Ari Saarinen

neurologi

KAKS

15.5.2009

Uni, unihäiriöt ja muisti

Kainuun muistiyhdistyksen järjestämä koulutustilaisuus Kajaanin yliopistokeskuksessa

Ari Saarinen

neurologi

KAKS

15.5.2009

Uni, unihäiriöt ja muisti

Kainuun muistiyhdistyksen järjestämä koulutustilaisuus Kajaanin yliopistokeskuksessa

torkevaihe S1

univaihe S2

Syvää unta:

univaihe S3

univaihe S4

Univaiheiden ilmeneminen aivofilmissälähde: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed.

REM-uni eli vilkeuni

Lihakset yleensä rentoutuvat, mutta voi esiintyä nykäyksiä.

Nopeita silmien liikkeitä luomien alla

Aivofilmi (EEG) aktivoituu nopeajaksoiseksi

Unennäköä, aamua kohden lisääntyvästi

Unen arkkitehtuuri

S1-S4 ja REM –vaiheet vaihtelevat peräkkäin noin 90 minuutin välein. Alkuyöstä vaihtelu on lyhyempää 70-100 min, hidasaaltouni runsaampaa.

VIITE: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed.

Hereillä 5% puoli tuntiaS1 2-5% varttituntiS2 45-55% 4 tuntiaS3 3-8% varttituntiS4 10-15% tuntiREM 20-25% pari tuntiaS3-4 ja REM yhteensä noin 3 tuntia tarpeenTehonukkuja voi selvitä yhteensä 5-6 t unilla.

Keskiarvo 7,5t yhteensä

Unen rakenteen keskiarvojalähde: Kryger, Roth, Dement. Principles and practice of sleep medicine, third ed.

Dang-Vu TT 2005

Dang-Vu TT ym 2005

REM-unessa aktiviteetti

Punainen: lisääntyy

Sininen:

vähenee

Dang-Vu TT ym 2005

REM-unessa aktiviteetti

Punainen: lisääntyy

Sininen:

vähenee

Minä ja muutMinä ja muut

insightinsight

orientaatioorientaatio

tahtotahto

Valveilla olon tuntuValveilla olon tuntu

Amnesia herätessä

Amnesia herätessä

muistipätkätmuistipätkät

tunteettunteet

näköhavainnotnäköhavainnot

Ulkoisten ärsykkeiden vaimennus

Ulkoisten ärsykkeiden vaimennus

motoriikkamotoriikka

Pekka Kuikka, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Timo Erkinjuntti

Suomen Lääkärilehti 44/2007 vsk 62

Otsalohkon kuorikerrokset ------ Tiedonkäsittelyn ohjaus

Otsalohkon pohjaosat ----- Käytöksen kontrolli

Otsalohkon syvät osat -----Oma-aloitteisuus ja motivaatio

Lewy-kappale-taudissa myös vireys vaihtelee. Muisti säilyy melko hyvin

LohkodementiatMuisti aluksi hyvä

Dementioissa myöhemmin

Unessa otsalohkon kyky käsitellä tietoja heikkenee

Uneksittaessa REM-unessa (näkö)kuorikerrokset aktivoituvat sisäistä ärsykkeistä

Hermoston välittäjäaineiden pitoisuuksien lasku kuorikerroksella ja hermoärsykkeiden tahdistuminen hitaaksi

DREAMING and the BRAIN: Toward a Cognitive Neuroscience of Conscious States, Behavioral and Brain Sciences 2000;23(6)

REM-unen erityispiirteitä• PGO ponto-geniculate-occipital spikes= aivorungon-

thalamuksen -aivojen takaosien aktivaatiopiikit (“huomiopiikit”)

• hippocampus, amygdalat• NA ja 5HT ratojen heikkeneminen

• Kolinerginen aktivaatio etuosissa• (HUOM Alzheimerin taudissa radat

surkastuvat).Ulkoisten stimulusten/PGOn blokki?• itsenäiset sisäiset PGO-piikit stimuloivat

unimaailman??

VALVE

Sisäiset ärsykkeet

Asetyylikoliini korkeaUlkoiset ärsykkeet

UNI Aivojen aktivaatio taso kasvaa valvetta ja REM-unta kohti-->

Hobson, J. Allan, Pace-Schott, E. and Stickgold, R. (2000), DREAMING and the BRAIN: Toward a Cognitive Neuroscience of Conscious States, Behavioral and Brain Sciences 23 (6):

Deluusio-harhakuvat

• Otsalohko osittain ”irronnut” eli aktivaatiotaso vähentynyt

REM-unen käytöshäiriö

• Siirtyminen äkisti REM-uneen

• Aivorungon pieni osa ”lohkaistu” ylöspäin aktivaatiossa

• Mahdollistaa liikkumisen

• Normaalisti keho olisi veltto

Juoppohullu

• Alkoholin käyttö estää REM-unta

• Lopulta aivot siirtyvät valvetilassakin pirstoutuneena osittain REM-tilaan

• Pelottavia harhanäkyjä, riehuntaa

REM-unessa aktiivisuus vähenee

• Caudal lateral prefrontal cortex=Otsalohkon takaosan alempi sivureuna -->

• tapahtumien taustat• rostral lateral prefrontal cortex =Otsalohkon takaosan

ylempi sivureuna -->• episodisen muistin osuus tapahtumissa

• sisäinen ärsyke-vaste systeemi silti säilyy ks. seuraava

REM-unessa aktiivisuus vähenee

• Prefrontal cortex=Otsalohkon takaosa– todellisuudentaju– ajan taju – >valveen tuntu silti säilyy– >muistikuvat unesta häviävät nopeasti– 65% unista sisältää pätkiä muistoista, mutta

vain 1-2% niistä johdonmukaisia

• UNIVAJEAivojen etuotsalohkojen toiminnot

Luova ajattelu sekä toiminnan suunnittelu heikkenevät.

Tietotulvan suodatus vaikeutuu, kun havainnointi ja tarkkaavuus heikenevät

Turvaudutaan rutiineihin.

Univaje 24t tai jatkuva univaje

Univaje vaikeuttaa suoriutumista - rutiinimaisissa valvontatyyppisissä tehtävissä - monimutkaisissa tiedonkäsittelyä vaativissa tehtävissä. - Toimintatyyli muuttuu.

Riskinottokynnys laskee, vrt 0,5 promillen humala- epäedullisia mielialamuutoksia on todettu.

DuodecimUnivaje terveysriskinä

Mikko Härmä, Mikael Sallinen

Vsk. 47 • Nr: 20 / 2000 • s. 2267

Adenosiini ja kahviLauri Alanko, väitöskirja 2005

• Adenosiini energian raaka-aineena• Kertyy valvoessa aivojen etuosiin• Väsymyksen ”välittäjäaine”• Valvoessa Adenosiini-1 välitys tehostuu

edelleen --> aivot pyrkivät nukahtamaan

• Kahvi toimii vastavaikuttajana

Univajeen vaikutuksia

Epätarkoituksenmukainen käyttäytyminen ja lisääntynyt onnettomuus- ja tapaturmariski. Luulee pystyvänsä nopeampaan ja silti hyvään suoritukseen.

Vireystasoon vaikuttavia tekijöitä ovat vuorokaudenaika sekä ympäristön virikkeisyys. Ihmisen kyky vastustaa nukahtamista romahtaa yhden yön valvomisen jälkeen. Mikrouni-torkahtelutaipumusta.. Muistijälki ei tartu.

Duodecim Univaje terveysriskinä , Mikko Härmä, Mikael Sallinen ,Vsk. 47 • Nr: 20 / 2000 • s. 2267

Otsalohkon etuosan aktiivisuuden muutokset

Riippuvat tehtävän kognitiivisista vaatimuksista

Etuaivokuoren aktiivisuus työmuistia vaativissa päässälaskutehtävissä heikkenee univajeen seurauksena,

Sanallisessa oppimistehtävässä käy päinvastoin.

Molemmissa tapauksissa suoriutuminen itse tehtävässä heikkenee.

REM: minä ja toisen persoona

• Inferior parietal lobule=(alempi päälaen pieni lohko) ja temporo-parietal area=(päälaen ja ohimolohkon laajempi alue) --deaktivoituu

• medial prefrontal=(Otsalohkon takaosan sisäkerros) kuorikerros säilyy -->

• kyky tulkita toisen tunteita ja aikomuksia

• -->voi toimia unessa itsenään tai katsella toimiaan ikään kuin ulkopuolisena

REM-UNIKäsitellään edellisen päivän

tapahtumia, patoutuneita tunteita.

Mielenterveydelle tärkeää

Opitaan uusia taitoja “mielikuva”- harjoittelullaTunnepatoumat eivät häiritse oppimista

Luovaa ajattelua?

REM-uni

Syvä uni

- Opiskellut asiat syvenevät muistiin

-Aivojen aineenvaihdunta vilkasta, palauttavaa

UNIHÄIRIÖIDEN MIELIALAVAIKUTUKSIA

tarmokkus vähenee hajamielisyyttä

kireyttä, vihamielisyyttä jännittyneisyyttä

levottomuutta ahdistuneisuutta

alakuloisuutta

PSYYKKISET HÄIRIÖT JA UNI(SLL 34/2004:3039-3044 Lindberg ym.

KAAMOSMASENNUS->liikaunisuus

MUU MASENNUSsyvän unen määrä vähenee.

Vilkeuni aikaistuu.

MASENNUKSESSA valvo(tta)minen voi kohentaa mielialaa!(?)

AHDISTUSOIRE JA RUNSAS ALKOHOLIN KÄYTTÖ

VAIKEUTTAVAT

nukahtamista lyhentävät yöunta

vähentävät syvää unta ja vilkeunta

Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon

24 3 6 9 12 15 18 21 24 3 6 9 12

Kellonaika

LämpötilaKortisoliVireystasoSomatotropiiniMelatoniini

Kiitän kuvasta dos. Markku Partista

Iän ja sairauden vaikutuksia

Havahtumiset lisääntyvät iän mukana. Syvä uni vähenee.

Yöuni voi hiukan lyhentyä ja päivänokosten tarve kasvaa

Ylempien hengitysteiden vastus kasvaa. Uniapnea.

Hengitys muuttuu epäsäännöllisemmäksi.

Yksilöllinen välinen vaihtelu korostuu.

Rytmiset yölliset liikehäiriöt lisääntyvät, mm. levottomat jalat.

KellogeenitTimo Partonen, Duodecim

Vsk. 47 • Nr: 22 / 2004 • s. 2663 ja Vsk. 47 • Nr: 23 / 2005 • s. 2545Rintamäki ja Partonen, Duodecim

vsk 64-Nr 8/2009 s.693-

• Clock-geeni (circadian locomoter output cycles kaput) ja BMAL1

• Hiirellä mutaatio muuttaa syömistottumuksia -->metabolista oireyhtymää muistuttava tilanne ja yhteys diabetekseen/verenpainetautiin

• alttius päihdekäyttöön

• yhteys kaamosmasennukseen

Keskuskello ja vilkeuni

• Keskuskello säätelee vilkeunen rytmiä• Kellogeeni välittää vaikutukset

aineenvaihduntaan mm PGC-1alfan kautta.• Paasto aktivoi samaisen PGC-1alfan• Vilkeunen häiriöt vaimentavat sitä ja

aiheuttavat insuliiniresistenssiä• Riittävä syvä uni(mahdollistaa vilkeunen)

laihduttaa

UNIVAJE

- univaje aiheuttaa muutoksia elimistön vastustuskyvyssä

- univaje aiheuttaa muutoksia sokerinsietokyvyssä, painon hallinnassa

- autonomisen hermoston toiminta kiihtyy- veren hyytymistasapaino epäedulliseksi

TULEHDUKSIA?

SOKERITAUTI? YLIPAINO?

VERITULPPIA?

Aktigrafiaunen laadun seurannassa