Ilmainen lukunäyte

HELSINGISSÄKUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA

AlkemistitMaallinen rakkaus

ANTTITUURI

3

2.

Vuorikapteeni oli tullut Tukholmasta Frugår-diin vaimonsa ja lastensa kanssa: väitettiin, että pakoon velkojaan. Tein sen kesän kartoi-tuksia Gästerbyssä, viikot taloissa kirppujen ja luteitten kiusattavana ja pyhäpäivät Frugår-dissa ja Eriksnäsissä, joissa sain asua. Maju-rista oli jo kauan sitten tullut minulle isättö-mälle kuin isä.

Pyhisin Vuorikapteeni vei minut jokiran-nan laboratorioon ja kertoi, mitä oli oppi-nut metalleista ja mineraaleista professori Gaddilta Turussa, ja mitä oli oppinut Tukhol-massa von Engströmiltä, joka oli ollut Lon-toossa William Lewisin opissa: tätä pidettiin meidän aikamme suurimpana kemiallisten analyysien tuntijana. Vuorikapteeni selitti,

4

että tie Urimiin ja Thumimiin kulki sisäisen kehityksen kautta, mutta ulkoinen tie oli kul-jettava kemiasta alkemiaan, joka oli kemian korkein ilmentymä.

Vuorikapteenilla oli Frugårdissa mukanaan myös kirjeet, jotka hän oli saanut kuuluisalta ranskalaiselta alkemistilta Pernettyltä. Sain lukea kirjeet, mieleen jäi tämä: ”Sublima tästä tieteestä on, että egyptiläisten ja kreikkalaisten kertomukset ja hieroglyfit on laadittu selven-tämään alkemiaa, ja sieltä löytyy tämän tieteen perusta.”

Vuorikapteeni näytti minulle myös uuden muffelin piirustukset. Se poikkesi Magnus Oton muffelista, sen oli piirtänyt Tukhol-massa von Engström, ja Vuorikapteeni halusi rakentaa sellaisen muffelin ja uunin Uuden-kaupungin laboratorioon. Hän ei uskonut, että Magnus Oton muffelissa saataisiin kultaa syntymään. Majuri ei halunnut, että Vuori-

5

kapteeni ja minä lähtisimme Uuteenkaupun-kiin: Swedenborg oli pitänyt alkemiaa suu-rimpana esteenä sille, että ihmiset löytäisivät totuuden taivaasta ja tiestä enkelimaailmaan.

Anna Charlotta, Vuorikapteenin vaimo olisi halunnut, että laboratorio rakennettaisiin Tukholmaan, jossa hän oli elänyt ennen kuin meni naimisiin Vuorikapteenin kanssa.

Majuri kertoi minulle, että Vuorikaptee-nin talous oli surkealla mallilla, vaikka heidän isänsä oli ennen kuolemaansa antanut Vuori-kapteenille ennakkoperintönä kolmetuhatta riikintaalaria. Sillä rahalla Vuorikapteeni oli päässyt veloistaan, mutta uutta velkaa oli alka-nut heti kertyä Anna Charlottan onnettoman taloudenpidon ja Vuorikapteenin tuhlaavaisen luonteen takia.

Isänsä kuoleman jälkeen Vuorikapteeni oli anonut virkavapaata eikä ollut hoitanut vir-kaansa Suomen vuoriteollisuuden päällikkönä

6

ja vuorikapteenina vaan tutkinut alkemiaa ja mestari Swedenborgin kirjoituksia. Majuri sanoi, ettei antaisi minun jättää virkaani, jonka olin saanut suoritettuani maanmittarin tut-kinnon; Majuri käski minun muistaa, kuinka paljon hän oli minua tukenut opiskelussani ja maksanut maksuja, joita opiskelu akatemiassa ja eläminen Turussa vaati.

Sanoin Majurille, että minun oli vaikea tulla toimeen talonpoikien kanssa, jotka olivat ymmärtämätöntä väkeä, epäluuloisia ja kava-lia, ja uskoivat että jokaiseen ehdotukseeni sisäl-tyi petos, jonka tarkoituksena oli viedä heidän maansa ja antaa ne aatelisille ja papeille, ja riis-tää heiltä oikeudet yhteisten metsien hakkui-siin. Minä en uskonut, että Uudenmaan kylien jakamisesta ja talonpoikien kanssa asioimisesta minulle aukenisi tie Urimiin ja Thumimiin, kun taas Vuorikapteenin mukaan lähtiessäni löytäisin tien Korkealle vuorelle ja sieltä Viisasten kiven.

7

Vuorikapteeni ja Anna Charlotta viipyivät Frugårdissa koko kesän. Vuorikapteeni antoi minun lukea ensimmäisen arkin kirjastaan A Plain System of Alchemy, joka oli painettu Tukholmassa; kirjan painatusta oli tarkoi-tus jatkaa, kun varoja saataisiin. En osannut lainkaan englantia silloin, ja Vuorikapteeni käänsi ja selitti minulle kaiken, mitä oli pai-nettu ja selitti mitä oli painamatta: alkemian ja kullan valmistuksen avulla maailmasta saa-taisiin kokonaan hävitetyksi kullan, hopean ja jalokivien tyrannia, mutta alkemiasta olisi puhdistettava kaikki hämäräperäinen aines ja siitä olisi tehtävä kaikkein ankarimmatkin vaatimukset täyttävä tieteenhaara: oli pääs-tävä eroon ruusu ristiläisestä mystiikasta, liitet-tävä alkemia tieteen päävirtaan ja tehtävä sen opit kaikille avoimiksi sitten kun ihmiset olisi-vat valmiita ne pyyteettömästi omakseen otta-maan.

8

Kirjoitin kaiken muistikirjaani vaikka en ymmärtänyt, kuinka kullan valmistaminen veisi siltä kaiken vallan. Vuorikapteeni väitti, että kulta menettäisi arvonsa ja valtansa kun sitä voitaisiin valmistaa rajattomasti: myös hopeaa ja jalokiviä voitaisiin valmistaa rajat-tomasti, Vuorikapteeni selitti. Viisasten kiven avulla Mefistolta saataisiin pois valta, jonka hän oli vallannut materian avulla ja maail-massa vallitsisi hengen valta.

Kun Vuorikapteeni selitti näitä asioita minulle Majurin kuullen, tämä pilkkasi Vuori-kapteenia ja kertoi, että kuningas oli jo kerran antanut Vuorikapteenille rahat, joilla Tukhol-maan Drottningholmiin oli rakennettu labo-ratorio, ja kullan valmistus oli aloitettu siellä, mutta työ oli jäänyt kesken, vaikka kuningas oli odottanut siltä paljon.

Vuorikapteeni väitti, ettei rahoja ollut saatu tarpeeksi työn jatkamiseen Tukholmassa.

9

Parooni Munck, joka oli kuninkaan paras ystävä, oli niitä luvannut kuninkaan nimissä, mutta Munckilta saadut rahat eivät olleet riit-täneet perheen elämiseen ja kullan tekemiseen.

Laboratoriossa Vuorikapteeni kertoi meille myös, että oli alkanut pitää avioliittoaan epä-onnistuneena ja ymmärsi syyn siihen luettuaan mestari Swedenborgin Aviorakkaus-kirjan, De amori conjugiali. Hän oli saanut ostaa viiden ruotsinkielisen kirjan painoarkit, kun kirja oli vapautettu takavarikosta. Elleivät mies ja nainen olleet samassa uskossa, yhteiselämä oli vaikeaa, koska sille ei ollut perustaa taivaassa, Swedenborg kirjoitti.

Vuorikapteeni uskoi, ettei Anna Charlot-taa ja häntä ollut taivaassa tarkoitettu toi-silleen. Majuri väitti, että Vuorikapteeni oli Swedenborgissa löytänyt syyn aviolliselle uskottomuudelleen, josta juoruja oli levinnyt Frugårdiin saakka; Majuri arveli Vuorikap-

10

teenin heittäneen kuninkaalta saamansa rahat Tukholman portoille. Majuri kertoi myös lukeneensa Aviorakkauden, ja Swedenborgin mukaan juuri aviorikokset ruokkivat suku-puolihimoa ja hehkuttivat sitä helvetilliseen tuleen. Majuri varoitti, että Vuorikapteenille oli käymässä niin kuin Swedenborg kirjoitti.

Vuorikapteeni väitti, että mestari Sweden-borg antoi miehelle luvan pitää jalkavaimoa eli korvaavaa vuodekumppania, jos vaimo ei voinut antaa miehelleen sitä suurinta onnea, joka kuului avioliiton ruumiilliseen puoleen. Majuri kuitenkin nauroi Vuorikapteenin niille puheille, Anna Charlotta näytti kykenevän sitä onnea tarjoamaan Vuorikapteenille liian-kin kanssa: lapsia oli jo kolme, vaikka naimi-sissa oli oltu vasta seitsemän vuotta ja siitäkin ajasta vuosia erossa Vuorikapteenin asuessa Lontoossa ja yksin Tukholmassa Anna Char-lottan ollessa lasten kanssa Frugårdissa. Maju-

11

rin mielestä mies sai pitää jalkavaimoa vain, jos vaimo oli tehnyt huorin: mies voi silloin pitää vaimon kotona ajamatta häntä pois, mutta sai ottaa itselleen jalkavaimon. Todel-lista rakkautta Majuri käski Vuorikapteenin etsiä nykyisestä avioliitostaan. Vuorikapteeni kysyi minulta, oliko hänen avioliittonsa Anna Charlottan kanssa minun mielestäni asetettu taivaassa. Minä siihen en osannut vastata.

12

3.

Vuorikapteeni lähti Anna Charlottan kanssa ennen kuin syksyn sateet alkoivat, ja he jättivät kolme lastaan Majurin ja Hedvig-rouvan huos-taan. Minulle Vuorikapteeni lupasi, että pää-sisin mukaan kullan tekemiseen tasavertaisena kumppanina sitten kun hän olisi saanut hanki-tuksi rahat työhön, ja hän lupasi kirjoittaa heti, kun kullan tekeminen alkaisi. Vuorikapteenin mielestä Uusikaupunki oli oikea paikka labora-toriolle, koska lähellä Kalannissa oli Männäis-ten ruukki, josta voitaisiin ostaa sysiä.

Ennen lähtöään Vuorikapteeni pyysi, että Majuri kasvattaisi lapset Swedenborgin hen-

13

gessä ja viisaudessa, joka selvitti ihmisille tai-vaan asiat ja enkelten valtakunnan lait.

Minä jäin syksyksi Frugårdiin, kartoitustyöt lopetettiin syyskuun lopussa ja piirsin karttoja jouluun saakka. Vuorikapteeni kirjoitti Maju-rille Tukholmasta ja minulle monta kertaa Tuk-holmasta ja Uudestakaupungista; rahan hank-kiminen sujui huonosti ja sitä kului paljon elä-miseen, joka maksoi joka päivä selvää rahaa toisin kuin Frugårdissa, jossa elettiin oman kartanon tuotteilla ja poltettiin omassa kasvi-maassa kasvatettuja tupakanlehtiä.

Majuri antoi minun lukea kirjeen, jossa vaati Vuorikapteenia palaamaan Suomeen hoitamaan virkaansa ja Anna Charlottaa hoi-tamaan lapsiaan. Vuorikapteeni kirjoitti, ettei halunnut ottaa enää harteilleen valtion viran iestä, ja hän kehotti minuakin heittä-mään sen harteiltani: ihmiselämän tarkoitus ei ollut talonpoikien peltojen mittaaminen eikä

14

yhteismetsien kartoittaminen vaan työn teke-minen koko ihmiskunnan paremman tulevai-suuden eteen: sellaista työtä oli kullan tekemi-nen ja Swedenborgin kirjojen tutkiminen.

Majurille Vuorikapteeni allekirjoitti kir-jeensä nimellään ja nimensä alle virkansa, vuo-rikapteeni, mutta minulle kirjoittaessaan pel-kästään August Nordenskiöld.

Marraskuun lopussa Vuorikapteeni lähetti minulle kirjeen, jossa kertoi, että hän oli saanut kokoon riittävän määrän rahoja, jotta labo-ratorio Uuteenkaupunkiin voitaisiin raken-taa: tulevan tammikuun alussa Uudenkau-pungin taivas olisi myös avoinna Urimille ja Thumimille. Tämän Vuorikapteenille oli sel-vittänyt Tukholmassa Peter Fredell, Metatro-nin korkein mestari, jonka jo väitettiin omis-tavan Urimin ja Thumimin. Ne olivat erään-lainen peili, jonka avulla hän voi nähdä myös peilin heijastusten taakse, siellä olevat olennot

15

ja tulevat tapahtumat, Vuorikapteeni kirjoitti. Hän käski minun tulla heti vuoden alusta Uuteenkaupunkiin, jossa aloittaisimme uunin rakentamisen, kultahelmet hän toisi muka-naan Tukholmasta; olin jo Magnus Oton ja Vuorikapteenin kirjoituksista ymmärtänyt, että kultahelmet olivat siemeniä, joista Urim ja Thumim syntyivät tulen kuumuudessa.

Vuorikapteeni pyysi myös, että toisin muka-nani Frugårdista hänen lapsensa, jotka olivat olleet Majurin ja Hedvig-rouvan hoidossa syk-systä saakka, koska lasten kuului olla isänsä ja äitinsä hoidossa, ja lapset tarvitsivat äitiään oppiakseen hyvyyttä ja kykyä rakastaa maail-maa ja sen kauneutta, ja isäänsä oppiakseen vii-sautta. En ollut varma, pystyisikö Anna Char-lotta opettamaan lapsilleen hyvyyttä ja kykyä rakastaa kauneutta, ja Vuorikapteeni viisautta, mutta otin lapset mukaani Uuteenkaupunkiin lähtiessäni, koska Vuorikapteeni niin toivoi.

16

Pääsin lähtemään vasta helmikuussa, koska pieni Anders August sairasti, enkä voinut lähteä kuljettamaan sairasta lasta keskellä talven pak-kasia rekikyydillä kymmenien peninkulmien matkaa Uuteenkaupunkiin, johon Vuorikapteeni ja rouva olivat tulleet Tukholmasta. Vuorikap-teeni kirjoitti minulle Uudestakaupungista, että uunin ja muffelin ja koko laboratorion valmis-tuminen oli viivästynyt niin paljon, ettei kullan tekemistä voitu aloittaa vielä tammikuussa, ja hän oli pyytänyt Tukholmasta Peter Fredelliltä uuden otollisen ajan työn aloittamiseen.

Tulimme Frugårdista kestikievarikyydillä Turkhautaan, jossa heti jouduin riitaan isän-nän ja kahden matkustajan kanssa: isäntä halusi antaa heille hevoset ja jättää minut lasten kanssa odottamaan seuraavaa kyytiä aamuun. Luulin jo, että minua lyötäisiin hevosten takia, niin ison huudon matkustajat nostivat, mutta selvisin maksamalla ylimääräistä isännälle ja

17

matkustajille, jotka suostuivat yöpymään kie-varissa. Minä säästyin lyönneiltä ja pääsin jat-kamaan lasten kanssa matkaa.

Turkhaudasta Hämeenlinnaan tultiin hyvää vauhtia. Pieni Anders August oli itkuinen ja huusi aina pelosta, jos reki kallistui. Pitelin lasta sylissäni, ajomies, jolle olin Turkhaudassa myös antanut rahaa, kääntyi monta kertaa katsomaan taakseen etupenkiltään ja moitti minua, että olin lähtenyt kuljettamaan niin pieniä lapsia helmikuun pakkasissa: Anders August ei silloin ollut vielä kolmea täyttänyt, Aurora-neiti täyttäisi vasta maaliskuussa neljä ja Augusta-neiti oli täyttänyt marraskuussa seitsemän vuotta.

Hämeenlinnassa kuski ajoi suoraan maa-herran talolle, jonka tunsi. Kuulin, että maaherra oli matkustanut, mutta rouva oli Hämeenlinnassa ja otti meidät hyvin vastaan. Pian hän kuitenkin alkoi puhua minulle kris-

18

tillisestä uskosta ja tuomita Frugårdiin pesiy-tyneen opin, joka oli juurtunut sinne Sweden-borgin kirjoituksista. Hedvig Juliana-rouva tiesi, että hänen isänsä oli lukenut Sweden-borgia ja hänen setänsä Magnus Otto oli Swe-denborgia ja alkemiaa opiskeltuaan sotkenut kaikki asiansa.

Minä en alkanut puolustella Swedenbor-gia enkä frugårdilaisia. Rupesin kyselemään maanmittauksen asioista ja jakotöiden edis-tymisestä Hämeen läänissä, mutta rouva ei niistä tiennyt mitään, käski kysellä mieheltään maaherra de Brucelta sitten, kun tämä olisi palannut Tukholmasta. En aikonut olla niin pitkään Hämeenlinnassa. Jouduin kuitenkin odottamaan matkalle pääsemistä toista viik-koa, koska pyryt olivat tukkineet kaikki tiet Hämeenlinnasta Uuteenkaupunkiin päin.