apollo-avaruusohjelman edistyminen julkisessa ...widerscreen.fi/assets/kesti-helia_ak_2020.pdf ·...

WiderScreen ndash Ajankohtaista 2020

Apollo-avaruusohjelman edistyminen

julkisessa keskustelussa 1967ndash1969

942020

Apollo-avaruusohjelma avaruuskisa kylmauml sota lehdistoumltutkimus

Jere Kesti-Helia

jpjkes[a]utufi

Digitaalinen kulttuuri

Turun yliopisto

Tutkimuskatsaus kaumlsittelee ihmisen kuuhun laumlhettaumlmiseen taumlhdaumlnneen Apollo-avaruusohjelman

edistymisestauml kaumlytyauml sanomalehtikeskustelua vuosina 1967ndash1969 ja perustuu pro graduni rdquolsquoOur

program is moving with rapid momentumrsquo ndash Sanomalehtikeskustelu liittyen NASAn edistymiseen

Apollo-avaruusohjelmassa 1967ndash1969 (2019)rdquo keskeisimpiin tutkimustuloksiin

Sanomalehtikeskustelusta esiin nousevien teemojen keskioumlssauml ovat Apollon saama poliittinen tuki

Apollo 1 -onnettomuus ja Apollo-lennot Esiin nousevat myoumls Apollo-ohjelman piirteet Katsauksen

lopussa esitetaumlaumln opinnaumlytetyoumln pohjalta heraumlnneitauml ajatuksia

Jo vuonna 165 Lukianos Samosatalainen kirjoitti tieteisfiktiotarinassaan kuinka kreikkalaiset

sotilaat lensivaumlt kuuhun ja kohtasivat siellauml sen asukkaita ja eriskummallisia petoja (Launius 2018

11) Ensimmaumlinen kuuhunlaskeutuminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1969 Apollo 11 -lennolla

Saavutus oli seurausta kylmaumln sodan ilmapiiristauml ja supervaltojen vaumllisestauml avaruuskisasta

Presidentti John F Kennedy oli vuonna 1961 ilmoittanut Yhdysvaltojen menevaumln kuuhun ennen

1970-lukua Uskottiin ettauml onnistunut avaruuden valloitus edustaisi oman talousjaumlrjestelmaumln ja

ideologian erinomaisuutta

Ihmisen kuuhun laumlhettaumlminen 1960-luvulla on eittaumlmaumlttauml yksi ihmiskunnan suurimmista

saavutuksista tieteen ja teknologian saralla Ensimmaumlisenauml kuussa kaumlvelleen ihmisen Neil


Armstrongin sanat rdquoThatrsquos one small step for a man one giant leap for mankindrdquo tai muut

viittaukset avaruuskisaan nousevat esiin vielauml nykyaumlaumlnkin Esimerkiksi Noin viikon uutiset -

ohjelman Jukka Lindstroumlm vitsaili vuonna 2016 ettauml vaikka sekauml Espoon metrolinjasta ettauml

kuulennoista haaveiltiin jo 1960-luvulla niin kuuhun mentiin vuonna 1969 mutta metrolinja ei

ollut vielaumlkaumlaumln valmis (Noin viikon studio 2016)

Nykypaumlivaumlnauml sosiaalisessa mediassa saattaa naumlhdauml erilaisia salaliittoteorioita kuulentojen

tapahtumien oikeellisuudesta ja etenkin taumlhaumln liittyvaumlauml vitsailua Toisaalta saatetaan muistuttaa

kuinka huikea saavutus oli Kun palataan vuosiin 1967ndash1969 julkisesta keskustelusta vaumllittyy

varsin erilainen kuva Apollo-ohjelma suoritettiin kovien aikataulupaineiden ja kustannushaasteiden

ympaumlroumlimaumlnauml Projektiin liittyi tuotannollisia haasteita ja se vaati kuolonuhreja Poliittisessa

ilmapiirissauml kritisoitiin projektien suuria kustannuksia ja sen tuoman hyoumldyn vaumlhaumlisyyttauml Jopa

NASAn sisaumlllauml ilmeni vastakkainasettelua ihmisten ja tietokoneiden vaumllillauml Toisaalta ensimmaumlinen

kuuhunlaskeutumisyritys itsessaumlaumln oli ainutlaatuinen tapahtuma johon kohdistui suuria odotuksia

Pro graduni paumlaumltutkimuskysymys oli Millauml tavalla NASAn Apollo-avaruusohjelman edistymiseen

liittyvauml keskustelu ilmeni The New York Timesissa ja The Washington Postissa vuosina 1967ndash1969

Kaumlsittelin myoumls sitauml mitkauml tekijaumlt vaikuttivat NASAn saamaan poliittiseen tukeen ja miten ne

vaikuttivat kaumlsityksiin projektin edistymisestauml Lisaumlksi tarkastelin kaumlsityksiauml Apollo 1 -tulipalon ja

avaruuslentojen vaikutuksesta projektin edistymiselle Avasin myoumls aineiston ja tutkimusten avulla

Apollo-ohjelman piirteitauml

Digihumanistinen tutkimusote

Kaumlytin tutkielmassani aineistona kahta johtavaa yhdysvaltalaista paumlivaumllehteauml The New York

Timesia (sulkuviitteissauml lyhenne NYT) ja The Washington Postia (sulkuviitteissauml lyhenne WaPo)

Ne kirjoittivat laajasti ja toisinaan yllaumlttaumlvaumln kriittisesti Apollo-ohjelmasta 1960-luvun lopussa

joten ne olivat hedelmaumlllistauml sisaumlltoumlauml analyysini kannalta Aineistonkeruussa ja sen analyysissauml

korostui digihumanistinen laumlhestymistapa eli digitaalisen teknologian kaumlyttouml tutkimusprosessissa

sillauml kaumlytin ProQuest LLC -yhtioumln digitoimia lehtiauml Digitaalisen kulttuurin tutkijoiden Jaakko

Suomisen ja Anna Haverisen mukaan digihumanistinen tutkimus voi painottaa teknologian

kehittaumlmistauml tai sen teoreettista ymmaumlrtaumlmistauml Lisaumlksi teknologia voi olla tutkimuksessa joko

vaumllineen tai kohteen roolissa (Suominen amp Haverinen 2015) Pro gradussani ProQuest-


sanomalehtikokoelma auttoi aiheen teoreettisessa ymmaumlrryksessauml ja toimi vaumllineenauml

aineistonkeruulle ja analyysille

Kuva 1 Digitaalisen humanismin akselisto Laumlhde Suominen amp Haverinen 2015

ProQuestiin on digitoitu kaikki valitsemieni sanomalehtien numerot vuosilta 1967ndash1969 Taumlmauml

tarkoittaa tutkimuksellisesti laajaa aineistoa Ongelmallista on kuitenkin se miten tutkija loumlytaumlauml

valtavasta aineistomassasta itselleen tarpeelliset artikkelit ilman liian suurta kuormitusta Huomasin

opinnaumlytettaumlni tehdessauml ettauml oli taumlrkeaumlauml selvittaumlauml sivuston tekniset ominaisuudet ja kaumlyttaumlauml tehokasta

hakusanalouhintaa Tekstinlouhinta tai hakusanalouhinta tarkoittaa aiheen kannalta oleellisten

hakusanojen ja hakusanayhdistelmien kaumlyttoumlauml jotta aineistosta loumlytyy oleellinen sisaumlltouml

pienemmaumlllauml vaivalla (Eijnatten et al 2013 60) Naumlin tutkija pystyy loumlytaumlmaumlaumln itselleen

pienemmaumlllauml vaivalla paljon arvokasta aineistoa Hakusanat muotoutuivat sitauml mukaa kun

substanssiosaamiseni kehittyi aineistoa ja kirjallisuutta lukemalla

ProQuest on hyoumldyllinen esimerkiksi siinauml mielessauml ettauml sieltauml pystyy tarkistamaan milloin jokin

henkilouml tai avaruuslento on mainittu sanomalehdissauml ensimmaumlisen kerran Apollo-ohjelmassa

NASAn aikataulut saattoivat muuttua eri tapahtumien seurauksena Kun sanomalehdissauml esiintyi


uuden lennon nimi niin pystyin paumlaumlttelemaumlaumln ettauml projekti oli ottanut askeleita eteenpaumlin Taumlstauml

esimerkkinauml on Apollo 7 Se esiintyi ensi kertaa aineistossa The New York Timesissa 28 huhtikuuta

1968 ProQuestilla pystyi myoumls selvittaumlmaumlaumln kuinka usein jokin tapahtuma tai henkilouml

sanomalehdissauml mainittiin Esimerkiksi Apollo-ohjelman johtaja Samuel C Phillips esiintyi usein

sanomalehtien sivuilla kommentoimassa avaruusohjelman edistymistauml Myoumlhemmin aineisto ja

kirjallisuus osoittivat ettauml Phillips oli NASAlle taumlrkeauml haumlnen johtamistaitojensa sekauml

mediaesiintymisen kannalta

Vaikka pyrin kaumlyttaumlmaumlaumln tehokasta hakusanalouhintaa niin aiheenrajaus ei siitauml huolimatta ollut

helppoa Aineistoa oli runsaasti ja se heraumltti jatkuvasti uusia kysymyksiauml Lisaumlksi aihetta oli tutkittu

aikaisemmin paljon joten tuoreen tutkimusnaumlkoumlkulman loumlytaumlminen ei ollut helppoa Naumliden

haasteiden selaumlttaumlmisessauml yksi taumlrkeauml ratkaisu oli lukea kerralla enemmaumln kirjallisuutta jonka

jaumllkeen oli helpompi hahmottaa mitauml ei aikaisemmin ollut tutkittu ja mikauml oli kiinnostavaa uutta

tietoa Naumlmauml haasteet huomioon ottaen hyvauml ratkaisu oli kaumlyttaumlauml menetelmaumlnauml aineistolaumlhtoumlistauml

sisaumllloumlnanalyysiauml Siinauml aineistoon perehtyminen maumlaumlraumlauml tutkimuskysymykset (Tuomi amp Sarajaumlrvi

2018 105) Runsaan kirjallisuuteen ja aineistoon perehtymisen jaumllkeen sain rajattua aiheeni ja

luotua tutkimuskysymykset

Miksi Apollo-ohjelma aloitettiin

Apollo-ohjelma aloitettiin toukokuussa 1961 vaumllittoumlmaumlsti presidentti John F Kennedyn

kongressissa pitaumlmaumln puheen jaumllkimainingeissa Kyse oli amerikkalaisten heikentyneestauml

kansallisylpeydestauml Neuvostoliiton Juri Gagarinista oli tullut joitakin viikkoja aikaisemmin

ensimmaumlinen ihminen avaruudessa haumlnen kierrettyaumlaumln Vostok-aluksella maapallon Lisaumlksi

Yhdysvallat oli epaumlonnistunut syoumlksemaumlaumln kommunistisen Kuuban johtajan Fidel Castron vallasta

Sikojenlahden maihinnousussa Avaruuskisa itsessaumlaumln oli alkanut jo vuonna 1957 kun

Neuvostoliitto oli laumlhettaumlnyt ensimmaumlinen satelliitin eli Sputnikin avaruuteen Yhdysvalloissa

aiheesta alkoi mediapaniikki ndash uskottiin ettauml Neuvostoliitto voisi tehdauml ydinasehyoumlkkaumlyksen

avaruudesta kaumlsin National Aeronautics of Space Administration eli NASA perustettiin vuonna

1958 vastaukseksi Sputnikin heraumlttaumlmiin pelkoihin (Lagerstedt 2008 34ndash35 66ndash70 75ndash77)

Sosiologi Daniel Sage on todennut ettauml kilpajuoksu kuuhun ei ollut amerikkalaisille vain kisa vaan

myoumls kohtalo Kuu muistutti amerikkalaisia heille tutuista Kalliovuorista josta voisi valvoa ja

ohjata ihmiskunnan tulevaisuutta Taiteilija Chesley Bonestellin taideteokset ja Wernher Von


Braunin kirjoitukset avaruuden valloituksesta 1950-luvulla Collierrsquos-lehdessauml vahvistivat

entisestaumlaumln amerikkalaisten kiinnostusta kuuhun (Sage 2014 27 45-50)

Kuu ei ollut vain mikauml tahansa kiertoradalla kiertaumlvauml moumlhkaumlle vaan maisemaltaan yhdysvaltalaisten

identiteettiauml ja kotia muistuttava maailma Neil Armstrong totesi kuuvierailullaan ettauml maisemat

muistuttavat haumlntauml amerikkalaisesta eraumlmaasta (NYT 2171969 WaPo 2171969) Avaruuskisan

alkuaikoina tuo maailma oli kommunismin uhkaama joten Yhdysvaltojen oli aika lunastaa se

itselleen

Edellauml mainittu kuvaus Yhdysvalloista perustuu Sagen transsendenttisen valtion teoriaan Teorian

mukaan Yhdysvalloilla on kaumlsitys itsestaumlaumln poikkeuksellisena valtiona maailmassa ja taumltauml kaumlsitystauml

se yllaumlpitaumlauml erilaisilla materialistisilla ja diskursiivisilla kaumlytaumlnnoumlillauml Taumlmauml ylimielinen kaumlsitys

sulkee etnonationalistisesti pois eri ihmisryhmiauml uskontoja instituutioita materiaaleja ideologioita

ja maisemia Se palvelee vain tiettyjauml ihmisryhmiauml ja sosiaalisia intressejauml ja siksi sillauml on usein

tuhoisia seurauksia tosin joissain tapauksessa myoumls progressiivisia Teoriaan liittyy olennaisesti

myoumls kaumlsitys ettauml Yhdysvalloilla on kohtalo levittaumlytyauml loputtomaan maailmankaikkeuteen (Sage

2014 7 17)

Myoumls Yhdysvaltain kongressi kannatti presidentti Kennedyn paumlaumltoumlstauml ja nosti NASAn maumlaumlraumlrahoja

merkittaumlvaumlsti Historioitsija Walter McDougallin mukaan taumlmauml oli osoitus teknokraattisen mallin

riemuvoitosta Teknokraattinen ideologia korostui Yhdysvalloissa erityisesti Kennedyn ja

Johnsonin hallituskausien aikana jonka jaumllkeen se alkoi luhistua (McDougall 1997 8)

Teknokraattisessa yhteiskunnassa paumlaumltoumlksenteko on teknisillauml asiantuntijoilla kuten insinoumloumlreillauml ja

tiedemiehillauml (Gunnell 1982 392) McDougall on kritisoinut teknokraattista mallia todeten ettauml sen

ratkaisut olivat samankaltaisia kuin ongelmat joita laumlhdettiin ratkaisemaan (priorisointi saumlaumlntely

johtamistekniikoiden entistauml kovempi soveltaminen ja teknologian korostaminen ratkaisuissa)

Laadullisia ongelmia pyrittiin ratkaisemaan maumlaumlraumlllisillauml metodeilla (McDougall 1997 8 443)

NASA oli ideaali teknokraattinen organisaatio Apollo-ohjelman johtamismallia voi luonnehtia

jaumlrjestelmaumltekniikaksi (engl systems engineering) Insinoumloumlrit seurasivat tietokoneen avulla projektin

kustannuksia ja aikatauluja ja tekivaumlt tarvittaessa paumlaumltoumlksiauml niiden muuttamisesta (Sato 2007 912ndash

913) Apollo vaati jaumlrjestelmaumltekniikan kaltaista mallia sillauml kuuhunlaskeutumiseen vaadittavaa

teknologiaa kehitettiin ensimmaumlistauml kertaa historiassa kovalla aikataululla NASAlle tyoumlskenteli

useita yksityisyrityksiauml joita piti koordinoida Ilmavoimista tullut Samuel C Phillips oli suuressa

roolissa jaumlrjestelmaumln integroimisessa ja johtamisessa


Kuva 2 Kuulentoon vaadittava kalusto ja niiden rakentajat Laumlhde Levine 1982 21

Apollo-ohjelman edistyminen ja poliittinen tuki

Yhdysvaltain budjettitoimisto ja kongressi paumlaumlttivaumlt vuosittain NASAn tilivuosikohtaisesta

(heinaumlkuundashkesaumlkuu) budjetista Retrospektisesti projektin tekninen onnistuminen huomioon ottaen

naumlyttaumlisi siltauml ettauml NASAlle myoumlnnettiin tarpeeksi suuri budjetti Aikalaiskeskustelun pohjalta on

kuitenkin perusteltua olettaa ettauml budjetti oli jonkinasteinen haaste Apollo-ohjelman aikataulun

toteutumiselle

NASAlla oli Apollon lisaumlksi muitakin projekteja ja ihmisen kuuhunlaumlhettaumlmistauml yritettiin

ensimmaumlistauml kertaa historiassa Historioitsija Alexander F G Brown kirjoittaa ettauml kirjallisuudessa

NASAn ensimmaumlisen vuosikymmenen resursseja on pidetty riittaumlvinauml Apollo-aikaiset

paumlaumltoumlksentekijaumlt eivaumlt kokeneet sitauml kuitenkaan naumlin (Brown 2009 83) NASAn johtaja James E

Webb kaumlytti aineistossa usein avaruushallinnon budjetista nimitystauml ankara budjetti (engl austere

budget) (WaPo 121967)

Kiireen ja kustannuspaineiden keskellauml tapahtui Apollo 1 -tulipalo 27 tammikuuta 1967 NASA

harjoitteli maanpaumlaumlllauml AS 204 -laumlhtoumllaskentaharjoituksessa tulevaa ensimmaumlistauml miehitettyauml Apollo-

lentoa varten joka oli tarkoitus lentaumlauml helmikuussa 1967 Tulipalo vei kolmen astronautin Virgil

rdquoGusrdquo Grissomin Edward Whiten ja Robert Chaffeen hengen Onnettomuus aiheutti


lisaumlkustannuksia ja NASA joutui vakuuttamaan kongressin siitauml ettauml projekti pystytaumlaumln saattamaan

loppuun saakka turvallisesti

Ensin NASAn sisaumlinen tutkintaryhmauml (Apollo 204 Review Board) selvitti tulipalon syttymissyytauml ja

julkaisi siitauml raportin huhtikuun 1967 alussa Taumlmaumln jaumllkeen kaksi kongressin avaruuskomiteaa

aloitti oman tutkintansa Kongressin tutkintaan kuuluivat huhtikuussa ja toukokuussa 1967

suoritetut kuulustelut joissa komiteat hyoumldynsivaumlt NASAn sisaumlisen tutkintaryhmaumln tekemaumlauml

raporttia Senaatin avaruuskomitea julkaisi oman raporttinsa 30 tammikuuta 1968 Kesaumlllauml 1967

kuulustelujen ja raportin vaumllissauml kongressi teki taumlrkeitauml paumlaumltoumlksiauml Apollon ja muiden NASAn

projektien budjetista

NASAn tutkintaryhmauml ei pystynyt maumlaumlrittaumlmaumlaumln tarkkaa syttymissyytauml tulipalolle mutta se epaumlili

rikkinaumlisestauml johdosta syntynyttauml kipinaumlauml Brown on kritisoinut raporttia siitauml ettauml se keskittyi

pitkaumllti teknisiin puutteisiin Siinauml ei kaumlsitelty poliittisia tai taloudellisia paineita historiallista

kontekstia tulipalon syttymissyistauml tai johtamiseen ja organisatoriseen kaumlyttaumlytymiseen liittyvaumlauml

kritiikkiauml Pelkaumln erehdyksen tai huolimattomuuden sijaan onnettomuus oli kumulatiivinen seuraus

aikatauluja kustannuspaineista sekauml NASAn ja sen teknologiaa valmistaneen North Americanin

insinoumloumlri- ja turvallisuuskulttuureihin ja tekniseen filosofiaan liittyvistauml eroista (Brown 2009 56ndash

58 81ndash82)


Kuva 3 Taiteilijan naumlkemys tulipalon syttymissyystauml Laumlhde The Washington Post 1041967

Sanomalehdet tai avaruuskomiteat eivaumlt menneet yhtauml syvaumllle tulipalon syttymissyihin kuin

Brownin vuoden 2009 tutkimus Keskustelu etenkin kuulustelujen loppupuolella kuitenkin sivusi

naumlitauml vaumllillisiauml syitauml (aikatauluja kustannuspaineet sekauml organisaatiokulttuurien vaumlliset erot)

Stephen B Johnsonin mukaan kongressi ei tutkinnassaan loumlytaumlnyt puutteita Phillipsin

johtamistavasta eli jaumlrjestelmaumltekniikasta (Johnson 2002 146) Taumlmaumln perusteella ongelma oli

enemmaumlnkin vaikeus integroida North Americaniin monimutkainen keskitetty jaumlrjestelmauml

kiireellisellauml aikataululla Muun muassa taumlmauml heikensi aluksen rakentamiseen liittyvaumlauml

turvallisuutta

NASAn selektiivisesti ja optimistiseen saumlvyyn kirjoitettu raportti koettu Neuvostoliiton uhka ja

astronauttien auktoriteetti vakuuttivat poliitikot NASAn kyvystauml saattaa Apollo loppuun ennen

vuosikymmenen loppua Taustalla oli myoumls poliitikkojen sitoutuminen pitkaumlntaumlhtaumlimen projektiin

Taumltauml voi luonnehtia sosiaalipsykologi Robert B Cialdinin sitoutuneisuuden ja johdonmukaisuuden

periaatteella (engl commitment amp consistency principle) (Cialdini 2009 72ndash73) Komiteoissa oli


paljon avaruusosavaltioiden edustajia jotka kunnioittivat presidentti Kennedyn tavoitetta Myoumls

presidentti Johnson oli avaruusohjelman suuri tukija Naumlin ollen itse seuraavan tilivuoden Apollo-

budjettia ei juurikaan leikattu kesaumln ja syksyn 1967 budjettipaumlaumltoumlksissauml

Kongressin kuulustelut olivat kokonaisuudessaan NASAlle kuitenkin katastrofaaliset Alussa

kaumlsiteltiin tulipalon syttymisen aiheuttanutta huolimattomuutta mutta kuulustelujen loppupuolella

fokus siirtyi Apollo-ohjelman johtamiseen liittyvaumlaumln kritiikkiin Kuulustelut paljastivat

avaruushallinnon kongressilta pimittaumlmaumlauml tietoa kuten Phillipsin raportin Se oli vuosilta 1965ndash

1966 tehty Apollo-ohjelman johtaja Samuel C Phillipsin maumlaumlraumlaumlmauml selvitys North Americanin

tyoumlnlaadusta joka raportin perusteella oli heikkoa Raportin tuloksia ei oltu kerrottu Webbille tai

avaruuskomiteoille Phillipsin raportti heraumltti keskustelun siitauml miksi juuri North American

Aviation valittiin Apollo-aluksen rakennuttajaksi vuonna 1961

NASAn johtaja James E Webb jaumli kuulusteluissa kiinni valehtelusta Webb vaumlitti aluksi ettauml yhtiouml

oli vuonna 1961 arvioitu parhaaksi avaruusaluksen rakennuttajaksi NASAn tekemaumln selvityksen

perusteella Myoumlhemmin haumln myoumlnsi ettauml Martin Marietta arvioitiin parhaaksi vaihtoehdoksi mutta

arviointiryhmauml oli tehnyt huonoa tyoumltauml Uusi arviointi oli osoittanut North American Aviationin

parhaaksi vaihtoehdoksi (NYT 1251967)

Historioitsija Arnold S Levinen mukaan vuodesta 1961 vuoteen 1967 NASAn budjettia oli

leikannut enimmaumlkseen Yhdysvaltain budjettitoimisto mutta vuonna 1967 kongressi teki

merkittaumlvimmaumlt budjettileikkaukset Tilivuosien 1965ndash1967 budjettileikkaukset vaihtelivat 09ndash36

prosentin vaumllillauml Tilivuoden 1968 leikkaukset NASAn kokonaisbudjetista olivat kuitenkin 10

prosenttia (Levine 1982 188 202) Ilmi tullut salailu ja valehtelu tarjosi NASAn vastustajille

mahdollisuuden leikata odotettua enemmaumln NASAn kokonaisbudjetista Myoumls NASAn tukijat

halusivat antaa avaruushallinnolle opetuksen ja luultavasti olivat entistauml myoumltaumlmielisempiauml

leikkauksia kohtaan


Kuva 4 NASAn pyytaumlmauml ja sille myoumlnnetty budjetti tilivuosille 1959ndash1971 Laumlhde Levine 1982 188

Kokonaisbudjetin leikkaukset heijastuivat Apollon ulkopuolisiin projekteihin mutta niillauml oli

vaikutusta myoumls Apollon budjettiin Ulkopuoliset varat saattoivat antaa turvallisuuden tunnetta

suurikustanteista Apolloa silmaumlllauml pitaumlen Kuulustelujen jaumllkeen NASA paumlaumltti ettauml vain

kuulentoihin liittyvaumlt laitteistomuutokset olivat sallittuja ja Apollo sai ykkoumlsprioriteetin suhteessa

muihin projekteihin (Brown 2009 127)

Odotettua nopeampi edistyminen Apollo-lennoissa vuonna 1968 helpotti NASAn budjettihuolia

NASAn ei tarvinnut lentaumlauml toista miehittaumlmaumltoumlntauml kuumoduulitestiauml tai kolmatta Saturn V -

testilentoa On mahdollista ettauml ankaraa budjettia olisi korostettu avaruushistoriassa syynauml

edistymaumlttoumlmyydelle jos NASAn menestys olisi ollut heikompaa Kaikesta huolimatta ilman

tilivuoden 1968 odotettua suurempia leikkauksia NASAn 1970-luvun projektit olisivat voineet olla

kunnianhimoisempia

Apollo 1 ja astronauttien sankarillistaminen

Apollo 1n tulipalo aiheutti poliittisten haasteiden ja kustannusongelmien lisaumlksi myoumls henkisiauml

teknisiauml ja organisatorisia haasteita Naumlistauml ensimmaumlisenauml taumlytyi ratkaista henkiset haasteet eli miten

kaumlsitellauml astronauttien kuolemia Lentoharjoituksissa oli kuollut aiemmin astronautteja mutta


Apollo 1 oli ensimmaumlinen jossa astronautit kuolivat osana Apollo-ohjelmaa Lisaumlksi kuolemat

sattuivat maanpaumlaumlllisessauml testissauml mikauml oli odottamattomampaa kuin kuoleminen avaruudessa

Astronautit ndash kuten Virgil Gus Grissom ndash olivat usein sanoneet julkisesti ettauml avaruuden valloitus

on henkensauml vaarantamisen arvoista (NYT 2911967) Sosiologi Daniel Sagen mukaan riskien

hyvaumlksyminen kuului astronauttien maskuliiniseen identiteettiin ja NASAn organisaatiokulttuuriin

NASA ajatteli ettauml astronauttien liikkeitauml on helpompi arvioida ja laskea kun kuolemanpelko ei

heraumlttaumlnyt heissauml paniikkia (Sage 2014 81) Taumlmauml on osoitus myoumls teknokraattisesta mentaliteetista

ndash astronauttien maskuliinisuutta kaumlytettiin hyvaumlksi jotta heidaumln liikkeitaumlaumln pystyttiin helpommin

ennakoimaan

Astronauttien naumlkemykset riskien hyvaumlksymisestauml saattoivat heraumlttaumlauml myoumltaumltuntoa ja ne omaksuttiin

lehdistoumlssauml kuolemien jaumllkeen Transsendenttisen valtion perusteella onnettomuus uhkasi kaumlsitystauml

nationalistisesta voittamattomuudesta ja aiheutti negatiivisia mielenliikutuksia Mielenliikutukset

kaumlaumlnnettiin kuitenkin sankarillisiksi tunteiksi astronautteja kohtaan (Sage 2014 131) NASA

poliitikot ja toimittajat sankarillistivat astronautit jotta heidaumln kuolemansa oli helpompi hyvaumlksyauml

Astronauttien sankarirooli jaumli tulipalon jaumllkeen elaumlmaumlaumln lehdistoumloumln ja tutkimuksiin mikauml kertoo

NASAn kyvystauml vaikuttaa siihen miten sen historia naumlhdaumlaumln Tosiasiassa kuolleiden astronauttien

rooli Apollon menestyksessauml on minimaalinen kuten Brown huomauttaa (Brown 2009 52ndash53)

Kaikki eivaumlt pystyneet kaumlsittelemaumlaumln tulipaloa Thomas OrsquoToolen The Washington Postin

artikkelista kaumly ilmi ettauml moni sai potkut hermoromahduksen tai paumlaumltti avioliittonsa (WaPo

6101968) Ainakin yksi teki itsemurhan avaruusohjelmassa (Lagerstedt 2008 232) Apollo-

aluksen kehitysjohtaja Joel F Shea on esimerkki henkiloumlstauml joka ei pystynyt kaumlsittelemaumlaumln

tulipalon tuomaa traumaa ja surua Shea etsi kuumeisesti syytauml tulipalolle sen tapahduttua Haumln joi

itsensauml uneen ja sairastui uupumukseen NASAn joutui siirtaumlmaumlaumln Shean pois Cape Kennedystauml

Washington DCseen (Murray amp Cox 1989 154 158 Cassutt 2018 14 luku) Uupunut johtaja ei

olisi kohentanut avaruushallinnon heikentynyttauml imagoa tulevissa kongressin kuulusteluissa Haumlntauml

ei Apollo 11n aikaisissa lehtiartikkeleissa myoumlskaumlaumln nostettu esiin koska se olisi heikentaumlnyt

Apollon menestystarinaa

Jotta NASA vaumllttaumlisi vastaavanlaisen tulipalon jatkossa niin sen piti tehdauml teknisiauml ja

organisatorisia muutoksia Apollo-ohjelmassa Teknisiauml muutoksia olivat esimerkiksi nopeammin

aukeava luukku ja materiaalit jotka eivaumlt syttyisi niin helposti palamaan Organisatorisiin

muutoksiin kuului esimerkiksi North American Aviationin uusi johtoryhmauml ja configuration control


boards (CCB) -ryhmien toiminnan tehokkuuden vahvistaminen CCB-ryhmaumlt pitivaumlt huolen siitauml

ettauml avaruusohjelman aliurakoitsijat noudattivat vaadittuja toimintamalleja (Brown 2009 126 128ndash

131 Johnson 2002 139)

Muutokset koskivat erityisesti NASAn paumlaumlurakoitsijaa eli Apollo-aluksen rakentajayhtioumltauml North

American Aviationia NASAn suuret johtajat olivat vastuussa muutosten taumlytaumlntoumloumlnpanosta

Howard E McCurdyn termi exceptional people kuvaa hyvin johtajien roolin korostamista NASAn

organisaatiokulttuurissa Apollo-ohjelmassa naumlhtiin olevan toumlissauml poikkeuksellisen kovia ihmisiauml

jotka selviytyivaumlt kaikista haasteista (McCurdy 1994 25 50 60) NASAn johtaja James E Webb

yritti parhaansa mukaan kiillottaa avaruusohjelman imagoa Apollo-ohjelman johtaja Samuel C

Phillips teki taas organisaation suorituskykyauml edistaumlviauml toimintoja Naumlmauml seikat kaumlyvaumlt ilmi

esimerkiksi The New York Timesin artikkelista heinaumlkuulta 1967 (NYT 271967)

North American Aviation sai laumlhes kokonaan uuden johtoryhmaumln Yksi yllaumlttaumlvaumln naumlkyvauml muutosta

edesauttanut johtaja aineistossa oli tulipalon jaumllkeen uudelleen suunniteltavan Apollo-aluksen

kehitystauml johtamaan tullut insinoumloumlri John F Healey Haumln kiristi valvontaa ja kuulutti kovan tyoumln

tekemisen taumlrkeyttauml Kova valvonta oli yksi Apollo-ohjelman johtamisjaumlrjestelmaumln avainpiirteistauml ja

taumlstauml North American oli luistanut Healeyn tekemistauml muutoksista huolimatta uutta Apollo-alusta ei

saatu Cape Kennedyyn tavoitepaumlivaumlmaumlaumlraumlaumln 1531968 mennessauml Uudelleenrakenneltu alus saapui

sinne 3051968 Taumlmauml kertoo myoumls projektin suurista haasteista Ehkauml myoumls taumlmaumln takia

sanomalehdet eivaumlt paumlaumlsseet jatkamaan Healyyn liittyvaumlauml sankaritarinaa Haumlnet kuitenkin mainittiin

taumlrkeaumlnauml lenkkinauml Apollo 11n laumlhestyessauml

NASAn akuutin kriisivaiheen voidaan katsoa kestaumlneen noin kolme ja puoli kuukautta

onnettomuudesta 10 toukokuuta pidettyyn lehdistoumltilaisuuteen jossa NASA kertoi tulevaisuuden

suunnitelmistaan Tietysti lehdistoumltilaisuuden jaumllkeen oli vielauml tulipalosta aiheutuneita haasteita

ratkaistavaksi eikauml yhtauml paumlivaumlmaumlaumlraumlauml ole mahdollista maumlaumlritellauml Suurimmat ongelmat olivat

kuitenkin toukokuun ja kesaumlkuun jaumllkeen takana

Ennen onnettomuutta kuuhunlaskun naumlhtiin tapahtuvan ennen vuotta 1970 mutta tulipalon jaumllkeen

NASAssa pidettiin todennaumlkoumlisempaumlnauml maumlaumlraumlajan lipsumista seuraavalle vuosikymmenelle Eniten

lausuntoja leimasi kuitenkin epaumltietoisuus Vuosikohtaiset arviot ensimmaumlisestauml kuuhunlaskusta

nousivat esiin sanomalehtikeskustelussa etenkin Apollo 1 -tulipalosta Apollo 7 -lennon

laumlhestymiseen jolloin ne muuttuivat kuukausikohtaiseksi Taustalla olivat menestyksekkaumlaumlt


miehittaumlmaumlttoumlmaumlt lennot ja tuotantotyoumlssauml kuten Apollo- ja kuualuksessa tapahtunut edistyminen

(Brooks et al 1979 255)

Miehittaumlmaumlttoumlmaumlt lennot 1967ndash1968 ihmisen ja tietokoneen

vastakkainasettelu

Miehittaumlmaumlttoumlmaumlt lennot Apollo 4 5 ja 6 ovat kiistatta vaumlhiten huomiolle jaumlaumlnyt tapahtumasarja

(marraskuu 1967 ndash huhtikuu 1968) kaikista Apollo-lennoista Nimensauml mukaisesti lennoilla ei ollut

ihmisiauml mukana ja lehdistoumlkirjoittelun naumlkoumlkulmasta niistauml puuttui inhimillinen ulottuvuus mikauml oli

osasyy niiden pienelle mediajulkisuudelle Lisaumlksi lennot kestivaumlt vain joitakin tunteja kun taas

miehitetyt lennot kestivaumlt useita paumliviauml Kaikkien kolmen lennon yhteenlaskettu uutistarinamaumlaumlrauml

ProQuestin hakusanalouhinnalla oli 31 artikkelia (kolme paumlivaumlauml lennon tapahtumisesta) Laumlhes 11

paumlivaumlauml kestaumlneen Apollo 7n artikkelimaumlaumlrauml taas oli 93 Pienestauml mediajulkisuudesta huolimatta

lennot olivat kriittisiauml kuulentoprojektissa Jos NASA olisi epaumlonnistunut niissauml niin teknologian

kehitys olisi vaatinut lisaumlaikaa ja ensimmaumlinen kuuhunlaskeutuminen olisi mahdollisesti luisunut

1970-luvulla riippuen ongelmien vakavuusasteesta

Koska astronautit eivaumlt vieneet mediahuomiota niin NASA ja tiedetoimittajat korostivat lennoilla

kaumlytettyauml teknologiaa kuten tietokoneita Miehittaumlmaumlttoumlmillauml lennoilla nousikin vahvasti esiin

historioitsija Paul N Edwardsin teoretisoima suljetun maailman diskurssi Teorian mukaan

kylmaumlssauml sodassa tietokone oli symbolisesti ja teknisesti avainroolissa Tietokoneiden laskemia

malleja kaumlytettiin aseiden ohjaamiseen mutta myoumls NASAn kaltaisten organisaatioiden

johtamiseen (Edwards 1997 5ndash7) Hyvauml esimerkki suljetun maailman diskurssin ilmenemisestauml

aineistossa on hehkutus kuuraketin Launch vehicle digital computerista (LVDC) (NYT

11111967) LVDC suoritti kriittisiauml ohjaus- ja navigointitoimenpiteitauml laukaisun ja lennon aikana

(Ceruzzi 2018 92ndash94)


Kuva 5 Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton rakettien kehitys Laumlhde The New York Times 1771969

Lennoista suosituin sanomalehtikeskustelussa oli Apollo 4 eli jaumlttimaumlisen Saturn V -kuuraketin noin

kahdeksan tuntia kestaumlnyt ensilento marraskuussa 1967 Raketin paumlaumlsuunnittelija oli Natsi-Saksasta

Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan jaumllkeen napattu Wernher von Braun

Lentoa voi pitaumlauml merkittaumlvaumlnauml moraalinkohottajana euforian hetkenauml ja oikeastaan yhtenauml

taumlrkeimmistauml Apollo-lennoista avaruuskisassa astronauttien hengen vaatineen Apollo 1n ja

epaumlonnistuneiden kuulustelujen jaumllkeen Se oli psykologisesti teknisesti ja organisatorisesti taumlrkeauml

kuten Brooks kumppaneineen on todennut (Brooks et al 1979 233ndash234) Lento osoitti ettauml NASA

voi onnistua Apollo 1n kaltaisen tragedian jaumllkeen Se osoitti myoumls university-government-industry

-jaumlrjestelmaumln toimivuuden ja sen ettei Neuvostoliitto ole enaumlauml rakettien tehokkuudessa niskan

paumlaumlllauml

Huolimatta Saturn Vn tuomasta euforiasta sanomalehtikeskustelussa esiintyi myoumls varauksellinen

saumlvy liittyen avaruusohjelman tulevaisuuteen Ensimmaumlisen kuuhunlaskeutumisen jaumllkeinen aika

naumlhtiin epaumlvarmana Kuulennoille oli vaikea loumlytaumlauml pragmaattista hyoumltyauml varsinkin kun pelko

Neuvostoliittoa kohtaan oli vaumlhentynyt Tietynlainen varauksellisuus on laumlsnauml koko aineistossa ja

jopa ennen Apollo-lentoja

Saturn Vn ensilennon jaumllkeen The Washington Postin J V Reistrup viittasi Orlando Sentinelissauml

julkaistuun pilakuvaan Pilakuvassa Kongressiksi nimetty hahmo sanoo kuuraketin laukaisusta

haumlkeltyneelle katsojalle rdquo If you think this is something just wait rsquotil you see the sudden stop she

makes in 1970rdquo (WaPo 11111967) Viittaus on hyvauml osoitus siitauml ettauml kuulentojen tuki ei vain

yhtaumlkkiauml lopahtanut Apollo 11n jaumllkeen vaan yleisoumln kiinnostusta yllaumlpiti vuosikymmenen lopussa


odottava huipennus Lisaumlksi jo vuonna 1966 Valkoisessa Talossa haluttiin leikata Apollon

jaumllkeisistauml lennoista kuten politiikan tutkija W D Kay on todennut (Kay 2005 85ndash87 93 97)

Apollo 5 oli kuumoduulin ensimmaumlinen testi ja suoritettiin tammikuun 1968 lopussa Lento

paljastaa kiinnostavasti astronauttien mytologisen aseman amerikkalaiskulttuurissa Aluksen Apollo

Guidance Computer sulki laskeutumismoottorin liian aikaisin NASAn lennonjohdossa nousi kaaos

kun ongelmaa yritettiin selvittaumlauml Lopulta NASA kauko-ohjasi aluksen niin ettauml se suoritti tehtaumlvaumln

(Mindell 2008 175ndash176) Miehitettyjen lentojen johtaja George E Mueller totesi The New York

Timesille ettauml jos astronautit olisivat olleet lennolla he olisivat voineet ratkaista ongelman

lennonjohdon kanssa (NYT 2411968) Ohjelmakoodaaja Jim Millerillauml olisi tosiasiassa ollut

ratkaisu ongelmaan mutta haumlntauml ei kuunneltu (Mindell 2008 175ndash176)

Mindellin kaumlsittelemaumlauml kaaostunnelmaa ei lehdistoumlssauml puitu sen tarkemmin mutta Muellerin

lausunto on selkeauml viittaus siihen Muellerin puheiden perusteella astronauttien korostaminen ja

sankarillistaminen oli taumlrkeaumlauml sillauml henkensauml vaarantavien kylmaumln sodan taistelijoiden kautta

NASA pystyi vaikuttamaan julkisuuskuvaansa positiivisesti ja luomaan organisaatiostaan

mytologisemman Ohjelmakoodaajaa NASA ei osannut sovittaa sankarirooliin tai hyoumldyntaumlauml

imagonrakentamisessaan Toimittajat tosin suhtautuivat kriittisestauml taumlhaumln NASAn imagoon The

New York Timesin Russell Baker kirjoitti paumlaumlkirjoituksessaan ettauml NASAn luomalla myytillauml ja

oikean elaumlmaumln astronautilla on rdquovalovuodenrdquo vaumllinen kuilu (NYT 741968) Lehtien paumlaumlkirjoitukset

kritisoivat myoumls presidentti Kennedyn maumlaumlraumlaikaa

Mindellin mukaan Apollo 5stauml alkoi aikakausi jolloin NASA alkoi korostaa astronauttien roolia

teknologian rdquopettaumlessaumlrdquo (Mindell 2008 233) Ilmiouml oli selkeaumlsti havaittavissa aineistossa

Transsendenttisen valtion naumlkoumlkulmasta tietokoneiden mahdollistama automaatio olisi heikentaumlnyt

Yhdysvaltojen identiteettiauml erityisenauml vapaana ja kyvykkaumlaumlnauml valtiona Astronautteja korostamalla

pystyttiin vahvistamaan amerikkalaisille taumlrkeaumlauml vapauden identiteettiauml

Saturn V -kuurakettia testattiin toistamiseen huhtikuussa 1968 Avaruusohjelman suuri tukija

presidentti Lyndon B Johnson ilmoitti 31 maaliskuuta ettei asetu ehdolle seuraaviin

presidentinvaaleihin 4 huhtikuuta kun Saturn V laukaistiin tunnettu ihmisoikeustaistelija Martin

Luther King ammuttiin kuoliaaksi Tennesseen Mephisissauml Tapahtumat heikensivaumlt raketin

laukaisuun liittynyttauml uutisarvoa Todennaumlkoumlisesti ilman naumlitaumlkaumlaumln tapahtumia lentoa ei olisi

kaumlsitelty merkittaumlvaumlsti enemmaumln huomioon ottaen miehittaumlmaumlttoumlmien lentojen piirteet


NASA koki Saturn Vn koelennon taumlllauml kertaa epaumlonnistuneeksi Sitauml vaivasivat moottoriongelmat

sekauml hyppykeppi-ilmiouml (engl pogo effect) (Lagerstedt 2008 241) Naumlistauml vakavammaksi NASA

koki hyppykeppi-ilmioumln Raketti vaumlraumlhteli pystysuuntaisesti niin voimakkaasti ettauml se olisi

vaarantanut Apollo-aluksessa olleiden astronauttien terveyden Julkisuudessa lennon jaumllkeisinauml

paumlivinauml NASA puhui hyppykeppi-ilmioumln sijasta moottoriongelmista sillauml NASAn insinoumloumlreistauml

hyppykeppiongelmaa tarkkailivat vain Huntsvillen avaruuskeskuksen insinoumloumlrit (Murray amp Cox

1989 224) Muuten tuotantotyoumlhoumln liittyvaumlauml ongelmanratkaisua lehdistouml ei juurikaan seurannut

Lennot itsessaumlaumln olivat uutisarvoltaan suurempia ja muut uutisaiheet olivat kevaumlaumlllauml 1968 pinnalla

Ongelmien ratkaisu oli kuitenkin elintaumlrkeaumlauml projektin jatkumiselle ja presidentti Kennedyn

tavoitteen taumlyttaumlmiselle Hyppykeppi-ilmioumln ratkaisu on hyvauml esimerkki Apollo-ohjelman

johtamisjaumlrjestelmaumln eli jaumlrjestelmaumltekniikan olemuksesta Apollo-ohjelman johtaja Samuel C

Phillips kuvaili 17 heinaumlkuuta 1969 The New York Timesissa ettauml ongelmaa ratkaisemaan

kutsuttiin useita asiantuntijoita NASAn kenttaumlkeskuksista ja aliurakoitsijoista Jaumlrjestelmaumlteknikot

ratkaisivat miten laitteistot ohjelmistot laitokset ihmiset ja toimintamallit sovitettiin yhteen jotta

ongelma saatiin ratkaistua (NYT 1771969)

Phillipsin kuvaus edustaa haumlnen johtamismetodiansa Program Evalution Review Techniquea

(PERT) Yasushi Saton mukaan PERTissauml tyoumlprosessi jaettiin tuhansiin avaintapahtumiin niistauml

muodostettiin verkosto ja niille maumlaumlriteltiin tapahtumajaumlrjestys Lopuksi data laitettiin

tietokoneeseen Jaumlrjestelmaumlteknikot pystyivaumlt tarkastelemaan miten muutos yhdessauml

avaintapahtumassa vaikutti projektin aikatauluun ja kuinka paljon tyoumlvoimaa ja resursseja

prosesseihin tarvittiin (Sato 2007 912ndash913)

Jaumlrjestelmaumltekniikka on hyvauml osoitus myoumls Edwardsin suljetun maailman teoriaan liittyvaumlstauml

tietokoneen taumlrkeydestauml Tietokoneen laskemia malleja hyoumldynnettiin myoumls organisaatioiden

johtamisessa Organisatorisen osaamisen turvin kylmaumln sodan osapuolet pystyivaumlt viestittaumlmaumlaumln

kolmannen maailman maille oman ylivertaisuutensa Aineiston sanomalehdissauml itse

jaumlrjestelmaumltekniikkaa kaumlsiteltiin vaumlhaumln sillauml se monimutkaisuudessaan ei vaumllttaumlmaumlttauml ollut lukijoille

kiinnostavinta sisaumlltoumlauml Moottoriongelmien ratkaisussa NASA oli edistynyt merkittaumlvaumlsti huhtikuun

loppuun menneessauml Myoumls hyppykeppi-ilmiouml ratkaistiin Apollo 8aan mennessauml


Miehitetyt lennot 1968ndash1969 askel askeleelta kuuhun

Eniten aineistossa kirjoitettiin miehitetyistauml lennoista Niissauml astronautit vaaransivat henkensauml toisin

kuin miehittaumlmaumlttoumlmillauml lennoilla Sanomalehtikeskustelussa sanomalehdet painottivat aina lennon

vaarallisuutta mutta niiden edistyessauml myoumls niiden onnistuneisuutta Lennot olivatkin paumlaumlpiirteittaumlin

menestyksekkaumlitauml joskaan eivaumlt taumlysin ongelmattomia Apollo-lennot 7ndash11 olivat kuin portaikko ndash

askel kerrallaan NASA testasi miehistoumlauml ja kalustoa Kun ne todistivat toimivuutensa NASA paumlaumlsi

askel yloumlspaumlin aina haastavampaan tehtaumlvaumlaumln ja lopulta laskeutumaan kuuhun

Lokakuun 1968 Apollo 7 oli ensimmaumlinen miehitetty lento sitten Gemini XIIn marraskuussa 1966

Luultavasti se myoumls nosti lennon uutisarvoa Onnistunut lento osoitti tulipalon jaumllkeen

uudelleensuunnitellun komentomoduulin toimivuuden jota astronautti Walter M Schirra kuvaili

helpottuneisuudessaan avaruusajan Cadillaciksi (WaPo 16101968) Lento tarjosi myoumls positiivista

uutisoitavaa vuoden 1968 levottomien tapahtumien kuten salamurhien ja Tšekkoslovakian

miehityksen jaumllkeen Ennen Apollo 7aumlauml kuuhunlaskun arviot muuttuivat kuukausikohtaisiksi

Kuusi paumlivaumlauml kestaumlnyt Apollo 8 oli kuitenkin ennen ensimmaumlistauml kuuhunlaskua teknisesti taumlrkein

edistysaskel miehitetyissauml Apollo-lennoissa Lento oli alun perin tarkoitus lentaumlauml vasta alkuvuonna

1969 mutta NASA paumlaumltti nopeuttaa sitauml Neuvostoliiton edistymiseen liittyvien pelkojen ja

kuumoduulin tuotannossa esiintyvien ongelmien takia (Lagerstedt 2008 242ndash244 Brooks et al

1979 272) Ennen lentoa moni tiedemies niin NASAssa kuin sen ulkopuolella piti lentoa liian

vaarallisena NASAn johtajisto paumlaumltti kuitenkin marraskuun 1968 alussa ettauml lento voidaan lentaumlauml ja

naumlin ollen joulu 1968 sai hyvinkin poikkeuksellisia piirteitauml Astronautit lukivat Raamatun

luomiskertomusta suorassa televisiolaumlhetyksessauml Lisaumlksi lennolla otettiin kuuluisa Earthrise-

valokuva (ks Kuva 6) Valokuva vaumllitti ihmisille kuvaa maapallosta hauraana paikkana avaruuden

pimeydessauml ja muistutti ympaumlristoumlnsuojelun taumlrkeydestauml (Tribbe 2014 78ndash79)


Kuva 6 Astronautti William Andersin kuuluisa Earthrise-valokuva Laumlhde NASA

Lennolla testattiin ensimmaumlistauml kertaa Apollo-aluksen moottoria (Service Propulsion System tai

SPS) kuun kiertoradalla Moottori oli kriittisessauml roolissa etenkin kuun kiertoradalla asettumisessa

ja aluksen suuntaamisessa kohti maahan paluumatkan alkaessa Naumliden toimenpiteiden kohdalla

moottorin tarvitsi ensinnaumlkin kaumlynnistyauml mutta sen lisaumlksi polton taumlytyi olla juuri oikean pituinen

Vaumlaumlrauml polttopituus kiertoradalle asettumisessa olisi laumlhettaumlnyt astronautit loputtomalle matkalle

avaruuden pimeyteen tai sysaumlnnyt heidaumlt kuolettavasti kuuhun Paluumatkan alkaessa vaumlaumlraumln

pituinen poltto olisi jaumlttaumlnyt astronautit kiertaumlmaumlaumln kuuta kunnes heiltauml olisi loppunut happi

(Murray amp Cox 1989 237)


Kuva 7 Apollo 8n lentoreitti Laumlhde The New York Times 21121968

Kriittisten kiertoradalle asettumisen ja sieltauml poistumisen vaumllillauml aikaa oli vain noin 20 tuntia Taumlssauml

vaumllissauml astronautit lukivat myoumls luomiskertomuksen kymmenen ensimmaumlistauml jaetta

Luomiskertomuksen lukeminen vei selkeaumlsti mediahuomion kriittisiltauml moottorinpoltoilta The New

York Timesin William K Stevens kuvaili moottoria 26 joulukuuta yhdeksi lennon

tuntemattomimmiksi sankareiksi Retrospektisesti moottorin taumlrkeyttauml on korostettu ainakin

dokumenttisarjoissa From the Earth to the Moon (1995) ja Chasing the Moon (2019) Apollo 8n

jaumllkeen ensimmaumlisen kuuhunlaskeutumisen ajankohdan fokus siirtyi kesaumlaumln 1969 jos aiemmin oli

pohdittu useissa yhteyksissauml vielauml syksyauml

Apollo 8n jaumllkeen toimittajat kokivat vahvasti ettei Neuvostoliitto ollut enaumlauml varteenotettava uhka

kilpajuoksussa kuuhun Neuvostoliiton edistyksestauml oli vaikea saada selkeaumlauml kuvaa mutta erinaumliset

venaumllaumlisten lausunnot antoivat kuvan etteivaumlt kuulennot olisi enaumlauml prioriteetti Neuvostoliitolle

Venaumllaumlinen professori ja Sputnikin isaumlnauml tunnettu Leonid Sedov vaumlitti etteivaumlt venaumllaumliset ole

ylipaumlaumlnsauml kilpailleet kuulennoissa amerikkalaisten kanssa (WaPo 29121968)

Neuvostoliitto oli kuitenkin ollut kisassa mukana mutta kuten Asif A Siddiqi toteaa niin Apollo 8

oli maan avaruusteollisuudelle kollektiivinen shokki ndash mikaumlaumln venaumllaumlisten avaruussaavutus vuonna


1968 ei vetaumlnyt sille vertoja Neuvostoliiton avaruusohjelman ottikin lennon jaumllkeen uuden suunnan

ja kuuohjelma sai pienemmaumln prioriteetin (Siddiqi 2000 674ndash679) Taumlstauml eteenpaumlin Yhdysvallat

kilpaili oikeastaan aikaa vastaan avaruuskisassa Tammikuun alussa NASA ilmoitti virallisesti

mahdollisen ensimmaumlisen kuuhunlaskeutumislennon miehistoumln Onnistuneet Apollo 9 ja 10 -lennot

sinetoumlivaumlt kuuhunlaskeutumisen yrittaumlmisen heinaumlkuussa

Apollo 8n aikaan keskustelu avaruusohjelman kustannuksista tuli naumlkyvaumlmmaumlksi Kustannuksia oli

aineistossa tietysti kritisoitu jo esimerkiksi kesaumln 1967 budjettikeskusteluissa mutta Apollo 8n

laaja mediajulkisuus toi entistauml naumlkyvaumlmmaumlksi kritiikin Myoumls Neuvostoliiton hiljaisuus antoi

aihetta keskittyauml maan omiin ongelmiin Sanomalehdet alkoivat vahvemmin identifioida

vastakulttuurista kritiikkiauml vasta Apollo 10 -lennon aikoihin joka toimi kenraaliharjoituksena

ensimmaumliselle kuuhunlaskeutumiselle Aineiston sanomalehdet olivat melko Nixon-vastaisia joten

kritiikki toimi aseena tammikuussa presidentiksi noussutta konservatiivista Nixonia kohtaan Myoumls

suuren Apollo 11 -mediaspektaakkelin laumlhestyminen ja uutisartikkeleiden lisaumlaumlntyminen aiheesta

teki todennaumlkoumliseksi ettauml myoumls vastakulttuurit huomioitaisiin

Aikakauden henkeauml ja vastakkainasettelua kuvasi aineistossa koumlyhien afroamerikkalaisten ja

teknokraattisen NASAn korkeatasoisten johtajien kohtaaminen Cape Kennedyssauml ennen Apollo

11n laukaisua Koumlyhaumlt kysyivaumlt miksi koumlyhyyden keskellauml laumlhetetaumlaumln ihminen kuuhun NASAn

johtaja Thomas Paine vastasi ihmisen kuuhun laumlhettaumlmisen olevan helpompaa kuin naumllaumlnhaumldaumln ja

koumlyhyyden ratkaiseminen Haumln lisaumlsi ettauml avaruusohjelman tuomat onnistumiset saattavat yhdistaumlauml

amerikkalaisia koumlyhyyden kaltaisten ongelmien ratkaisussa (WaPo 1671969)

Kohtaaminen muistuttaa edelleen ajankohtaisesta ja filosofisesta kysymyksestauml rdquoJos voimme

mennauml kuuhun miksemme voi ratkaista jotain muuta ongelmaardquo Paine viittasi avaruusohjelman

taustalla olleeseen organisointijaumlrjestelmaumlaumln ja sen potentiaaliin ratkaista myoumlhemmin erilaisia

sosiaalisia ongelmia

Matthew D Tribben mukaan Apollo 11 edusti tosiasiassa NASAlle ja esimerkiksi uutisankkuri

Walter Cronkitelle kunnollisten ihmisten riemuvoittoa (Tribbe 2014 38 129 143) Naumlin ollen

koumlyhien afroamerikkalaisten lisaumlksi myoumls muille vastakulttuureille ndash kuten naisasialiikkeille

ympaumlristoumlliikkeelle tai uusvasemmistolle ndash NASA edusti empatiakyvytoumlntauml eliittiauml Kohtaaminen ja

puheet koumlyhien ongelmien ratkaisuista olivatkin pitkaumllti imagon kohennuksen hetki NASAlle sen

vihollisten silmissauml


Apollo-ohjelma kohtasi paljon kritiikkiauml myoumls muiden kuin vaumlhemmistoumljen tasolta David E Nye

on kaumlsitellyt tutkimuksessaan Harris Polls -mielipidekyselyjauml Apollo-aikana Vuonna 1965 Harris

Polls -mielipidemittauskyselyssauml 65 prosenttia kannatti 4 miljardin kaumlyttaumlmistauml vuosittain

avaruuteen Helmikuussa 1969 Apollo 8n jaumllkeen enaumlauml 34 prosenttia kannatti Apollo 11 nosti

heinaumlkuussa 1969 kannatusta 51 prosenttiin mutta elokuussa luku oli tippunut jo 44 prosenttiin

(Nye 1992 148ndash150) 1970-luvun NASAn laskenut poliittinen tuki on jatkumo alhaisille

kannatusluvuille 1970-luku osoittaa ettauml avaruusajan johtamista ja avaruusinnovaatioita ei pystytty

hyoumldyntaumlmaumlaumln sosiaalisissa ongelmissa

Apollo 11n onnistumisprosentiksi NASA antoi julkisuudessa 80 mutta NASAn sisaumlllauml se oli 60

Neil Armstrongin oma arvio oli 50 prosenttia Optimistiset puheet avaruusohjelman potentiaalista

olisivat olleet myoumls epaumluskottavia jos NASA olisi ilmoittanut julkisuudessa pienemmaumln

onnistumisprosentin Apollo 11lle

Itse Apollo 11n kuuhunlaskeutumisvaihe oli aineistossa myoumls kaikkein vaarallisin ja hankalin

Eaglen laskeutumista vaivasivat erityisesti AGCn tekemaumlt haumllytykset jotka haumliritsivaumlt Armstrongin

keskittymiskykyauml jo muuten hankalassa tehtaumlvaumlssauml Myoumls polttoaineen riittaumlvyyttauml jaumlnnitettiin

Tosin jo muutaman paumlivaumln kuluttua NASA ilmoitti ettei sen loppuminen ollut tosiasiassa niin

laumlhellauml (WaPo 2471969)

Vaarojen ja onnistumisen kautta lehdistouml paumlaumlsi rakentamaan laskeutumisesta jaumlnnittaumlvaumln

sankaritarinan Sankarin roolin saivat astronauttien lisaumlksi myoumls lennonjohtajat jotka antoivat luvan

jatkaa haumllytyksistauml huolimatta Tapansa mukaan NASA ja samalla lehdistouml esittivaumlt tietokoneen

epaumlluotettavana ja korostivat taitavien pilottien ja lennonjohtajien sankariotteita Onnistuneen

paluumatkan myoumltauml Apollo 11 suoritti presidentti Kennedyn asettaman teknisen tavoitteen


Kuva 8 Buzz Aldrin kuussa Laumlhde NASA 1969

Lopuksi mitauml Apollosta voi oppia

Pro gradu -tyoumlni oli sukellus 1960-luvun lopun Apollo-ohjelman edistymisestauml kaumlytyyn

keskusteluun kahden johtavan yhdysvaltalaisen sanomalehden naumlkoumlkulmasta Analyysi alkoi Apollo

1 -tulipalosta kaumlsitti siihen liittyvaumln tutkinnan miehittaumlmaumlttoumlmaumlt lennot ja paumlaumlttyi Apollo 11n

onnistumiseen Eniten mediajulkisuutta saivat miehitetyt lennot Siitauml huolimatta myoumls

miehittaumlmaumlttoumlmaumlt lennot ja tuotantotyoumlhoumln liittyvauml kehitys oli taumlrkeaumlauml edistymisen naumlkoumlkulmasta

Tutkin aihetta digihumanistisella laumlhestymistavalla ja hyoumldynsin laajaa ProQuestin

sanomalehtikokoelmaa Aiheen rajaaminen ei ollut aluksi helppoa sillauml laaja aineisto ja kirjallisuus

heraumlttivaumlt jatkuvasti uusia kysymyksiauml Tutkimuskysymykset muotoutuivat vasta tutkimusprosessin

loppuvaiheessa Toisaalta ProQuestin tarjoamien tyoumlkalujen etu on ettauml voi analysoida pienessauml

ajassa laajan aineiston mikauml tekee aineistosta kattavamman

Oli mielenkiintoista analysoida aikalaiskeskustelua aiheesta joka nousee suurena teknologian ja

tieteen riemuvoittona esiin vielauml nykypaumlivaumlnauml mutta jonka tausta ja aikalaisnaumlkemykset on

nykypaumlivaumlnauml sivuutettu Apollo 1 ja Apollo-ohjelman viimeiset Apollo-lennot ensimmaumliseen

kuuhunlaskeutumiseen saakka tapahtuivat poliittisessa ilmapiirissauml jossa veronmaksajia oli vaikea


vakuuttaa sen pragmaattisuudesta Toisaalta kuuhun ei oltu koskaan aiemmin lennetty mikauml teki

tapahtumasta ainutlaatuisen ja nostatti sen arvoa

Pro gradussani huomasin ettauml aihetta kaumlsittelevauml aikalaiskeskustelu voi olla hyvin erilaista kuin

keskustelu siitauml vuosia myoumlhemmin Taumlmaumln perusteella historiaa voidaan myoumlhemmin kaumlyttaumlauml

esimerkiksi kansallisylpeyden nostattamisessa vaikeina aikoina Laumlhdekriittisesti onkin taumlrkeaumlauml

perehtyauml tapahtumasarjan alkuhetkiin jos sitauml haluaa ymmaumlrtaumlauml kokonaisvaltaisesti Taumllloumlin voi

huomata jos tapahtumasarjaa halutaan myoumlhemmin vaumlaumlristellauml ja kaumlyttaumlauml poliittisessa

vaikuttamisessa

Jaumllkeenpaumlin on kiehtovaa miettiauml miten sadattuhannet ihmiset motivoituivat laumlhettaumlmaumlaumln ihmisen

kuuhun niin pienessauml ajassa Taustalla oli tietysti kylmauml sota ja pelko maapallon joutumisesta

vaarallisen ihmiskuntaa tuhoavan ideologian kynsiin Pelko vaikuttaisikin olevan yksi tekijauml

motivoida ihmisiauml tekemaumlaumln asioita joita ei muuten osaisi edes kuvitella Kylmauml sota ja avaruuskisa

tuovat mieleen myoumls kilpailullisuuden globaalilla tasolla Onko kilpailullisuus ja halu voittaa

vastapuoli yksi merkittaumlvauml tekijauml heraumlttaumlmaumlaumln motivaatio ihmisten ongelmanratkaisulle

Vaaditaanko ilmastokriisin tai rasismin ratkaisuun esimerkiksi kilpailu Taumlmauml nostaa entisestaumlaumln

esiin kysymykset kilpailullistamisesta tai pelillistaumlmisestauml ja niiden etiikasta nykypaumlivaumlnauml

Apollo-ohjelman johtamisjaumlrjestelmauml jaumlrjestelmaumltekniikka oli hyvin teknokraattinen ja

monimutkainen mutta sen avulla saavutettiin presidentti Kennedyn asettama tavoite On vaikea

kuvitella ettauml nykypaumlivaumlnauml Yhdysvaltain ilmavoimilta peraumlisin ollutta jaumlrjestelmaumlauml sovellettaisiin

nykypaumlivaumlnauml Kysehaumln oli ikaumlaumln kuin rauhanaikaisesta sodanajan mobilisoinnista Toisaalta olisi

kiehtovaa kuvitella ettauml kansat yli rajojen loisivat jotain yhtauml monimutkaista vaikkapa ilmasto-

ongelmien ratkaisemiseen

Taumlllaiseen organisoimiseen vaadittaisiin lahjakkaita organisoijia kuten avaruushistoriassa

unohdettu Samuel C Phillips apureineen oli Voisi olettaa ettauml yksi tekijauml Neuvostoliiton haumlvioumloumln

avaruuskisassa oli se ettei heillauml ollut Phillipsin kaltaista johtajaa Ehkaumlpauml joitakin elementtejauml

Apollo-ajan organisoinnista voi ammentaa nykypaumlivaumlnauml Jos tyoumltehtaumlvaumlt jaetaan satoihin

avaintapahtumiin kuten Apollossa saattavat isot ja monimutkaiset ongelmat tuntua helpommin

saavutettavilta

Pro graduni tutkimustulosten perusteella aiheen tutkiminen on edelleen arvokasta siitaumlkin

huolimatta ettauml sitauml on tutkittu paljon sen tapahduttua Ymmaumlrrys projektin edistymisestauml


onnistumisesta haasteista ongelmista ja sen saamasta tuesta on ajankohtainen vuosikymmenestauml

toiseen Joudumme usein elaumlmaumlssaumlmme pohtimaan eri projekteja ja kysymaumlaumln onnistuuko se

onnistuuko se tarpeeksi nopeasti onko se tarpeeksi arvokas uskooko itse sen onnistumiseen tai

uskooko kukaan muu sen onnistumiseen Lopulta Apollo saattoi heijastaa montaa elaumlmaumln osa-

aluetta ja voimme edelleen kysyauml rdquoIf we can go to the Moon why canrsquot wehelliprdquo


Laumlhteet

Kaikki linkit tarkistettu 842020

Aineisto

The New York Times 1967ndash1969

The Washington Post 1967ndash1969

Televisiosarjat

Chasing the Moon Yhdysvallat 2019 Sk amp O Robert Stone 360 min T PBS Esitetty Yle

Areenassa

From the Earth to the Moon Yhdysvallat 1998 T HBO Tom Hanks 720 min

Videot

Jukka Lindstroumlm amp Noin viikon uutiset Laumlnsimetro Noin viikon studio YouTube 14102016

httpswwwyoutubecomwatchv=wQmsOALffiU

Kirjallisuus

Brooks Courtney G James M Grimwood ja Loyd S Swenson Jr 1979 Chariots for Apollo A

History of Manned Lunar Spacecraft NASA Washington DC httpshistorynasagovSP-

4205pdf

Brown Alexander F G 2009 Accidents Engineering and History at NASA 1967ndash2003

Massachusetts Institute of Technology Cambridge

httpsdspacemitedubitstreamhandle1721155162607570236-

MITpdfsequence=2ampisAllowed=y

Cassutt Michael 2018 The Astronaut Maker How One Mysterious Engineer Ran Human

Spaceflight for a Generation Chicago Review Press Chicago

httpsbooksgooglefibooksaboutAstronaut_Makerhtmlid=wtI2DwAAQBAJampredir_esc=y

Ceruzzi Paul E 2018 ldquoThe Other Side of Moorersquos Law The Apollo Guidance Computer the

Integrated Circuit and the Microelectronics Revolution 1962ndash1975rdquo Teoksessa NASA Spaceflight

A History of Innovation toimittaneet Launius Roger D amp McCurdy Howard E Springer New

York httpslinkspringercomchapter101007978-3-319-60113-7_4

Cialdini Robert B 2009 Influence Science and Practice Fifth Edition Pearson Education Boston

httpsepdfpubdownloadinfluence-science-and-

practiceb3771e2d68cd4adee0ee57eb40571afd35421html

Edwards Paul N 1997 The closed world computers and the politics of discourse in Cold War

America The MIT Press Cambridge httpswww-fulcrum-

orgezproxyutufiepubscc08hf75klocale=en614[xhtml00000007]410


Eijnatten Joris Van Toine Pieters ja Jaap Verheul 2013 ldquoBig Data for Global History The

Transformative Promise of Digital Humanitiesrdquo Low Countries Historical Review Vol 128ndash4 55ndash

77 httpswwwbmgn-lchrnlarticles1018352bmgn-lchr9350galley9786download

Gunnell John G 1982 ldquoThe Technocratic Image and the Theory of Technocracyrdquo Technology and

Culture Vol 23 No 3 392ndash416

httpswwwjstororgstable3104485seq=1page_scan_tab_contents

Haverinen Anna ja Jaakko Suominen 2015 rdquoKoodaamisen ja kirjoittamisen vuoropuhelu ndash Mitauml

on digitaalinen humanistinen tutkimusrdquo Ennen ja nyt ndash Historian tietosanomat

httpwwwennenjanytnet201502koodaamisen-ja-kirjoittamisen-vuoropuhelu-mita-on-

digitaalinen-humanistinen-tutkimus

Johnson Stephen B 2002 The Secret of Apollo Systems Management in American and European

Space Programs Johns Hopkins University Press Baltimore

httpsebookcentralproquestcomlibkutureaderactiondocID=3318181

Kay W D 2005 Defining NASA The Historical Debate over the Agencyrsquos Mission State

University of New York Press New York

httpsebookcentralproquestcomlibkutudetailactiondocID=3407654

Lagerstedt Ilpo 2008 Rakettimiehiauml Kilpajuoksu kuuhun Karisto Oy Haumlmeenlinna

Launius Roger D 2018 The Smithsonian History of Space Exploration From the Ancient World to

the Extraterrestrial Future Smithsonian Books Washington DC

Levine Arnold S 1082 Managing NASA in the Apollo era NASA Washington DC

httpshistorynasagovSP-4102pdf

McCurdy Howard E 1994 Inside NASA High Technology and Organizational Change in the US

Space Program The Johns Hopkins University Press Baltimore

McDougall Walter M 1997 hellipThe heavens and the earth A Political History of the Space Age

The Johns Hopkins University Press Baltimore httpswww-fulcrum-

orgezproxyutufiepubspr76f3467locale=en68[xhtml00000004]410

Mindell David A 2008 Digital Apollo Human and Machine in Spaceflight Massachusetts

Institute of Technology Cambridge


Murray Charles ja Catherine Bly Cox 1989 Apollo The Race to the Moon Simon and Schuster

New York httpswwwscribdcomdocument60204750Cox-Murray-Apollo-the-Race-of-the-

Moon

Nye David E 1997 Narratives and Spaces Technology and the construction of American culture

University of Exeter Press Exeter

Sage Daniel 2014 How Outer Space Made America Geography Organization and the Cosmic

Sublime Ashgate Publishing Limited Loughborough

httpsebookcentralproquestcomlibkutureaderactiondocID=1784645ampppg=1


Sato Yasushi 2007 ldquoSystems Engineering and Contractual Individualism Linking Engineering

Processes to Macro Social Valuesrdquo Social Studies of Science Vol 37 No 6 909ndash934

httpsjournals-sagepub-comezproxyutufidoipdf1011770306312707076601

Siddiqi Asif A 2000 Challenge to Apollo The Soviet Union and the Space Race 1945ndash1974

NASA Washington DC httpsntrsnasagovarchivenasacasintrsnasagov20000088626pdf

Tribbe Matthew D 2014 No Requiem for the Space Age The Apollo Moon Landings and

American Culture Oxford University Press New York


Tuomi Jouni ja Anneli Sarajaumlrvi Anneli 2018 Laadullinen tutkimus ja sisaumllloumlnanalyysi

Kustannusosakeyhtiouml Tammi Helsinki httpswwwellibslibrarycombook9789520400118


Armstrongin sanat rdquoThatrsquos one small step for a man one giant leap for mankindrdquo tai muut

viittaukset avaruuskisaan nousevat esiin vielauml nykyaumlaumlnkin Esimerkiksi Noin viikon uutiset -

ohjelman Jukka Lindstroumlm vitsaili vuonna 2016 ettauml vaikka sekauml Espoon metrolinjasta ettauml

kuulennoista haaveiltiin jo 1960-luvulla niin kuuhun mentiin vuonna 1969 mutta metrolinja ei

ollut vielaumlkaumlaumln valmis (Noin viikon studio 2016)

Nykypaumlivaumlnauml sosiaalisessa mediassa saattaa naumlhdauml erilaisia salaliittoteorioita kuulentojen

tapahtumien oikeellisuudesta ja etenkin taumlhaumln liittyvaumlauml vitsailua Toisaalta saatetaan muistuttaa

kuinka huikea saavutus oli Kun palataan vuosiin 1967ndash1969 julkisesta keskustelusta vaumllittyy

varsin erilainen kuva Apollo-ohjelma suoritettiin kovien aikataulupaineiden ja kustannushaasteiden

ympaumlroumlimaumlnauml Projektiin liittyi tuotannollisia haasteita ja se vaati kuolonuhreja Poliittisessa

ilmapiirissauml kritisoitiin projektien suuria kustannuksia ja sen tuoman hyoumldyn vaumlhaumlisyyttauml Jopa

NASAn sisaumlllauml ilmeni vastakkainasettelua ihmisten ja tietokoneiden vaumllillauml Toisaalta ensimmaumlinen

kuuhunlaskeutumisyritys itsessaumlaumln oli ainutlaatuinen tapahtuma johon kohdistui suuria odotuksia

Pro graduni paumlaumltutkimuskysymys oli Millauml tavalla NASAn Apollo-avaruusohjelman edistymiseen

liittyvauml keskustelu ilmeni The New York Timesissa ja The Washington Postissa vuosina 1967ndash1969

Kaumlsittelin myoumls sitauml mitkauml tekijaumlt vaikuttivat NASAn saamaan poliittiseen tukeen ja miten ne

vaikuttivat kaumlsityksiin projektin edistymisestauml Lisaumlksi tarkastelin kaumlsityksiauml Apollo 1 -tulipalon ja

avaruuslentojen vaikutuksesta projektin edistymiselle Avasin myoumls aineiston ja tutkimusten avulla

Apollo-ohjelman piirteitauml

Digihumanistinen tutkimusote

Kaumlytin tutkielmassani aineistona kahta johtavaa yhdysvaltalaista paumlivaumllehteauml The New York

Timesia (sulkuviitteissauml lyhenne NYT) ja The Washington Postia (sulkuviitteissauml lyhenne WaPo)

Ne kirjoittivat laajasti ja toisinaan yllaumlttaumlvaumln kriittisesti Apollo-ohjelmasta 1960-luvun lopussa

joten ne olivat hedelmaumlllistauml sisaumlltoumlauml analyysini kannalta Aineistonkeruussa ja sen analyysissauml

korostui digihumanistinen laumlhestymistapa eli digitaalisen teknologian kaumlyttouml tutkimusprosessissa

sillauml kaumlytin ProQuest LLC -yhtioumln digitoimia lehtiauml Digitaalisen kulttuurin tutkijoiden Jaakko

Suomisen ja Anna Haverisen mukaan digihumanistinen tutkimus voi painottaa teknologian

kehittaumlmistauml tai sen teoreettista ymmaumlrtaumlmistauml Lisaumlksi teknologia voi olla tutkimuksessa joko

vaumllineen tai kohteen roolissa (Suominen amp Haverinen 2015) Pro gradussani ProQuest-























































itselleen








2014 7 17)
























toteutumiselle




























58 81ndash82)










turvallisuutta






























leikkauksia kohtaan













kunnianhimoisempia














ennakoimaan


























131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon







































































itselleen








2014 7 17)
























toteutumiselle




























58 81ndash82)










turvallisuutta






























leikkauksia kohtaan













kunnianhimoisempia














ennakoimaan


























131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon
























toteutumiselle




























58 81ndash82)










turvallisuutta






























leikkauksia kohtaan













kunnianhimoisempia














ennakoimaan


























131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon


































58 81ndash82)










turvallisuutta






























leikkauksia kohtaan













kunnianhimoisempia














ennakoimaan


























131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon


























turvallisuutta






























leikkauksia kohtaan













kunnianhimoisempia














ennakoimaan


























131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon









































leikkauksia kohtaan













kunnianhimoisempia














ennakoimaan


























131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon





























kunnianhimoisempia














ennakoimaan


























131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon


























ennakoimaan


























131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon




















131 Johnson 2002 139)
































vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon





















vastakkainasettelu































paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon




























paumlaumlllauml









































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon















































































































































































































vaikuttamisessa




















saavutettavilta










Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon
























Laumlhteet


Aineisto



Televisiosarjat


Areenassa


Videot



Kirjallisuus



4205pdf


















































Moon

















































Moon

















apollo-avaruusohjelman edistyminen julkisessa ...widerscreen.fi/assets/kesti-helia_ak_2020.pdf ·...

Documents