© Copyright Lassila & Tikanoja1

”Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa”

Tomi VartiamäkiLiiketoimintapäällikkö

L&T Biowatti Oy

Sisällys

• L&T Biowatti lyhyesti

• Metsäenergian nykytila

• Metsäenergian tulevaisuus – nuoren metsän puu

• Metsäenergian kestävä hankinta

© Copyright Lassila & Tikanoja3

• Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys

• Energiatoimitukset yli 4 TWh• Liikevaihto n. 65 milj. euroa, henkilöstöä 100• 200 yhteistyöyrittäjän verkosto• Perustettu vuonna 1994 • Vuoden 2007 alusta Lassila & Tikanoja Oyj:n tytäryhtiö• Rating Alfa-luokitus, Suomen vahvimmat 2010

• Hankkia ja tuottaa puupolttoaineita ja puunjalostuksen raaka-aineita metsäpalvelujen kautta

• Tarjota kokonaisratkaisuja sekä asiakaskohtaisia palveluja energiantuottajille, puunjalostajille, metsänomistajille, ympäristörakentajille sekä pienkiinteistöjen lämmittäjille

• Ydintuotteitamme ovat metsien hoitoon liittyvät palvelutuotteet, metsähakkeet ja murskeet, puupelletti, kierrätyspolttoaineet ja logistiikkapalvelut

L&T Biowatti Oy - liikeidea

Metsäenergian käytön nykytila

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

7.0

8.0

9.0

10.0

Latvusmassapäätehakkuilta

Kuusen kannotpäätehakkuilta

Nuortenmetsien

energiapuu

Jalostuskäytönyli jääväkuitupuu

mil

j. m

3 / v

uo

si

Potentiaali

Käyttö 2007Käyttö 2009

Potentiaali ja käyttöaste

Metsäntutkimuslaitos 2009Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi ennätyslukemiin vuonna 2009. • Lämpö- ja voimalaitokset polttivat metsähaketta 5,4 milj. m3,• Yhdessä pientalojen käyttämän metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö 6,1 milj. m3.• 2009: Latvusmassaa 1,9, kanto 0,8, kokopuu 1,4 ja järeä runkopuu 1,1 (josta tuonti n. 1 ,0) milj. m3• Lisäksi saha- ja levyteollisuuden sivutuotteita n. 2,1 milj. m3 ja kuorta n. 5,4 milj. m3

Yhteensä potentiaali n. 25 milj. m3

Uusiutuvan tavoite 13,5 milj. m3

Puupolttoaineiden käyttäjät 2010

• Käyttäjinä noin 700 lämpö- tai voimalaitosta

• Uusia lämpö- ja voimalaitoksia suunnitteilla kymmeniä

• Pieniä laitoksia nousee vuodessa noin 40 kpl.

• Uusiutuvan energian käytön tavoitetta (13,5 milj. m3) rajoittaa tällä hetkellä enemmän käyttöpaikkojen vähyys, kuin puupolttoaineen tarjonta

Metsäenergian tulevaisuus – nuoren metsän puu

0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

7.0

8.0

9.0

10.0

Latvusmassapäätehakkuilta

Kuusen kannotpäätehakkuilta

Nuortenmetsien

energiapuu

Jalostuskäytönyli jääväkuitupuu

mil

j. m

3 / v

uo

si

Potentiaali

Käyttö 2007Käyttö 2009

Potentiaali huoltovarmuuden näkökulmasta

Metsäntutkimuslaitos 2009

Hyvin riippuvainen puunjalostuksen suhdanteista ja ainespuun käyttömääristä.

Esim. vuosi 2009

Tarjonta ei riipu puunjalostuksen suhdanteista. Rasitteena nykyisen korjuuteknologian kalleus.

Myös sivutuotteiden (puru, kuori yms.) määrät vaihtelevat puunjalostuksen suhdanteiden mukaan

Nuoren metsän energiapuu, taustaa

• Huoltovarmuuspolttoaine– Ainoa metsäenergialaji, jonka tarjonta ei riipu suoraan puunjalostuksen suhdanteista– Ainoa metsäenergialaji, jossa energiateollisuus ei ole metsäteollisuuden sivuvirtojen varassa– Soveltuu ylivuotiseen terminaalivarastointiin– Tarjoaa liiketoiminnan pohjan laajasti uusille metsäalan palveluyrityksille– Puuraaka-aine, joka laadullisesti soveltuu kaikkiin lämpö- ja voimalaitoksiin– Mahdollistaa laitosinvestointeja puun energiakäytön varaan

• Tarjoaa metsäenergialajeista parhaat mahdollisuudet konepajateollisuuden vientituotteiksi

• Tukienvaraisuus– Energiakäyttö puhtaasti yhteiskunnan tukien varassa, taso nyt n. 8,5 €/MWh (kemera)– Ainoa metsäenergiajae, jossa lisäkannustimet tuovat aidosti lisämääriä markkinoille– Nykyisen tasoisilla kemera –tuilla saatettu tienvarsihinta lähes latvusmassaa vastaavaksi, ei yhtään

enempää

• Heijastukset jalostavaan teollisuuteen– Kuitupuuta kasvaa lähes 10 milj. m3 enemmän kuin nykyinen jalostus sitä käyttää (Metla 2009)– Nykyinen kemera –tuki ei ole vaarantanut metsäteollisuuden raakapuuhuoltoa mitenkään– Energiapuutoimijoiden kautta on mennyt satoja tuhansia kiintoja kuitupuuta ja tukkia teollisuudelle –

muodostunut jo nyt puunjalostusta tukevia puuvirtoja, joita ei olisi syntynyt ilman energiapuun hankkijoita

Tuotannon taso Lämpö- ja voimalaitostaso

Uusiutuvan energian uudet ohjauskeinot

Energiaverot- maakaasu- kivihiili- turve

Parantaa laitoksen

maksukykyä uusiutuvalle

polttoaineelle

• tuotantokustannuksiltaan kalliimpi pienpuun kilpailukykyiseksi• mahdollistaa nykyisen metsäenergiamäärän kasvattamisen• saatetaan nuoret metsät arvokasvukuntoon

Nuoren metsän energiapuu – tilanne nyt

• Nykyisen tasoinen tuki tarvitaan nuoren metsän puun osalle kestävien metsäenergia virtojen hankkimiseksi

• Nyt uusiutuvan energian velvoitepaketin lisäkannustimina esitetty mm. :– Tukikohteiden läpimittarajojen laskua jopa 16 cm:stä 13 cm:iin?– Pienpuun energiatukea sekä kemeran pinta-alatuen summaa matalampana kuin nykyinen kemera?– Hehtaarikohtaiseen kertymään perustuvia tukileikkureita tasolla 30, 50 tai 70 m3/ha, jonka jälkeen ei mitään

tukia? Emme löydä porkkanaa uusiutuvan velvoitteiden edellyttämiin lisämääriin, koska nyt näillä ratkaisuilla katoaa maksukyky puusta!!!

• Ilman nykytasoista pienpuun energiatukea kannustimet (lisärahat) ohjataan suurelta osin jakeisiin, jotka tulevat markkinoille ilman kannustimiakin, erityisesti latvusmassa?!

• Uusiutuvan velvoitteet ja niiden toteutus voidaan Suomen osalta unohtaa, jos nuoriin metsiin ja niiden hoitoon ei panosteta. Tämä ei ole puunjalostuksen tulevaisuuden kannaltakaan missään nimessä hyvä asia – metsiemme laatu ja arvokehitys heikkenee merkittävästi

• Nuoria metsiä tarvitaan uusiutuvien velvoitteiden hoitoon mm. seuraavista syistä:– Kompensoimaan metsäteollisuuden normaalia suhdannevaihtelua– Kompensoimaan tekemättä jääneiden biodiesel-/myöhästyvien biodiesel –laitosten uusiutuvan määrät– Kompensoimaan tuulivoiman uusiutuvan määrät merkittäviltä osin– Kompensoimaan perinteisen puunjalostuksen kokonaisvolyymien lasku – oletettu säilyvän ennallaan

• Tulisiko asiassa nyt jo oikeasti herätä ja miettiä hieman muitakin näkökulmia, kuin ainoastaan puunjalostuksen raaka-ainehuolto ja sen turvaaminen

Nuoren metsän energiapuu, miten asia kuntoon

• Nykyisen tasoisen tuen jatkaminen (kemera + pienpuun energiatuki)

• Tukikohteiden jäävän puuston läpimittaraja 16 18 cm:iin (tässä porkkana lisämääriin!)

• Riittävän rahoituksen turvaaminen – tällä viestitään toimijoille asian kestävyydestä ja päättäjien sitoutumisesta uusiutuvien velvoitteiden hoitoon

• Selkeät sävelet siirtymäkaudelle – vanhat sisässä olevat tuet maksetaan takautuvasti ja mahdollisimman pian sekä uusi tuki voimaan säätämishetkellä, jonka jälkeen kokonaan uudet pelisäännöt

– Rahoitus kuntoon, nyt tuet roikkuvat tukirahojen loppumisen takia sekä murentavat alan toimijoiden kassavirtaa

• Hyvä lähtökohta on edelleen se, että alkupään tuotantotuilla (kemera ja pienpuun energiatuki) saatetaan nuoren metsän kokopuu latvusmassan kanssa samalle viivalle metsäautotien varressa

– Näin ei horjuteta alan toimijoiden nykyisiä kilpailuasetelmia eikä aikaansaada markkinoihin suuria rakenteellisia ”turbulensseja”

• Ei mitään toimintaa vaikeuttavia kertymäleikkureita, koska vaikeuttavat merkittävästi operatiivista puukauppaa – kohteiden hinnoitteluun yksi uusi lisävaikeus, joka näkyy varmuudella hinnoitteluvirheinä toimijoille

• Energiapolitiikan ja metsäpolitiikan päämäärien harmonisointi tavalla, jossa kummankin päämäärät voidaan hoitaa

• Jos näin ei tehdä, hyvä kysymys esimerkiksi, mitä viestimme meidän 200 puuta ostavalle energiantuottaja-asiakkaalle, jotka odottavat uusiutuvan energian velvoitepaketista kilpailukykyisiä lisämääriä energiapuuta energiantuotannon rakenteen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi.

Nuoren metsän energiapuu, ensiharvennuskuitu polttoon vai jalostukseen?

0

10

20

30

40

50

60

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Päästöoikeuden hinta, €/CO2- tn

Puun laitoshinta, €/m3

CHP-tuotanto, €/m3 *

Lämmöntuotanto(päästökauppasektori), €/m3

Ensiharvennuskuitupuuselluteollisuudessa, €/m3

0

10

20

30

40

50

60

10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35

Päästöoikeuden hinta, €/CO2- tn

Puun laitoshinta, €/m3

CHP-tuotanto, €/m3 *

Lämmöntuotanto(päästökauppasektori), €/m3

Ensiharvennuskuitupuuselluteollisuudessa, €/m3

Ensiharvennuksen mäntykuitupuun tehdashinta sellukäytössäKantohinta, €/m3 14,56 *Korjuu, €/m3 16,47 **Kaukokuljetus, €/m3 7,16 **Yleiskustannukset, €/m3 3,51 **Kustannukset yhteensä, €/m3 41,7Hankintaorganisaation kate, 10 % 4,63Tehdashinta yhteensä, €/m3 46,33

* Metla/Metinfo, Puun hintatilastot, vuosi 2010 tammi-heinäkuu mäntykuitupuu** Metsätehon katsaus nro 43:Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2009

Ensiharvennuskuidun puustamaksukyky energiantuotannossa suhteessa ensiharvennuskuitupuun laitoshintaan puunjalostuksessa päästöoikeuden hinnan funktiona ja turpeen verotasolla 1,9 €/MWh (vasen) ja 3,9 €/MWh (oikea).

Yhteenveto

• Tulevaisuuden metsäenergian käyttö koostuu latvusmassasta, kannoista ja nuorten metsien energiapuusta

• Tavoiteura saavutetaan vain ja ainoastaan panostamalla ohjauskeinot nuorten metsien puuhun

– Nuorista metsistä tulee todellinen lisäpotentiaali

– Päätehakkuupohjaiset jakeet valtaosassa valtakuntaa jo hyvin tehokkaassa käytössä

– Latvusmassa ja kanto tulevat käyttöön ainespuunkorjuun määrävaihteluiden mukaisesti laitospään ohjauskeinojen avulla

• Uusiutuvan käytön tavoiteen saavuttaminen tarkoittaa myös sitä, että energiayhtiöt investoivat sekä muuttavat nykyisten lämpö- ja voimalaitokset hyödyntämään puupolttoaineita

– Nykytasolla kysyntä ei vastaa läheskään energia- ja ilmastotavoitteita

– Uudet ohjauskeinot vauhdittavat tätä kehitystä

Metsäenergian kestävä hankinta

Toimintaa ohjataan kestävälle pohjalle

• Metsäenergian hankinnan operatiivista toimintaa ja kestävyyttä ohjaavat metsäsertifioinnin ja hyvän metsänhoidon suositukset

• Uusi metsäsertifiointikriteeristö pitää sisällään metsäeneergian hankinnan

– käyttöön 2011

• Hyvän metsänhoidon suositukset ohjaavat metsäenergian hankintaa nykytiedon valossa mahdollisimman kestävään suuntaan

– Julkaistu 27.5.2010

Korjuukohteiden valintasuositus

Metsäenergian hiilitase- Energiapuun CO2 päästöt ovat heti korjuuhetkellä lähes kivihiilen tasoa, mutta jo 20 v. tarkastelujaksolla latvusmassan CO2 päästöt ovat noin 60 % ja kantojen 30 % kivihiiltä pienemmät

-Lyhyellä aikavälillä pienpuu on hiilitaloudellisesti kantoja parempi vaihtoehto

- Pitkällä aikavälillä kantoenergiakin on selvästi kivihiiltä, maakaasua ja öljyä parempi vaihtoehto

Yhteystiedot:Tomi Vartiamäki, Liiketoimintapäällikkö, L&T Biowatti Oy

Puh. 050 409 1004, tomi.vartiamaki@biowatti.fi

Kiitoksia mielenkiinnosta!