44 ERÄ Vaeltaja 5/2005

R eitti lähtee jokivar-resta Väystäjän kou-lun takaa kohti Hui-taperiä. Huitaperi on

yli 190 m vaara, jonka kupeellaon laavu ja huipulla tulipaikka.Polku kiertää vaaralla juuri so-pivasti, että sinne voi tehdävaikka päiväreissun ihailemaanmaisemia. Matkaa tästä lenkis-tä kertyy kuutisen kilometriä.

T E K S T I J A K U V A T PA N U P O H J O L A

Lappi alkaa pahan mäen jälkeen, kertoi anoppini 1950-luvun pyöräreissustaLänsi-Lappiin. Tutkimukseni mukaan tuomäki sijaitsee Pekanpään ja Kainuunkylänvälillä. Näiltä kukkuloilta alkaa myös Aurinkovaarojen jotos, viime syksynä avattu uusi noin 50 kilometrin vaellusreitti.

Kalliokiipeilyn harjoittajillelöytyy mukavia bouldermuh-kuroita vähän sieltä täältä. Hil-lastajien eldorado taas aukeaavaaralta luoteeseen lepäävilläjängillä.

Reitti kiemurtelee vaarajonoapohjoiseen kohti alkureitin kor-keinta kohtaa Reväsvaaraa, jos-

sa käydään yli 220 metrissä. Re-väsvaaralla on laavu ja puoli-matkassa Kiimavaaran tuli-paikka.

Tällä seudulla näkee kivikau-den jäänteitä ja ankaran talvenvaikutuksen puustoon. Myös il-maston lämpenemistä voi ar-vuutella vanhojen käkkyräisten

mäntyjen sekaan ilmestyneistänuorista kuusista.

Reväsvaaralta laskeutuja jou-tuu valinnan eteen. Lähteäkövasemmalle kohti Ainiovaaraatai oikealle Eholammen maihin.

Ainiovaaralla, Ylitornion ky-län kupeessa, on maastohiihto-keskus, Karemajat-majatalo jasen ympäristössä paljon retki-polkuja. Väystäjästä Karema-

Aurinko-vaarojen jotos

Keskiyön aurinko näkyy Aavasaksan laelta.

ERÄ Vaeltaja 5/2005 45

��

joille on parinkymmenen kilo-metrin jotos. Reitillä on suhteel-lisen paljon korkeuseroja, mut-ta sen marssii kyllä kevyellä re-pulla päivässä. Vaellussauvastatai parista on näillä vaaroilla kö-nyillessä apua.

Kalamies ainakin kääntyy oi-kealle. Ennen Eholampea on Ut-sun kenttä ja kunnostettukämppä. Kentällä oli ennen leh-

mät kesän ”mettässä” vähän sa-malla systeemillä kuin alppi-maisemissa. Paimenet asuivatkämpässä ja kokosivat lehmiltämaidon. Syksymmällä, kun nii-tyiltä oli heinä tehty, vietiin leh-mät lähemmäksi taloja syö-mään äpärettä.

Utsun kämppä on siisti ja sin-ne on remontin yhteydessä ra-kennettu toimiva takka. Kämp-

pään mahtuu isokin porukkaevästelemään, mutta lavereitasiellä ei ole. Utsulle noustaanEhojänkkän alueen läpi ja itsekämppä on lehtomaisessa mai-semassa.

Ehojänkkällä ja Reväsvaaranmaisemissa olen usein lähestörmännyt hirviin. Viimeiselläkerralla iltapäivällä, lehmä javasa olivat kiepissä. Säikähtä-

nyt, mutta utelias vasa tuli mel-kein päälle ennen kuin häipyiäitinsä perässä kuusikkoon.

Utsusta Ehovaaran rauhoi-tusalueelle on enää kolme kilo-metriä. Kauniin Ehovaarankainalossa on lampi. Kartoissaesiintyy myös nimi Ehojärvi.Lampeen on istutettu taimentaja siikaa. Kalastuslupia myySportia Kari kylällä. Paikka on

Aur inkovaa ro jen jo tos��

46 ERÄ Vaeltaja 5/2005

luontonsa puolesta oma suosik-kini koko reitillä.

Eholammella on myös vanhakunnostettu savottakämppäsaunoineen, mutta se ei ole va-paassa käytössä. Kämpän käyt-tömahdollisuuksista voi kyselläAntti-Pekka PalokankaaltaWestribe Oy:stä.

Jos on yöpynyt Utsussa 16–18km päivämatkan jälkeen, viesiirtymä Eholammelle noin tun-nin. Paikasta voi nauttia kalas-telun lomassa koko päivän.

Seuraavana päivänä kannat-taa taas puristaa itsestään pikkulenkki. Eholammelta lähtee tie-pohja kaakkoon kääntyen koh-ta lähes suoraan itään. Parissatunnissa marssii Kivirovan ero-tusalueelle ja vanhalle poro-kämpälle.

Ylitornio on poronhoitoaluet-ta, mutta poronhoito on jo kes-kittynyt järvikyliin. Kivirovassavoi kuitenkin vielä nähdä en-nen EU:ta käytössä olleen teu-rastusalueen ja aidat.

Pieni kämppä on kunnostet-tu, siellä on pöytä, penkit ja tak-ka niin kuin Utsussakin, ja senalapuolella lähteinen kosteikko.Tällä kämpällä on legendaari-nen maine paikallisten nuortenparinmuodostuksessa jo useas-sa polvessa.

Kivirovasta alkaa toinen rei-tin maisemaosuuksista, parinkilometrin siirtymä Kivivaaranyli isolle laavulle, jossa on hyvätulisija ja wc. Kivivaaran päältäon upeat maisemat kohti Aava-saksaa. Vastaan voi tömähtääukkometso vaimoineen tai jopahuuhkaja. Syksyisin olen tör-männyt myös porotokkaan.

Kivivaarassa kokenutkinboulderoija saa varmasti vas-tusta. Laavun takana on noinyhdeksän metrin seinämä, jon-ka keskellä on iso, reilusti nega-tiivinen laatta.

Täällä ei ole lähelläkään sel-keää vesipaikka, joten pullo pi-tää täyttää Porokämpällä.

Kivivaarasta on kolmisen ki-lometriä Viisavaaralle, jonka242,6 m korkeus on sama kuinAavasaksan. Ja Aavasaksa ontunnetusti eteläisin piste, johonnäkyy keskikesän aurinko 24tuntia vuorokaudessa. Viisa-vaarallekin näkyisi, ellei Aava-saksa seisoisi edessä juuri poh-joisen puolella.

Viisavaaralta laskeudutaannoin kolme kilometriä takaisinEholammelle. Itse yöpyisin sii-nä tulistellen ja kalastellen jakävelisin seuraavana päivänävajaan kympin polun Ainiovaa-ran ohi kylälle. Jos porukassa onuseampia autoja, niin Eholam-melle pääsee pikkuteitä myösautolla eli toisen auton voi vie-dä sinne odottamaan.

KruununpuistoYlitorniota ei sovi hylätä ennenkuin on tutustunut AavasaksanKruununpuistoon. Tosin Au-rinkojotoksen reitistö ei ole yh-teydessä Kruununpuiston päi-väreitteihin, sillä välissä onmaanteitä ja asutusta Tengeliö-joen varressa, joten siirtymä su-juu nopeimmin kumijaloin.

Aavasaksan laki on suojeltuja se kuuluu Unescon kansallis-maisemiin. Alue on saanut ni-men Kruununpuisto. Portin jäl-keen on parkkialue ja vaellus-reittien alkuportteja. Reitit ovatrinkeinä yhteydessä toisiinsa.Yhteensä reittejä on noin kym-menen kilometriä.

Keskellä on iso portti katoksi-neen. Sieltä löytyy infotaulu.Toinen infotaulu on vaaran lael-la näkötornin juuressa Keisarin-majalla.

Länsipuolen pikkuportiltajohtaa polku laavulle ja wc:lle,mutta varsinainen vaellus kan-nattaa aloittaa itäpuolen pikku-portilta. Polku laskeutuu ensin30 metriä alas risteykseen ja sii-tä otetaan jyrkkä kurssi pohjoi-seen eli vasemmalle.

Risteyksestä alas menevä pol-

ku kulkee laskettelurinteenviertä ja on jopa paikoin jyr-kempi. Aika mukava pätkä ala-mäkiajoa harrastavalle maasto-pyöräilijälle. Joskus polulla ontalven jäljiltä kaatuneita puita.Kivinen ja mutkainen se on ai-na. Ei siis aloittajalle.

Polku yhdistää yläosan viral-liset reitit alaosan reitteihin. Neovat oikeastaan latupohjia, jot-ka kiertävät vaaraa. Pohjois-puolella on alhaalla kota.

Aavasaksan ympäriajo jaEholammen maastot ovat muu-ten mukavia maastopyöräilijäl-le. Kokeilen varmaankin ensikesänä, miten pitkälle Aurinko-jotos sopii pyöräilyyn.

Vaellusreitti nousee pirunpel-tojen läpi käkkyrämäntyjenseasta ensimmäiselle näköala-paikalle, josta itäpuolen järvi- jametsämaisemat aukeavat. On

Kivivaaran laavun takaa löytyy vastusta vaativallekin boulderoijalle. Negatiivista laattaa ei ole koskaan kiivetty.

Kivivaaranlaavu on yksi tauko-paikoista. Kuvan ottamisen jälkeen paikalle ontehty ulko-WC.

Osa reiteistä soveltuu myös vaihtoehtoisille vaellusvälineille.

ERÄ Vaeltaja 5/2005 47

helppo ymmärtää, miksi näilläseudulla on ollut asutusta jokauan. Valtavat vesistöreitit ka-loineen ja silmänkantamatto-miin erämaita. Vesistöjen ran-nat ovat viljavaa alamaata. Tääl-lä on ollut eloa saatavissa.

Näköalapaikalta sukelletaanuudestaan metsään. Polku pu-jahtaa pienen parkkialueennurkkaa hipoen ja putkahtaamahtavan jyrkänteen reunalle.Korkeusero vastaa itävaltalais-ten mielestä noin neljää sataametriä Alpeilla, vaikka ollaanvain parissa sadassa metrissä.

Nyt seisotaan sen paikanpäällä, jonka Unesco on erityi-sesti suojellut ja jota on useissavanhoissa kuvissa esitetty. Jyr-känne näkyy sivulta vähänmyöhemmin. Pari vuotta sittenjyrkänteellä majaili kanahauk-kapari, mutta viime kesänä ensitä nähnyt. Vaaran päällä onnäillä main runsaasti marjoja.

Sadan metrin päässä on poh-joisen näköalatasanne, josta nä-kee oikean Lapin. Lähtekääpäitse katsomaan Torniojokilaak-son vaaramaisema kello kaksiyöllä kesäpäivän seisauksen ai-kaan. Aurinko möllöttää kau-kaisuudessa siintävien tuntu-rien väliin jäävän hahlon koh-dalla täsmälleen tuolla hetkellä.Hahlo on tarkalleen pohjoises-sa. Mystistä.

Ei ihme että Aavasaksa onImatran kosken ohella vanhinturistipaikka Suomessa. JaImatrankoskea ei enää ole. Aa-vasaksa on.

Lähtöpaikat:Kilpisjärven tien varresta Väystäjän koulun takaa kohti Huitaperiä. Aloituspaikaksi käymyös Karemajat Ylitornion kunnan kupeesta tai Eholampi (Ehojärvi).Kartat: Ylitornion kunta, p. (016) 589 111, infot kunnantalolla keskustassa ja Aavasaksan tullitalossa,Ruotsin puolella; karttoja ja opaspalveluja myös Westribe Oy:stä, Kilpisjärventie 581, Antti-Pekka Palokangas 040 733 5951, info@westribe.fi;Aurinkomajat, (016) 578 150; keskustassa myös K-Supermarket ja Shell-huoltamo.Lisätiedot: elinkeinoasiamies Veli-Matti Kaihua, 040 570 3524, veli-matti.kaihua@ylitornio.fi

Au

rin

ko

va

aro

jen j o tos

Aavasaksa242 metriä korkealle Aavasak-san vaaralle on jo vuosisatojatultu katsomaan Lappia. Ei mi-kään ihme, sillä vaaran laki onSuomessa eteläisin piste, jostanäkee kesäyön auringon15.6.–7.7.

Arkisempi selitys taitaa ollase, että kulkukelpoinen tie päät-tyi pitkään Aavasaksan kohdal-le molemmin puolin jokea.

Uusvanha Kilpisjärven tienväylä katoaa metsään koillis-puolella vaaraa Tengeliönjoessanäkyvän saaren alapuolelta.Kesällä tie kiersi vaaraa ”met-tänpuolelta”, koska tulva peittisilloisen talvi- eli nykytien pai-kat. Tie on paikallaan vieläkin,nimellä Vaaranlaidantie. Lu-mien sulaessa etelänpuolenmiehet kävelivät sitä jopa Muo-nion alle uittoon.

Ranskalainen Maupertius te-ki Aavasaksan vaaralla maan-tieteellisiä mittauksia 1700-lu-vun alkupuolella ja totesi, ettäaikaisemmat maantieteellisetkoulukunnat olivat molemmatolleet oikeassa. Maapallo onpyöreä, mutta samalla litteä, na-voiltaan litistynyt. Näkötorninjuuressa on miehellä muistoki-vikin. Vähän vanhempia muis-tomerkkejä on hakattu laen ki-viin.

Venäjän Keisarin ja SuomenSuuriruhtinaan Aleksanteri II:nvierailua varten laelle rakennet-tiin Keisarinmaja 1882. Tsaarinpiti kipaista mäellä päivän mut-

ka, mutta reissu peruttiin ”ter-rorismin uhan” vuoksi. Näinmaja sai kuolemattoman mai-neen ja sitä vaellettiin katso-

maan kauempaakin.Arkkitehti Hugo Emil Sauren

olisi takuulla ollut mies paikal-laan Disneylandin kehittämi-sessä, niin mielikuvituksellistatyylien sekamelskaa Keisarin-maja edustaa.

Myöhempien aikojen legen-doja luotiin 1960-luvulle asti.”Täällä sitä kaatui naisia ja vii-naa”, totesi eräs juhannustans-sien konkari kirjoittajalle kolmekesää sitten. Kymmenet tuhan-net ihmiset kokoontuivat ny-kyisen näköalakahvilan tie-noolle tanssaamaan. Orkesterisoitteli kahvilan takana olevienportaiden kohdalla ja kansapyöri kalliolla vähän alempana.

Erikoista on, että tiedossa eiole yhtään putoamistapaustanäiden pippaloiden yhteydes-sä. Vanhoja pullonsirpaleita pö-lähtää tosin silloin tällöin esiinkivien koloista vahvistuksesitarinoille. �

Eholampi on seesteinenleiripaikkakarussa maa-ilmassa. Lampeen onistutettu taimenta jasiikaa, muttaolen saanutvain ahventa(3 kpl/10 €lupa).

Keisarinmaja Aavasaksalla on Suomen vanhin turistiraken-nus vuodelta 1882. Viime kesänä Museovirasto entisöi sen.