ECONET-KONSERNIN AS IAKASLEHTI2 | 2014

Slamex muuttaa Lahteen

Viikinmäen puhdistamo laajentui

Mikael Silvennoinen uskoo kasvuun

Malmösta vahva vaihtoehtoKalliopuhdistamo – pohjoismainen innovaatio

2

Sisältö 2| 2014Econetin asiakaslehti AQ

Laitosarkkitehtuuri vaatii monipuolista osaamista

18164 138

8

3 Päätoimittajalta: Vettä!

4 Pinnalla: Oodi vedelle, Jätevesitutkimus, Avainlippu, Hauki, Termit tutuiksi

8 Timo Koski taitaa jätevesilaitokset

12 Mikael Silvennoinen Econetin hallitukseen

13 Teräs taipuu Lahdessa

14 Opintomatkalla Keniassa

15 Suomenlahtivuosi kokoaa kansat

16 Econet kasvussa Ruotsissa

17 Yritys- ja osinkoverotus uudistui

18 Poreita: Tiina Pirppu, IFAT-messut, Kasteluautomaatti, Slamex muuttaa, Ecoset

2 3

Yleiseurooppalaisesta talouden taantumasta huolimatta teollisuus käyttää edelleen paljon vettä. On arvioitu, että teollisuus käyttää noin 60 prosenttia kaikesta make-an veden kokonaiskulutuksesta. Se on paljon. Kun siihen lisätään maatalouden osuus, joka on 30 prosenttia, jää kotitalouksille noin 10 prosenttia. Tämä koskee siis niin sanottuja teollisuusmai-ta. Muissa maissa maatalouden osuus vedenkäytöstä on yli 80 prosenttia.

Vaikka makea vesi uusiutuu luon-non vesikierrossa, on sen määrä jo-takuinkin vakio. Tämä asettaa rajat ihmisen vedenkäytölle. 1900-luvun alusta on vedenkulutus lisääntynyt kaksi ja puoli kertaiseksi väestön kasvuun verrattuna. Maailman räjähdysmäinen väestön kasvu ei siis pelkästään selitä veden käytön kasvua. Syitä on monia, ja ihmisen toimet ilmaston muutokseen ovat mitä ilmeisimmät.

Näen, että ihmiskunnalla on tässä kaksi vaihtoehtoa: Meriveden eli suolaisen veden käyttö tai kierrätys eli kertaalleen käytetyn veden puhdistus. Nykyteknologia

tukee jälkimmäistä vaihtoehtoa. Vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta ei myöskään välttämättä toisiaan tukevia.

Econet tytäryhtiöineen osaa ve-denpuhdistuksen. Me suunnitte-lemme ja toimitamme puhdasve-si-, jätevesi- ja kattilavesilaitoksia sekä teollisuudelle että julkiselle puolelle. Teemme toki paljon muutakin vedenpuhdistukseen liit-tyvää, kuten esimerkiksi lietteiden kuivausjärjestelmiä.

Meidän kaikkien tulee kantaa vastuuta maapallon niukoista makeavesivaroista. Kysymys ei ole pelkästään arvovalinnasta, joihin poliittisin päätöksin voidaan vai-kuttaa, vaan sitäkin vakavammas-ta asiasta. Puhtaan veden puute kärjistyessään kriisiksi saattaa uhata koko ihmiskuntaa ja sen olemassaoloa.

Syksyä odotellen,

Matti LeppäniemiEconet Oy:n toimitusjohtaja

Vettä!

Econetin asiakaslehti AQNumero 2 lokakuu 2014

Julkaisija: Econet OyMalminkaari 5, 00700 HkiPuh. 09 836 6250

www.econetgroup.fi

PäätoimittajaMatti Leppäniemi

TuottajaMagnolia Media OyEija Öhrnberg

Toimitus ja taittoMagnolia Media Oy

Ulkoasu Kirma Visual

KuvapankkiiStockPhoto

PainoSP-Paino Oy, Nurmijärvi

PaperiKansi G-print 250 gr Sisäsivut G-print 90 gr

Painosmäärät Suomenkielinen versio 3 000 kplEnglanninkielinen versio 2 000 kpl

ISSN 1799-7763

Pääkirjoitus

ECONETWater for Life

Meidän kaikkien tulee kantaa vastuuta maapallon niukoista makeavesivaroista.

4 5

Vesi on taiteilijalle kiehtova elementti. Keravalai-nen kuvataiteilija Leena Vasankari on tarttunut aiheeseen kuvaten vettä Saimaalla, jossa on vielä paljon puhdasta ja koskematonta luontoa.

– Vesi kiehtoo minua aiheena, koska sen mer-kitys elämän kiertokululle on niin keskeinen,

mutta myös siksi, että siihen liittyy paljon mys-tiikkaa ja uskomuksia, Leena Vasankari kertoo.

– Minua kiinnostaa erityisesti veden liikkeen kuvaaminen. Veden kirkkaus, peilimäisyys ja hei-jastukset muuttuvat koko ajan sään, valon ja vuodenajan mukaan.

Leena Vasankari edustaa valokuvaajana koulu-kuntaa, joka ei poista tai lisää kuviin mitään ku-vankäsittelyn keinoin. Kuvat on tulostettu ak-ryylilevyille, ja ripustettuina pelkistettyinä ilman kehyksiä ovat kuin luotuja Finlandia-talon Alvar Aallon suunnittelemaan ympäristöön.

Oodi vedelle

Tiesitkö, että ...Oikeus puhtaaseen

juomaveteen ja viemäröintiin on yksi YK:n tunnustamista

ihmisoikeuksista.

Valokuvat ja video olivat näytteillä Finlandia-talon Veranda-kahvilassa kesän aikana.

Ihmisen vesi numeroina

75 %vauvasta on vettä.

48 %ylipainoisesta

miehestä on vettä.

36 %ylipainoisesta

naisesta on vettä.

65 %huippu-urheilijasta

on vettä.

60 % normaalipainoisesta

miehestä on vettä.

Ihminen selviää 7 vuorokautta

ilman vettä.

50 %normaalipainoisesta

naisesta on vettä.

Aivoissa on 1 litra vettä.

4 5

Tiesitkö, että 2,5 miljardin

ihmisen kotitaloudesta puuttuu viemäri?

ISTO

CKPH

OTO

Biologinen kantoaineBiologisia kantoainekappaleita käytetään jäteve-denkäsittelylaitoksissa tehostamaan ja parantamaan vedenkäsittelyä. Biologiset kantoainekappaleet on valmistettu puristemuovista. Markkinoilta löytyy eri-tyyppisiä kantoainekappaleita ja kaikilla on käsittely-prosessissa oma optimoitu tehtävänsä.

Biologisilla kantoainekappaleilla on suojattu pinta, jossa biomassa kasvaa. Kun kantoainekappaleita sekoi-tetaan altaassa ilmastamalla tai sekoittimella, jätevesi virtaa niiden lävitse ja näihin sitoutunut biomassa saa aikaan veden epäpuhtauksien vähenemisen.

Vesilaitosyhdistyksen keväällä tekemä tutkimus selvitti 26 hai-tallisen aineen tai aineryhmän esiintymistä suomalaisissa jä-tevesissä. Haitta-aineiden pitoi-suudet vähenivät yleensä tehok-kaasti puhdistuksessa.

Tutkimuksessa analysoitiin yhdyskuntien puhdistamoille tu-levien ja puhdistamoilta lähte-vien jätevesien haitta-ainepitoi-suuksia. Hankkeeseen osallistui 64 puhdistamoa, jotka puhdisti-

vat yhteensä yli kolmen miljoo-nan suomalaisen jätevedet.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kattavasti tietoa haital-listen aineiden kuormituksesta puhdistamoille, niiden poistumi-sesta puhdistusprosessissa sekä käsitellyn veden pitoisuuksista. Selvitys auttaa myös ymmärtä-mään yhdyskuntien jäteveden-puhdistamoiden roolia haitallis-ten aineiden kierrossa. www.vvy.fi

HaukiEsox lucius

Jopa puolitoistametriseksi kasvava ja yli 30 kiloinen Ahvenanmaan maakuntakala hauki voi uiskennella sekä sisä- että ran-nikkovesissämme. Sen vihreä pohjaväri antaa hyvän suojan saalistukseen ja sen petokaloille tyypillinen solakka ruumiinra-kenne tekee mahdolliseksi nopeat hyök-käykset saaliin kimppuun.

Hauki on yksi vapaa-ajan kalastajien tärkeimmistä saaliskaloista. Se on le-vinnyt kaikkialle sisävesiin, ja Itämeres-sä haukea esiintyy vähäsuolaisen veden alueella. Itämeren tilan heikkeneminen on vähentänyt haukikantoja.

Hauki syö pienempiä kaloja, samma-koita, uivia myyriä ja jopa vesilintujen poi-kasia. Hauen sopeutumiskyky ravinnon suhteen takaa sille ravintoketjun ykkös-sijan. Kasvaakseen kilon hauki tarvitsee kolmekymmentä kiloa ravintoa. Hauella on tärkeä rooli vesistöjen rehevöitymisen hillitsijänä; se pitää syömällä roskakala-kannat kurissa.

Termit tutuiksi!

Tiesitkö, että ...Suomalaisten yleisimmin käyttämä ruokajuoma on

vesijohtovesi.

Haitalliset aineet jätevesissä tutkittiin

ISTO

CKPH

OTO

Maan vesinumeroina

1,74 %vedestä on sitoutunut

jäätiköihin.

96,5 %vedestä on

merissä.

0,022 %vedestä on

ikiroudassa.

1,7 %vedestä on pohjavettä.

0,013 %vedestä on

järvissä.0,0002 %vedestä on

joissa.71 %

maasta on veden peitossa.

0,001 %vedestä on

ilmakehässä.

6 7

KuVA JOHAN AHLrOTH

Satakunta vapaaehtoista vetäisi puutarhahanskat kä-teen, tarttui roskapihteihin ja suuntasi Töölönlahden rantaan helteisenä toukokuun päivänä. Siivoustalkoot järjestettiin jo kolmannen kerran. Finlandia-talon käyn-nistämä tempaus oli osa Hyvää mieltä kulttuurista –toimintaviikkoa ja Siisti Biitsi –kampanjaa.

Töölönlahden siivoustalkoot

Avainlippu DewacolleSuomalaisen työn liitto on myöntänyt Avainlippu-tunnuk-sen käyttöoikeuden DEWA ketjukaavinjärjestelmät 30190 -tuotteelle. DEWA -tuotteita on suunniteltu ja valmistettu Laitilassa jo vuodesta 1988.

Lähes 90 prosenttia kuluttajista tunnistaa Avainlipun. Se kertoo, että tuote on tehty Suomessa. Avainlippu-tuot-teiden keskimääräinen kotimaisuusaste on yli 80 prosent-

tia. Jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla lisää kotimaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa.

Avainlippu näkyy jatkossa Dewacon brändi-mainonnassa ja yrityskuvassa. Sen avulla raken-netaan suomalaisen työn ja osaamisen arvostusta myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Vesi on 9–10 vuorokautta molekyyleinä ilmassa

kunnes se sataa vetenä tai lumena maahan.

495 000 m3 vettä on pilvinä

taivaalla vuoden aikana.

Vesipisaran keskimääräinen

läpimitta on 6 mm.

13 %jäävuoresta on vedenpinnan yläpuolella.

Yhdessä vesimolekyylissä on

2 vetyatomia ja 1 happiatomi.

Vesi numeroina

6 7

Tiesitkö, että... yli 780 miljoonaa ihmistä elää ilman puhdasta vettä?

Koska kävit viimeksi katolla?Kunnossa oleva vesikatto pitää vesivahingot loitolla. Pieni vuoto katossa voi aiheuttaa suuria ongelmia katon alapuolisiin rakenteisiin ja tämä taas johtaa yllättäviin korjauskuluihin.

Katolle kannattaa tehdä säännöllisesti kuntotarkistus. Lumien sulamisen jälkeen katto on syytä tarkistaa talven jäljiltä. Syksyllä ennen talven tuloa taas on hyvä puhdistaa lehtiroskat katolta ja ränneistä. Katon säännöllisellä hoita-misella ennalta ehkäistään suurin osa kattovaurioista ja ennakoidaan ajoissa myös mahdolliset korjaustarpeet.

Eurooppalaisen innovaatioyhteistyön Water EIP -johtoryhmän viides kokous pi-dettiin toukokuussa Brysselissä. Tärkeää työtä jatketaan tutulla energialla.

EIP Water pyrkii edesauttamaan in-novatiivisten ratkaisujen kehittämistä, jotka liittyvät eurooppalaisiin ja maail-manlaajuisiin vettä koskeviin haasteisiin suhteessa laatuun, saatavuuteen, tulviin ja kuivuuteen, lakien täytäntöönpanoon sekä muihin aihealueisiin, joita ilmaston-muutos, ikärakenteen muutokset ja muu kehitys kärjistävät.

Kartoitettuihin haasteisiin tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, jotta uusia mark-kinoita ja työpaikkoja voidaan luoda.

EIP Water on kriittinen hanke, joka nostaa vettä koskevat haasteet keskus-teluun. Sen tarkoituksena on saattaa tutkimus, teknologia, rahoitus sekä halli-tuksista riippumattomat organisaatiot ja johtoportaat yhteistyöhön.

Yhteistyöhanke varmistaa, että jul-kisen kiinnostuksen kohteet yhdistyvät yksityisen sektorin mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin. Näiden innovatiivisten rat-kaisujen toivotaan tukevan Euroopan ve-sipolitiikan toteuttamista ja parantavan kansalaisten hyvinvointia.

Samaan aikaan EIP Water pyrkii yhdis-tämään vesiasioihin liittyvien innovaati-oiden kysynnän ja tarjonnan, jotta vettä koskevat innovaatiot parantaisivat eu-rooppalaisia ja maailmanlaajuisia markki-namahdollisuuksia.

EIP Water tarttuu laaditun tehtävä-listan toimiin tulevina vuosina. EIP Water -johtoryhmän jäsenet painottavat tuke-aan ja sitoutumistaan, ja iloitsevat voi-dessaan jatkaa toiminnan ohjausta uuden ympäristökomissaarin johdolla.

EIP puhtaamman veden puolesta

Vesihuoltoon liittyviä asioita käsitel-tiin laajasti kesäkuussa Helsingissä, kun alan kotimaiset ja pohjoismaiset ammattilaiset kokoontuvat Finlandia-talolle juomavesikonferenssiin.

Vesilaitosyhdistys järjesti saman-aikaisesti sekä 9. Pohjoismaisen juoma-vesikonferenssin että Vesihuolto 2014 –päivät. Tapahtumat keräsivät yhteensä yli 1 000 osallistujaa. Vesihuolto 2014 –päivien yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä toimintaansa esitteli 90 vesialan yritystä.

Vesihuoltopäivien aikana kuultiin yli 50 esitystä. Kotimaisia aiheita olivat

muun muassa vesihuoltolain muutok-siin liittyvät kysymykset, hulevesiä kos-kevat erityissäännökset sekä haja-asu-tusalueen kestävä vesihuolto.

Pohjoismaisen juomavesikonferens-sin teemoja olivat NOM ja membraanit, vesihuollon turvallisuus sekä jätevesi, viemärit ja rakentaminen.

Pohjoismaiset vesiosaajat koolla Suomessa

Tiesitkö, että ...Veden kierrättäminen

yritysten, teollisuuden, kunnallisen vesihuollon ja maatalouden kesken helpottaisi vesipulaa.

Tiesitkö, että ...Arviolta jopa 80 prosenttia jätevesistä palautuu käsittelemättömänä luontoon.

EIP Water on sen sidos- ryhmien omistuksessa ja he jakavat näkemyksen yhteistyön tärkeydestä.

Matti Leppäniemi, Econet-konsernin toimitusjohtaja on EIP Water johtoryhmän jäsen, ja Econetin projektipäällikkö Antti Herlevi työskentelee aktiivisena jäsenenä EIP Water -toimintaryhmässä.

3 000 litraavettä tarvitaan

tuottamaan yksi kilo riisiä.

Yhden pisaran vettä sekunnissa tiputtavasta hanasta valuu hukkaan

vuodessa 10 000 litraa.

Kameli juo 200 litraa vettä

vuorokaudessa.

0,0001 %vedestä on sitoutunut kasveihin ja eläimiin.

140 litrallavettä voi tuottaa kahvia

yhteen kupilliseen. 16 000 litraavettä kuluu yhden naudanlihakilon

tuottamiseen.

Ihminen juo elämänsä aikana 420

kylpyammeellista vettä.

Maan vesinumeroina

8 9

Kallion sisään rakennettavan jätevedenpuhdistamon suunnittelu vaatii aikaa ja osaamista. Laitoksen prosessisuunnitelmaan perustuvan toiminta- ja tilasuunnitelman

laatiminen on Timo Kosken erityisalaa. Hän kutsuu sitä laitosarkkitehtuuriksi.

Eija Öhrnberg Kuvat Jouni Harala, Vilja Harala

Y hteistyö suunnittelutiimin kesken on ensiarvoisen tärkeää; kaikki vai-kuttaa kaikkeen, jolloin yhteistyön täytyy toimia ja aikataulujen pitää. Jätevedenpuhdistamo vaatii asiantuntemusta rakentamisen, koneisto-jen, LVI:n, sähkön, automatiikan, ja IT:n yhteistyönä.

– Rakennuttajan asiantuntemus ja halu vaikuttaa prosessiin ratkaisee valittavan toimintamallin eli suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden toiminnan suuntaviivat.

Puhdistamohanke voidaan toteuttaa siten, että rakennuttaja valitsee suunnit-telijat ja suunnittelijan laatimien asiakirjojen mukaan valitaan urakoitsijat. Tämä niin sanottu perinteinen malli Suomessa ja monissa muissa maissa lähtee siitä, että tilaaja saa varmimmin haluamansa prosessin ja laitoksen. Tätä kutsutaan Detailed Design -malliksi.

Useissa, erityisesti kansainvälisesti rahoitetuissa hankkeissa käytetään kokonais-vastuutoimintamalleja, kuten esimerkiksi Design-Build, tai Build Own Opera-te Transfer -malleja. Näissä vaihtoehdoissa laitoksen lopullisen suunnittelun laatii urakoitsijan palkkaama suunnitteluryhmä.

– Tilaajan vastuulla on luonnollisesti laitoksen toiminnalliset ja laatuvaatimuk-set, mieluummin niin, että prosessit ovat yksiselitteisesti määriteltyjä.

Tarve määrää toteutusmallinSuomessa toimitaan pääasiassa tilaajan asiantuntijoiden määrittämien rajojen puitteissa. Asiakkaat, eli käytännössä kunnat ja teollisuus tietävät itse millaisen puhdistamon he haluavat. Koti- ja ulkomaisia innovaatioita on usein hyödynnetty ennakoivalla pilot-koetoiminnalla ja kokeiden pohjalta laaditulla prosessisuunni-

telmalla prosessiin perustuvilla urakkakyse-lyillä on valittu pääkoneistojen ja proses-siyksiköiden urakoitsijat. Näihin perustuen tilaajan suunnittelija on tehnyt eri osa-alu-eiden lopulliset rakentamissuunnitelmat ja valinnut niille urakoitsijat. Tällaisen mallin mukaan toimittiin muun muassa Helsingin Viikinmäessä.

– Turun Kakolanmäessä pohdittiin pit-kään vanhan puhdistamon saneerausta, mutta päädyttiin kuitenkin rakentamaan uusi puhdistamo maan alle. Hankkeen ke-hittelyvaiheessa tutkittiin kokonaisvastuu-mallien käyttöä, kuten esimerkiksi Build Own Operate -mallia. Tällöin urakoitsija olisi toimittanut omien suunnitelmiensa mukaisen kokonaislaitoksen, ja järjestänyt jopa rahoituksen. Lopulta Turussa päädyt-tiin kuitenkin samaan malliin kuin Viikinmäessä.

– Toivoisin, että Suomesta lähdettäisiin rohkeasti kilpailemaan kansainvälisistä urakoista myös operointia ja jopa rahoitusta tarjoamalla. Suomesta puuttuvat kui-tenkin rahoitukselliset valmiudet ottaa osaa tällaisiin omistusta ja sijoitusta sekä pitkäaikaista käyttöä edellyttäviin urakkakilpailuihin. Tekniset valmiudet ovat

Suunnittelukonsultti, diplomi-insinööri Timo Koski toimii

Finnish Water Forumin neuvonantajana vesialan vientitoiminnan tukena.

Laiteasennusten koneisto-valvoja Kari Hiekkanen testaa 16 metrin syvyydessä.

Viikinmäessä on 300 metrin leveydeltä rinnakkain yhdeksän linjaa.

Luolasuunnittelu on ryhmätyötä

9

IT-tekniikka ja Smart Water

-ajattelu ovat vesi-huoltotekniikan

oleellisia osia tänä päivänä.

Nämä Viikinmäen putket ovat viisi

metriä merenpinnan alapuolella, kertoo

Jarmo Sarvi.

9

10

kansainvälistä tasoa ja olemme niissä hyviä. Myyntiosaaminen on kuitenkin vaati-matonta kilpailijamaihimme verrattuna, Koski linjaa.

Design-Build -malleissa on Kosken mukaan omat sudenkuoppansa.– Tarjousasiakirjat ovat usein ylimalkaisia, jolloin urakoitsijat tarjoavat projek-

teihin omia teknisesti minimoituja ratkaisujaan ja tuotteitaan. Ne eivät välttä-mättä ole parasta mahdollista tekniikkaa. Lopputuloksen kannalta ihanteellisin ratkaisu on mahdollisimman kiinteä tilaaja-rakennuttaja-suunnittelija-urakoitsija -symbioosi, tällöin kaikki osapuolet tuntevat toistensa osaamisen ja resurssit myös arvostaen niitä.

– Laatu pitäisi pystyä yksilöimään paremmin. Laatua ei harmittavan usein osata kilpailuttaa riittävästi. Ostetaan halvinta, vaikka se ei ole kokonaisuuden kannalta paras eikä pitkällä tähtäimellä edullisin vaihtoehto.

Kalliopuhdistamo – pohjoismainen innovaatioTaustana kalliopuhdistamojen rakentamiselle on ollut jätevesien käsittely hyvissä työolosuhteissa sisätiloissa. Suomen kallioperä luo tälle sopivat puitteet.

Suomessa tehdyt kalliopuhdistamot on toimitettu tilaajan teettämien suunnitelmi-en mukaisesti, kuten esimerkiksi Helsingissä, Turussa ja Lahdessa. Kalliopuhdistamon perustekniikka pyritään tekemään mahdollisimman hyvin huomioiden maanalaisen rakentamisen erityispiirteet eri prosessien ja allastoteutusten suhteen.

– Entisten, maan päällä sijaitsevien puhdistamojen tontit on saatu kaupunkiraken-teelliseen hyötykäyttöön, kun puhdistamo siirretään maan alle. Näin kävi esimerkiksi Helsingissä ja Turussa, Koski listaa maanalaisen puhdistamon hyötyjä.

Alueyhteistyöllä on suurissa kalliopuhdistamoissa suuri merkitys. Esimerkiksi Viikinmäen puhdistamon kapasiteetti on niin suuri, että se pystyy ottamaan vastaan myös lähikuntien jätevesiä.

– Suomalaiset kallioon rakennetut biologis-kemialliset jätevedenpuhdistuslaitok-set ovat selkeästi hallittavia kokonaisuuksia, joita käyttäjien on miellyttävää hoitaa.

Puhdistamovaatimukset voivat kuitenkin tulevaisuudessa edelleen kiristyä. Te-hokkuutta voidaan lisätä jälkikäsittely- ja lisäprosessiyksiköillä.

Tällä hetkellä merkittäviä kalliopuhdistamohankkeita on suunnitteilla Espoo-seen, Tampereelle ja Mikkeliin.

Innovatiivisuus kunniaanSuurten jätevesilaitosten suunnittelu ja rakentaminen vie vuosia. Piirustukset teh-dään ja välitetään työmaalle nykyään tietokoneella, vaikka Kosken mukaan mennei-den vuosien manuaalisella aikakaudella oli puolensa.

– Sähköiset suunnitelmien tarkastusmenetelmät eivät vielä ole samalla tasolla kuin vastaavat manuaaliset.

Suomalaisissa jätevedenpuhdistamoissa on hyödynnetty hyvin sekä kotimaisia että ulkomaisia innovaatioita. Esimerkiksi Viikinmäen ja Turun laitoksissa ener-giatehokkuus parani merkittävästi, kun ilmastusaltaita syvennettiin. Ilmastuksen automatisointi ja laitosten energiatehokkuus yleensäkin on merkittävä vienti-artikkeli.

– Taajuusmuuntajien käyttö pumppausten optimointiin on yleisessä käytössä, ja lämpöpumpputekniikalla hyödynnetään energiaa yhteistyössä vesilaitosten ja energialaitosten kanssa.

Vesialalla tarvitaan veturiyrityksiä, jotta pk-yritykset saataisiin menestymään kovassa kilpailussa.

Jätevedenpuhdistamon ohitusvesien käsittely-yksikkö.

Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, TurkuSuomen toiseksi suurin jätevedenpuhdistamo Kakolanmäki rakennettiin Turkuun kallion sisään keskelle asutusaluetta. Projekti valmistui vuonna 2009, ja se sai vuoden RIL palkinnon.

Uuden jätevesilaitoksen investoinnin kokonaisarvo oli noin 125 miljoonaa euroa.

KuVA: HSY

11

V iikinmäen laitoksen on suunnitellut aiem-pien laitosmallien mukaan FSG. Econet valittiin mukaan YIT:n organisoimaan pro-

jektiin koneistourakoitsijaksi. Puolentoista vuoden urakka on nyt lopussa ja yhdeksäs linja valmis. 16 metriä syvissä altaissa tehtiin jutun teon aikaan viimeisiä testauksia ja linja on otettu sittemmin käyttöön.

– Viikinmäen projekti aloitettiin tammikuussa vuonna 2013, tosin luolaston louhintatyöt oli teh-ty jo aikaisemmin, Econetin projektivastaava Jarmo Sarvi kertoo.

– Ensin tehtiin betonityöt, valettiin altaiden pohjat ja seinämät. Sen jälkeen päästiin laiteasen-nusvaiheeseen, joka kesti kaiken kaikkiaan kahdek-san kuukautta.

Viikinmäen jättiurakka valmistuiPohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo Helsingin Viikinmäessä käsittelee teollisuuden

vesien ohella myös 800 000 pääkaupunkilaisen jätevedet. Keskimääräinen jätevesivirtaama on 280 000 kuutiota päivässä. Econetin alkukesästä valmiiksi saama yhdeksännen käsittelylinjan

koneistourakka kasvattaa laitoksen kapasiteetin maksimiin.

Espoon Blomminmäelle on

suunnitteilla Viikinmäen kaltainen laitos.

Jarmo Sarvi edustaa vesialan pitkän linjan osaamis-ta. Hän on ollut alalla eri tehtävissä lähes kolme vuosi-kymmentä ja nähnyt jätevedenpuhdistamon rakenta-misen kaikki vaiheet.

– Kakolanmäen projekti Turussa – joka oli saman tyyppinen kuin tämäkin – on kaikkien aikojen suurin,

missä olen ollut mukana, Jarmo Sarvi muistelee.

Viikinmäen laitos on miehittämätön, mutta sitä valvotaan ympäri vuorokauden. Laitos vaa-tii myös säännöllistä huoltoa, joka tehdään yksi linja kerrallaan. Luolaston hyvä ilmastointi te-kee hengitysilmasta lähes hajuttoman, ja laajan maanalaisen tieverkoston ansiosta kulkeminen on helppoa. Putkistot ulottuvat syvimmillään viisi metriä merenpinnan alapuolella.

Puhdistusprosessin aikana jätevedestä ero-tettu liete mädätetään ja mädätysprosessissa syntyvä biokaasu hyödynnetään lämpö- ja säh-köenergiana puhdistamolla. Kuivattu ja mädä-tetty liete jalostetaan edelleen kompostointi-kentällä puutarhamullaksi.

Suomessa ovat kaukokäyttö ja automatisointi olleet perinteisesti korkealla tasolla. Tänä päivänä IT-tekniikka ja niin sanottu Smart Water -ajattelu ovat myös vesihuol-totekniikan oleellisia osia.

Apua ja tukea vientiin – Jäteveden puhdistuksen ensimmäinen aalto oli 70-luvulla. Sen jälkeen pelättiin, että työt loppuisivat. Pelko oli turha, sillä uusien vesilaitosten rakentamisen ohella laitoksia tehostetaan, nykyaikaistetaan ja siirretään myös kallioon.

Alalla toimii Suomessa tällä hetkellä muutama suuri toimisto, joiden kesken työt jakautuvat.

Koski peräänkuuluttaa vesialan suurien yritysten yhteistyötä ja vetoapua pk-yri-tyksille. Finnish Water Forum, jonka neuvonantajana Timo Koski toimii, auttaa yri-

tyksiä vesialan vientikysymyksissä. Ponnistelut vesiosaamisemme viennin kasvatta-miseksi vaativat kuitenkin vielä paljon työtä.

– Alalla tarvitaan veturi-yrityksiä, jotta pk-yritykset saataisiin menestymään ko-vassa kilpailussa. Suomesta puuttuu toistaiseksi todellinen käytännön rahoitukselli-nen valtion apu vesialan yrityksille.

– Yksityisen ja julkisen rahoituksen saaminen niin sanottuun Suomi Vesi Oy -toi-mintamalliin olisi vähintään selvityksen arvoinen. Tavoitteena olisi muodostaa riittä-vän suuri moninaista osaamista tarjoava yhteinen yritys. Mukaan tarvittaisiin yksityis-tä ja julkista pääomaa, sekä Suomen vesilaitoksia laitetoimittajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden osaamista. Tällöin yhtiö voisi toimia isoissakin kansainvälisissä hank-keissa tuloksellisesti hyödyntäen meidän vesiteollisuuden osaamistamme.

Olisikohan telakkateollisuuden uusista viritelmistä opittavaa?

Kallion sisällä oleva tila on nyt käytetty.

12

E conet on saanut vahvan rahoituksen ja strategi-an asiantuntijan joukkueeseensa, kun huippu-luokan yritysjohtaja Mikael Silvennoinen on liit-

tynyt yhtiön hallitukseen.Silvennoinen tunnetaan muun muassa Pohjola Pan-

kin pitkäaikaisena toimitusjohtajana sekä Konecranesin ja Orionin hallituksen jäsenenä. Nykyisin hän vetää vai-monsa kanssa perheyhtiötään IMS Talentia, joka on on erikoistunut yritysjohdon rekrytointikonsultointiin.

– Olen päätoiminen headhunter, mutta mielenkiin-toa ja virtaa riittää lisäksi muutamaan hallituspaikkaan, jos niitä on tarjolla hyvissä ja mielenkiintoisissa yrityksis-sä, Silvennoinen sanoo.

– Olen ollut pääasiassa isompien yritysten hallituk-sissa, mutta kiinnostuin heti Econetista, kun yrityksen toimitusjohtaja Matti Leppäniemi soitti ja ehdotti yh-teistyötä.

Silvennoinen kertoo tutkivansa tarkkaan yritykset, joiden hallituksiin hän on ollut ehdolla. Hän muistut-taa, että hallitusten jäsenillä on paljon vastuita ja velvolli-suuksia, joten ratkaisua on punnittava tarkkaan.

– Haluan olla varma, että minusta on hyötyä yrityk-selle ja että yritys on terve ja kehittyvä. Econetin kohdal-la varmistuin nopeasti siitä, että nämä ehdot täyttyvät.

– Econet on mielestäni erittäin kiinnostava yritys ja sen pääbisneksellä on erinomaiset kasvunäkymät. Puh-taan veden kysyntä kasvaa varmasti tulevina vuosina, Silvennoinen sanoo.

Mitä annettavaa Silvennoisella on Econetille?– Econet on insinöörivetoinen yritys, jossa tekninen puoli, kuten tuotteet ja tuotanto ovat erinomaisessa kunnossa. Niiltä osin en varmaankaan tuo lisäarvoa. Sen sijaan kannan korteni kekoon esimerkiksi rahoi-tukseen, vientiin, markkinointiin tai johtamiseen liit-tyvissä asioissa.

Silvennoisen mukaan Econetilla on hyvät kasvu- näkymät. Hänen mielestään yritys on hyvin hoidettu ja sen liiketoiminta on kasvanut tähänkin mennes-sä nopeasti. Myös yritysostot ovat vieneet konsernia eteenpäin.

– Näen, että tässä on kaikki ainekset merkittävään uuteen kasvuharppaukseen kansainvälisillä markkinoil-la. Kasvu tuo kuitenkin myös haasteita ja kilpailu on kovaa, joten riskit on pidettävä hallinnassa myös vauh-din huumassa. Nämä ovat varmasti keskeisiä teemoja, joita pitää puntaroida tulevassa hallitustyöskentelyssä ja koko Econetissa, Silvennoinen pohtii.

Cleantech-alasta on jo vuosia odotettu Suomen viennille uutta vauhdittajaa, mutta toistaiseksi läpi-murto on antanut odottaa itseään.

– Cleantechin kohdalla yleiset odotukset ovat ehkä tähän asti menneet realismin yli.

– Econetin liiketoiminnalla on kuitenkin vahva pohja. Puhtaan veden bisnes ei katoa minnekään, Silvennoinen vakuuttaa.

Eija Öhrnberg Kuva Jouni Harala

Puhtaan veden bisnes ei katoaEconetin hallitukseen liittynyt Mikael Silvennoinen uskoo kasvuharppaukseen.

Hyvin toimiva hallitus on voimavara yritykselleHallituksen keskeisiä tehtäviä :

• Edistää yhtiön etua.

• Tukee yrityksen johtoa strategisissa valinnoissa.

• Kantaa vastuuta ja valvoo, että yrityksen toiminta etenee valittuun suuntaan.

• Tarjoaa asiantuntemusta ja apua muutostilanteissa sekä arvioi tulevaisuuden näkymiä.

• Parantaa yrityksen kilpailukykyä.

• Huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toi- minnan asianmukaisesta järjestämisestä.

• Vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukai- sesti järjestetty.

Lähteet: Hallituspartnerit ry, Osakeyhtiölaki

Econetin hallitus:Matti Leppäniemi (pj), Juha Kontturi ja Mikael Silvennoinen.

H TM Stainless on koko olemassaolonsa ajan tuottanut korkealaatuisia ruostumattomia terästuotteita. Osaamisen taso yrityksessä on

alansa huippua, ja talosta löytyy myös paljon erityis-osaamista. Teollisuuden varovaiset investoinnit ovat vaikuttaneet viime vuosina kysyntään. Nyt yritys- kuvaa on selkeytetty niin, että Lahdessa valmistetaan jatkossa vanhan tuotannon ohella myös konsernin omia tuotteita.

Hitsaus on se juttu!HTM Stainlessilla osataan ruostumattoman teräksen hitsaaminen. Kestävyys- ja hygieniavaatimukset täyttä-vää, virheetöntä hitsaussaumaa tehdään pieteetillä, pe-rushitsausta unohtamatta. Ammattitaito on korkeassa kurssissa ja erityisosaamista tarvitaan jatkossakin.

– Talouden taantuma näyttää edelleen jatkuvan, vaikka pienoisia positiivisia merkkejä onkin ilmassa, liiketoimintajohtaja Jukka Katila ennustaa.

Eija Öhrnberg Kuvat Jouni Harala

Lahdessa HTM Stainlessin konepajalla eletään muutosten aikaa. Yrityskaupan myötä firma siirtyi osaksi Econet-konsernia ja samalla Slamexin omaksi konepajaksi.

Terästuotteita tilaustyönä

HTM Stainless... on lahtelainen ruostumattoman teräksen jatkojalostaja, jonka asiakkaita ovat elintar-vike-, lääke-, ympäristö- ja prosessiteknii-kan alan yritykset ja joka valmistaa nyt myös raaka-, teollisuus- ja jätevesien puhdistuk-seen käytettäviä vedenkäsittelylaitteita. Yri-tys työllistää tällä hetkellä parisenkymmentä työntekijää ja se on osa Econet-konsernia.

13

Kaikki ruostumat- tomat terässäiliöt tehdään tilaustyönä.

Kari Patovuo mahtuu maitosiiloon.

Hitsari Rauno Näveri

viimeistelee saumaa.

HTM Stainless esittäytyy NORDIC FOOD messuilla Tampereella

8.–10.10.2014. Sekä vanhat että uudet asiakkaat ovat tervetulleita

osastolle numero A 710.

– Yhteistyö Econetin ja Slamexin kanssa avaa mahdollisuuksia ja vaatii uusia rekrytointeja, joka on aina positiivinen asia.

HTM Stainless on Econet-konsernille tuttu yh-tiö jo entuudestaan. Lahdessa on tehty muun muas-

sa jätevesipuolen sulkuluukkuja ja monia tuotteita Slamexille.

Suora linja suunnittelusta tuotantoonKonepajalla tehdään säiliöiden osia puolivalmisteik-si varastoon. Raaka-aineet hankitaan yleensä tarpeen mukaan projekteille, varsinaista varastoa ei pidetä yllä. Raaka-aineiden ostopaikka vaihtelee käyttötarkoituksen ja hinnan mukaan.

– Vuodenkierrossa työsykli menee yleensä niin, että alkuvuosi on hiljaisempaa, loppukeväästä tulee kiire ja vuoden loppua kohti tahti vaan kiihtyy, Katila kuvailee.

– Säiliöt suunnitellaan asiakkaan toiveiden mukai-siksi. Tukeudumme tässä jatkossa osittain konsernin resursseihin. Uskon, että feedback tulee toimimaan joustavasti, kun konsernin sisällä on suora yhteys suun-nittelijalta tuotantoon. Näin pystymme palvelemaan asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla.

HTM Stainlessin ja Slamexin toiminnat yhdistyvät 1.12.2014 alkaen Oy Slamex Ab:n nimellä. Yhtiö palvelee uusia ja vanhoja asiakkaitaan osoitteessa Asentajankatu 4, Lahti. Kotisivut: www.slamex.fi, sähkö-posti: etunimi.sukunimi@slamex.fi, vaihde (09) 343 6200

14

Teksti ja kuvat Jussi Laine

O man vision etsiminen johdatti minut viime ke-väänä Pohjois-Keniaan Turkanan maakuntaan. Siellä tapasin uskomattoman sinnikkäitä Turka-

na-heimolaisia, joille ei kannata suomalaista sisua ylistää.Olen 28-vuotias opiskelija, ja opiskelen Aalto-yliopis-

ton yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella pääai-neena vesi- ja ympäristötekniikka. Pyrin vuosi sitten sel-vittämään, kuinka Suomesta voisi ponnistaa toimimaan kansainvälisten vesiongelmien parissa ja sain onnekseni arvokkaan neuvon ryhtyä vapaaehtoiseksi vesialan kan-salaisjärjestön riveihin.

Liityin järjestöön nimeltä WaterFinns ry, jossa työskennellään pienissä projektiryhmissä yhteistyössä hankkeiden kohdemaissa toimivien kansalaisjärjestö-jen kanssa. Projektiryhmän toiminnan oleellisena osana vesialan rautaiset ammattilaiset siirtävät tietämystään nuorille asiantuntijoille, jotka hankkeiden aikana saa-vat arvokasta kokemusta kansainvälisestä toiminnasta. Ensimmäisen askeleen otettuani päätin rohkeasti hakea suunnitteilla olevan Kenian hankkeen koordinaattorik-si. Ilokseni sain paikan, jonka myötä sain myös vastuun alkaa suunnitella ensimmäistä matkaa Pohjois-Keniaan.

Vehreä KeniaKun sain maaliskuussa tietää, että rahoitus hankeval-mistelumatkaa varten oli myönnetty, oli lähtöön enää muutama viikko, enkä opintojen keskellä ehtinyt jän-nittää ensimmäistä matkaani Afrikan mantereelle. Sain matkakumppanikseni kokeneen ja rauhallisen Eero Meskuksen, joka oli tehnyt oman neitsytmatkan-sa jo muutama vuosikymmen aiemmin. Kaikki oli siis hyvin, kunhan ehtisimme ensimmäiselle lennolle takatalven keskeltä.

Ensimmäinen etappimme oli Kisumun kaupunki, jonka ympäristössä paikallinen kansalaisjärjestö-kump-panimme GWAKO (GroundWater Abstract Kenya Outreach) oli toteuttanut vesialan projekteja useiden vuosien ajan. Tutustuimme heidän aiemmin toteutta-miinsa projekteihin Kisumun alueen kouluissa ja kylis-sä, ja arvostukseni GWAKO:n toimintaa kohtaan vah-vistui jokaisen vierailun jälkeen entisestään. Yksi kaivo palvelee vain pientä murto-osaa Kenian väestöstä, mut-ta silti sen merkitystä ei voi vähätellä, kun näkee omin silmin, kuinka elintärkeä yksi kaivo voi olla usean sadan lapsen koululle.

En tiennyt mitä odottaa, kun liityin WaterFinn-sin toimintaan, mutta siirtyessä koululta toiselle tun-tui hienolta olla mukana hankkeessa. Motivaatio viedä hanketta onnistuneesti eteenpäin kasvoi jokaisen vierailun myötä.

Haasteiden TurkanaMatkasimme Meskuksen ja GWAKO:n edustuksen kanssa seuraavaksi Turkanan maakuntaan, jossa hanke tultaisiin toivottavasti aikanaan toteuttamaan. Pohjoi-sen elinolot olivat täysin eri luokkaa verrattuna Kisumun vehreään maastoon, täällä kuivuus oli läsnä joka puolel-la. Vierailimme muutaman päivän aikana useissa kylissä, joihin uusia porakaivoja suunniteltiin toteutettavan, ja

tapasimme todella motivoituneita ja määrätietoisia turka-noita, joiden positiivista asennetta on vain ihailtava.

Hallitsevat olot olivat haastavimmat, joissa olen itse koskaan toiminut, ja tuntui jopa jollain tapaa oudolta, kuinka vähän äärimmäisen karu ympäristö näytti lan-nistavan paikallisväestöä. Vierailujen aikana tuntui ajot-tain epärealistiselta, että olin itse keskustelemassa kylien vanhimpien kanssa heidän kohtaamistaan ongelmista vedensaannin kanssa. Keskusteluissa GWAKO:n edus-tajat toimivat tulkkeina, ja Meskus kevensi tunnelmaa swahilin kielellä.

Kohtasimme pohjoisessa vietetyn muutaman päivän aikana vastoinkäymisiä niin luonnon, automme kuin terveyden kanssa, mutta jokaiseen ongelmaan löysimme ratkaisun, ja seurueemme matka eteni tasaisesti kohti onnistunutta loppupalaveria.

Paluumatka Suomeen kulki Nairobin kautta, missä kiersimme taksilla tapaamisesta toiseen siististi pukeu-tuneina. Hämmennyin siitä, kuinka nopeasti Turkanan karut olot unohtuivat ajatuksista miljoonakaupungin vilskeessä. Tilastoja voi lukea ja analysoida, mutta ratkai-sujen löytäminen tehostuu moninkertaisesti, kun matkaa itse mahdollisimman lähelle ratkaistavaa ongelmaa.

Opintojani on vielä pari vuotta jäljellä, ja odotan mielenkiinnolla, mitä kaikkea sen aikana ehtii tulla vastaan. Tällä hetkellä kerään kokemusta Econetillä, missä olen päässyt mukaan työskentelemään erilaisten vesihuoltoprojektien parissa. Laajempaa käsitystä alas-ta on kertynyt muutamien vientihankkeiden myötä ja on opettavaista nähdä, kuinka lennokkaat suunnitelmat työstetään kokenein ottein käytännön toteutuksiksi. Oma visio kirkastunee tulevien vuosien aikana, ja toivot-tavasti matka Turkanaan saa jatkoa.

Moni opiskelija pohtii opintojensa aikana, mihin useiden vuosien sitoutuminen ja vaativa itsensä kehittäminen lopulta johdattaa? Minkälaisia työtehtäviä omalla alalla on tarjolla, ja kuinka löytäisi

itselleen sopivan paikan erilaisten työtehtävien joukosta? Opintoihin saa valtavasti lisää energiaa ja mielenkiintoa, kun on visio, jota kohti voi opiskelijan arjessa suunnistaa.

Tietä etsimässä

Löysimme ratkaisun jokaiseen ongelmaan.

15

T ammikuussa startannut Suomenlahti-vuosi 2014 kokoaa ainutlaatuisella tavalla Suomen, Viron ja Venäjän asiantuntijat, päättäjät ja

kansalaiset yhteistyöhön yhteisen Suomenlahden puolesta. Pitkäjänteinen kolmikantayhteistyö tekee mahdolliseksi nyt ensimmäistä kertaa laajat, yhteiset mittaustutkimukset, jotka antavat aiempaa kattavam-man kokonaiskuvan Suomenlahden tilasta.

Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen joh-tava tutkija ja Suomenlahti-vuoden koordinaattori Kai Myrbergin mukaan teemavuoden päätavoitteena on yhteistalkoot, jossa niin kaikki kolme maata kuin myös kolme eri tahoa, tutkijat, päättäjät ja kansalai-set, toimivat vuorovaikutuksessa keskenään.

– Tutkijoiden tuottama tutkimusmateriaali me-nettää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan, jos päät-täjät eivät lue sitä, ja kansalaiset turhautuvat, jos he eivät koe kykenevänsä vaikuttamaan asioihin. Tee-mavuoden tarkoituksena on saada nämä kaikki kol-me tahoa kommunikoimaan keskenään, Myrberg selvittää.

Presidentit suojelevatSuomi, Viro ja Venäjä ovat sitoutuneet teemavuoteen politiikan huippua myöten. Vuoden suojelijoina toi-mivat maiden presidentit ja kansalaisvaltuuskuntien johdossa vaikutusvaltaiset poliitikot ja kuvernöörit.

– Poliittisen kiinnostuksen ja kansainvälisyyden myötä meillä on ollut mahdollisuus tehdä yhteinen Suomenlahden tutkimusohjelma ja yhteinen meren tilan seurantaohjelma, Myrberg kiittelee.

Suomenlahti-vuoden kautta on syntynyt monta konkreettista, uutta yhteistyömuotoa.

– Pääsimme merentutkimusalus Arandan kanssa Venäjän vesille mittaamaan laajasti, mitä halusimme ja solmimme ensi kertaa meridatavaihtosopimuksen Venäjän ja Viron kanssa. Elokuussa teemme samanai-kaisen mittauksen kaikkien kolmen maan aluevesiltä, mikä tuottaa ihan uutta dataa, Suomenlahden me-riympäristön suojeluun liittyvää kolmikantayhteis-työtä vuodesta 2010 lähtien koordinoinut Myrberg hehkuttaa.

Pitkä yhteistyöYhteistyötä Suomenlahdella on tehty jo pitkään. Kolmikantatyö juontaa juurensa vuoteen 1968, jolloin Helsinki, Leningrad ja Tallinna sopivat ympä-ristöyhteistyöstä.

Vuonna 1996 järjestettiin ensimmäinen Suomen- lahti-vuosi. Tuolloin yhteistyö oli lähinnä tutkijoiden välistä. Nyt toista kertaa järjestettävän Suomenlahti-vuoden suunnittelu aloitettiin vuonna 2010.

– Kolmikantayhteistyön tavoitteena on pitkään ollut saada Venäjä korkealla tasolla sitoutettua työ-hön. Pyrimme estämään rajat ylittäviä ympäristöva-hinkoja ja Venäjä on tässä tärkeässä roolissa. Uutta Suomenlahti-vuotta toivottiin nimenomaan Venäjän tutkijoiden taholta, jotta he saisivat paremmin rahoi-tusta omilta viranomaisiltaan. Se, että saimme nyt vielä Venäjän presidentin mukaan, on vienyt epäsuo-rasti montaa asiaa eteenpäin, Myrberg valottaa.

Poliittiikka ei saa vaikuttaaMyrberg korostaa, että Suomenlahden asioissa Suo-mi, Viro ja Venäjä ovat kaikki samalla puolella. Asiat pitää pystyä pitämään asioina ja niistä voidaan kes-kustella myös vaikeampina aikoina. Tästä syystä esi-merkiksi Ukrainan tilanteen ei ole annettu mutkistaa Suomenlahden hyväksi tehtävää yhteistyötä.

– Venäjän kanssa työskennellessä on tärkeää ym-märtää heidän kulttuuriaan. Heidän kanssaan ei pidä nöyristellä, muttei myöskään pullistella. Asialähtöisellä linjalla olemme päässeet yhteis-

Kaikki yhteisen meremme puolesta

riikka Mäkinen Kuvat Vilja Harala, iStockPhoto

Suomenlahti-vuosi 2014 nivoo yhteen Suomen, Viron ja Venäjän tutkijat, päättäjät ja kansalaiset meren kestävän käytön turvaamiseksi. Teemavuosi huipentuu maiden allekirjoittamaan ja poliittisesti sitovaan Suomenlahti-julistukseen, jolla luodaan suuntaviivat Suomenlahden suojelemiseen vuoteen 2021 saakka.

Suomenlahti-vuosi 2014

Teemavuoden tavoitteena on yhteistalkoot.

Koordinaattori Kai Myrberg.

Suomenlahti-vuosi 2014Suomenlahti-vuosi 2014 kokoaa yhteen Suomen, Viron ja Venäjän asiantuntijat kehit-tämään yhteistyötä ja tuottamaan uutta tietoa meren tilasta. Tutkimukseen perustuvat ratkai-suehdotukset toimitetaan päättäjille käytännön toimenpiteitä varten.

Tutkimus jakautuu viiteen teemaan: Suomenlah-den ekosysteemin terveys, biologinen ja geologi-nen monimuotoisuus, kalat ja kalastus, merialue-suunnittelu sekä merenkulun turvallisuus. Kaikkia teemoja läpileikkaavia aiheita ovat Suomenlah-den ravinnekuormitus, rehevöityminen ja sen torjunta sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Teemavuoden suojelijoina toimivat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin ja Viron tasavallan presidentti Toomas Hendrik Ilves.

Teemavuoteen liittyy runsaasti eri kaupunkien, tutkimuslaitosten, järjestöjen, säätiöiden ja yksi-tyisten yritysten järjestämiä kansalaistapahtumia eri puolilla Suomenlahden rannikkoa. Suomen kansalaisvaltuuskunnan puheenjohtajana toimii Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanha-nen, Venäjällä Len Oblastin ja Pietarin kuvernöörit Alexander Drozenko ja Grigori Poltavchenko sekä Virossa entinen pääministeri Andres Tarand.

Teemavuoden tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta www.gof2014.fi/fi/calendar.

työssä pidemmälle kuin koskaan aikaisemmin, Myrberg miettii.

Teemavuoden tavoitteena on paitsi sitouttaa kolmen maan poliittiset päättäjät yhteisen merialueen suoje-luun, myös innostaa kansalaisia tekemään omassa arjes-saan ympäristöystävällisempiä valintoja. Vuoden aikana järjestetäänkin satoja tapahtumia suurelle yleisölle.

– Tämä on kansalaisten vuosi, ensi vuosi on tieteen vuosi. Vuoden 2015 lopussa ilmestyy yhdessä mitat-tujen ja analysoitujen tutkimusten pohjalta tehty laaja tila-arvio sekä pitkänajan arvio jo tehtyjen toimenpitei-den vaikuttavuudesta, Myrberg summaa.

14

16

L iikevaihto on nyt noin 30 prosentin vuotuisessa kasvussa ja sama vauhti halutaan pitää yllä jatkos-sakin. Pieni ja osaava Vatten & Miljöteknik on ha-

vaittu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi vesialan yhteistyö-kumppanina. Kilpailu asiakkaista on Ruotsissa tiukkaa, mutta hyvien kontaktien ja referenssien ansiosta yritys on onnistunut voittamaan merkittäviä tarjouskilpailuja.

– Vesialan markkina yleisesti on ollut Ruotsissa viime vuodet varsin vakaa, jopa hiljainen, eikä suuria muutok-sia suuntaan tai toiseen ei ole tullut, toimitusjohtaja Hå-kan Persson kertoo.

– Kunnallisella puolella sen sijaan tapahtuu kehitys-tä koko ajan ja investointien tarve on kasvussa. Meitä se tietenkin kiinnostaa ja näemme kuntapuolella tällä het-kellä suurimman kasvupotentiaalin.

Asiakkaat edelläEconet Vatten & Miljöteknik AB:n tekemistä tarjo-uksista noin kolmasosa kulminoituu kaupoiksi. Pro-jekteista 40 prosenttia on kuntapuolen hankkeita, 30 prosenttia teollisuuden toimeksiantoja ja 30 prosenttia biokaasuprojekteja.

– Biokaasupuolella odotamme valtion päätöksiä auki oleviin kysymyksiin, sen jälkeen voimme aloittaa tämän alueen bisneksen kasvattamisen, Persson linjaa.

Keskustelua uusista puhdistusmenetelmistä, filtte-reistä ja veden laadusta käydään koko ajan, ja Vatten &

Miljöteknik seuraa tilannetta ja osallistuu omalta osal-taan keskusteluun.

– Vahvuutemme on projektiosaaminen ja pysymme myös sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Pidämme sen mitä lupaamme ja kuuntelemme asiakasta, Persson listaa menestykseen vaikuttaneita tekijöitä.

– Näen kasvun mahdollisuudet hyvinä, kunhan teke-misen fokus säilyy selkeänä.

Ruotsissa on vesialalla käynnissä tällä hetkellä suku-polven vaihdos; konkarit eläköityvät ja nuori polvi täyt-tää heidän usein suuret saappaansa.

– Yrityksen hyvä maine on menestyvän toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeä, sitä ei rakenneta hetkessä, vaan se on pitkän ajan työn tulos, Persson painottaa.

– Aikaisemmin luotujen hyvien kontaktien pohjalta on helppo jatkaa yhteistyötä. Nyt jo eläkkeellä olevan, Vatten & Miljöteknik AB:tä aiemmin vetäneen Risto Armisen vuosikymmenien aikana luomat kontaktit ovat meille hyvin tärkeitä.

Persson listaa keskeisen sijainnin tärkeäksi kilpailuti-lanteessa, ja osa suurista asiakkaista, kuten VA SYD, si-jaitsee aivan ”nurkan takana”. Vatten & Miljöteknik toi-mii kuitenkin koko Ruotsin alueella ja yksi projekti on tehty jopa Uuteen Seelantiin.

– Myös rekrytointien kannalta sijaintimme on hyvä, palkkasimme juuri kokeneen projektinjohtajan jouk-koomme, Persson kertoo.

Hallittua kasvuaKasvun tiellä haetaan myös uusia suuntia. Alueellises-ti Norja kiinnostaa, mutta myös Ruotsin sisällä etsitään uusia kasvumahdollisuuksia.

– Meillä on kiinnostusta kehittää uusia tuotteita liet-teenkäsittelyyn. Biokaasupuolella meillä on omia tuot-teita, ja ostamme tavaraa alihankintana ruotsalaisilta yri-tyksiltä ja Econetin tytäryhtiö Dewacolta, Persson listaa.

– Huoltosopimukset ovat meille tulevaisuuden mah-dollisuus, toistaiseksi emme ole niitä vielä tehneet.

Eija Öhrnberg Kuvat Eija Öhrnberg, Econet Vatten & Miljöteknik AB

Ruotsin Malmössä sijaitseva Econetin tytäryhtiö Econet Vatten & Miljöteknik AB on parivuotisen historiansa aikana päässyt hyvään kasvuvauhtiin. Ketterä ja joustava insinööritoimisto on pärjännyt hyvin kovassa kilpai-lussa. Tulevaisuus näyttää lupaavalta, vuoden loppuun mennessä rekrytoidaan toimistoon lisää vesialan osaajia.

Ketterä peluri Skånesta

Econet Vatten & Miljöteknik ABTuoteet: Kunnalliset ja teolliset veden- ja jätevedenpuhdistusratkaisut sekä biokaasulaitokset

Toimitusjohtaja: Håkan Persson

Henkilöstö: 6

VA SYDin vanha, 60-luvulta saakka käytössä ollut polymeeriyksikkö pää-tettiin nykyaikaistaa, ja järjestettiin tarjouskilpailu uuden hankkimiseksi. Econet Vatten & Miljöteknik AB voitti vaiherikkaan tarjouskilpailun.

Projekti käynnistyi vauhdilla tam-mikuussa 2014 ja yksikkö saatiin toi-mintaan jo toukokuussa.

– Juuri pitämämme käyttökoulu-tus meni hyvin. Yksikkö vaatii vielä jonkin verran säätöä, joka on normaa-

lia tällaisessa tilanteessa. Kaikki tun-tuu olevan kunnossa, VA SYDin pro-jektinjohtaja Jens Larsen toteaa.

Aikaisemmassa laitoksessa oli yksi iso linja, joka toimi nyt jo vanhen-tuneella teknologialla. Se korvattiin kahdella uudella polymeeriyksiköllä, joka tekee mahdolliseksi muun muas-sa erilaisten sekoitusten säätämisen tarpeen mukaan.

– Meillä on nyt tehokkaammat toimintapuitteet vähemmällä raaka-

aineella. Se näkyy kulujen säästöinä vuositasolla, Jens Larsen vakuuttaa.

Asiakkaan ja yhteistyökumppa-nin maantieteellisellä läheisyydellä on tässäkin tapauksessa suuri merkitys. Tarvittaessa apu tulee asiakkaalle ly-hyelläkin varoitusajalla varttitunnissa.

Kumpikin yksikkö on jatkuvasti toiminnassa. raaka-aineen kulutusta tarkkaillaan koko ajan, ja tarkistuksia ja vaihtoja tehdään kulutuksesta riip-puen noin kerran viikossa.

Teks

ti ja

kuv

at E

ija Ö

hrnb

erg

VA SYD päivitti Malmön polymeeriyksikön

VA SYD kuntayhtymä• Huolehtii 500 000 asukaan ja teollisuuden vedensaannista, jäteveden puhdistamisesta sekä jätehuollosta Burlövin, Eslövin, Lundin ja Malmön kuntien alueella.

• Pääpaikka Malmössa

• Henkilöstöä noin 300

Toimitusjohtaja Håkan Persson

luotsaa yritystä kovaan kasvuun.

Econet-konsernin tun-nusvärit löytyvät myös

Malmön toimistolta.

Magnus Wahlqvist, Håkan Persson ja Jens Larsen.

16

17

Vuoden 2014 alusta uudistui osakeyhti-öiden ja niiden omistajien verotus. Kes-keisin kasvuhakuisuutta tukeva muutos oli yhteisöverokannan alennus 20 pro-senttiin. ruotsissa vientiteollisuuden kilpailukykyä on kesän 2014 aikana eh-dotettu vahvistettavan alentamalla yh-teisöverokanta 16,5 prosenttiin, mutta rajoittamalla samalla korkojen vähen-nysoikeutta verotuksessa. Verokilpailu vaikuttaa siis jatkuvan. Pelkkiä nimelli-siä verokantoja ei pidä sokeasti tuijottaa, vaan varmistaa, että säännökset muo-dostavat johdonmukaisen, luottamusta herättävän kokonaisuuden, jolloin yritys-ten ja omistajien mielenkiinto kohdistuu yritysten kehittämiseen ja kansain-välistymiseen.

Ensimmäiset kokemukset vuoden 2014 osinkoverouudistuksesta, jossa osin-got ovat ensimmäisestä eurosta lähtien veronalaisia, mutta osin huojennettu-ja, ovat olleet henkilöosakkaille pääosin myönteisiä. Osinkoon liittyvä ennakon-pidätysvelvollisuus jo osingonjakopää-töshetkellä on kuitenkin ollut monel-le yrittäjälle yllätys. Ennakonpidätyksen toimittaminen on saattanut määräajassa jopa unohtua, kun jakopäätöksen jälkeen osinkoa ei ole konkreettisesti osakkaille maksettu tai voitu maksaa, koska rahat on tarvittu yritystoimintaan. Pääomatu-lojen verotukseen on tulossa jälleen vuo-den 2015 alusta kiristyksiä, kun 30 000 euron ylittäviin veronalaisiin pääoma-tuloihin soveltuu jatkossa 33 prosentin pääomatuloverokanta.

Osakeyhtiöiden tarvitsema pääoma-huolto on jo vuosia toiminut joustavas-ti, kun omistajat ovat voineet tehdä si-joituksia niin sanotun sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon ja nostaa tekemänsä sijoitukset ilman veroseu-raamuksia takaisin, jos yritys ei ole nii-tä tarvinnut. Näiden pääomasijoitusten verosäännöksiä muutettiin siten, että omien varojen palauttaminen saattaa-kin siirtyä osinkoverosäännösten piiriin. Muutoksella ei ole merkitystä tilanteissa, joissa esimerkiksi kunta on yhtiön omis-tajana, mutta voi aiheuttaa ankariakin veroseuraamuksia henkilöosakkaille.

Vaikka muutos astuu voimaan vaiheit-tain, nyt on jo nähtävissä, että pää-omasijoituksia on osakeyhtiöihin tehty yhtäältä osakepääomaan ja toisaalta pääomalainoina. Osakepääoman myö-hempi palautus edellyttää yrityksissä vaivalloiseksi koettua osakeyhtiölain vel-kojiensuojasäännösten noudattamista ja pääomalaina taas monesti mielletään yritysten tunnuslukulaskennassa velaksi, mikä voi kasvattaa esimerkiksi pankki-rahoituksen kustannusta. Vuoden 2014 veromuutokset eivät näin johdonmukai-sesti anna eväitä yritysten kasvuun ja kannusta yrittämiseen.

Osa uudistuksista on jäänyt väliaikaisik-si hankkeiksi. Vuoden 2014 edustusme-nojen vähennyskelvottomuuden osalta vuonna 2015 palautetaan vuoden 2014 vanha sääntely. Toisaalta tutkimus- ja kehitystoiminnan verovähennys, jota osakeyhtiö voi vaatia vielä myös vero-vuodelta 2013 ennen vuoden 2014 loka-kuun loppua, ei jatku enää vuonna 2015.

Yritysten veroympäristö muuttuu jatkuvasti ja verotus on yksi keskeinen osa-alue, joka vaikuttaa toiminnan kustannuksiin ja kansainvälisessä toi-mintaympäristössä kilpailukykyymme. Tälläkin osa-alueella etukäteissuunnit-telulla kustannuksiin voi monipuolisesti vaikuttaa.

Ari EngblomPalvelujohtaja, perhe-

ja kasvuyrityksetKPMG Oy Ab

KuVA

: KPM

G O

Y A

B

Kokemuksia yritys- ja osinkoverotuksen uudistuksesta

Kolumni

Gotlanti on Itämeren suurin saari. Muutama vuosi sitten sinne perustettiin yritys, Biogas Gotland, jonka visiona oli tehdä saaresta vihreämpi.

Econetin asiakkaan Biogas Gotlandin suunnitelmana on hoitaa aikaisempaa huomatta-vasti suurempi osa saarella ta-pahtuvista kuljetuksista fossii-livapaasti niin, että autoissa ja busseissa käytettäisiin biokaa-sua bensiinin ja dieselin sijaan.

Biogas Gotland omistaa saarel-la biokaasutehtaan, kaasunjat-kojalostuslaitoksia sekä useita kaasuntankkausasemia. Eco-net on ollut Biogas Gotlandin yhteistyökumppani jo usean vuoden ajan ja toimittanut yri-tykseen monet avainkompo-nentit. Toimitettuihin laitteisiin kuuluu muun muassa biokaa-sun jalostus- ja kuivauslaitteita sekä tankkausasema autoille ja busseille.

Econet Vatten & Miljöteknik AB on kevään 2014 aikana toimittanut jääh-dytystorneja uuteen-Seelantiin.

Kyseessä on yksi North Islandin sellu- ja paperitehtaista, jonka jä-tevedenkäsittelylaitoksen jäähdy-tyskapasiteetti tarvitsi laajennusta. Jäähdytystornien tehtävä on käsit-telemättömän jäteveden lämpötilan

alentaminen ennen sen biologista kä-sittelyä.

Econetin kokemus erityisesti pape-rimassa- ja paperiteollisuudelle suun-nitelluista jäähdytystorneista on pitkä, tästä syystä asiakas tilasi jäähdytys-tornit uudessa-Seelannissa sijaitse-vaan paperimassa- ja paperitehtaa-seensa Econetilta ruotsista.

Coolisti Uudessa-SeelannissaHåkan Persson Kuva Econet Vatten & Miljöteknik AB

Gotlannissa bussit kulkevat biokaasulla.

Biokaasua muodostuu orgaanisten materiaalien kuten esimer-kiksi ruuantähteiden ja maatalouden jätteiden tiivistyessä il-mattomassa tilassa. Tämän jälkeen biokaasu johdetaan kaa-sunjalostuslaitokseen, missä se puhdistetaan ja jalostetaan. Jalostusprosessissa biokaasu puhdistetaan hiilidioksidista niin, että sen metaanisisältö nousee vähintään 97 prosenttiin ennen tiivistämistä ja varastointia myöhempää käyttöä varten autojen ja bussien polttoainesäiliöiden täytteenä.

18 jalkapallokentällistä kantoainekapseleitaEconet on hiljattain toimittanut 160 kuutiometriä biologisia kantoainekap-paleita jätevedenkäsittelylaitokselle ruotsiin. Toimitettujen kantoaine-kappaleiden suojattu alue kattaa arviolta yli 128 000 neliömetrin laajuista suojapintaa, jolla biomassa voi kasvaa jätevedenkäsittelylaitoksella. Ver-rattaessa tätä jalkapallokentän kokoon laitoksen kantoainekappaleiden suojattu pinta peittää yhteensä yli 18 jalkapallokenttää.

Vihreämpi Gotlanti

Millainen toimenkuvasi on Dewacossa?– Olen ostaja ja vastuulleni kuuluu materi-aalien ja komponenttien hankinta tuotan-non tarpeiden mukaisesti. Vastaan myös Euroopan maantiekuljetuksista sekä Eu:n ulkopuolisista lento- ja kuriirikuljetuksista.

Kuinka päädyit nykyisiin tehtäviisi?– Olen tullut taloon vuonna 2003 kesätöi-hin ja 2004 syksyllä minut vakinaistettiin. Tein alussa yritykselle toimintajärjestel-män ja pidin sitä yllä vuoteen 2010 asti. Samanaikaisesti olin myynnin sihteerinä ja loppuaikana myynnin tehtävissä hoidin myös varaosakauppaa. Ostotoimintaan siirryin vuoden 2010 alussa johtuen orga-nisaatiomuutoksista ja omasta toiveesta-ni. Myöhemmin myös kuljetukset lisättiin minun vastuulleni.

Missä ja miten työskentelet?– Työskentelen Laitilassa suurimmaksi osaksi tietokoneen ääressä, mutta tiimi-työllä suunnittelun ja tuotannon kanssa on myös suuri rooli työpäivissäni.

Millaista asiakastyötä teet?– Kuljetusjärjestelyjen tiimoilta olen yhtey-dessä asiakkaisiin. Pääasiassa olen kuiten-kin yhteydessä toimittajaverkostoon.

Onko Dewacon yhdistyminen osaksi Econet-konsernia muuttanut työtäsi?– Toistaiseksi yhdistyminen Econet-kon-serniin ei ole vaikuttanut päivittäiseen työhöni.

Kenen kanssa teet yhteistyötä konsernissa?– Econetissa laatu- ja ympäristöpäällikkö-nä toimivan Taina Damertin kanssa olen ollut hiljattain yhteydessä koskien laatu-järjestelmä-asioita. Sertifikaatin hakemi-nen Dewacolle on otettu uudelleen työn

alle ja luonnollisesti Tainalla tulee olemaan rooli tässä prosessissa. Projektiryhmään kuuluvat myös toimitusjohtaja Matti Leppäniemi ja suunnitteluinsinööri Ton Nguyen Econetilta sekä myyntijohtaja Hannu Turunen Slamexilta. Myöhemmin mukaan tulee myös muita konsernin ammattilaisia.

Millaisia yhteistyön muodot ovat käytännössä?– Taina toimii projektissa neuvonantaja-na ja päävetäjänä koko konsernin osalta. Projektiryhmän kanssa tulemme pitämään palavereita säännöllisesti seuraavien kuu-kausien aikana.

Millaisia haasteita kohtaat työssäsi?– Aikataulut ovat tiukkoja, joka aiheuttaa suurimman haasteen. Sillä hetkellä kun projekti siirtyy ostoon, työ on laitettava alulle heti, jotta saadaan materiaali ajois-sa tuotantoon. On myös tilanteita, jolloin tavara tarvitaan jopa seuraavaksi aamuksi. Tämä sekoittaa muiden töiden aikataulun ja aiheuttaa tietenkin niin sanotusti ”jän-nitystä päivään”.

Toimittajien kanssa toimitusajoista ja hinnoista neuvotteleminen on myös toisi-naan haasteellista, koska yhteistä säveltä ei välttämättä aina helpolla löydy. Esimer-kiksi jos hinta on hyvä, toimitusaika saat-taa olla pielessä tai toisinpäin. Kaupallisen koulutuksen käyneenä

teknisessä ympäristössä toimiminen on myös tuonut haastetta. Olenkin erittäin onnellisessa asemassa, kun olen osa am-mattitaitoista ja yhteistyökykyistä tiimiä. Täydennämme toistemme osaamista.

Millaiset työt ja tehtävät ovat sinulle mieleisimpiä?– Pidän työstäni, joka on vaihtelevaa ja huolimatta siitä, että se sisältää paljon ru-tiinia, sisältyy siihen myös ongelmanrat-kaisua, nopeaa päätöksentekoa ja neuvot-teluja toimittajien kanssa.

Suurimman tyydytyksen tuovat kuiten-kin tilanteet, joissa oivallan uuden tavan tehostaa nykyistä käytäntöä. Aina on jo-tain uutta opittavaa.

Mitkä ovat mielestäsi Dewacon menestyksen avaimet?– Menestyksen avaimet ovat ammattitai-toisessa henkilökunnassa, joka on sitou-tunut ja valmis panostamaan siihen, että Dewaco nähdään kovana kilpailijana suur-ten tekijöiden joukossa.

Tuotteiden kehitys on myös oltava jat-kuva prosessi ja uskon sen vielä olevan meidän valttikorttimme tulevaisuudessa.

Millaisena näet Econet-konsernin ja vesialan tulevaisuuden?– Vesiala on edelleen kasvava ja potentiaa-lisia uusia markkinoita on vielä paljon val-loitettavana. uskon, että Dewaco ja Eco-net ovat eturintamassa näitä uusia alueita valloittamassa. Potentiaalia ja tahtotilaa varmasti löytyy.

Kuinka vietät vapaa-aikaasi?– Koira ja kolme kissaa vievät osan vapaa-ajastani, mutta myös erilaiset käsityöt ja luonnossa kulkeminen ovat lähellä sydän-täni. Liikunnallisista harrastuksista kär-keen nousee zumba.

Tiimi täydentää osaamista

Poreita

Tiina Pirppu on tehnyt yli kymmenen vuoden työuran Dewacolla Laitilassa. Ammattitaito ja osaaminen tekevät tulevaisuudennäkymistä mielenkiintoiset. Tiina vastasi AQ:n kysymyksiin arjestaan konepajan toimistolla.

18

Motto:Ei ole esteitä,

on vain hidasteita, joiden takana on

mahdollisuus.

Waterix Corona Borealis TukholmaanEconet-konserniin kuuluva W-rix Oy on toimittanut ruotsissa Tukholman lähistöllä sijaitsevalle Bro Hof Slottin golfkentälle näyttävän Waterix Corona Borealis –laitteen, joka on kehitetty golfkenttien ja kaupunkien lampiin soveltuvaksi ilmastavaksi ja jäähdyttä-väksi suihkulähteeksi. Bro Hof Slott on Euroopan arvostetuimpia golfkenttiä.

Econet kilpailee European Business Award -palkinnostaEconet Ltd on valittu edustamaan Suomea 2013/14 European Business Awards -kil-pailuun. Econet kilpaili Suomen parhaim-pien yritysten kanssa saadakseen kunnian edustaa Suomea BP Target Neutral Growth Strategy of the Year Award -palkinnosta kilpailtaessa.

European Business Awards -ohjelma kestää 18 kuukautta osallistujien valinnasta palkintojen jaon gaalaseremoniaan, joten se on Euroopan pisimpään kestävä palkin-to-ohjelma.

European Business Awards 2014/15 va-litsi 33 Euroopan maan ehdokkaat 4.9.2014.

Lista kaikista Euroopan ehdokkaista on saatavissa European Business Awards -verkkosivuilla osoitteessa: www.businessawardseurope.com.

European Business Awards -palkintojen tavoitteet:• Huomioida parhaat yrityksemme

ja kiinnittää huomiota niihin ja siihen mitä ne tekevät.

• Mahdollistaa sen, että kaiken kokoiset yritykset ja toiminta-alat voivat verrata itseään ja oppia Euroopan parhaimmistolta.

• Saada aikaan keskustelua liike- toimintayhteisön tulevasta muodosta, järjestyksestä ja sisällöstä Euroopassa niin kansallisella kuin koko Euroopan kattavalla tasolla.

19

Askartele Econetin kanssa

Onko naapurisi väsynyt ainaiseen aneluusi? Etkö kehtaa pyytää häntä enää kastelemaan kasvejasi kun olet matkoilla? Reissun ajaksi on nyt helppoa rakentaa kasvien kasteluautomaatti.

Kasteluautomaatti

Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2014.

Oy Slamex Ab muuttaa1.9.2014 alkaen Slamexin uusi osoite on:

Asentajankatu 4, 15520 Lahti

Muut yhteystiedot pysyvät ennallaan.

Dewaco jälleen IFATissaEconet Oy:n tytäryhtiö Dewaco Oy osallistui omalla osastollaan IFAT 2014 messuille touko-kuussa Münchenissä Saksassa. Jälleen kerran messut olivat menestys, kun vanhat ja uudet asiakkaat kokoontuivat yhteen. IFAT on Dewacon tärkein messutapahtuma, ja moni menestykse-käs DEWA-tarina on saanut täällä alkunsa.

Perinteinen DEWA päivällinen pidettiin Münchenissä. Illan aikana asiakkaat tapasivat toisiaan ja Devacon henkilökuntaa rennossa ilmapiirissä, olihan illan tarkoituksena

pitää hauskaa ja tutustua toisiinsa. Tapaa- misen avulla vahvistettiin myös DEWAn brändiä ja Dewacon arvoja - olla siis luotettava, huoleh-tiva ja avoin.

IFAT oli tällä kertaa hieman erilainen kuin aikaisemmin. Dewacon sisaryhtiö Waterix Oy, joka on myös osa Econet-konsernia, osallistui samalla näyttelyoasatolla messuille. Oli haus-kaa työskennellä uusien kollegojen kanssa yhdessä ja oppia uutta vesialasta sekä käsitteestä ”WaterHow”.

Tim

o Ve

ijane

n

1. Ota riittävän suuri ja korkea astia ja täytä se kasteluvedellä.

2. Puno esimerkiksi puuvillakankaasta nyöri, puuvillainen lankakin käy.

3. Laita nyörin toinen pää kasteluastiaan ja toinen pää multaan.

4. Huomioi, että kasteluastian veden pinta on korkeammalla kuin kasteltavien kasvien mullan pinta. Mitä suurempi korkeusero on, sitä nopeammin vesi virtaa.

WaterHow by Econet -tunnus kokoaa kaikki Econetin tuotteet ja palvelut sa-man tuotemer-kin alle.

®

Jo yli 140 vuotta suomalaista vesiosaamista ECONET

Water for Lifewww.econetgroup.fi

Slamex DewacoEconet