonna 2000. Sensijaan luottamusmiesten ja ammattiosaston

toimikunnan yhteispalavereita on vähemmän, ja teema- ja tilannekohtaisia koko-

uksia saman verran kuin vuonna 2000. Julkisen sektorin aktiivisuus yhteistoimin-

nan eri muodoissa on hiipunut eniten. Teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla

säännöllisiä luottamusmieskokouksia pidetään aiempaa useammin.

52 MUUTOS.LIIKE.

Kehittyvillä työpaikoilla säännöllinen yhteistyö on vähentynyt mutta vastaa-

vasti satunnainen yhteistyö lisääntynyt. Kehittymättömillä työpaikoilla suuntaus

on sama – satunnainen yhteistyö on lisännyt osuuttaan. Myös väliryhmän työ-

paikoilla suuntaus on samankaltainen.

Työnantajayhteisön eri toimipisteiden luottamus-miesten yhteistyö eri-tyyppisillä työpaikoilla, %

Säännöllistä

Satunnaista

Ei

Ei ole muita

Työpaikkatyyppi:A KehittyväB VäliC KehittymätönD Yhteensä

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 30 44 26

40 35 18 7

31 39 16 14

29 36 16 19

21 49 17 13

30 30 21 19

30 41 14 15

33 34 18 15

A

B

C

D

6.2. Luottamusmiehen arkea

Luottamusmiehen tehtävissä merkittävin muutos vuoteen 2000 verrattuna on

työpaikkakohtaisten palkka- ja työehtoneuvottelujen lisääntyminen. Lähes kol-

masosalla työpaikoista tällaiset paikalliset neuvottelut kuuluvat päiväjärjestyk-

seen. Asiaan saattaa vaikuttaa myös tutkimusajankohta tammi-maaliskuu 2005,

jolloin edellisen vuoden joulukuussa sovitut tupon yleiskorotukset saattoivat olla

parhaillaan työpaikkatason neuvotteluissa.

Luottamusmiehiä työllistävät eniten yksittäisen työntekijän ongelmatilantei-

den selvittäminen ja työpaikkakohtaiset palkka- ja työehtoneuvottelut. Toimialo-

jen välillä on kuitenkin selviä eroja. Teollisuudessa työpaikan palkka- ja työeh-

toneuvotteluista on tullut eniten luottamusmiehiä työllistäviä tehtäviä – ne ovat

ohitaneet työpaikan töiden ja toimintojen kehittämisen. Yksityisissä palveluissa

yksittäisen työntekijän ongelmatilanteiden selvittäminen työllistää luottamus-

miehiä entistä enemmän. Julkisella sektorilla palkka- ja työehtoneuvottelut ovat

nousemassa työllistävyydessään kohti yksittäisen työntekijän ongelmatilanteiden

selvittämistä.

Työpaikkatyyppi


Mikä tehtäväalue ontyöllistänyt enitenluottamustoimessaviimeisen vuoden aikanaaloittain? %

,

Luottamusmiehet elävät hyvin erilaista arkea riippuen siitä millaisessa työpai-

kassa he työskentelevät. Polarisaatio parhaitten ja huonoimpien työpaikkojen ja

tilanteiden välillä näyttää viidessä vuodessa lisääntyneen.

Kehittyvillä työpaikoilla palkka- ja työehtoneuvottelut työllistävät luottamus-

miehiä yhä enemmän, vaikka ykkössijalla on edelleen työpaikan toimintojen ke-

hittäminen. Yksittäisen työntekijän ongelmatilanteet ovat sensijaan työllistäneet

luottamusmiehiä aiempaa vähemmän.

Kehittymättömillä työpaikoilla tilanne on päinvastainen: yksittäisen työn-

tekijän ongelmien selvittäminen vie leijonanosan luottamusmiehen työpanok-

sesta, ja yksittäisten työntekijöiden ongelmatilanteiden osuus on jopa kasvanut.

Osuuttaan on lisännyt myös työpaikkakohtaiset palkka- ja työehtoneuvottelut.

Väliryhmän työpaikoilla palkka- ja työehtoneuvottelujen osuus on lisääntynyt

ja vastaavasti yksittäisen työntekijän ongelmatilanteiden selvittely vie aiempaa

vähemmän luottamusmiehen aikaa.

Mikä työllistänyteniten luottamustoimessa viimeisen vuoden aikana erityyppisillä työpaikoilla, %

Palkat, työehdot

Toimintojen kehittäminen

Yksittäsen tt:n ongelmat

Perehtyminen lakeihin ja sopimuksiin

Työpaikkatyyppi:A KehittyväB VäliC Kehittymätön

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005 31 40 19 10

18 43 30 9

29 27 30 14

19 25 41 15

39 9 49 3

23 14 46 17

A

B

C

Työpaikkatyyppi

0 20 40 60 80 100

20052000

20052000

20052000

20052000

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkinen

Kaikki

{

{

{

{

prosenttia

palkka- ja työ-ehtoneuvottelut työpaikalla

töiden ja toimin-tojen kehittämi-nen työpaikalla

yksitt. työntekijänongelmatilantei-den selvittely

perehtyminenlakeihin ja sopimuksiin

34 30 22 1428

1713

3020

30 27 31 1212372823

24 50 618 38 14

21 49 1729 54

33 27 12

54 MUUTOS.LIIKE.

Työntekijöiden ja heidän edustajiensa saaminen mukaan työpaikan kehitys-

työhön oli takavuosina työnantajien aktiivinen pyrkimys.Tavoitteena oli saada

käyttöön työntekijöiden asiantuntemus ja samalla sitoutuminen tapahtuvaan

muutokseen. Työntekijöille puolestaan toimintatapa merkitsi vaikutusmahdol-

lisuuksia muutostilanteissa.

Nyt näyttää lehti olevan kääntymässä. Työpaikan toimintojen kehittämiseen

liittyviä neuvotteluja – yllättävää kyllä – on vähemmän kuin vuonna 2000. Teolli-

suudessa, jossa luottamusmiesten työpanos työpaikan toimintojen kehittämisessä

on toimialoista merkittävintä, työnantajan yhteydenpidossa luottamusmieheen

näkyy neuvottelujen harventuminen viiden vuoden takaiseen verrattuna. Julki-

sella sektorilla suuntaus on sama: aktiivinen kehittelytyö on yhä harvinaisempaa,

joskin yhä useampi luottamusmies on joitakin kertoja vuodessa yhteydessä

työnantajaan näissä merkeissä. Yksityisissä palveluissa näkyy sekä aktiivinen ke-

hittämisote, että kasvua myös harvemmin tapahtuvassa neuvottelutoiminnassa.

Muutos onkin suurin alojen välisessä vertailussa.

Kuinka usein ollut töiden sujuvuuteen, töiden järjestelyyn, työaikaan ja uusiin laitteisiin liittyvistä muutoksista johtuvia neuvotteluita? %

Viikottain

Kuukausittain

Joitakin kertoja vuodessa

Harvemmin


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 11 12 45 32

11 16 43 30

4 27 37 32

8 18 28 46

12 7 48 33

9 12 32 47

10 13 45 32

10 16 37 37

A

B

C

D


Myös yhteydenpito liittoon työpaikan kehittämisasioissa on lievästi laskenut,

selvimmin laskusuunta näkyy teollisuudessa.

Onko ollut töidensujuvuuteen, töiden järjestelyyn, työaikaan ja uusiin laitteisiin liittyvissä asioissa yhteydessä liittoon? %

Usein

Harvoin

Ei koskaan


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 6 47 47

13 48 39

18 52 30

17 52 31

9 60 31

15 50 35

8 51 41

14 50 36

A

B

C

D

Liitto on ensisijainen avunantaja luottamusmiehelle edunvalvonnan ongelma-

tilanteissa. Vuodesta 2000 liiton ensisijaisuus on vahvistunut varsinkin yksityi-

sillä palvelualoilla mutta myös teollisuudessa. Sensijaan julkisella sektorilla liiton

osuus oli lievästi laskenut.

Työtoverit ovat luottamusmiehelle edelleen tärkeä apu ongelmatilanteissa,

joskin työntekijöiltä saadun avun osuus on laskenut kaikilla aloilla kuluneena

viitenä vuotena. Ammattiosaston edustajat ovat kolmanneksi tärkeimpiä avun

antajia kaikilla aloilla, mutta erityisesti yksityisissä palveluissa. Yksityisillä pal-

velualoilla ammattiosaston merkitys avun lähteenä on korostunut tuntuvasti

viime vuosina.

Saman työpaikan muut SAK:laiset luottamusmiehet ovat luottamusmiehelle

tärkeimpiä avun antajia julkisella sektorilla ja teollisuudessa. Julkisella sektorilla

merkitystä on myös muiden henkilöstöryhmien luottamusmiehillä.

56 MUUTOS.LIIKE.

Palkka- ja työehtoasioissa luottamusmiehen rooli on itsenäistynyt vuoteen

2000 verrattuna palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Samalla näillä aloilla pelkkä

työehtosopimusten valvonta mielletään aikaisempaa harvemmin luottamus-

miehen pääasialliseksi tehtäväksi. Teollisuudessa pelkkä tes:n noudattamisen

valvonta on kuitenkin lisännyt osuuttaan luottamusmiehen tehtävänkuvassa. Osa

luottamusmiehistä ilmeisesti haluaa rajata tehtävänsä vain välttämättömimpään.

Selittävää tekijää tälle näkemykselle ei löydy esimerkiksi työnantajien harjoitta-

masta linjasta.

Luottamusmiehenpääasiallisin tehtäväkenttä palkka ja työehtoasioissa nykyisin, %

Pelkkä tes:n noudattamisen valvonta

Pääasiassa valvonta, mutta myös työpaikkakoht. vaikuttaminen

Valvonnan lisäksi myös voimakas itsenäinen vaikuttaminen


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 16 59 25

13 63 25

31 46 23

37 43 20

11 62 27

24 62 14

16 58 26

20 59 21

A

B

C

D

Mistä luottamusmies odottaa saavansa apua edunvalvonnan ongelma-

tilanteissa?

Tärkeä, % Vähemmän tärkeä, %

Teollisuus Yks.palv. Julkiset Yhteensä Teollisuus Yks.palv. Julkiset Yhteensä

2000 05 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05 2000 05

Liitto tai sen aluetoimisto 93 97 89 97 95 90 92 95 5 0 7 3 5 10 6 3

Saman työnantajayhteisön muut SAK:laiset luottamusmiehet 34 43 38 31 56 51 40 43 58 47 43 56 39 40 51 47

Muiden henkilöstöryhmienluottamushenkilöt 19 23 26 23 34 37 24 26 67 63 54 64 47 63 60 63

AO:n toimikunnan, alaosaston, työhuonekunnan, edunvalvonta-ryhmän tms. jäsen 49 45 48 64 41 55 47 50 43 42 31 27 46 38 42 39

Työtoverit 62 45 70 59 59 44 63 47 33 45 22 41 36 47 32 45

Muu 4 2 9 6 4 9 5 4 37 34 40 37 39 40 38 36


Kollektiivisuus tärkeääTyöntekijöiden aktiivisuus tehdä luottamusmiehille aloitteita on viime vuosina

aavistuksen laskenut. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin aktiivisuuden selvä

lisääntyminen yksityisillä palvelualoilla. Vähintään 90 prosentilla työpaikoista

työntekijät tekevät ainakin satunnaisesti aloitteita luottamusmiehille.

Tekevätkö työntekijät luottamusmiehelle sellaisia aloitteita epäkohtien korjaamiseksi, jotka johtavat esityksiintyönantajalle, %

Aktiivisesti

Ei kovinkaan aktiivisesti

Ei lainkaan


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 23 67 10

28 68 4

25 68 7

24 61 15

17 71 12

18 70 12

22 68 10

25 67 8

A

B

C

D

Kaikkien alojen luottamusmiehille pääsääntö on viedä neuvotteluissa työnan-

tajan kanssa esille nousseita asioita työntekijöiden yhteiseen pohdintaan. Erityi-

sesti näin tapahtuu teollisuudessa. Vuonna 2000 asioiden yhteinen käsitteleminen

oli kaikilla aloilla kuitenkin hieman yleisempää kuin nyt.

Vievätkö luottamusmiehet neuvotteluissa esille nousevia asioitatyöntekijöiden yhteiseen pohdintaan? %

Aina

Satunnaisesti

Ei juuri lainkaan

A TeollisuusB Yks. palvelutC Julkinen alaD Kaikki

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 62 34 4

68 31 1

41 48 11

47 44 9

49 36 15

50 44 6

55 37 8

59 37 4

A

B

C

D

58 MUUTOS.LIIKE.

Valmiudet parantuneetLuottamusmiehet arvioivat omat neuvotteluvalmiutensa paremmiksi kuin vuon-

na 2000. Kaikilla viidellä osa-alueella suunta on parempaan, vaikka alojen välillä

on eroja luottamusmiesten neuvoteluvalmiuksissa.

Toiminta viimeisimmässä neuvottelutilanteissa, riittivätkö…(%)

Teollisuus Yks.palvelut Julkiset Kaikki yhteensä

2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005Lakien ja sopimusten tuntemus

hyvin 4 6 5 0 4 3 4 4

melko hyvin 49 51 58 59 31 60 47 55

vaikea sanoa 27 23 18 23 29 25 26 23

melko huonosti 20 15 15 18 29 12 21 15

erittäin huonosti 0 5 4 0 7 0 2 3

Tiedot neuvoteltavasta asiastahyvin 11 18 15 8 4 21 10 17

melko hyvin 63 65 56 76 61 71 61 68

vaikea sanoa 15 12 22 10 29 6 19 10

melko huonosti 10 5 7 6 3 2 8 5


Tuki työtovereiltahyvin 20 20 28 21 13 20 20 20

melko hyvin 49 51 37 55 45 41 46 49

vaikea sanoa 16 23 19 12 37 15 21 20

melko huonosti 11 6 9 12 5 19 9 10


Yhteydenpito työtovereihinhyvin 32 38 34 35 19 30 30 35

melko hyvin 56 54 48 60 59 51 55 54

vaikea sanoa 10 6 12 5 19 17 12 9



Neuvottelukyvythyvin 14 11 8 2 9 11 11 10

melko hyvin 43 52 46 65 36 48 43 53

vaikea sanoa 36 30 37 24 50 38 39 31




Missä määrin liiton jäsenet muodostavat työpaikallayhtenäisen joukon, joka on valmis tukemaanluottamusmiehiä? %

Ovat hyvinkin yhtenäisiä

Ovat vain joissakin tilanteissa yhtenäisiä

Eivät ole yhtenäisiä tai toimintavalmiita

En osaa sanoa

0 20 40 60 80 100

Ei lm-tehtäviä

Muut luott.henkilöt

Pää-/muu luott.mies

Ei lm-tehtäviä


Pää-/muu luott.mies

Ei lm-tehtäviä


Pää/muu luott.mies 33 57 8 2

28 42 12 11

16 36 16 32

28 56 11 5

27 49 13 11

15 34 17 34

32 53 11 4

33 47 13 7

21 40 14 25

v. 2005

v. 2000

v. 1995

Luottamusmiesten kokemus siitä, että työtoverit ovat heidän tukenaan, on

vahvistunut kaikentyyppisillä työpaikoilla vuodesta 2000. ”Eivät ole tukena”

-vaihtoehto on vähentynyt voimakkaimmin kehittymättömillä työpaikoilla.

Työntekijät yhtenäisesti luottamusmiehen tukena (%)

Työpaikkatyyppi Aina Joissakin tilanteissa Eivät ole 2000 2005 2000 2005 2000 2005

Kehittyvä 41 45 52 49 7 6

Väli 21 30 63 60 16 10

Kehittymätön 26 32 54 61 20 7

Yhteensä 29 33 58 58 13 9

Luottamusmiesten kokemus siitä, että työtoverit ovat heidän tukenaan, on

vahvistunut ja poikkeaa selvästi mm. rivijäsenten näkemyksistä.

60 MUUTOS.LIIKE.

6.3. Paikallinen sopiminen työllistää

Paikallinen sopiminen ei ole juurikaan lisääntynyt vuodesta 2000. Työehto-

sopimusten mahdollistama ja työpaikkakohtaisten työehtosopimusten piiriin

kuuluva sopiminen on kuitenkin hivenen kasvanut, mutta muilla sopimisen

alueilla on havaittavissa sitäkin selvempää vähentymistä. Tiedonsaanti työnan-

tajalta neuvottelun kohteena olevasta asiasta on heikentynyt. Luottamusmiesten

kokema tasaveroisuus neuvotteluissa on kuitenkin kohentunut viiden vuoden

takaiseen verrattuna.

Paikallinen sopiminen voi käynnistyä sekä työnantajien että työntekijöiden

aloitteesta. Työnantajapuoli on edelleen aloitteellisempi osapuoli paikallisessa

sopimisessa silloin, kun aiheena on työehtosopimuksen muuttaminen, yhteis-

toimintalain edellyttämä sopiminen, tai neuvotteleminen työpaikkakohtaisesta

työehtosopimuksesta. Sensijaan työntekijäpuoli on säilyttänyt aloitteellisuutensa

neuvoteltaessa työpaikkakohtaisista palkkasopimuksista. Työehtosopimuksien

mahdollistamaa paikallista sopimista on harjoitettu yhtä paljon kummankin

osapuolen aloitteesta.

Eroja on niin asia- kuin toimialakohtaisesti: yksityisillä palvelualoilla ja julki-

sella sektorilla työsopimuksen sisältöön liittyvä ja työehtosopimusten mahdollis-

tama paikallinen sopiminen on lisäänymässä. Teollisuudessa puolestaan on esillä

muita aloja useammin työpaikkakohtainen palkkasopiminen. Aktiivisuus sopia

paikallisesti näyttää olevan laskussa teollisuudessa, ja osittain myös palvelualoilla

ja julkisella sektorilla.


Onk

o ty

öpai

kalla

esi

inty

nyt a

o. a

sioi

ta ja

ken

en a

loitt

eest

a ni

itä o

n no

ussu

t esi

in?

(%)

Ei o

le o

llut

Kyllä

, työ

ntek

ijöid

en a

loite

Ky

llä, t

yöna

ntaj

an a

loite

Teol

lisuu

s Y

ks.

Julk

iset

Y

ht.

Teol

lisuu

s Y

ks.

Julk

iset

Y

ht.

Teol

lisuu

s Y

ks.

Julk

iset

Y

ht.

palv

elut

palv

elut

palv

elut

00

05

00

05

00

0

5 00

05

00

05

00

05

00

05

00

05

00

0

5 00

05

00

05

00

05

Työs

opim

ust

en s

isäl

lön

m

uu

ttam

ista

35

47

41

3

4 43

46

38

45

14

9

21

25

16

15

16

13

51

43

38

41

41

39

46

42

Yt-

lain

mu

kais

taso

pim

ista

57

68

63

70

52

53

57

65

16

9

13

9 27

19

18

11

27

23

24

21

21

27

25

24

Tes:

n m

ahdo

llist

amaa

pa

ikal

lista

sop

imis

ta

47

48

66

47

55

42

53

47

16

24

11

24

23

34

17

26

37

28

23

29

22

24

30

27

Työp

aikk

akoh

tais

ia

työe

hto

sopi

mu

ksia

73

73

82

74

78

76

76

74

12

8

8 10

11

21

11

11

15

19

10

16

11

3

13

15

Työp

aikk

akoh

tais

ia

palk

kaso

pim

uks

ia

40

48

69

83

58

53

51

54

32

29

18

10

21

29

26

26

28

24

13

7 21

19

23

20

Mu

ita

sopi

mu

ksia

56

64

66

60

55

70

58

65

20

13

15

21

24

18

20

15

24

23

19

19

21

12

22

20

62 MUUTOS.LIIKE.

Luottamusmiesten mielestä tasapuolisuus työpaikalla käytävissä paikallisissa

sopimusneuvotteluissa on hieman lisääntynyt. Toimialakohtaisesti tässä on

eroja, mutta kaikkiaan tilanne on viiden vuoden takaiseen verrattuna positiivi-

sempi yt-lain mukaisissa sopimisasioissa, työehtosopimusten mahdollistamassa

paikallisessa sopimisessa, työpaikkakohtaisessa työehtosopimustoiminnassa ja

työpaikkakohtaisia palkkasopimuksia käsiteltäessä. Tasapuolisuus neuvotteluti-

lanteessa on sen sijaan hivenen heikentynyt työsopimusten sisällön muuttamista

koskevissa asioissa ja luokassa ”muut sopimusneuvottelut”. Jyrkimpiä muutokset

ovat aloista yksityisissä palveluissa.

Tiedonsaanti työnantajalta paikallisesti neuvoteltavista asioista on heikenty-

nyt. Luottamusmiehet saavat omasta mielestään täysin tai melko riittäviä tietoja

aiempaa vähemmän kaikilla paikallisen sopimisen osa-alueilla. Siirtymä on

tapahtunut pääsääntöisesti vaikea sanoa -vaihtoehtoon eli yhä useamman luot-

tamusmiehen on vaikea määritellä, onko tiedon saanti ollut riittävää.

Jos neuvotteluja on ollut, onko asiaa koskeva tiedonsaanti työntantajalta

ollut riittävää ennen neuvotteluja? (%)

Täysin riittävä Melko riittävä Vaikea sanoa Niukkaa Ei lainkaan

Yht. Yht. Yht. Yht. Yht.

2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005

Työsopimuksen sisällön muuttamista 11 8 33 32 19 22 29 30 8 8

Yt-lain mukaista sopimista 11 6 30 33 25 28 21 20 13 13

Tes:n mahdollistamaa paikallista sopimista 9 4 35 36 18 24 23 23 15 13

Työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia 7 2 22 23 24 33 16 25 31 17

Työpaikkakohtaisia palkkasopimuksia 8 4 28 31 20 23 20 23 24 19

Muita sopimuksia 11 5 29 26 24 27 15 20 21 22


YhteistyökumppaneitaSAK:laisten luottamusmiesten lähimpiä yhteistyökumppaneita ovat työpaikan

muut SAK:laiset luottamusmiehet. Tilanne on sama kuin vuonna 2000, mut-

ta luottamusmiesten positiiviset kokemukset olivat lisääntyneet ja kielteiset

pysyneet ennallaan. Toiseksi lähimpänä ovat STTK:n liittoihin järjestäytyneet

yhdys-/luottamusmiehet, joiden kanssa yhteistoiminta tosin on viidessä vuodessa

vähentynyt. Kolmantena tulevat akavalaiset luottamusmiehet, joihin puolestaan

suhteet ovat parantuneet viime vuosina.

Työntekijäpuolen asema

paikallisissa neuvotteluissa

(täysin tai melko tasavertainen), %

0

10

20

30

40

50

60

200520002005200020052000200520002005200020052000

Työsopim.sis. muuttamista

Yt-lain mukaan sopimista

Tes:n mahd. paik.sopimista

Työpaikkakoht. tyehtosopim.

Työpaikkakoht. palkkasopim.

Muitasopimuksia

42 4245

43

38

57

41 42

35

22

45

3436

43

48

40

44

25

49

4245

38

4644

29

17

40

2926

38

44

32

36

19

42

3537

46

38 3936

31

45

37

28

42

23

29

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkiset

Kaikki

Yhteistyö muiden henkilöstöryhmienkanssa työpaikalla, %

Ei ole yhteistoimintaa

On avointa ja luottamuksellista

Ei asiallista

On melko huonoa

On eriseuraista ja kyräilevää

A STTK:n liittoihin järjestäytyneetB Akavan liittoihin järjestäytyneetC Muihin SAK:n liittoihin järj.

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005 26 13 41 20

21 9 49 18 3

30 12 36 19 4

34 6 33 21 6

18 28 42 12

18 26 45 8 3

A

B

C

64 MUUTOS.LIIKE.

7. TÄLLAINEN ON SAK:LAINEN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU

Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet vastasivat järjestötutkimuksen historiassa

nyt ensimmäistä kertaa omaan kysymyssarjaan. Pääosin kysymysten aiheet olivat

samat kuin luottamusmiehillä. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus

luottamustehtävissä olevista on supistunut hieman vuodesta 2000, jolloin heitä

oli 2,8 prosenttia jäsenistä (2005 2,4 %). Osin supistuminen johtunee työsuoje-

luvaltuutettujen toiminta-alueiden muutoksista, osin vaikeudesta saada jäseniä

innostumaan tehtävästä ja ottamaan vastuuta. Selityksenä voi myös olla, että joil-

lakin aloilla muiden järjestöjen jäseniä tai järjestäytymättömiä työntekijöitä on

valikoitunut työsuojelutehtäviin, joissa he edustavat myös SAK:n liittojen jäseniä.

SAK:laisia työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä on suhteessa eniten teollisuu-

dessa.

Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä teollisuudessa työskentelee kaksi

kolmasosaa, loppu kolmasosa jakautuu puoliksi yksityisten palvelualojen ja julki-

sen sektorin kesken. Naisia työsuojelutehtävissä olevista on 23 prosenttia, eniten

julkisella sektorilla, missä heidän osuutensa on 43 prosenttia. Yli 45-vuotiaita

työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä on 58 prosenttia. Tämä keski-ikäisten

ryhmä on suurin julkisella sektorilla, 80 prosenttia, ja matalin teollisuudessa, mis-

sä se on 51 prosenttia. Teollisuudessa ja palvelualoilla työntekijöiden ikä jakauma

on tasaisin, ja sukupolvenvaihdos myös työsuojelutehtävissä on käynnissä. Työ-

suojelutehtävissä olevien joukko on hieman miesvaltaisempi kuin luottamusmies-

tehtävissä olevien. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten keski-ikä on 45

vuotta, he ovat siis keskimäärin vuotta nuorempia kuin luottamusmiehet.

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten sektoreittainen (%)

Yks.

Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä

jakauma 65 18 17 100

sukupuolinainen 12 41 43 23

mies 88 59 57 77

ikäalle 34 23 15 6 18

35–44 26 28 14 24

45–54 29 28 58 34

yli 54 22 29 22 24

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten tyypillisin koulutus on ammatillinen

perustutkinto. Näin on kaikilla aloilla: korkein ammattikoulun käyneiden osuus,

61 prosenttia, on teollisuudessa, matalin, 31 prosenttia, julkisella sektorilla. Am-

matillista koulutusta vailla olevien määrä on suurin julkisella sektorilla – 29 pro-


senttia – ja matalin yksityisillä palvelualoilla, kaksi prosenttia. Toisaalta julkisella

sektorilla on eniten korkeamman koulutuksen saaneita, joten työsuojelutehtävis-

sä olevien koulutuserot ovat myös alalla kaikkein suurimmat. Luottamusmiehiin

verrattuna työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ovat saaneet hieman vähemmän

ammatillista koulutusta, mutta rivijäseniin verrattuna puolestaan enemmän.

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten ammattikoulutus

Yks.

Teollisuus Palvelut Julkinen Yhteensä

Ei ammatillista koulutusta 14 2 29 15

Ammattikurssi 14 24 14 15

Oppisopimuskoulutus 0 4 4 2

Ammatillinen perustutkinto 61 38 31 52

Opistotason tutkinto 6 20 18 10

Ammattikorkeakoulututkinto 2 5 0 2

Yliopisto- tai korkeakoulututkinto 0 0 4 1

Muu 3 7 0 3

Ay-liikkeen opistoissa järjestämään koulutukseen on viimeksi kuluneen

kahden vuoden aikana osallistunut 27 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista ja

-asiamiehistä. Korkein osuus on julkisella sektorilla ja matalin palvelualoilla.

Aikaisemmin osallistuneita on 19 prosenttia, ja kokonaan ay-opistokoulutuksen

ulkopuolella on 54 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista ja –asiamiehistä. Korkein

osallistumisprosentti on yksityisillä palvelualoilla, matalin julkisella sektorilla.

Muualla kuin opistoissa järjestettyyn ay-koulutukseen on osallistunut vii-

meksi kuluneen kahden vuoden aikana 22 prosenttia työsuojeluväestä – jälleen

runsaimmin julkisella sektorilla. Kokonaan tämän koulutuksen ulkopuolella

on 54 prosenttia, eniten yksityisissä palveluissa. Verrattuna luottamusmiehiin

työsuojeluvaltuutettujen koulutus sekä opistoissa että muualla on vähäisempää,

mutta selvästi korkeampaa kuin rivijäsenten.

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osallistuminen ay-koulutukseen

Yks.


Ay-liikkeen opistossa järjestetty koulutus

Olen 2 vuoden aikana osallistunut 26 15 46 27

Olen osallistunut aiemmin 19 25 14 19

En ole koskaan osallistunut 55 60 40 54

Muualla järjestetty koulutus Olen 2 vuoden aikana osallistunut 19 8 45 22

Olen osallistunut aiemmin 26 17 26 24

En ole koskaan osallistunut 55 75 29 54

66 MUUTOS.LIIKE.

Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä alle 10 hengen työpaikoilla työsken-

telee 10 prosenttia, suunnilleen sama osuus kuin luottamusmiehistäkin. Kaikista

SAK:laisista näillä työpaikoilla työskentelee kuitenkin 24 prosenttia. Luotta-

mushenkilöstö on siis aliedustettuna pienimmillä työpaikoilla. Alla 30 hengen

työpaikoilla työsuojeluväestä on 45 prosenttia, luottamusmiehistä 38 prosenttia ja

jäsenistä 50 prosenttia. Näin tarkastellen työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten

läsnäolo pienillä työpaikoilla on varsin hyvä, ja parempi kuin luottamusmiesten.

Suuremmilla työpaikoilla prosenttiosuudet ovat vastaavasti toisin päin.

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten edustavuudessa on pieniä toimiala-

kohtaisia eroja. Ne ovat kuitenkin selvästi vähäisempiä kuin luottamusmiesten

edustuksessa erikokoisilla työpaikoilla.

Minkä kokoisella työpaikalla työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet työsken-

televät

Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä

1–5 hlöä 2 5 9 4

6–9 hlöä 6 2 8 6

10–19 hlöä 16 10 22 15

20–29 hlöä 19 21 23 20

30–99 hlöä 19 33 17 21

100–199 hlöä 15 16 10 14

200–499 hlöä 8 5 11 8

Yli 500 hlöä 15 8 0 12

Työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille tärkein syy olla ammattiliiton jäsen

on se, että järjestäytymällä voidaan tehokkaasti ajaa palkansaajien etuja. Tämä

peruste nousi tärkeimmäksi kaikilla aloilla. Järjestäytymisen tuoma turvalli-

suus on kuitenkin yksityisillä palvelualoilla myös tärkeä syy olla ammattiliiton

jäsen. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi nousi työpaikan työolojen kehittäminen ja

kolmanneksi ansiosidonnainen työttömyysturva. Järjestys asioilla on sama kuin

luottamusmiehillä.

Tärkein syy työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille olla ammattiliiton jäsen

Yht. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä

Järjestäytymällä voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja 52 31 59 49

Haluan varmistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan itselleni 17 22 10 16

Kuuluminen liittoon antaa turvallisuutta elämään 5 28 6 10

Haluan omalta osaltani olla tukemassa ay-liikkeen tavoitteita koko yhteiskunnassa 5 0 9 5

Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon 1 0 0 1

Käytännössä on pakko olla ammattiliitoonjäsen tullakseen hyväksytyksi 4 0 0 2

Haluan osallistua työpaikkani työolojen kehittämiseen 16 19 16 17


Näkemys siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan vastaaja kuuluu vaihtelee eri alojen

työsuojeluvaltuutetuilla. Työväenluokkaan katsoo kuuluvansa keskimäärin 70

prosenttia työsuojelutehtävissä olevista. Teollisuudessa osuus on korkein, 75

prosenttia, ja yksityisillä palvelualoilla matalin, 51 prosenttia. Ei mihinkään

luokkaan katsoo kuuluvansa 15 prosenttia kaikista työsuojelutehtävissä olevista

ja keskiluokkaan 14 prosenttia; molemmissa näissä korkein osuus on yksityisten

palvelualojen vastaajilla.

Mihin yhteiskuntaluokkaan työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet katsovat

ensisijaisesti kuuluvansa (%)


Työväenluokkaan 75 51 72 70

Keskiluokkaan 13 23 10 14

En mihinkään luokkaan 11 24 18 15

EOS 1 2 0 1

Liiton apu tyydyttääEnemmistö työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä on kysynyt vuoden aikana

menettelytapa- tai tulkintaohjeita ammattiliitostaan tai sen aluetoimistosta. Eni-

ten neuvoja ovat kysyneet yksityisillä palvelualoilla työsuojelutehtävissä olevat ja

vähiten julkisen sektorin työsuojeluihmiset. Neuvoja on kysytty pääsääntöisesti

muutaman kerran vuodessa. Liiton apu on tyydyttänyt 90 prosenttia kysyjistä

vähintään melko hyvin. Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ovatkin yhtä tyyty-

väisiä kuin luottamusmiehet saamiinsa neuvoihin.

Otettu yhteyttä liittoon (%)


Työsuojeluvaltuutettu tai työsuojeluasiamies on kysynyt menettelytapaohjeita liitosta (%) 51 61 47 52

Heistä

...muutaman kerran viikossa 4 0 0 3

...muutaman kerran kuukaudessa 12 11 39 16

...noin kerran kuukaudessa 23 10 0 16

...muutaman kerran vuodessa 53 40 50 49

...vielä harvemmin 8 39 11 16

Liiton apu tyydyttänyt...erittäin hyvin 36 15 32 30

...melko hyvin 53 76 58 59

...melko huonosti 8 9 10 9

...erittäin huonosti 3 0 0 2

68 MUUTOS.LIIKE.

Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet pitävät liittoa tai sen aluetoimistoa tär-

keimpänä tahona, josta he saavat apua tehtävänsä hoitamisen ongelmatilanteissa.

Toiseksi nousevat työtoverit, kolmanneksi ammattiosasto. Lista on lähes sama

kuin luottamusmiehillä. Luottamusmiehet tosin nostavat ammattiosaston työto-

vereita tärkeämmäksi. Alakohtaisia eroja työsuojeluvaltuutetuilla ja -asiamiehillä

on: julkisella sektorilla yhdistys (ammattiosasto) toimielimineen on tärkeä, ja

vastaavasti liiton merkitys hieman vähemmän tärkeä kuin muilla aloilla. Tämä

johtuu alan työsuojelun edunvalvonnan rakenteesta, jossa paikallisilla toimijoilla

on keskeinen rooli.

Taho, jonka apua pitää tärkeänä edunvalvonnan ongelmatilanteissa (%)


Liitto tai sen aluetoimisto 94 100 83 93

Saman työnantajayhteisön muutSAK:laiset luottamushenkilöt 41 36 54 43

Muiden henkilöstöryhmienluottamushenkilöt 18 29 40 25

AO:n toimikunnan/alaosaston/työhuonekunnan/ed.valv.ryhmän/työp. toim. 47 53 59 51

Työtoverit 54 66 50 56

Muu 5 4 10 6


Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että

ammattiosasto on tarpeellinen elin edunvalvonnassa, vaikka työpaikoilla läsnä

ovat luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Vahvimmin tätä mieltä ollaan

julkisella sektorilla.

Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet katsovat edelleen, että ammattiosastot

ovat tärkeä luottamushenkilöitä evästävä keskustelufoorumi, ja että niiden kes-

keinen tehtävä on jäsenten yhteenkuuluvuuden edistäminen. Työpaikalla tapah-

tuvan toiminnan ja ammattiosaston toiminnan vastakkainasettelu ei myöskään

saa työsuojeluvaltuutetuilta ja -asiamiehiltä tukea. Työsuojeluväen ja luottamus-

miesten näkemykset ovat tässä asiassa samansuuntaisia. Luottamusmiehet tosin

korostavat enemmän ammattiosaston keskeistä roolia.

Työsuojeluvaltuutetun ja -asiamiehen suhtautuminen työpaikan

edunvalvontaan


Riittää, kun työpaikalla on luottamusmies jatyösuojeluvaltuutettu, ao tarpeeton

Samaa mieltä 28 36 21 28

Vaikea sanoa 7 2 0 5

Eri mieltä 65 62 79 67

Ammattiosaston kokoukset ovat jäsenille tärkeäkeskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä




Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä onjäsenten yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen




Ammattiosastolla ei suurtakaan merkitystätyöpaikkojen asioiden hoidossa, koskaasiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla




70 MUUTOS.LIIKE.

Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä yli kolme neljäsosaa on töissä sel-

laisilla työpaikoilla tai työnantajan yhteisöissä, joissa on muitakin työsuojelu-

valtuutettuja tai -asiamiehiä. Keskinäistä yhteyttä heistä pitää säännöllisesti 30

prosenttia – tässä on kuitenkin suuria eroja toimialojen välillä. Teollisuudessa

20 prosenttia, ja palvelualoilla sekä julkisella sektorilla 45 prosenttia pitää sään-

nöllisesti yhteyttä muihin työsuojelutehtävissä oleviin. Satunnaisesti yhteyttä

pitää myös keskimäärin 30 prosenttia työsuojelutehtävissä olevista, ja tässäkin

alakohtaiset erot ovat suuria. Työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä 17 pro-

senttia ei pidä yhteyttä, vaikka kollegoja olisikin työpaikan muissa toimipisteissä.

Teollisuudessa yhteyttä ei pidä peräti 22 prosenttia vastanneista. Eniten yhteyttä

pidetään yksityisillä palvelualoilla, jossa vain kahdeksan prosenttia vastanneista

ei pidä yhteyttä muissa toimipisteissä oleviin kollegoihin.

Työnantajayhteisön eri toimipisteiden ts-valtuutetuilla on yhteydenpitoa

Yks. Teollisuus palvelut Julkiset Yhteensä

Kyllä säännönmukaisesti 20 45 45 30

Kyllä satunnaisesti 36 23 17 30

Ei 22 8 13 17

Ei muita toimipisteitä/ts-valtuutettuja 22 24 25 23

Enemmistöllä vastanneista työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamiehistä on am-

mattiosaston organisoimaa työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten yhteistoi-

mintaa. Säännöllisiä kokouksia on 35 prosentilla; osuus vaihtelee teollisuuden 27

prosentista yksityisten palvelualojen 49 prosenttiin. Yhteispalavereita ammatti-

osaston toimikunnan ja valtuutettujen sekä asiamiesten kesken on 54 prosentilla;

matalin prosenttiosuus on teollisuudessa (45 %), ja korkein julkisella sektorilla

(68 %). Teema ja tilannekohtaisia kokoontumisia edunvalvonta-asioissa on eni-

ten teollisuudessa (36 %) ja vähiten julkisella sektorilla (13 %).

Ammattiosastoissa on


Säännöllisiä työsuojelu-valtuutettujen kokouksia 27 49 47 35

Työsuojeluvaltuutettujen jatoimikuntien yhteispalavereita 45 66 68 54

Teema- ja tilannekohtaisiakokouksia edunvalvonta-asioista 36 33 13 30


7.1. Käytännön työsuojelutyötä

Työsuojeluvaltuutettuja ja -asiamiehiä työllistävät eniten käytännön työsuojelun

valvontatoimet työpaikalla. Yli puolelle vastanneista tämä on eniten työllistävä

asia. Teollisuudessa valvontatoimet haukkaavat 66 prosenttia työsuojeluval-

tutetun ajasta. Julkisella sektorilla samaan tehtävään kuluu vastaavasti vain

24 prosenttia ajasta. Työsuojelun valvontatyötä lähellä on vastausvaihtoehto

”työntekijän ongelmatilanteiden selvittäminen”, jonka vastaajista 14 prosenttia

nimeää työllistävimmäksi tehtäväksi. Julkisella sektorilla kuitenkin 39 prosenttia

vastanneista koki tämän tehtävän työllistävimmäksi. Perehtyminen lakeihin ja

sopimuksiin työllistää eniten 11 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista ja -asiamie-

histä; vähiten teollisuudessa, ja eniten julkisella sektorilla. Töiden ja toimintojen

kehittäminen työpaikalla työllistää eniten 22 prosenttia työsuojeluvaltuutetuista.

Merkittäviä alakohtaisia eroja ei kehittämistyön osuudessa ole.

Työsuojeluvaltuutettua tai -asiamiestä työllistää eniten


Käytännön työsuojelu-valvontatoimet 66 45 24 53

Töiden ja toimintojen kehittäminen 22 24 21 22

Työntekijän ongelmatilanteidenselvittäminen 4 18 39 14

Perehtyminen lakeihin ja sopimuksiin 8 13 16 11

Lakien ja sopimusten edellyttämiä toimia on työsuojeluvaltuutettujen ja

-asiamiesten kokemusten mukaan tehty työpaikoilla vaihtelevasti. Työpaikan

vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehty 68 prosentilla työpaikoista, parhaiten

yksityisillä palvelualoilla, heikoimmin teollisuudessa. Ajantasainen työsuojelun

toimintaohjelma löytyy 67 prosentilta työpaikoista. Parhaimpana kunnostautuu

julkinen sektori, jossa työpaikoista 76 prosentilla on laadittu työsuojelun toimin-

taohjelma. Yksityisten palvelualojen työpaikoista 69 prosentilla ja teollisuuden

työpaikoita 63 prosentilla on tehty tällainen ohjelma.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma löytyy 86 prosentilta työpaikoista.

Parhain tilanne on teollisuudesta (88 % työpaikoista), sitten tulevat yksityisen

palvelualan (86 %) ja julkisen sektorin työpaikat (76 %). Työterveyshuollon työ-

paikkaselvityksiä on laadittu 83 prosentilla työpaikoista, useimmiten yksityisillä

palvelualoilla (92 %). Seuraavina tulevat teollisuuden (83 %) ja julkisen sektorin

(69 %) työpaikat.

Päihdeohjelma on laadittu 37 prosentilla työpaikoista, useimmiten julkisella

sektorilla, jossa ohjelman yleisyys on keskiarvoon nähden kaksinkertainen, 74

prosenttia. Teollisuudessa puolestaan vain 22 prosentilla työpaikoista on varmuu-

della voimassaoleva päihdeohjelma.

72 MUUTOS.LIIKE.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia on tehty 38 prosentilla työpaikoista,

yleisimmin julkisella sektorilla, jossa sellainen löytyy yli puolelta työpaikoista.

Heikoin tilanne on teollisuudessa, missä prosenttiluku on 30. Yksityisten palvelu-

alojen työpaikoista 48 prosentilla eli lähes yhtä usealla työpaikalla kuin julkisella

sektorilla on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma.

Tasa-arvosuunnitelmia on laadittu vähiten:niitä on vain 23 prosentilla työpai-

koista. Korkein osuus on julkisella sektorilla, jossa 33 prosentilla työpaikoista on

tehty tasa-arvosunnitelma. Huonoin tilanne on teollisuudessa, jossa suunnitelma

löytyy varmasti vain viidennekseltä työpaikkoja.

Työpaikalla on tehty


…työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointiKyllä 65 77 66 68

Ei 32 23 19 27

EOS 3 0 15 5

...ajantasainen työsuojelun toimintaohjelmaKyllä 63 69 76 67

Ei 32 28 17 28

EOS 5 3 7 5

...työterveyshuollon toimintasuunnitelmaKyllä 88 86 76 86

Ei 9 9 17 10

EOS 3 5 7 4

...työterveyshuollon työpaikkaselvitysKyllä 83 92 69 83

Ei 13 6 19 12

EOS 4 2 12 5

...päihdeohjelmaKyllä 22 45 74 37

Ei 56 41 21 46

EOS 22 14 5 17

...henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaKyllä 30 48 52 38

Ei 46 38 24 40

EOS 24 14 24 22

...tasa-arvosuunnitelmaKyllä 20 24 33 23

Ei 54 55 52 54

EOS 26 21 15 23


Työsuojeluvaltuutetuilla ja -asiamiehillä on etäisimmät neuvottelusuhteet

työnantajien edustajista ylimpään johtoon. Vastauksissa yhdistettiin kyselylo-

makkeen vastausvaihtoehdot ”erittäin hyvät” ja ”melko hyvät” tämän raportin

hyvä -vastaukseksi. Samoin yhdistettiin ”melko huonot” ja ”erittäin huonot”

vaihtoehdoksi huonot. Teollisuuden työpaikoilla linja on selvä: mitä lähemmäs

”verstaan lattiaa” tullaan, sitä paremmat ovat neuvottelusuhteet. Yksityisillä

palvelualoilla parhaat suhteet ovat keskijohtoon, seuraavana tulee ylin johto ja

vasta tämän jälkeen työnjohto. Julkisella sektorilla tämä järjestys on erityisen

korostunut. Neuvottelutiheys työnantajien edustajien kanssa on suurinta teol-

lisuudessa.

Neuvottelusuhteet työnantajan edustajiin työpaikalla


Ylin johto

Hyvät 75 65 83 74


Huonot 8 14 9 9

KeskijohtoHyvät 81 75 100 83


Huonot 10 5 0 7

Työnjohto

Hyvät 94 62 69 83


Huonot 5 13 31 11

Neuvottelutiheys työnantajan edustajaanJokseenkin päivittäin 40 26 17 33

Muutaman kerran vkossa 20 21 40 24

Muutaman kerran kk:ssa 17 21 7 16

Noin kerran kk:ssa 4 11 25 9

Muutaman kerran vuodessa 11 21 5 12

Vielä harvemmin 8 0 6 6

Työntekijät tekevät työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille aktiivisimmin

aloitteita, jotka johtavat esityksiin työnantajalle, yksityisillä palvelualoilla (yli

30 % työpaikoista). Suurimman ryhmän muodostavat työpaikat, joissa aloitteita

tehdään, mutta ei kovin aktiivisesti. Työpaikoista yli 60 prosenttia on tällaisia.

Vain 12 prosenttia työpaikoista on sellaisia, joissa työntekijät eivät tee lainkaan

sellaisia aloitteita työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille, jotka edelleen johtai-

sivat esityksiin työnantajalle.

74 MUUTOS.LIIKE.

Viesti kulkee myös toiseen suuntaan. Työnantajan kanssa neuvotteluissa esille

nousseita asioita viedään työntekijöiden yhteiseen pohdintaan. Tässä asiassa

näyttää vahvin traditio olevan teollisuuden työpaikoilla, joiden valtuutetuista ja

-asiamiehistä yli 60 prosenttia vie asiat aina työntekijöiden yhteiseen mietintään.

Myös julkisella sektorilla asioiden yhteinen pohdinta on pääsääntö. Yksityisten

palvelualojen työpaikoilla työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet vievät asioita työn-

tekijöiden käsittelyyn satunnaisemmin.

Työntekijät tekevät työsuojeluvaltuutetulle tai -asiamiehelle aloitteita, jotka

johtavat esityksiin työnantajalle, epäkohtien korjaamiseksi


Aktiivisesti 25 31 25 27

Ei aktiivisesti 60 66 61 61

Ei lainkaan 15 3 14 12

Työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies vie neuvotteluissa esille nousseita asioitatyöntekijöiden yleiseen pohdintaan Yks. Teollisuus palvelut Julkinen Yhteensä

Aina 60 35 45 52

Satunnaisesti 38 53 39 41

En juuri lainkaan 2 12 16 7

Henkilöstön edustajien toimintaan ja asemaan vaikuttavia organisaatiomuu-

toksia on tehty toimialoilla viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana hyvin

vaihtelevasti. Eniten organisaatiomuutoksia on ollut teollisuuden työpaikoilla

– lähes puolella työpaikoista. Vähiten tällaisia muutoksia on toteutettu julkisella

sektorilla. Organisaatiomuutosten luonne vaihtelee aloittain. Teollisuuden ja jul-

kisen sektorin työpaikoilla toteutetut organisaatiomuutokset ovat pääsääntöisesti

supistaneet työsuojeluvaltuutetun tai -asiamiehen toimintakenttää. Yksityisten

palvelualojen työpaikoilla suunta on ollut toinen: muutokset ovat useimmiten

laajentaneet toimintakenttää. Teollisuudessa siis yritysten pilkkominen ja töiden

ulkoistaminen näkyy konkreettisesti, kun taas palveluissa henkilöstön edustajien

vastuulle tulee laajempia yksiköitä ja kokonaisuuksia.

Työpaikalla tehty organisaatiomuutoksia, jotka vaikuttavat työsuojeluvaltuu-

tetun tai -asiamiehen edustamien työntekijöiden määrään


Ei 54 69 76 62

Kyllä, supistavasti 38 3 13 25

Kyllä laajentavasti 8 28 10 13


8. HENKILÖKOHTAISTA

Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat tuntevat asemansa työmark-

kinoilla turvatummaksi kuin jäsenet keskimäärin. Näin on ollut 1990-luvulta

al kaen. Koti ja harrastukset ovat luottamustehtävissä oleville yhä tärkeämpiä

samalla kun työ keskeisenä elämänsisältönä on menettänyt merkitystään.

Luottamusmiehet ja työsuojelutehtävissä olevat luottavat tulevaisuuteensa

työmarkkinoilla enemmän nyt kuin vuonna 2000, ja myös enemmän kuin ay-

jäsenet keskimäärin. Luottamusmiestehtävissä olevien sekä työsuojeluvaltuu-

tettujen ja -asiamiesten vastaukset ovat varsin lähellä toisiaan lukuunottamatta

tarvetta ammatilliseen lisäkoulutukseen, jota työsuojelutehtävissä olevat katsovat

tarvitsevansa muita enemmän.

Millaisia ajatuksia SAK:laisille on omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla:

jäsenet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut (%)

1995 2000 2000 2005 2005 2005

Kaikki Kaikki Pää/muu Kaikki Pää/muu Ts-valtuu- luottamus- luottamus- tetut ja mies mies asiamiehet

Pelkään jääväni työttömäksisamaa mieltä 27 20 13 27 12 10

vaikea sanoa 34 31 26 26 22 29

eri mieltä 39 49 61 47 66 61

Pelkään, etten ole tarpeeksi kyvykässamaa mieltä 20 20 14 22 20 21

vaikea sanoa 29 25 23 24 14 23

eri mieltä 51 55 63 54 66 56

En ole huolissani tulevaisuudestanisamaa mieltä 42 48 59 46 60 59

vaikea sanoa 24 22 19 22 16 17

eri mieltä 34 30 22 32 24 24

Pelkään terveyteni heikkenemistäsamaa mieltä 30 31 31 32 31 28

vaikea sanoa 26 24 28 24 22 22

eri mieltä 44 45 41 44 47 50

Voisin ajatella toista koulutustasamaa mieltä 38 39 39 38 34 34

vaikea sanoa 26 26 23 23 22 27

eri mieltä 36 35 38 39 44 39

Koen tarvitsevani lisäkoulutustasamaa mieltä 35 44 28 26 35

vaikea sanoa 22 18 23 23 24

eri mieltä 43 38 49 51 41

76 MUUTOS.LIIKE.

Luottamusmiesten tärkeinä pitämät asiat ovat pääosin samoja kuin kaikkien

vastaajien. Työsuojelutehtävissä olevien vastaukset sen sijaan poikkeavat jonkin

verran yleisestä trendistä. Kaikkien vastaajien keskuudessa kotielämän ja vapaa-

ajan harrastusten merkitys on kasvussa ja työn merkitys laskussa. Työsuojeluteh-

tävissä olevien arvostukset kuitenkin poikkeavat hieman tästä.

Miten tärkeitä seuraavat asiat ovat elämässä (jäsenet, luottamusmiehet ja

työsuojeluvaltuutetut, %):

1995 2000 2000 2005 2005 2005

Kaikki Kaikki Pää/muu Kaikki Pää/muu Työsuoje- luottamus- luottamus- luvaltuu- mies mies tetut

Jokin harrastus vapaa-aikanaErittäin tärkeä 63 62 71 66 66 52

Melko tärkeä 31 32 25 28 31 41

Ei kovin tärkeä 5 4 3 5 3 7

Ei lainkaan tärkeä 1 1 0 1 0 0

En osaa sanoa 0 1 1 0 0 0

Vapaa-aika kodin ulkopuolellaErittäin tärkeä 28 26 22 29 22 20

Melko tärkeä 42 45 45 43 53 41

Ei kovin tärkeä 26 24 29 24 22 34



KotielämäErittäin tärkeä 72 71 64 73 70 68

Melko tärkeä 24 25 32 25 26 32




TyöErittäin tärkeä 54 48 48 40 40 57

Melko tärkeä 38 42 40 46 45 40





Työtovereiden pyynnöstä

Luottamusmiestehtävään valikoidutaan nyt hieman eri tavalla kuin vielä vuon-

na 2000. Edelleenkin aloite tehtävään ryhtymisestä tulee valtaosassa tapauksia

työtovereilta, mutta entistä useammin myös edellinen luottamusmies pyytää

tehtävään. Tämä näkyy selvästi teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla. Julki-

sella sektorilla kehitys on sen sijaan päinvastaista. Lähinnä kuriositeetteja ovat

teollisuudessa ja julkisella sektorilla näkyvä poliittisen ryhmän aktiivisuus, ja

yksityisillä palvelualoilla se, että työnantajat eivät enää pyri olemaan aktiivisia

luottamusmiestä valittaessa.

Miten tuli valituksi luottamusmieheksi/asettuiehdolle luottamusmies-vaaliin? %

Liiton toimitsijan pyynnöstä

Pääluottamusmiehen pyynnöstä

Edellisen lm:n pyynnöstäTyötovereiden pyynnöstä

Ammattiosaston aloitteesta Pol. ryhmän aloitteesta Työnantajan aloitteesta Omasta aloitteesta

A TeollisuusB Yks. palvelutC JulkisetD Kaikki 0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 1 6 16 67 4 6

2 7 13 72 5 1

6 21 63 8 2

6 4 18 57 4 1 10

8 34 43 12 3

13 20 49 17 1

1 7 21 60 7 4

2 8 15 64 8 3

A

B

C

D

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten tehtävään ryhtymisessä työtoverei-

den pyyntö oli vielä yleisempää kuin luottamusmiestehtäviin valikoiduttaessa.

Työsuojelutehtävissä on luottamustehtäviä harvinaisempaa, että edeltäjä pyytää

ryhtymään hoitamaan tehtävää. Yksityisillä palvelualoilla työnantaja on edelleen

merkittävä aloitteentekijä.

Miten tulit valituksi työsuojeluvaltuutetun tai -asiamiehen tehtävään (tsv, tsa)

Yks.


Pääluottamusmiehen pyynnöstä 13 0 7 9

Edellisen luottamusmiehen pyynnöstä 10 10 24 12

Työtovereiden pyynnöstä 69 70 46 65

Ammattiosaston aloitteesta 0 0 12 2

Työnantajan aloitteesta 6 15 4 8

Omasta aloitteesta 2 5 7 4

78 MUUTOS.LIIKE.

Luottamusmiesten halukkuus jatkaa tehtävässään on viiden vuoden takaiseen

verrattuna lisääntynyt teollisuudessa ja palvelualoilla, mutta taantunut hieman

julkisella sektorilla. Luottamusmiessukupolven vaihtuminen teollisuudessa ja

yksityisillä palvelualoilla lienee osaltaan vaikuttanut asiaan.

Halukkuus jatkaaluottamusmies-tehtävässä, %

Olen halukas jatkaamaan tehtävässä

Harkitsen luopumista tehtävästä

Jätän varmasti tehtäväni toimikauden päätyttyä


0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 59 36 5

49 44 7

61 33 6

56 35 9

46 48 6

48 49 3

56 38 6

51 43 6

A

B

C

D

Työsuojeluvaltuutetut ja -asiamiehet ovat luottamusmiehiä hieman innok-

kaampia jatkamaan tehtävässään. Halukkaita jatkamaan on enemmän kuin niitä

jotka suunnittelevat jättävänsä luottamustehtävänsä.Toimialoista teollisuudessa

työsuojelutehtäviä hoitavien halukkuus lopettaa tehtävässä on suurempaa kuin

muilla aloilla, ja myös suurempaa kuin luottamusmiehillä. Sensijaan yksityisillä

palvelualoilla ja julkisella sektorilla työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten ha-

lukkuus jatkaa tehtävässään on huomattavan suurta.

Halukkuus jatkaa työsuojelutehtävissä


Halukas jatkamaan 55 71 65 60

Harkitsen luopumista 38 26 35 35

Luovun varmasti toimikauden päätyttyä 7 3 0 5


Luottamusmiestehtävät koetaan nyt vähemmän rasittaviksi kuin vuonna

2000. Rasittavimmaksi koetaan työnantajan kielteinen suhtautuminen, jota tosin

ei koeta yhtä rasittavaksi kuin viisi vuotta sitten. Työntekijöiden välinpitämättö-

myys rasittaa myös vähemmän kuin ennen. Asian kääntöpuoli, työntekijöiden yli-

mitoitetulta tuntuvat odotukset, puolestaan rasittavat luottamusmiehiä hieman

enemmän kuin aikaisemmin, samoin tehtävän yksinäisyys. Luottamusmiestehtä-

vän hoitamista oman työn ohella ei koeta yhtä raskaaksi kuin aiemmin.

Luottamusmiestehtävän huonoista

puolista rasittavin, %

0

5

10

15

20

25

30

v. 2005v. 2000v. 2005v. 2000v. 2005v. 2000v. 2005v. 2000v. 2005v. 2000

Työnantajankielteinen

suhtautuminen

27

25

15

2423

15

19

22

25

23

17

23

10

7

12

10

13

7

19

1314

20

12

14

109

15

11

15

10

14 14

11 11

21

13

5

3

13

6

Työntekijöidenvälinpitämättömyys

Työntekijöidenylimitoitetutodotukset

Yksinäisyys Raskas tehtäväoman työn ohella

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkiset

Kaikki yht.

Työsuojelutehtävissä rasittaa eniten työntekijöiden välinpitämättömyys; tämä

tulee esiin kaikilla toimialoilla. Toiseksi rasittavimmaksi työsuojeluvaltuutetut

ja -asiamiehet kokevat tehtävän raskauden oman työn ohella. Tämä korostuu

erityisesti teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Kolmannessa ryhmässä tulevat

työnantajan kielteinen suhtautuminen, työntekijöiden ylimitoitetut odotukset

ja yksinäisyys vaikeissa tilanteissa. Tämän kategorian asioissa on tuntuvia ala-

kohtaisia eroja.

80 MUUTOS.LIIKE.

Mikä rasittaa työsuojelutehtävissä? (%)


Työnantajan kielteinen suhtautuminenEi esiintynyt 44 50 52 47

Olen kokenut rasittavaksi 32 28 38 33

En ole kokenut rasittavaksi 22 22 10 19

EOS 2 0 0 1

Työntekijöiden välinpitämättömyysEi esiintynyt 24 16 24 22



EOS 5 0 6 4

Työntekijöiden ylimitoitetut odotuksetEi esiintynyt 30 36 45 34



EOS 4 0 6 3

Epämääräinen toimenkuvaEi esiintynyt 28 39 55 36



EOS 17 16 0 13

Yksinäisyys vaikeissa tilanteissaEi esiintynyt 31 23 43 32



EOS 9 16 0 9

Raskas tehtävä oman työn ohellaEi esiintynyt 22 27 34 25



EOS 12 4 6 9

Liiton odotuksetEi esiintynyt 37 19 64 38



EOS 18 46 12 23

Heikentynyt ansiotasoEi esiintynyt 34 68 62 47



EOS 15 10 11 13

Vapaa-ajan käyttö ay-tehtäviinEi esiintynyt 34 48 38 38



EOS 9 12 0 8


Tunnustus ja tuki kannustaa

Luottamusmiehen tehtävässä parasta on vastaajien mielestä se, että saa asioita

eteenpäin, ja että luottamusmiehellä on työtovereiden tunnustus ja tuki. Näiden

asioiden merkitys on entisestään korostunut. Tärkeäksi koetaan myös liiton tuki,

kehittymismahdollisuudet ja tehtävän tarjoama näköalapaikka yhteiskuntaan.

Vähämerkityksellisemmässä päässä ovat työnantajan kannustus ja palkkaus.

Parasta luottamusmiehenä olemisessa on..., %

Erittäin tärkeä

Melko tärkeä

Melko merkityksetön

Erittäin merkityksetön

EOS

A Saa asioita eteenpäin

B Liiton tuki

C Mahdollisuus kehittyä

D Näköalapaikka yhteiskuntaan

E Työtovereiden tunnustus ja tuki

F Työnantajan kannustus

G Muiden lm:en tuki

H Irtisanomissuoja

I Palkkaus

A

B

C

D

0 20 40 60 80 100

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005

2000

2005 42 51 2 5

42 45 2 1 10

44 39 4 1 12

33 45 7 15

35 44 5 1 15

34 41 8 2 15

44 45 1 1 9

41 44 5 1 9

10 27 17 7 39

10 27 16 14 33

30 37 1 3 29

27 43 6 3 21

27 30 23 5 15

9 34 28 7 22

9 25 28 11 27

26 37 23 3 11

35 47 2 2 14

47 35 7 2 10

E

F

G

H

I

82 MUUTOS.LIIKE.

Työsuojelutehtävässä parhaaksi vastaajat kokevat sen, että asioita saa eteen-

päin. Toisena tulee työtovereiden tunnustus ja tuki, mahdollisuus kehittyä ja

saada kontakteja, sekä tehtävän tarjoama näköalapaikka työelämään ja yhteis-

kuntaan. Työsuojelutehtävissä olevien näkemykset ovatkin samansuuntaisia kuin

luottamusmiehillä, mutta prosenttiluvut pienempiä. Työsuojeluvaltuutettujen

ja -asiamiesten vastauksissa yhdistettiin vaihtoehdot ”koen erittäni tärkeäksi” ja

”koen melko tärkeäksi”.

Mikä parasta työsuojeluvaltuutettuna tai asiamiehenä olemisessa

(kokee tärkeäksi, %)

Yks.


Irtisanomissuoja 51 57 36 49

Palkkaus 28 41 29 31

Työtovereiden tunnustus 66 76 80 71

Yrityksen muiden luottamushenkilöiden tuki 58 64 79 64

Saa asioita eteenpäin 65 86 91 75

Työnantajan kannustus 44 65 66 53

Liiton tuki 61 57 72 62

Mahdollisuus kehittyä ja saada kontakteja 64 77 86 71

Näköalapaikka työelämään ja yhteiskuntaan 62 82 87 71


Luottamusmiehenä

olemisen parhaista puolista

tärkein, %

Teollisuus

Yks.palvelut

Julkiset

12

0

10

20

30

40

50

20052000200520002005200020052000

9 911

9

42

38

33 33

38

33

17 16 1614

9

18

1316

74

12

Irtisanomissuoja Työtovereidentunnustus ja tuki

Saa asioitaeteenpäin

Liiton tuki

10

18

Työtovereiden tunnustus ja tuki koetaan luottamustehtävän parhaaksi puo-

leksi kaikilla toimialoilla kun pyydetään nimeämään yksi kaikkein tärkein asia.

Vuoteen 2000 verrattuna yksityisissä palveluissa ja julkisella sektorilla luvut ovat

ennallaan, mutta teollisuudessa prosenttiluku on laskenut. ”Saa asioita eteenpäin”

-vaihtoehto on hieman laskenut teollisuuden ja palveluiden luottamusmiesten

keskuudessa, mutta noussut julkisella sektorilla. Yksityisellä palvelualalla koros-

tetaan irtisanomissuojan merkitystä.

84 MUUTOS.LIIKE.

9. NÄKYMIÄ ETEENPÄIN

Monet seikat ovat luottamusmiesten toiminnan näkökulmasta kääntyneet pa-

rempaan suuntaan: luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on parantunut, luotta-

musmiesten määrän lasku on pysähtynyt ja luottamusmiesten sukupolvenvaihdos

on meneillään. Työpaikkojen luottamusmies- ja työsuojelutoiminnalla on hyvät

perinteet, vahva perusta ja suuri sosiaalinen tilaus. Viesti luottamusmiehiltä sekä

työsuojelutehtävissä olevilta itseltään on positiivinen. Toiminnalla on siis hyvät

kehittymisnäkymät.

Luottamusmiesten kokemus on, että työntekijät tukevat luottamusmiehiä nyt

varauksettomammin kuin kertaakaan vuoden 1995 jälkeen. Tärkein, työtovereilta

tuleva tuki on siis olemassa, ja sen vahvistamisesta liittojen ja luottamusmiesten

on jatkossakin huolehdittava. Paras vahvistaja on tuloksellinen toiminta; siis se

että yhteisiä tavoitteita asettamalla ja niitä tuloksellisesti edistäen saadaan työn-

tekijöiden asemaa parannettua.

Luottamustehtäviä hoitavien yhteys omaan ammattiliittoon on aiempaa tii-

viimpi. Luottamustehtävissä olevista noin 90 prosenttia on tyytyväisiä liitolta saa-

maansa palveluun. Palveluun tyytymättömien määrän hienoinen kasvu julkisella

sektorilla ja teollisuudessa on kuitenkin syytä ottaa pohdintaan. Missä tilanteissa

syntyy ristiriitaa luottamusmiesten odotusten ja liiton antaman tuen välille? Mitä

asialle on tehtävissä? Tämän tutkimuksen aineisto ei mahdollista syvällisempää

paneutumista aiheeseen.

Luottamusmiesten toiminta ei voi kaikilla työpaikoilla olla samanlaista.

Eroja on runsaasti myös toimialojen välillä, kuten tässäkin raportissa on mm.

luottamusmiesten työkenttää kuvattaessa tullut esiin. Luottamustehtäviä hoita-

vien sukupuoli ja ikä vaikuttavat suhtaumiseen eri asioihin. Luottamusmiesten

toiminta ja sen edellytykset vaihtelevat myös työpaikan koon mukaan. Mitä

pienempi työpaikka on, sitä heikompi on luottamusmiesorganisaatio, ja kaikkein

pienimmiltä työpaikoilta se puuttuu pääsääntöisesti kokonaan. Voidaankin pu-

hua kahdenlaisesta luottamusmiestodellisuudesta: toinen on perinteisen vahvan

järjestäytymisen, toimivan ammattiyhdistysorganisaation ja suurten työpaikko-

jen todellisuus. Toinen on pienten työpaikkojen traditio, jossa järjestäytymisaste

sinänsä on suhteellisen hyvä, mutta luottamusmiehet ja heidän toimintaansa

perustuva edunvalvonta puuttuu suuria työpaikkoja useammin työpaikalta. Kun

luottamusmiesten toimintamahdollisuuksia ja luottamusmiesorganisaatiota ke-

hitetään, tulee kumpaakin todellisuutta varten kehitellä omia toimintatapoja.

Keskeiseksi tässä tutkimuksessa on osoittautunut työnantajan suhtautuminen

työntekijöihinsä: kehittyvillä työpaikoilla on huomattavan erilainen tilanne kuin

kehittymättömillä, ja näiden ääripäiden väliin jäävien työpaikkojen ryhmäkin on

suuri. Usein myönteinen kehitys vahvistaa itseään, samoin saattaa tehdä negatiivi-

nen kehä. Ay-liikkeen tehtävä on edistää myönteistä kehitystä ja kääntää kielteistä

kehitystä parempaan suuntaan.


Sukupolvenvaihdos puolivälissä

Luottamusmiesten sukupolvenvaihdos on hyvässä vauhdissa teollisuuden liitois-

sa. Yksityisillä palvelualoilla erityisesti työsuojeluväki on nuorentunut. Ay-liik-

keen tulee tietoisesti edistää sukupolvenvaihdosta kertomalla luottamustehtävien

positiivisista ja palkitsevista puolista. Liiton tukea ja palveluja edelleen kehittä-

mällä voidaan luottamustehtävien hoitamiseen liittyvää byrokratiaa ja rasitusta

keventää ja näin lisätä kiinnostusta luottamustehtäviin sitoutumiseen.

Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten osuus on viidessä vuodessa pie-

nentynyt. Asian korjaaminen vaatii määrätietoisia toimia ammattiyhdistysliik-

keeltä. Työsuojeluvaltuutetun valinta lain edellyttämällä tavalla tulee varmistaa

ja jatkossa valtuutettu olisi saatava kaikille työpaikoille sopimus- tai lakiteitse.

Työsuojelutehtäviä hoitavien yhteyttä ammattiyhdistysliikkeeseen tulisi vahvistaa

pitämällä heihin aktiivisesti yhteyttä ja tarjoamalla tarvittaessa apua riippumatta

siitä, ovatko he liiton jäseniä.

Naisten osuus luottamustehtävissä on selvästi pienempi kuin heidän osuu-

tensa jäsenistä. Näin on kaikilla toimialoilla, ja kehitys on mennyt edelleen

huonompaan suuntaan. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä naisia on rohkaistava

ryhtymään luottamustehtäviin. Kaikki toimet, joiden seurauksena luottamusmie-

hen tai työsuojelutehtävissä olevan oman ajan käyttö luottamustehtäviin vähe-

nee, alentavat kynnystä ottaa tehtäviä vastaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa esiin

noussut ongelma, jossa luottamusmiehen poissaolo – esimerkiksi monipäiväiseen

koulutukseen osallistuminen – johtaa töiden lisääntymiseen muilla työntekijöillä,

on edelleen ajankohtainen. Ammattiyhdistyskoulutuksen muotoja on viime vuo-

sina kehitetty, mutta kehittämistyötä on jatkettava. Luottamustehtävissä olevat

odottavat paljon ay-liikkeen järjestämältä koulutukselta: odotukset ovat yhtä

korkealla kuin neuvonta- ja työttömyyskassapalveluissa.

Luottamusmiesverkon kattavuutta parannettava

Luottamusmiesjärjestelmän kattavuudessa on edelleen parantamisen varaa:

luottamustehtävissä olevien määrä on pienempi kuin 20 vuotta sitten ja järjestel-

män kattavuus on heikompi. Vaikka käänne parempaan on tämän tutkimuksen

mukaan nyt tapahtunut, tehtävää riittää edelleen asialliselle tasolle pääsemisessä.

Esimerkiksi luottamusmiesten osuus alle 30 hengen työpaikoilla on pienmpi

kuin työsuojeluvaltuutettujen, mikä tulos on saatu myös muissa asiaa koskevissa

tutkimuksissa. Luonnollinen selitys tälle on työsuojeluvaltuutetun valinnan laki-

sääteisyys yli 10 hengen työpaikoilla.3

Luottamusmiesjärjestelmän ulottaminen kattavasti myös pienille työpaikoille

on pidettävä ay-liikkeen tehtävälistan kärjessä jatkossakin. Tilanteissa, joissa liiton

toimintalinjaan sopii luottamusmies- ja työsuojelutehtävien yhdistäminen, sitä

kannattaa käyttää, jos tehtävät eivät muutoin täyty. Näissä tilanteissa luottamus-

henkilön edellytykset keskittyä olennaisiin asioihin ja liiton tarjoama tuki ovat

erityisen tärkeitä.

3 Esim. Helin: Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla, SAK:n tutkimustieto 2/2004

86 MUUTOS.LIIKE.

Luottamusmiestä vailla olevien työpaikkojen työntekijöitä on kannustettava

ottamaan vastaan luottamustehtävä. Jotta kannustaminen olisi uskottavaa, tulee

liittojen luottamusmiehiä koskevia ohjeita keventää siten, ettei tehtävän vastaan-

ottamisen kynnys nouse liian korkeaksi. Luottamusmiehen ”toimenkuva” tulisi

pelkistää selkeäksi ja houkuttelevaksi: hyvä näköalapaikka, runsaasti kehittymis-

mahdollisuuksia, ja mahdollisuus antoisiin kontakteihin. Nämä ovat asioita, jotka

tämänkin tutkimuksen mukaan koetaan luottamusmiehenä olemisen parhaiksi

puoliksi. Liiton lehti on seurattu ja siten hyvä kanava tuoda esiin luottamusteh-

tävien positiivisia puolia.

Jos luottamusmiestä ei kaikesta huolimatta työpaikalle löydy, voisi seuraava ta-

voite olla yhdyshenkilö, joka ottaa vastaan liiton postia ja välittää sitä työpaikalle.

Yhdysenkilöllä on myös ajantasaiset yhteystiedot liittoon ja ammattiosastoon.

Kuten jo vuonna 2000 kirjoitetussa raportissa esitettiin, työnantajia ja yrit-

täjiä tulee informoida ja valistaa luottamusmiesjärjestelmän hyödyistä, sekä

kollektiivisen neuvottelun ja valvotun normitason myös työnantajille tuomista

eduista. Sellaisen työpaikan, johon luottamusmies valitaan ensi kertaa, työnan-

tajalle voitaisiin antaa tietopaketti luottamusmiehen tehtävistä. Ammattiosaston

aktiiveja on hyvä opastaa lähestymään empaattisesti työantajia. Kun työnantajien

kielteiset asenteet hellittävät, syntyy hyvät edellytykset laajentaa luottamusmies-

ja yhdyshenkilöverkostoa.

Vastavalittujen luottamusmiesten informointi ja vetäminen mukaan ay-

toiminnan ”sisäpiiriin” edistää sitoutumista luottamustehtävään. Tapoina ovat

mm. viihtyisässä ympäristössä pidettävät luottamusmiesten yhteiset palaverit,

liiton aktiivinen yhteydenpito ja tiedottaminen ja koulutusmahdollisuuksien

sekä luontevien ja helppojen yhteydenpitotapojen tarjoaminen. Epävarmuutta

tuntevalla luottamusmiehellä tulisi olla lähellä luotettavaa tukea. Kaikin keinoin

tulisi välttää tilannetta, jossa luottamusmies tuntee, että ay-organisaatio on koh-

dellut häntä kaltoin.4

Luottamustehtävän hoitaminen on ajoittain rasittavaa. Positiivinen merkki

tässä tutkimuksessa on yhä harvemman luottamushenkilön halu pois luotta-

mustehtävästä, mikä kertoo motivaation olevan kohdallaan. Luottamusmiehet

ja työsuojelutehtävissä olevat tarvitsevat kuitenkin tukea, joka vahvistaa jaksa-

mista ja ylläpitää vireyttä. Liittojen ja esimerkiksi ammattiosastojen järjestämien

tilaisuuksien yhteyteen voisi järjestää luottamustehtävissä olevien henkistä ja

fyysista jaksamista edistävää toimintaa. Myös ay-lehtien kirjoittaminen asiasta

koetaan varmasti tervetulleeksi. Eri liitoilla on jo kokemuksia luottamusmiesten

toimintakyvyn ylläpitämisestä; kokemusten vaihto ja toiminnan tehostaminen

on varmasti tarpeen.

4 Vuosina 1997 ja 2000 tehdyissä tutkimuksissa (Helin 1998 ja 2001)oli teollisuuden yrityksen

pieneltä työpaikalta henkilöstön edustajana entinen luottamusmies. Luottamusmiestehtävä jäi,

kun erään työehto-ongelman yhteydessä luottamusmies koki saaneensa vääriä sopimuksen tul-

kintaohjeita ja menettelytapaneuvoja liitosta. Muitakaan ei tehtävään enää löytynyt tältä hyvin

järjestäytyneeltä pieneltä työpaikalta, jossa myös entinen luottamusmies piti jäsenyyttä arvossa

ja liittoa tärkeänä.


Tehtävät muuttuvat

Tämäkin raportti osoittaa, että luottamusmiehet osallistuvat aktiivisesti työpaik-

kansa kehittämiseen tähtäviin toimiin, vaikka kehittämisrooli onkin viime vuosi-

na supistunut teollisuuden ja julkisen sektorin työpaikkojen luottamusmiehillä.

Työsuojelutehtävissä olevilla työpaikan toimintojen kehittäminen on toiseksi

työllistävin tehtävä. Työntekijöiden edustajien valmiuksia osallistua työpaikan

kehittämistoimiin tulee parantaa, vaikka onkin ilmeistä, että työnantajasta läh-

tevä ja yhteistoimintaa korostava kehittämisboomi on hiipumassa. Ay-liikkeen

oppilaitoksissa on valmiuksia jo nyt työpaikan kehittämistoimia tukeviin koulu-

tus- ja neuvontatehtäviin.

Luottamusmiehen tehtävissä on viime vuosina korostunut työpaikalla käydyt

palkka- ja työehtoneuvottelut eri muodoissaan. Palkat ja työehdot nousevatkin

työntekijöiden aloitteesta yhä useammin paikallisten neuvottelujen kohteeksi.

Tässä asiassa suunta on kohti 1970- ja 1980-lukujen käytäntöä, jossa työnanta-

jalle esitettiin työpaikoilla aktiivisesti palkkavaatimuksia. Nyt mukana ovat myös

tulos- ja voittopalkkiojärjestelmät kehittyneemmissä muodoissaan. Ay-liike on

esittänyt, että näiden järjestelmien periaatteista olisi sovittava työehtosopimuk-

sissa. Työnantajat ovat tämän vaatimuksen torjuneet. Niinpä työpaikoilla jo käy-

tössä olevien menettelyjen kehittäminen ja kokemusten vaihto niistä on tarpeen,

jotta työntekijät saisivat oman osuutensa yrityksen tai työyhteisön taloudellisesta

menestyksestä. Luottamusmiesten valmiuksia hoitaa myös tehtävänsä tätä puolta

tuleekin parantaa.

Yhteyden pitäminen luottamusmiehiin ja työsuojelutehtävissä oleviin onnis-

tuu yhä paremmin sähköisen verkon avulla. SAK:laisista luottamusmiehistä 53

prosentilla on sähköpostiosoite työpaikalla ja 61 prosentilla kotona. Vastaavat

luvut työsuojeluvaltuutetuilla ja -asiamiehillä ovat 43 ja 52 prosenttia. Jos liittojen

nettisivustot ja sähköiset neuvontapalvelut ovat ajan tasalla, onnistuu luotta-

musmiesten yhteydenpito ja reaaliaikaisen tiedon saanti erittäin hyvin. Samalla

liittojen toimistot pääsevät lähemmäksi työpaikkojen arkea.

Monenlaisia työnantajia

Työn organisointi ja osapuolten keskinäinen luottamus – joissa molemmissa

keskeisessä roolissa on työnantajan direktio-oikeuteen perustuva vahva asema

– vaihtelevat suuresti suomalaisilla työpaikoilla.5 Tämän tutkimuksen mukaan

työolosuhteet ja työnantajan suhtautuminen työntekijöihin ei ole viime vuosina

parantunut.6 Karkeistaen voidaan sanoa, että ongelmallisia työpaikkoja ovat usein

palvelualojen pienet työpaikat, ja vähiten ongelmallisia julkisen sektorin työyhtei-

söt. Teollisuus sijoittuu näiden väliin. Tosin hyvän työpaikan tunnusmerkit täyt-

tävät parhaat esimerkit löytyvät yksityisten palvelualojen pieniltä työpaikoilta, ja

monilla julkisen sektorin työpaikoilla voidaan huonosti. Työnantajan valitsemalla

5 Ks. tarkemmin Ilmonen, Jokivuori, Kevätsalo, Juuti: Luottamus ja paikallinen sopiminen, Jy-

väskylä 2000, s. 124–131; Ilmonen, Jokivuori, Liikenen, Kevätsalo, Juuti: Luottamuksesta kiinni.

Ammattiyhdistysorganisaatio ja työorganisaation suorituskyky. Jyväskylä 1998 , s. 50–52 ja

176–1786 Ks. luku 3 Helin 2001 s. 31–37; Ilmonen ym. 2000 s. 106–111

88 MUUTOS.LIIKE.

strategialla on suora vaikutus siihen, millaiset toimintamahdollisuudet luotta-

musmiehellä ovat ja millaiseksi hänen toimintastrategiansa muotoutuu.

Tämä tutkimus osoittaa, että kehittyneiden työpaikkojen osuus kaikista työ-

paikoista on 2000-luvun alkuvuosina vähentynyt lähes puoleen, 33 prosentista 18

prosenttiin. Toisaalta myös kaikkein kehittymättömimpien työpaikkojen määrä

on vähentynyt 16 prosentista 14 prosenttiin. Näiden ääripäiden väliin sijoittuvien

työpaikkojen määrä on sen sijaan kasvanut tuntuvasti. Kokonaisuudessa kehitys

on valitettavasti menossa huonompaan suuntaan, oli siten kyse vaikuttamis-

mahdollisuuksista omaan työhön, työpaikan neuvottelusuhteista tai työnantajan

tiedottamisesta. Myönteistä on paikallisen sopimisen muuttuminen aiempaa

tasaveroisemmaksi. Ammattiyhdistysliikkeen pitää tulevaisuudenstrategiassaan

huomioida sekä huonointa ääripäätä lähellä olevat työpaikat, että toisaalta kehit-

tyneimmät työpaikat, joista löytyy myös maailmanluokan huippuja.

Strategiaa hankalille työpaikoille

Kehittymättömillä työpaikoilla työskentelevät luottamusmiehet ja työsuojelu-

valtuutetut ja -asiamiehet tarvitsevat erityistä tukea tehtävässään. Selkeät työ-

ehtosopimukset ja ristiriidattomat tulkinnat luovat hyvän pohjan tulokselliselle

edunvalvonnalle. Alansa asioihin ja työelämän ilmiöihin paneutuvat liittolehdet,

liittojen nettipalvelu ja toimitsijoiden helppo saavutettavuus ovat perusehtoja.

Liitoissa voitaisiin kerätä kokemuksia ja systemaattisesti pohtia, mitkä ovat

kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työntekijöiden edustajien keskeisiä

ongelmia, ja miten heitä voitaisiin paremmin tukea. Luottamusmiesten asemaa

tukevat normit, lait ja sopimukset. Niiden kehittäminen on kehittymättömien

työpaikkojen tilanteen kohentamisessa edelleen keskeisintä.

Strategiaa kehittyneille työpaikoille

Suurten työpaikkojen järjestäytyminen muodostaa edelleen ay-liikkeen toimin-

nan ja neuvotteluvoiman keskeisimmän tekijän. Tässä tutkimuksessa käytetyl-

lä asteikolla korkean järjestäytymisasteen suuret työpaikat sijoittuvat väli- ja

kehittyneiden työpaikkojen ryhmään. Korkean järjestäytymisen ja tehokkaan

edunvalvonnan säilyminen näillä työpaikoilla tekee ammattiyhdistysliikkeen

kiinnostavaksi myös pienillä ja ongelmallisilla työpaikoilla.

Kehittyneiden työpaikkojen työehdoissa työehtosopimusten vähimmäistason

ylittäminen on itsestäänselvyys. Niillä ammattiyhdistysliikkeen on helppo tukea

paikallista sopimista, kun sen vaatima organisaatio, osapuolten henkiset valmiu-

det ja tuotantoprosessien tuntemus ovat kunnossa. Paikallinen sopiminen tarvit-

see kuitenkin kaikilla työpaikoilla tuekseen lakeja ja sopimuksia, joista löytyvät

tarvittavat toisin sopimisen perälaudat.

Kehittyneiden työpaikkojen toiminnan edistämiseksi tarvitaan myös toimivia

suhteita ammattiliittoon, jotta yhteys ay-liikkeeseen ei jää liian ohueksi. Liitto voi

tarjota puitteita kokemusten vaihdolle, jossa mietitään työntekijöiden strategiaa

myös työpaikkojen muutostilanteissa kuten fuusioissa, ulkoistamisissa ja kasva-

vissa ammattitaitovaatimuksissa.


Sopimuksista turvaa

Sopimustoiminta on ammattiyhdistysliikkeen vahvin ja tuloksellisin väline ohjata

kehitystä työpaikoilla, myös luottamusmies- ja työsuojeluasioissa. Työmarkkina-

keskusjärjestöjen välisessä yleissopimuksessa on määritelty työntekijöiden edus-

tajien asema ja oikeudet, joiden pohjalta alakohtaiset työehtosopimusmääräykset

ovat syntyneet. Luottamusmiesten ja työsuojeluedustajien työsuhdeturvan, työs-

tävapautusajan, tiedonsaannin ja palkkauksen kehittäminen ovat asioita, joissa

edistyminen varmasti lisäisi kiinnostusta luottamustehtäviin. Luottamushen-

kilöiden asemaa voidaan parhaiten parantaa kehittämällä sopimusmääräyksiä.

Tutkimusaineistosta nousee esiin ainakin seuraavia kehittämiskohteita:

– Varapääluottamusmiehen ja työsuojelun varavaltuutetun työsuhdeturvaa

tulee parantaa. Tutkimustulosten lisäksi viime vuosien tapahtumat useilla työ-

paikoilla osoittavat, että ääritapauksissa työnantaja käyttää direktio-oikeut-

taan aina irtisanomiseen asti hankaloittaakseen varahenkilöiden toimintaa

varsinaisen edustajan sijaisena. Sopimusmääräykset kaipaavat selkiyttämistä,

jotta irtisanomissuoja olisi ristiriidaton.

– Työstä vapautusta muuhunkin kuin akuutin ongelman tai yhteistoiminta-asi-

an hoitamiseen tarvitsevat pääluottamusmiesten ohella muutkin luottamus-

tehtäviä hoitavat. Tämä tutkimus osoittaa, että luottamusmiehen työkenttä

on laaja, ja tehtävien hoitamiseen tarvitaan paitsi aikaa myös autonomiaa.

Resursseja tarvitaan esimerkiksi paikallisesti esiin nostettavien asioiden suun-

nitteluun ja valmisteluun yhdessä työntekijöiden kanssa. Vastaavanlaisia

kehittämistarpeita on myös työsuojeluasiamiehillä.

– Kaikkien edellä mainittujen luottamustehtävien hoitamisesta tulee saada riit-

tävä taloudellinen korvaus. Luottamustehtävä merkitsee vastuun ja työmäärän

lisääntymistä, mutta myös lisäpanostusta työyhteisön toimivuuteen, josta

työnantaja suoraan hyötyy.

– Työsuojeluvaltuutettuja on jo monilla alle 10 hengen työpaikoilla, vaikka laki ei

tätä edellytä. Työpaikkakoon alarajaa, jolle työsuojeluvaltuutettu on valittava,

olisikin nyt ajankohtaista laskea. Joustavimmin tämä kävisi sopimusteitse.

– Työorganisaatiot muuttuvat ja niiden myötä myös luottamusmiesten ja

työsuojelutehtävissä olevien tehtävät. Organisaatiomuutoksia on kuluneen

viiden vuoden aikana koettu lähes puolella SAK:laisista työpaikoista. Luotta-

musmiesten tehtävä työntekijöiden edustajana työpaikan muutosprosesseissa

on raskas ja työntäyteinen niin prosessin valmistelu-, toteutus kuin jälkihoito-

vaiheessa. Tällaisissa tilanteissa syntyy todennäköisesti ristiriitoja työnantajan

kanssa. Niinpä luottamusmiesten asema ja laaja työstävapautus on tärkeätä

turvata sopimuksin, jotta luottamusmiehet voivat muutostilanteissa keskittää

koko työpanoksensa työntekijöiden kannalta kelvollisten ratkaisujen löytämi-

seen.

Ja lopuksi: kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiehiä. Työ- ja virkaehtosopi-

muksissa määritellään työehtojen minimitaso kaikille. Työ- ja virkaehtosopimuk-

set tuleekin kirjoittaa niin selkeiksi, että työpaikoilla niitä tulkitsevat työntekijät

ja työnantajat saavat minimiehdoista kertalukemisella selvää.

90 MUUTOS.LIIKE.

10. LÄHTEET

Antila, Juha – Ylöstalo, Pekka: Proaktiiviset ja traditionaaliset työpaikat henkilöstön näkö-kulmasta joustaen. Artikkeli kirjassa Lehto, Anna-Maija – Järnefelt Noora (toim.): Jaksaen ja. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Tilastokeskus, tutkimuksia 230. Helsinki 2000

Antila, Juha – Ylöstalo, Pekka: Proaktiivinen toimintatapa. Yrityksen ja palkansaajien yhtei-nen etu? Työpoliittinen tutkimus 239, Helsinki 2002

Böckerman Petri, Uusitalo Roope: Union membership and the erosion of the Ghent system: lessons from Finland, Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 213, Helsinki 2005

Erkkilä, Marja: Erilaisuus arjessa. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestö-tutkimus 2000. Jyväskylä 2001

Erkkilä, Marja: Tietoa, toimintaa, turvallisuutta. SAK:n liittojen jäsentutkimus 1995. Jyväskylä 1996

Helin, Jyrki: Edunvalvonnan etujoukko. Luottamusmiesraportti. SAK:n järjestötutkimus 2000. Jyväskylä 2001

Helin, Jyrki: Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla. SAK:n tutkimustieto 2/2004.

Helin Jyrki: Isäntävaltaa ja vuoropuhelua. Paikallinen sopiminen Suomen työpaikoilla. Projektin loppuraportti. Jyväskylä 1998

Helin, Jyrki: Sukupolvet vaihtuvat. SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen jäsen- ja järjes-törakenteen muutoksia 1980-luvun alusta vuoteen 2010. SAK:n järjestötutkimus 2000. I osaraportti, elokuu 2000.

Helin, Jyrki – Erkkilä Marja: 90-luvun palkkatyöläinen. Tutkimus SAK:n liittojen jäsenistön rakenteesta, suhteesta työhön ja työaikaan. SAK:n järjestötutkimus 1990 – ensimmäinen osaraportti. Jyväskylä 1990

Helin, Jyrki – Erkkilä Marja – Mustalammi Elina: 90-luvun palkkatyöläinen. Tutkimus SAK:n liittojen jäsenten yhteiskunnallisista kannanotoista ja suhteesta ammattiyhdistys-toimintaan. SAK:n järjestötutkimus 1990 – toinen osaraportti. Jyväskylä 1991

Ilmonen, Kaj – Jokivuori, Pertti – Kevätsalo, Kimmo – Juuti, Pauli: Luottamus ja paikallinen sopiminen. Jyväskylä 2000

Ilmonen, Kaj – Jokivuori, Pertti – Liikanen, Hanna – Kevätsalo, Kimmo – Juuti, Pauli: Luottamuksesta kiinni. Ammattiyhdistysliike ja työorganisaation suorituskyky. Jyväskylä 1998

Jokivuori, Pertti: Sitoutuminen työorganisaatioon ja ammattijärjestöön. Kilpailevia vai täydentäviä? Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksen julkaisuja 206, Jyväskylä 2002

Kairinen, Koskinen, Laitinen, Niemelä, Uhmavaara: Työelämän muutossuunnat. Työsopi-muslain seurantatutkimuksen I osaraportti. 2003

Kehälinna, Heikki – Melin Harri: Eheytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kas-vuun ja muutokseen 1970-luvulla. SAK:n järjestötutkimusprojekti. Helsinki 1985

Kehälinna, Heikki – Melin Harri: Raportti Ammattiyhdistysaktiivisuudesta. SAK:n järjes-tötutkimusprojekti. Helsinki 1987


Kehälinna, Heikki – Melin Harri: Tarpeista toimintaan. Jäsenten suhde ja käsitykset SAK:laisesta ammattiyhdistysliikkeestä. SAK:n järjestötutkimusprojekti. Helsinki 1985

Kehälinna, Heikki – Melin, Harri: Työtä työlle. Tutkimus SAK:n jäsenistön sosiaalisesta koostumuksesta ja suhteesta työhön. SAK:n järjestötutkimusprojekti. Helsinki 1985

Kevätsalo, Kimmo: Jäykät joustot ja tuhlatut resurssit. Tampere 1999

Laukkanen, Erkki: Murroksesta muutokseen. SAK:n järjestötutkimus 2005. Perusraportti

Laukkanen, Erkki: Muutoksen tekijät. SAK:n järjestötutkimus 2000. Perusraportti. Jyväskylä 2001

Lehto, Anna-Maija – Sutela, Hanna: Tasa-arvo työoloissa. Helsinki 1999

Lehto Anna-Maija – Sutela, Hanna: Tehokas, tehokkaampi, uupunut. Vantaa 1999

Pajunen, Pirjo: Pitkää, pätkää, silppua. SAK:n järjestötutkimus 2005. Tasa-arvoraportti.

Palkkauksen ja palkitsemisen uudet kehityslinjat Suomen työpaikoilla. SAK työelämätieto 2/2005

PT – SAK yleissopimus (LTK – SAK yleissopimus vuodelta 1990, moniste, SAK)

Rusanen, Jorma: Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet. Paikallinen sopiminen. Jyväskylä 1994

Ryynänen Aarno, Loimu Kari, Mäenpää Veikko: Henkilöstön edustaja työpaikan muutos-voimana. Tutkimuksen loppuraportti. Aktiivi-innovaatio oy 2004. Moniste

Timonen, Sakari: Paikallisen sopimisen käänne. Helsinki 2000

TT:n ja SAK:n yleiset sopimukset (moniste, uudistettu viimeksi 1997, SAK)

Tuotannon ja palvelutoiminnan ulkoistaminen – miten käy ammattiyhdistysliikkeen? SAK:n työelämätieto 3/2003

Työsopimuslakikomitean mietintö. Työministeriö. Komiteamietintö 2000:1. Edita 2000

Ugur, Hannele: Arkea ravintola-alan pienillä työpaikoilla. Opinnäytetyö, huhtikuu 2005, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Nurmijärven koulutusyksikkö.

Uhmavaara, Heikki – Kairinen, Martti – Niemelä Jukka: Paikallinen sopiminen työelämässä. Hyötyyn ja luottamukseen perustuvaa muutoksen hallintaa. Turku 2000

Uusinta luottamushenkilötutkimusta: Mitä kuuluu luottamusmiehelle työpaikan myller-ryksessä. SAK:n työelämätieto 1/2004, moniste

Vainio, Pentti: Jäsenten koulutus. Selvitys SAK:laisten järjestöjen sisäisestä koulutustoimin-nasta. (Moniste) SAK 1991

Ylöstalo, Pekka: Työolobarometri, lokakuu 1999. Työpoliittinen tutkimus 217. Työminis-teriö. Helsinki 2000

Ylöstalo, Pekka: Työolobarometri lokakuu 2002, Työpoliittinen tutkimus 250, Helsinki 2003

92 MUUTOS.LIIKE.

11. LIITTEET

11.1. Liitetaulukoita

Onko työpaikallasi…(luottamusmiehet)

Yksityiset

Teollisuus palvelut Julkinen Kaikki

a) tehty työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi?Kyllä 63 66 71 65

Ei 27 17 11 22

EOS 10 17 18 13

b) ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma?Kyllä 73 63 73 72

Ei 17 26 9 16

EOS 10 11 18 12

c) työterveyshuollon toimintasuunnitelma?Kyllä 87 87 76 84

Ei 4 2 8 5

EOS 9 11 16 11

d) työterveyshuollon työpaikkaselvitys?Kyllä 77 81 63 74

Ei 6 4 18 9

EOS 17 15 19 17

e) tasa-arvosuunnitelma?Kyllä 20 29 34 25

Ei 41 48 40 42

EOS 39 23 26 33

f) päihdeohjelma?Kyllä 35 59 71 48

Ei 43 38 20 36

EOS 22 3 9 16

g) henkilöstö- ja koulutussuunnitelma?Kyllä 35 39 68 43

Ei 39 44 21 36

EOS 26 17 11 21


Onko sinulla sähköpostiosoite… (luottamusmiehet)

Yksityiset


a) työpaikalla?On 42 68 70 53

Ei 58 32 30 47

b) kotona?On 62 67 57 61

Ei 38 33 43 39

Onko järjestäytyminen ay-liikkeeseen työpaikallasi nousussa, ennallaan vai

laskussa (ts-valtuutetut ja ts-asiamiehet)?

Yksityiset


Nousussa 8 23 6 11

Ennallaan 70 52 82 68

Laskussa 5 13 12 8

EOS 17 12 0 13

Millaista on kokemuksesi mukaan yhteistyö muiden henkilöstöryhmien

kanssa työpaikallasi (ts-valtuutetut ja ts-asiamiehet)?

Yksityiset


STTK:n liittoihin järjestäytyneeetYhteistä toimintaa ei ole 22 0 12 17

On avointa ja luottamuksellista 13 43 35 22

On asiallista 38 0 38 34

On melko huonoa 21 57 15 23

On eriseuraista ja kyräilevää 6 0 0 4

Akavan liittoihin järjestäytyaneetYhteistä toimintaa ei ole 19 0 0 11





SAK:n liittoihin järjestäytyneetYhteistä toimintaa ei ole 18 0 0 11





94 MUUTOS.LIIKE.

Onko työpaikallasi hallintoedustuslain tarkoittama henkilöstön edustus joh-

toryhmässä, hallituksessa tai vastaavassa (ts-valtuutetut ja ts-asiamiehet)? Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikki

Kyllä 48 42 77 54

Ei 52 58 23 46

Onko henkilöstön edustus muuttanut asioita:

Yksityiset Teollisuus palvelut Julkinen Kaikki

Tiedonkulku henkilöstölle yrityksen asioissaParantunut 30 22 40 32


Huonontunut 3 0 14 5

Henkilöstön näkökohtien esilletulo asioista päätettäessä Parantunut 33 10 46 34


Huonontunut 3 0 6 3

Henkilöstön neuvotteluasemaParantunut 38 22 15 29


Huonontunut 2 0 0 1

Yritysjohdon ja henkilöstönväliset suhteetParantunut 29 32 16 26


Huonontunut 12 0 6 9

Henkilöstön keskinäinen yhteistyöParantunut 39 10 8 26


Huonontunut 6 0 0 4

Töiden sujuvuuteen, töiden järjestelyyn, työaikaan ja uusiin koneisiin sekä

laitteisiin liittyvät muutokset ovat työpaikkojen arkipäivää. Kuinka usein olet

näistä johtuvissa neuvotteluissa (ts-valtuutetut ja ts-asiamiehet)?


Viikottain 21 11 26 19

Kuukausitain 5 20 7 9

Joitakin kertoja vuodessa 35 29 37 35

Harvemmin 39 40 30 37

Oletko ollut edellä mainituissa asioissa yhteydessä liittoosi?Usein 6 0 6 5

Harvoin 34 27 49 35

En koskaan 60 73 45 60


Kun mietit toimintaasi viimeisimmissä neuvottelutilanteissa, riittivätkö…

(ts-valtuutetut, ts-asiamiehet)


a) lakien ja sopimusten tuntemuksesi?

Hyvin 3 3 6 3

Melko hyvin 42 37 53 43


Melko huonosti 13 18 26 17

Erittäin huonosti 11 0 0 7

b) tietosi neuvottelun kohteena olleesta asiasta?

Hyvin 17 22 19 18





c) tuki työtovereiltasi?

Hyvin 14 33 14 18





d) yhteydenpitosi työtovereihin, joita asia koskee?

Hyvin 29 39 54 36





e) neuvottelukykysi (neuvotteluosaamisesi ja -käytöksesi)?

Hyvin 6 17 19 11





96 MUUTOS.LIIKE.

Onko työpaikallasi… (ts-valtuutetut, ts-asiamiehet)


a) tehty työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi?

Kyllä 65 77 66 68

Ei 32 23 19 27

EOS 3 0 15 5

b) ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma?

Kyllä 63 69 76 67

Ei 32 28 17 28

EOS 5 3 7 5

c) työterveyshuollon toimintasuunnitelma?

Kyllä 88 86 76 86

Ei 9 9 17 10

EOS 3 5 7 4

d) työterveyshuollon työpaikkaselvitys?

Kyllä 83 92 69 83

Ei 13 6 19 12

EOS 4 2 12 5

e) tasa-arvosuunnitelma?

Kyllä 20 24 33 23

Ei 54 55 52 54

EOS 26 21 15 23

f) päihdeohjelma?

Kyllä 22 45 74 37

Ei 56 41 21 46

EOS 22 14 5 17

g) henkilöstö- ja koulutussuunnitelma?

Kyllä 30 48 52 38

Ei 46 38 24 40

EOS 24 14 24 22


Onko sinulla sähköpostiosoite… (ts-valtuutetut, ts-asiamiehet)


a) työpaikalla?

On 31 49 71 44

Ei 69 51 29 56

b) kotona?

On 48 65 49 52

Ei 52 35 51 48

98 MUUTOS.LIIKE.

11.2. Kyselytutkimuslomake

100 MUUTOS.LIIKE.

102 MUUTOS.LIIKE.


−−−−

104 MUUTOS.LIIKE.

106 MUUTOS.LIIKE.

108 MUUTOS.LIIKE.

110 MUUTOS.LIIKE.

112 MUUTOS.LIIKE.

114 MUUTOS.LIIKE.

116 MUUTOS.LIIKE.

MUISTIINPANOJA


MUISTIINPANOJA

118 MUUTOS.LIIKE.

MUISTIINPANOJA


MUISTIINPANOJA

120 MUUTOS.LIIKE.

Ansaittua luottamusta kertoo SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen luottamusmies- ja työsuojelutehtäviin valittujen jäsenten työstä, asemasta ja toiminnasta. Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus SAK:laisten liittojen jäsenten työpaikoilla on kääntynyt nousuun 2000-luvun alkuvuosina. Työsuojeluvaltuutettujen ja -asiamiesten määrä on puolestaan hieman laskenut, mutta järjestelmä on edelleen hyvin toimintakykyinen.

Sukupolvenvaihdos on meneillään kaikissa luottamustehtävissä, naisten osuus on hienoisessa laskussa. Jatkossa onkin tärkeää huolehtia edunvalvontajärjestelmän kattavuuden ohella nuorten ja naisten kasvavasta osuudesta luottamustehtävissä.

Työnantajien asenteet ovat koventuneet, neuvotteluilmapiiri huonontunut ja kehittyviksi koettujen työpaikkojen määrä on laskenut. Toisaalta myös kaikkein ongelmallisimpien työpaikkojen määrä on vähentynyt.

Luottamusmiesten saama tuki työtovereiltaan on kasvanut. Myös omaan ammattiliiton tukeen ollaan tyytyväisiä sekä luottamusmiesten että työsuojeluväen keskuudessa.

Rasittavinta työpaikkojen ay-luottamustehtävissä on työntekijöiden ajoittainen välinpitämättömyys ja usein myös työnantajan kielteinen asenne. Parasta puolestaan on, että saa asioita eteenpäin. Myös työtovereilta saatu tunnustus ja tuki on tärkeää. Niinpä halukkuus jatkaa luottamusmiestehtävissä on kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna.

Luottamusmiesten toimintaa on seurattu SAK:n järjestötutkimuksissa erityisen tarkasti vuodesta 2000 alkaen, nyt siis omana raporttinaan toisen kerran.

ansaittua luottamusta

News & Politics