arkkitehtuurin kuvaus - hosiaisluoma.fi kuvaus - pohja.docx · web view, sekä ms-tuotteet (ms...
TRANSCRIPT
Arkkitehtuurin kuvaus
<Kehittämiskohde>
Dokumentin tiedotTila LuonnosVersio 0.1Pvm 13.1.2017OmistajaHyväksyjä(t)Tekijä(t) E. Hosiaisluoma
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Sisällys1. Johdanto.........................................................................................................................5
1.1 Dokumentin tavoite ja kohde...................................................................................51.2 Määritelmät..............................................................................................................51.3 Viitteet.....................................................................................................................51.4 Menetelmät ja välineet.............................................................................................61.5 Jäsennysmalli...........................................................................................................6
2. Yleiskuva........................................................................................................................73. Johtaminen (ohjaustaso, periaatetaso)...........................................................................7
3.1 Tavoitteet.................................................................................................................73.1.1 Sidosryhmät......................................................................................................83.1.2 Ajurit..................................................................................................................83.1.3 Arvioinnit...........................................................................................................83.1.4 Tavoitteet..........................................................................................................83.1.5 Lopputulokset....................................................................................................83.1.6 Periaatteet.........................................................................................................83.1.7 Riippuvuudet.....................................................................................................9
3.2 Viite- ja sidosarkkitehtuurit......................................................................................93.3 Lait ja säädökset....................................................................................................103.4 Riskit......................................................................................................................103.5 Tietoturvauhat/riskit...............................................................................................103.6 Kehittämisvaatimukset...........................................................................................103.7 Ei-toiminnalliset vaatimukset.................................................................................103.8 Liiketoimintamalli...................................................................................................103.9 SWOT analyysi.......................................................................................................113.10 Kyvykkyydet.........................................................................................................123.11 Resurssit..............................................................................................................12
4. Operatiivinen toiminta - Tilannekuva...........................................................................134.1 Liiketoimintakerros (Business Layer)......................................................................13
4.1.1 Toimijat...........................................................................................................144.1.1.1 Toimijoiden vuorovaikutus / Toimintaympäristö.......................................14
4.1.2 Roolit...............................................................................................................144.1.3 Toiminnan palvelut..........................................................................................15
4.1.3.1 Palvelukanavat.........................................................................................154.1.3.2 Palvelupolut..............................................................................................15
4.1.4 Prosessit..........................................................................................................174.1.4.1 Prosessikartta...........................................................................................174.1.4.2 Prosessinäkymä - esimerkkiprosessi.........................................................184.1.4.3 Prosessien vuorovaikutus / Toimintamallit................................................18
4.1.5 Toiminnot........................................................................................................19
E. Hosiaisluoma, 20172
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
4.1.6 Tapahtumat.....................................................................................................194.1.7 Käsitteet..........................................................................................................19
4.1.7.1 Sanasto.....................................................................................................204.1.8 Liiketoimintasäännöt.......................................................................................204.1.9 Tulosteet, raportit, sanomat............................................................................204.1.10 Sopimukset....................................................................................................204.1.11 Tuotteet.........................................................................................................20
4.2 Sovelluskerros (Application Layer).........................................................................214.2.1 Sovelluspalvelut..............................................................................................214.2.2 Sovellukset......................................................................................................214.2.3 Tiedot / tietoryhmät.........................................................................................21
4.2.3.1 Tiedot / tietoryhmät..................................................................................214.2.3.2 Tietovarannot...........................................................................................224.2.3.3 Tietomalli..................................................................................................22
4.2.4 Sovellustoiminnallisuudet................................................................................234.2.5 Käyttöliittymät ja sovellusajapinnat.................................................................23
4.2.5.1 Käyttöliittymät..........................................................................................234.2.5.2 Sovellusrajapinnat....................................................................................23
4.2.6 Sovellusten välinen vuorovaikutus..................................................................244.2.6.1 Sovellusintegraatiot..................................................................................24
4.2.7 Arkkitehtuurin kerrosnäkymä (Layered View)..................................................254.2.8 Sovelluksen looginen rakenne.........................................................................26
4.2.8.1 Komponenttimalli (KM).............................................................................264.3 Teknologiakerros (Technology Layer).....................................................................28
4.3.1 Alustapalvelut / teknologiapalvelut..................................................................284.3.2 Alustat.............................................................................................................284.3.3 Ohjelmistot......................................................................................................294.3.4 Infrastruktuurinäkymä.....................................................................................29
5. Analyysit......................................................................................................................305.1 Kustannus-hyötyanalyysi........................................................................................305.2 Puuteanalyysi / eroanalyysi....................................................................................305.3 Vaikutusanalyysi....................................................................................................305.4 Riskianalyysi..........................................................................................................30
6. Kehittämissuunnitelma................................................................................................307. Avoimet asiat...............................................................................................................308. Lähteet.........................................................................................................................319. Liitteet.........................................................................................................................32
9.1 LIITE 1: Mallinnusohje.............................................................................................329.2 LIITE 2: Kuvaamisen metamalli..............................................................................369.3 LIITE 3: Integraatioiden kuvaaminen......................................................................379.4 LIITE 4: Integraatiokaavioiden lukuohje..................................................................389.5 LIITE 5: Pilvipalvelumallit........................................................................................40
E. Hosiaisluoma, 20173
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
E. Hosiaisluoma, 20174
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
1. Johdanto1.1 Dokumentin tavoite ja kohde<Tähän kuvataan dokumentin tarkoitus: sen tavoite ja kohde sekä rajaus><Dokumentti on tarkasteltavan kehittämiskohteen arkkitehtuurikuvauksia koostava päädokumentti, jonka avulla kehitettävästä kohteesta saadaan kokonaiskuva. Dokumenttia voidaan päivittää tarpeen mukaan kehittämiskohteen elinkaaren aikana (ideasta-tuotantoon). Dokumenttia voidaan käyttää myös step-by-step ohjeistuksena siitä, mitä asioita voidaan kuvata ja missä järjestyksessä.><Dokumentin rakenne noudattaa kerroksellista lähestymistapaa (vrt. ArchiMate Framework [2]), jossa kehittämiskohdetta tarkastellaan tosiinsa liittyvien näkymien kautta. Näkymät ovat: toiminta-, sovellus-, ja teknologianäkymät. Dokumenttia ja/tai siihen liittyviä kaaviota voidaan alkaa tehdä heti alkuvaiheessa, kun kehittämiskohdetta aletaan ideoimaan - jo ennen varsinaisia suunnittelu- ja kehittämisvaiheita. Dokumentti perustuu kuvausvälineellä tuotettuihin kuvauksiin. Tässä dokumentissa on esitelty kaikki oleelliset kaaviotyypit, sekä tarvittavat kuvauselementit. ><HUOM! Dokumentin kappaleet sisältöineen ovat esimerkkejä, niitä voidaan lisätä, muuttaa ja poistaa tarpeen mukaan. > <Tämä yhteenkokoava dokumentti on tehtyjen arkkitehtuurikuvausten kooste ja tiivistelmä. Sen tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi. [1] ><Dokumenttia voidaan soveltaa eri laajuisen kehittämiskohteen kuvaamiseen, esim.:
1) Organisaatiotaso (Enterprise Architecture), 2) Liiketoiminta-alue-, yksikkö- tai osa-aluetaso (Domain Architecture / Capability Architecture), 3) Ratkaisutaso, eli ratkaisuarkkitehtuuri (Solution Architecture).>
1.2 MääritelmätMääritelmätNimi KuvausKehittämiskohde
Kehitettävä asia, esim. palvelu, palvelukokonaisuus, kohdealue (domain), organisaatioyksikkö, organisaatio yms.
Palvelu Palvelulla tarkoitetaan jotakin seuraavista (on syytä aina tarkentaa mitä näistä):
Liiketoiminnan palvelu, Sovelluspalvelu (tietojärjestelmäpalvelut, IT-palvelu), Teknologiapalvelu (alustapalvelu)
Sovellus = Järjestelmä. Kumpaa tahansa voidaan käyttää, riippuen organisaation terminologiasta. Kyseessä on kuitenkin kokonaisarkkitehtuurin kannalta pienin merkityksellinen yksikkö, jonka palvelut ja rajapinnat sekä tiedonvaihto ovat kokonaisuuden kannalta merkityksellisiä.
E. Hosiaisluoma, 20175
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
1.3 Viitteet[1] JHS179 v.2.0, Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, JUHTA, 2017. [2] ArchiMate 3.0.1, Open Group, 2018.
a. Linkki: http://pubs.opengroup.org/architecture/archimate3-doc/toc.html
1.4 Menetelmät ja välineet<Tähän kuvataan käytettävät menetelmät ja välineet. Esim. miten arkkitehtuurimenetelmää on hyödynnetty tämän kohteen suunnittelussa ja kuvaamisessa. Mallinnusnotaationa suositellaan käytettävän ArchiMate-standardia (sen osajoukkoa, kts. liite 1), tarvittaessa myös UML- tai BPMN-notaatioita.>
1.5 Jäsennysmalli<Arkkitehtuurikuvausten jäsennysmalli (kuva 1) on organisaatiossa käytettävä kokonaiskehittämisen viitekehys. Se tarjoaa mallin, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään. Se voi käsittää toimintamallin kuvauksen (kuva1) ja sisältöelementit (kuva 2).>
Kuva 1: Arvovirtapohjaisen kehittämismenetelmän jäsennysmalli - TASO-1.
E. Hosiaisluoma, 20176
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Kuva 2: Liiketoiminta-aluekohtainen sisältökehikko, tilannekuva - TASO-2.
2. Yleiskuva< Tässä voidaan kuvata kohdealueen / kehittämiskohteen yleiskuva (Overview), eli ns. konteksti. >< Kaaviotyyppinä esim. arkkitehtuurin kerrosnäkymä tai toimijoiden vuorovaikutus. >
3. Johtaminen (ohjaustaso, periaatetaso)
<Tässä kappaleessa pyritään kuvaamaan a) MIKSI kehittämiskohdetta tarvitaan, ja b) ja MITÄ tarpeita sen avulla täytetään, eli kehittämiskohteeseen ja sen kehittämiseen liittyviä ohjaavia asioita. (Myöhemmin kuvataan konkreettisemmin MITEN ja MILLÄ.) HUOM! Kehittämiskohde voi olla koko organisaatio, sen osa kuten liiketoiminta-alue, jokin rajattu kohdealue tai yksittäinen ratkaisu.>
3.1 Tavoitteet<Tässä kuvataan keskeisimmät kehittämiskohteeseen liittyvät taustavaikuttimet (ajurit) ja tavoitteet. Tämän näkymän avulla pyritään vastaamaan kehittämiskohteen osalta kysymyksiin: KENELLE, MIKSI, MITEN, MITÄ, siten että näkymä toimii johdantona tarkempien rakenneosien kuvaamiseen.>
E. Hosiaisluoma, 20177
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>Sidosryhmät
Ajurit
Arvioinnit
Tavoitteet
Lopputulokset
Periaatteet / linjaukset
Kehittämisvaatimukset / Rajoitteet
Sidosryhmä
Ajuri
Tavoite
Lopptulos
Arviointi
Periaate
Vaatimus Rajoite
Kuva 3: Tavoitteet -näkymä.Tavoitteet-näkymän selitteet liitteessä X.3.1.1 Sidosryhmät<Tähän kuvataan sidosryhmiä. Sidosryhmä = yksilö, ryhmä tai organisaatio, jolla on jokin intressi tai vaatimuksia kehitettävän kohteen suhteen tai johon tehtävät ratkaisut vaikuttavat elinkaarensa aikana[1]. >Sidosryhmät (Stakeholders)ID Nimi Kuvaus
3.1.2 Ajurit< Tähän kuvataan kehittämiskohteeseen liittyviä taustavaikuttimia >Ajurit (Drivers)ID Nimi Kuvaus
E. Hosiaisluoma, 20178
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>3.1.3 Arvioinnit< Tähän kuvataan ajureihin liittyviä havaintoja. >Arvioinnit (Assesments)ID Nimi Kuvaus
< Arviointi -käsitettä voidaan käyttää esim. SWOT analyysiin. >3.1.4 Tavoitteet< Tähän kuvataan kehittämiskohteen tavoitteita. >Tavoitteet (Goals)ID Nimi Kuvaus Sidosryhm
ä
3.1.5 Lopputulokset<Tähän kuvataan tavoitteiden mukaisia lopputuloksia (Business Outcome). >Lopputulokset (Outcomes)Nimi Kuvaus
3.1.6 Periaatteet <Tässä kuvataan kohteeseen vaikuttavat periaatteet ja linjaukset. Tarkemmin voidaan eritellä esim. yleiset periaatteet, tietosuojaperiaatteet ja integraatioperiaatteet. Tässäkin kohdassa voidaan viitata erilliseen dokumenttiin. > Periaatteet (Principles)ID Nimi Kuvaus Vaikutus
TietoturvaperiaatteetID Nimi Kuvaus Vaikutus
IntegraatioperiaatteetID Nimi Kuvaus Vaikutus
3.1.7 Riippuvuudet<Tähän kuvataan riippuvuuksia >
E. Hosiaisluoma, 20179
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Rajoitteet (Constraints)ID Nimi Kuvaus
3.2 Viite- ja sidosarkkitehtuurit<Kehitettävään kohteeseen, jotka asettavat vaatimuksia suunniteltavana olevalle arkkitehtuurille. Näitä ovat mm. viite- ja sidosarkkitehtuurit. Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen rakennemalli, joka kuvaa arkkitehtuurikokonaisuuden loogiset kokonaisuudet ja niiden väliset suhteet. Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla voi olla. Tarvittavat viite- ja sidosarkkitehtuurit tulee tunnistaa ja huomioida kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa. [1] >ViitearkkitehtuuritNimi Kuvaus
SidosarkkitehtuuritNimi Kuvaus
3.3 Lait ja säädöksetLait ja säädöksetID Nimi Kuvaus Vaikutus
3.4 RiskitRiskitID Nimi Tavoite (Control
Objective)Vaatimus (Control Measure)
ROAM
ROAM (R=Resolved, O=Owned, A=Accepted, M=Mitigated)
3.5 Tietoturvauhat/riskitTietoturvariskitID Nimi Tavoite (Control
Objective)Vaatimus (Control Measure)
E. Hosiaisluoma, 201710
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
3.6 KehittämisvaatimuksetToiminnalliset vaatimukset (Functional Requirement)ID Nimi Kuvaus
3.7 Ei-toiminnalliset vaatimukset<Tähän kuvataan ei-toiminnalliset (Non-Functional Requirements, NFR) laadulliset vaatimukset >Ei-toiminnalliset vaatimukset (NFR Requirement)ID Nimi Kuvaus
3.8 Liiketoimintamalli<Tässä voidaan kuvata kohteen liiketoimintamalli (business model), jossa voidaan hyödyntää Business Model Canvas (BMC) menetelmää ja kuvaustapaa. ”Liiketoimintamalli kuvaa lyhyesti ja selkeästi, mitä organisaatio tekee ja millaisia palveluita se tuottaa antamansa arvolupauksen mukaisesti. Liiketoimintamallit vaativat toimiakseen useita organisaation kyvykkyyksiä, kuten henkilökunnan osaamista, toimivia prosesseja ja riittäviä resursseja.” [1]. >
Kumppanit Ydintoiminnot Arvolupaukset Asiakassuhteet Asiakasryhmät
Resurssit Kanavat
Kulurakenne Tulovirrat
Toimija (ulkoinen)
Kanava
Asiakas
Toiminnan palvelu
Tuote
Kyvykkyys
Sovellus
Sopimus
Sidosryhmä
Yhteistoiminta
Arvo
Arvo Arvo
Yhteistoiminta
Toimija (sisäinen)
Kuva 4: Liiketoimintamalli - Business Model Canvas (esimerkki).
E. Hosiaisluoma, 201711
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
3.9 SWOT analyysi<Tähän kuvataan kehittämiskohteen SWOT-analyysi (Strenghts-Weaknesses-Opportunities-Threats)>Vahvuudet (Strenghts) Heikkoudet (Weaknesses)
Mahdollisuudet (Opportunities) Uhat (Threats)
Vahvuus 1 Vahvuus 2 Heikkous 1 Heikkous 2
Mahdollisuus 1 Mahdollisuus 2 Uhka 1 Uhka 2
Kuva 5: Kehitettävän kohteen SWOT-analyysi.
SWOT - sisäisetVahvuudet (Strengths) Heikkoudet (Weaknesses)
SWOT - ulkoisetMahdollisuudet (Opportunities) Uhat (Threats)
3.10 Kyvykkyydet<Tähän kuvataan tavoitteiden mukaisia, tarvittavia kyvykkyyksiä (Capability). Kyvykkyyksiä voidaan käyttää ylätason suunnitteluun, jolloin tavoitteiden mukaisia kyvykkyyksiä ei vielä voida kohdistaa olemassa olevaan arkkitehtuuriin. (Kyvykkyys = resurssit +osaaminen). ”Kyvykkyys voi muodostua useasta prosessista ja resursseista (esim. toimijat, sovellukset). Palvelut tuotetaan asiakkaalle tiettyjen kyvykkyyksien avulla. Kyvykkyydet voidaan jakaa karkeasti 1) toiminnan kyvykkyyksiin ja 2) niitä tukeviin kyvykkyyksiin.” [1] ><”Organisaatioiden, niin yritysten kuin julkisten organisaatioidenkin, kyvykkyyksien toteuttamiseen tarvitaan yleensä yhdistelmiä seuraavista kolmesta osakokonaisuudesta: toimintamallit ja prosessit, henkilöstö ja osaaminen sekä tiedot ja järjestelmät. Liiketoimintamallien toteutuminen edellyttää organisaatioilta tiettyjä kyvykkyyksiä. Liiketoimintamallit ja niiden muutostarpeet asettavat vaatimukset kyvykkyyksien kehittämiselle. Kyvykkyydet asettavat edelleen vaatimuksia prosesseille, organisaatiolle, tietotekniikalle ja tiedoille.” [1] >
E. Hosiaisluoma, 201712
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Kyvykkyys 1 Kyvykkyys 2 Kyvykkyys 3
Kyvykkyys 4 Kyvykkyys 5 Kyvykkyys 6
Kuva 6: Kyvykkyydet.
Kyvykkyydet (Capabilities)Nimi Kuvaus
3.11 Resurssit<Tähän kuvataan kyvykkyyksien tuottamiseen tarvittavat resurssit (henkilö-, osaamis- ja IT-resurssit). >Resurssit (Resources)Nimi Kuvaus
4. Operatiivinen toiminta - Tilannekuva
<Operatiivisen toiminnan tilannekuva (Landscape) on yhdistelmä nyky- ja tavoitetiloista. Tällä tavoitellaan kuvaamisen hallinnan yksinkertaistamista. Erilliset nyky- ja tavoitetilat voidaan toki kuvata tarpeen mukaan, tai ne voidaan erottaa esim. eri värein (punainen=poistuva, vihreä=uusi).><Arkkitehtuurin kuvaamisessa on tarkoitus soveltaa parhaita käytäntöjä ja viitekehyksiä tarkoituksenmukaisesti. Kuvauksia laaditaan vain tarpeeseen (”just-in-time”), ei varastoon (”just-in-case”). >< Tilannekuva koostuu rakenneosista (Building Blocks), jotka perustuvat ArchiMate -notaatioon. >
E. Hosiaisluoma, 201713
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
4.1 Liiketoimintakerros (Business Layer)Toimintakerros
Toimija (sisäinen)
Palvelut
Sovelluskerros
Asiakkaat
Asiakasryhmä CAsiakasryhmä BAsiakasryhmä A
Toiminnan palveluB-1
Palvelukokonaisuus A
Toiminnan palveluA-2
Toiminnan palveluA-1
Prosessi CProsessi BProsessi A
Toiminnan palveluC-1
Sovelluspalvelu A Sovelluspalvelu B Sovelluspalvelu C
Sovellus A Sovellus B Sovellus C
toteuttaatoteuttaa toteuttaa
toteuttaa toteuttaa toteuttaa
palvelee
palveleepalveleepalvelee
Toimintakerros
Toimija (sisäinen)
Palvelut
Asiakkaat
Asiakasryhmä CAsiakasryhmä BAsiakasryhmä A
Toiminnan palveluB-1
Palvelukokonaisuus A
Toiminnan palveluA-2
Toiminnan palveluA-1
Prosessi CProsessi BProsessi A
Toiminnan palveluC-1
toteuttaatoteuttaa toteuttaa
palvelee
4.1.1 Toimijat<Tässä kuvataan kohteeseen liittyvät toimijat (ulkoiset ja sisäiset), jotka voidaan tarvittaessa erotta eri kappaleisiin. Esimerkkejä ulkoisista toimijoista ovat asiakkaat ja kumppanit. Sisäisiä toimijoita ovat organisaatioyksiköt, ryhmät, henkilöt jne. Toimija voi olla spesifi (kuten ”Organisaatio A”, ”Yritys B”) tai yleinen (kuten ”Asiakas”, ”Toimittaja”). >
E. Hosiaisluoma, 201714
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Toimija A Toimija B Toimija C
Toimija D Toimija E Toimija F
Kuva 7: Toimijat (esimerkki).
Toimijat (Business Actors)Nimi Kuvaus
4.1.1.1 Toimijoiden vuorovaikutus / Toimintaympäristö
<Tässä kuvataan kohdealueen toimintaympäristö, mitä informaatiota toimijat välittävät keskenään.>
Toimija A Toimija B Toimija C
Tietoryhmä A-1Tietoryhmä B-1
Tietoryhmä B-1
Kuva 8: Toimijoiden vuorovaikutus - toimijoiden integraatiot (esimerkki).
4.1.2 Roolit<Tässä voidaan tarvittaessa kuvata myös roolit, eli millaisia käyttäjäryhmiä tai prosesseihin osallistuvia rooleja on kohteen palveluiden käyttämiseen ja tuottamiseen liittyy. Toimija voidaan kytkeä yhteen tai useampaan rooliin. >
Rooli 1 Rooli 2 Rooli 3
Rooli 4 Rooli 5 Rooli 6
Kuva 9: Roolit (esimerkki).
Roolit (Business Roles)Nimi Kuvaus
4.1.3 Toiminnan palvelut<Tässä kuvataan kohdealueeseen liittyvät toiminnalliset palvelut. Toiminnalliset palvelut kuvaavat, mitä tarkoitusta varten kyseinen kohde on olemassa - mitä se tuottaa ja kenelle. Toiminnalliset palvelut ovat organisaation substanssitoiminnan keskeisimpiä ylätason palveluita. Ne voidaan kytkeä asiakkaisiin tai prosesseihin. >
E. Hosiaisluoma, 201715
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>Ydinpalvelut
Tukipalvelut
Toiminnallinenpalvelu A
Toiminnallinenpalvelu B
Toiminnallinenpalvelu C
Toiminnallinenpalvelu D
Toiminnallinenpalvelu E
Toiminnallinenpalvelu F
Kuva 10: Toiminnan palvelut (esimerkki).
Toiminnan palvelut (Business Services)Nimi Kuvaus
4.1.3.1 Palvelukanavat
Palvelukanava A Palvelukanava B Palvelukanava C
Palvelukanava D Palvelukanava E Palvelukanava F
<Tässä kuvataan palvelukanavat, joiden kautta toiminnallisia palveluita tarjotaan.>Palvelukanavat (Business Interfaces)Nimi Kuvaus
4.1.3.2 Palvelupolut<Tässä kuvataan asiakaskokemusta eri kuvaustapoja hyödyntäen. Tällaisia ovat esim.: palvelupolku (Customer Journey) ja Service Blueprint.><Palvelupolut (Customer Journey) kuvaavat palveluiden käyttämistä asiakkaan näkökulmasta. Palvelupolku on asiakasnäkökulmaa ja -kokemusta korostava lähestymistapa (”outside-in”). >
E. Hosiaisluoma, 201716
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Asiakas (toimija)
Palvelupolku A
Palvelu A
Vaihe A-1 Vaihe A-2 Vaihe A-3 Vaihe A-4
Tietojärjestelmä-palvelu 1
Tietojärjestelmä-palvelu 2
Tietojärjestelmä-palvelu 3
Tietojärjestelmä-palvelu 4
Tietojärjestelmä-palvelu 5
Tietojärjestelmä 2 Tietojärjestelmä 1Tietojärjestelmä 3Tietojärjestelmä 1
Rooli
Kuva 11: Palvelupolku (esimerkki).
Asiakas
Prosessi (Palvelupolku)
Prosessi / vaihe 1 Prosessi / vaihe 2 Prosessi / vaihe 3
Sovellus A Sovellus B Sovellus C
Sovelluspalvelu A Sovelluspalvelu B Sovelluspalvelu C
palvelee
toteuttaa
palvelee
toteuttaa
palvelee
toteuttaa
Toimija (sisäinen)osallistuu
Toiminnan palvelu
palvelee
toteuttaa
E. Hosiaisluoma, 201717
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Tukiprosessit (Support Processes)
Asiakkaan toiminnot (Customer Actions) Palvelupolku
Taustatoiminnot (Back-stage Actions)
Näkyvä kontakti / työntekijän toiminnot (On-stage / Front-stage Actions)
Todistusaineisto (Physcal Evidence)
Tukijärjestelmät (Support systems)
Asiakaspalvelija
Käsittelijä
Taustajärjestelmä 1 Taustajärjestelmä 2 Taustajärjestelmä 1
Hakemuslomake
Lomakkeenkäsittely
(Vuorovaikutus)
Lähetä lomakeAsiakas
Lomakkeenvastaanotto /rekisteröinti
Lomakkeenhyväksyntä
Lomakkeenjatkokäsittely Päätös
Yhteydenotto(Vuorovaikutus)
Ratkaisija
Hyväksyntä
Vahvistus
Asiakaspalvelija
Kuva 12: Service Blueprint (esimerkki).
4.1.4 Prosessit4.1.4.1 Prosessikartta
<Tähän kuvataan kohdealueen prosessit.>
Toimintaprosessi 1 Toimintaprosessi 2 Toimintaprosessi 3
Toimintaprosessi 4 Toimintaprosessi 5 Toimintaprosessi 6
Kuva 13: Prosessit (esimerkki).
E. Hosiaisluoma, 201718
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Prosessit (Business Processes)Nimi Kuvaus
4.1.4.2 Prosessinäkymä - esimerkkiprosessi<Tässä voidaan kuvata tarvittaessa keskeisimpiä prosesseja. Muutoin viitataan erillisiin prosessikuvauksiin. >
Hakuprosessi
OK?Hakemus(Tapahtuma)
Päätös(Tapahtuma)
Lomakkeenvastaanotto /rekisteröinti
TarkistaminenOK?
Lomakkeenhyväksyntä
Hylkäys
Hakemus
luonti
Päätöksen käsittely
[Ei]
[Kyllä]
Hakeminen
Asiakas
Käsittelijä (toimijarooli)
lukupäivitys
Kuva 14: Prosessinäkymä (esimerkki).
4.1.4.3 Prosessien vuorovaikutus / Toimintamallit
<Tässä kuvataan kohdealueen toimintamalli, mitä informaatiota prosessit välittävät keskenään.>
Toimintaprosessi 1 Toimintaprosessi 2 Toimintaprosessi 3
Toimintaprosessi 4 Toimintaprosessi 5 Toimintaprosessi 6
Tilaustiedot
Asiakastiedot
Tuotetiedot
Toimitustiedot
Laskutiedot
Kuva 15: Prosessien vuorovaikutus - prosessi-integraatiot (esimerkki).
E. Hosiaisluoma, 201719
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>4.1.5 Toiminnot
Toiminto 1 Toiminto 2 Toiminto 3
Toiminto 4 Toiminto 5 Toiminto 6
Kuva 16: Toiminnot.
Toiminnot (Business Functions)Nimi Kuvaus
4.1.6 Tapahtumat
Tapahtuma 1 Tapahtuma 2 Tapahtuma 3
Tapahtuma 4 Tapahtuma 5 Tapahtuma 6
Kuva 17: Tapahtumat.
Tapahtumat (Business Events)Nimi Kuvaus
4.1.7 Käsitteet<Tähän kuvataan kehitettävän kohteen keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet.>
Asiakas
Tilaus
Tilausrivi Tuote
Toimitus Lasku
1
0..*
1
0..*
1
1..*
1
0..*
Kuva 18: Käsitemalli (esimerkki).
E. Hosiaisluoma, 201720
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Käsitteet (Business Objects)Käsite Kuvaus
4.1.7.1 Sanasto
SanastoTermi Kuvaus
4.1.8 LiiketoimintasäännötLiiketoimintasäännöt (Business Rules)Nimi Kuvaus
4.1.9 Tulosteet, raportit, sanomatTulosteet/raportit/sanomat (Representations)Nimi Kuvaus
4.1.10 SopimuksetSopimukset (Contracts)Nimi Kuvaus
4.1.11 Tuotteet
Tuote 1 Tuote 2 Tuote 3
Tuote 4 Tuote 5 Tuote 6
Kuva 19: Tuotteet (esimerkki).
Tuotteet (Products)Nimi Kuvaus
E. Hosiaisluoma, 201721
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
4.2 Sovelluskerros (Application Layer)4.2.1 Sovelluspalvelut<Tähän kuvataan kohteen / kohdealueen sovelluspalvelut, eli varsinaista substanssitoimintaa tukevat järjestelmillä toteutettavat palvelut. Sovelluspalvelut voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. >
Sovelluspalvelu 1 Sovelluspalvelu 2 Sovelluspalvelu 3
Sovelluspalvelu 4 Sovelluspalvelu 5 Sovelluspalvelu 6
Kuva 20: Sovelluspalvelut (esimerkki).
Sovelluspalvelut (Application Services)Nimi Kuvaus
4.2.2 Sovellukset <Tähän kuvataan kohdealueen (kohteen toimintaympäristön) sovellukset / tietojärjestelmät. Sovellus(komponentti) kapseloi määrättyjä toiminnallisuuksia, joita se tarjoaa sovelluspalveluiden ja sovellusrajapintojen kautta. >
Sovellus 1 Sovellus 2 Sovellus 3
Sovellus 4 Sovellus 5 Sovellus 6
Kuva 21: Sovelluskartta (esimerkki).
Sovellukset (Applications)Nimi Kuvaus
4.2.3 Tiedot / tietoryhmät4.2.3.1 Tiedot / tietoryhmät<Tähän kuvataan tiedot / tietoryhmät. HUOM! Tietoryhmä on JHS179-termi, jota vastaa ArchiMate-notaation tieto-objekti (Data Object), synonyymejä esim. ”looginen tieto-elementti”. >
E. Hosiaisluoma, 201722
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Tieto 1 Tieto 2 Tieto 3
Tieto 4 Tieto 5 Tieto 6
Kuva 22: Tiedot.
Tietoryhmät / Tiedot (Data Objects)Nimi Kuvaus
4.2.3.2 Tietovarannot< Loogiset tietovarannot >
TietovarannotNimi Kuvaus
4.2.3.3 Tietomalli<Tähän kuvataan kehitettävän kohteen tarkemman tason tietomalli: tietoelementit ja attribuutit, sekä tietoelementtien väliset suhteet (kardinaliteetteineen).>
Asiakastiedot
NimiOsoitePostinumeroKaupunkiPuhelinS-posti
Asiakasnumero
Tilaustiedot
KuvausToimitusosoiteLaskutusosoiteKokonaishintaAlennusAsiakasnumero
Tilausnumero
Tilausrivitiedot
TuotekoodiAlennusHintaTilausnumero
TilausriviID
Tuotetiedot
NimiKuvausKuva(t)HintaToimittaja
Tuotekoodi
1
0..*
11..*
1
1
Kuva 23: Tietomalli (esimerkki).
E. Hosiaisluoma, 201723
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>4.2.4 Sovellustoiminnallisuudet<Tässä kuvataan tarvittaessa toiminnallisuudet, loogiset kokonaisuudet jotka voidaan liittää sovelluspalveluihin, ja kytkeä sovelluksiin.>
Toiminnallisuus 1 Toiminnallisuus 2 Toiminnallisuus 3 Toiminnallisuus 4 Toiminnallisuus 5 Toiminnallisuus 6
Kuva 24: Sovellustoiminnallisuudet (esimerkki).
SovellustoiminnallisuudetNimi Kuvaus
4.2.5 Käyttöliittymät ja sovellusajapinnat4.2.5.1 Käyttöliittymät
<Tähän kuvataan kohteen tarjoamat käyttöliittymät (GUI).>
Käyttöliittymä 1 Käyttöliittymä 2 Käyttöliittymä 3
Kuva 25: Käyttöliittymät (esimerkki).
KäyttöliittymätNimi Kuvaus
4.2.5.2 Sovellusrajapinnat
<Tähän kuvataan kohteen tarjoamat ja käyttämät sovellusrajapinnat (sisäiset tai ulkoiset). >
SovellusrajapintaA-1
SovellusrajapintaA-2
SovellusrajapintaA-3
SovellusrajapintaX-1
SovellusrajapintaY-1
Sovellusrajapinta z-1
Sisäiset
Ulkoiset
Kuva 26: Sovellusrajapinnat (esimerkki).
SovellusrajapinnatNimi Kuvaus
E. Hosiaisluoma, 201724
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>4.2.6 Sovellusten välinen vuorovaikutus<Tässä kuvataan sovellusten väliset tietovirrat: mitä tietoa siirtyy mistäkin sovelluksesta mihinkin.><Vuorovaikutuskaavio ei kuvaa tiedonvaihdon dynamiikkaa: mikä sovellus aloittaa tiedonvaihdon.>
Tietojärjestelmä 1 Tietojärjestelmä 2 Tietojärjestelmä 3
Tietojärjestelmä 4 Tietojärjestelmä 5 Tietojärjestelmä 6
Tilaustiedot
Asiakastiedot
Toimitustiedot
Laskutiedot
Tuotetiedot
Kuva 27: Sovellusten välinen vuorovaikutus - sovellusintegraatiot (esimerkki).
4.2.6.1 Sovellusintegraatiot<Tässä kuvataan sovellusten väliset riippuvuudet ja rajapintojen käyttö.><Tässä kuvataan mitkä sovellukset ovat integroitu toisiinsa, minkä rajapintojen kautta, ja mikä sovellus nämä rajapinnat tarjoaa (realisoi). (Integraatioiden kuvaamisesta tarkemmin liitteessä 1[9.3 ]) ><Integraatiokaavio ei kuvaa, mitä tietoa siirtyy ja mihin suuntaan.>
Organisaatio BOrganisaatio A
SovellusrajapintaA-1Tietojärjestelmä A Tietojärjestelmä B
realisaatio käyttö
Kuva 28: Sovellusintegraatiot (esimerkki 1).<Alla olevassa kaaviossa havainnollistetaan integraation dynamiikkaa: mikä sovellus aloittaa tiedonvaihdon.>
Organisaatio BOrganisaatio A
SovellusrajapintaA-1
pyyntö
vastausTietojärjestelmä A Tietojärjestelmä B
realisaatio
Kuva 29: Sovellusintegraatiot (esimerkki 2).
E. Hosiaisluoma, 201725
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>4.2.7 Arkkitehtuurin kerrosnäkymä (Layered View)Toimintakerros
Sovelluskerros
Teknologiakerros
Toimija
Alusta (Solmu)
Toiminnan palvelu
palvelee
Prosessi (Palvelupolku)
toteuttaa
Prosessi / vaihe 1 Prosessi / vaihe 2 Prosessi / vaihe 3laukaisee laukaisee
Sovellus A Sovellus B Sovellus C
Teknologiapalvelu
Järjestelmä-ohjelmisto
toteuttaa
Sovelluspalvelu A Sovelluspalvelu B Sovelluspalvelu C
toteuttaa toteuttaa toteuttaa
Palvelee Palvelee Palvelee
palvelee
Alusta (Solmu)
palvelee palvelee
Toimija (sisäinen)
Asiakas (Rooli)
osoitus
osoitus
Sisäinen rooliosoitus
Kuva 30: Arkkitehtuurin kerrosnäkymä (esimerkki).< Kerroksellinen näkymä soveltuu kokonaiskuvan havainnollistamiseen. ”Arkkitehtuurin kerrosnäkymä on palvelukeskeinen kuvaus kehitettävän kohteen arkkitehtuurikokonaisuudesta, joka kuvaa, mitkä sovellukset ja sovelluspalvelut sekä tietovarannot tukevat toiminnan prosesseja ja palveluita. Lisäksi siinä voidaan esittää, mitä teknologiapalveluita sovellukset tarvitsevat. Kuvauksessa esitetään myös palvelukerrokset.” [1] >4.2.8 Sovelluksen looginen rakenne<Tässä kuvataan kohdesovellus eri tarkkuustasoilla tarpeen mukaan.><Kokonaisarkkitehtuurin tasolla yksittäinen sovellus esiintyy ”mustana laatikkona”, jolloin merkityksellistä ovat sen tarjoamat ja käyttämät rajapinnat, sekä tiedonvaihto muiden sovellusten kanssa. Jos kyseessä on yksittäinen kohdesovellus, tässä voidaan avata sen sisäistä rakennetta: sovelluksen jakaantumista osajärjestelmiin/moduuleihin/komponentteihin, ja kohdistaa niihin sovelluspalvelut ja -rajapinnat. >
E. Hosiaisluoma, 201726
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
Sovellus A
SovelluskomponenttiA-1
SovelluskomponenttiA-2
SovelluskomponenttiA-3
Kuva 31: Sovelluksen looginen rakenne: moduulijako (esimerkki 1).
Osajärjestelmät / moduulit / komponentitNimi Kuvaus
<Alla oleva kaavio havainnollistaa mikä osajärjestelmä/moduuli tarjoaa minkäkin sovelluspalvelun.>
Sovellus A
SovelluskomponenttiA-1
SovelluskomponenttiA-2
SovelluskomponenttiA-3
Sovelluspalvelu A Sovelluspalvelu B Sovelluspalvelu C
Kuva 32: Sovelluksen looginen rakenne: moduulijako ja sovelluspalvelut (esimerkki 2).<Alla oleva kaavio havainnollistaa mitä toiminnallisuuksia kukin osajärjestelmä/moduuli sisältää. Tällä kaaviolla voidaan suunnitella ja modularisointia, loogisesti yhteen kuuluvien toiminnallisuuksien liittämistä yhteen.>
Tietojärjestelmä A
Osajärjestelmä A-3Osajärjestelmä A-2Osajärjestelmä A-1
Toiminnallisuus 1 Toiminnallisuus 2 Toiminnallisuus 3 Toiminnallisuus 4 Toiminnallisuus 5 Toiminnallisuus 6
Kuva 33: Sovelluksen looginen rakenne: toiminnallisuuksien kohdistaminen moduuleihin (esimerkki 3).
4.2.8.1 Komponenttimalli (KM)Komponenttimalli:- Kuvaa kohdesovelluksen loogisen rakenteen eri abstraktiotasoilla (0 - n) tarpeen mukaan. - Eri tasoilla esitetyt mallit kuvaavat miten kohdesovellus liittyy ulkoiseen ympäristöönsä ja mistä rakenneosista kohdesovellus sisäisesti koostuu. Komponenttimalli-0 (KM-0) kuvaa:- Sovelluksen mustana laatikkona (black-box) suhteessa ympäristöönsä.
E. Hosiaisluoma, 201727
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>- Miten sovellus kommunikoi muiden järjestelmien kanssa, eli riippuvuussuhteet: mikä palvelee mitä - Palvelurajapinnat eri sovellusten välillä.Komponenttimalli-1 (KM-1) kuvaa:- Sovelluksen sisäisen rakenteen (white-box).- Sovelluksen pääkomponentit eli moduulit, sekä niiden väliset suhteet ja vastuunjako.Komponenttimalli-2 (KM-2) kuvaa:- Sovelluksen pääkomponenttien sisäisen rakenteen (alikomponentit).
4.2.8.1.1 Komponenttimalli - 0 (KM-0)
Sovellus A Sovellus B
Sovellus C
Sovelluspalvelu C-1
Sovelluspalvelu A-1Sovelluspalvelu A-2
Sovelluspalvelu A-3
Sovelluspalvelu C-2
Käyttäjäryhmä A Käyttäjäryhmä B
Sovelluspalvelu B-1
Kuva 34: Komponenttimalli - 0 (KM-0).
4.2.8.1.2 Komponenttimalli - 1 (KM-1)
Sovelluspalvelu A-2
Sovellus A
SovelluskomponenttiA-1
SovelluskomponenttiA-2
SovelluskomponenttiA-3
Sovelluspalvelu A-1
Sovelluspalvelu A-3
Sovelluspalvelu C-1 Sovelluspalvelu C-2
Sovelluspalvelu B-1
Kuva 35: Komponenttimalli - 1 (KM-1).
E. Hosiaisluoma, 201728
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>4.2.8.1.3 Komponenttimalli - 2 (KM-2)
Sovelluspalvelu C-1
Sovelluskomponentti A-1
Sovelluspalvelu A-1
SovelluskomponenttiA-1-1
SovelluskomponenttiA-1-2
SovellusrajapintaA-1-2
Kuva 36: Komponenttimalli - 2 (KM-2).
4.3 Teknologiakerros (Technology Layer)4.3.1 Alustapalvelut / teknologiapalvelutAlustapalvelutNimi Kuvaus
4.3.2 Alustat< Tässä voidaan kuvata alustan solmuja, laitteita sekä muita komponentteja tarpeen mukaan. >AlustatNimi Kuvaus
4.3.3 Ohjelmistot<Tässä kuvataan käytetyt ohjelmistot / teknologiat (teknologiakartta). >OhjelmistotNimi Kuvaus Toimittaja Versio
E. Hosiaisluoma, 201729
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>4.3.4 Infrastruktuurinäkymä<Tässä kuvataan kohteen (esim. sovelluksen) alustaratkaisu: ohjelmistot, laitteistot jne. Tässä voidaan kuvata myös sijoittelua (depolyment), sekä esim. kuormanjakoa, klusterointia, verkkotopolgiaa yms.>
Tietojärjestelmä A
Alustapalvelu A
Teknologia-alusta A
Alustaohjelmisto 1
Käyttöjärjestelmä A
Laite
Kuva 37: Laitealusta (esimerkki).
5. Analyysit5.1 Kustannus-hyötyanalyysi<Tähän kuvataan kustannus-hyötyanalyysi >
5.2 Puuteanalyysi / eroanalyysi<Gap analyysi>
5.3 Vaikutusanalyysi<Tähän kuvataan muutosvaikutukset, esim. tunnistettujen riippuvuussuhteiden perusteella. >
E. Hosiaisluoma, 201730
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
5.4 Riskianalyysi<Tähän kuvataan riskit ja niihin varautuminen. (HUOM! Riskejä on kuvattu dokumentissa aiemmin).>
6. Kehittämissuunnitelma<Tähän kuvataan kohteen kehittämissuunnitelma (roadmap) / siirtymäsuunnitelma: siirtymät (transitiot). >
7. Avoimet asiatAvoimet asiat# Asia Kuvaus Kommentti Tila
Tilat: [ avoin | kesken | valmis ]
E. Hosiaisluoma, 201731
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
8. Lähteet
E. Hosiaisluoma, 201732
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
9. Liitteet9.1 LIITE 1: MallinnusohjeMallintamisessa käytetään ensisijaisesti Open Groupin ArchiMate® standardia (http://pubs.opengroup.org/architecture/archimate3-doc/). Muita käytettäviä mallinnusnotaatioita ovat BPMN ja UML.Mallinnusvälineenä käytetään ensisijaisesti QPR EA-välinettä. VRK tarjoaa sen julkishallinnon toimijoille maksuttoman palvelun kautta (www.arkkitehtuuripankki.fi). Välineestä on saatavilla myös ilmainen QPR EAXpress versio (http://www.qpr.com/qpr_eaxpress). Muita hyödynnettäviä välineitä ovat esimerkiksi open source väline Archi, sekä MS-tuotteet (MS Visio, MS Powerpoint ja MS Word).ArchiMate-notaatiosta voidaan hyödyntää osajoukkoa, joka riittää tyypillisimpiin kuvaustarpeisiin. Nämä elementit ja yhteystyypit on esitetty alla olevissa taulukoissa. Taulukkojen alla on esitetty metamalli, jossa on kuvattu nämä elementit ja niiden väliset suhteet.
E. Hosiaisluoma, 201733
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
ArchiMate elementit - tavoitenäkymäNimi Kuvaus SymboliSidosryhmä (Stakeholder)
Yksilö, ryhmä tai organisaatio, jolla on jokin intressi tai vaatimuksia kehittämiskohteen suhteen, tai joka on esittänyt muutostarpeen tai kiinnostunut muutoksesta ja sen vaikutuksista.
Ajuri(Driver)
Ulkoinen tai sisäinen (organisaation suhteen) vaikutin (olosuhde, asiantila tms.), joka motivoi organisaatiota toteuttamaan muutoksia määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuvaa MIKSI jokin kehittämiskohde on tärkeä, josta syystä muutos on tarpeellinen.
Arviointi (Assesment) Analyysin tulos, arvio, oletus tai odotus, joka voidaan kytkeä ajuriin. Arvioinnin avulla ajuri voidaan liittää tavoitteiseen. Arviointeja voidaan käyttää esim. SWOT-analyyseissä.
Tavoite(Goal)
Konkreettinen tahtotila, tarkoitus, haluttu asiantila, jonka organisaatio tai joku sen sidosryhmä haluaa saavuttaa. Tulisi sisältää laadullisen määreen kuten "parantaminen", "helpottaminen". Esim. asiakaspalvelun parantaminen, prosessin tehostaminen, tuottavuuden kasvattaminen, reklamaatioiden vähentäminen.
Lopputulos(Outcome)
Tavoitteeseen liittyvä, mitattavissa oleva lopputulema, joka saavutetaan organisaation kyvykkyyksillä. Esim. mittari, tavoitetaso. Liittyy business outcome-driven lähestymistapoihin ja kyvykkyyslähtöiseen kehittämiseen (Capability-Based Planning, CBP).
Periaate (Principle) Kehittämiskohteiden toteuttamisessa huomioitava laadullinen asia. Esim. tarkka ja ohjaava määritys tai ylätason linjaus.
Vaatimus (Requirement)
Konkreettinen, tavoitteista johdettu, kehittämiseen kohdistuva, kehittämiskohteen (tai sen osan) rajattu tarvemääritys, joka voidaan toteuttaa. Keino tavoitteen toimeenpanoon. Esim. sovelluksen haluttu toiminnallisuus / ominaisuus.
Rajoite (Constraint) Tekijä, joka vaikuttaa tai tulee huomioida kehittämiskohteen toteuttamisessa, tai joka rajoittaa sen toteutustapaa. Esim. toteutusteknologia, aika- tai budjettiraami.
E. Hosiaisluoma, 201734
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
ArchiMate elementit - toimintakerrosNimi Kuvaus SymboliToimija (Business Actor)
Kohteeseen liittyvät ulkoiset ja sisäiset toimijat. Toimija voi olla organisaatio, organisaatioyksikkö (Organization Unit) tai henkilö (Person). Esim. asiakkaat ja kumppanit.
Toimija
Rooli (Business Role)
Rooli, jossa jokin toimija voi toimia. Rooliin liittyy organisatorisia vastuita ja osaamisvaatimuksia.
Rooli
Toiminnan palvelu (Business Service)
Liiketoiminnallinen palvelu, jonka organisaatio tarjoaa. Nämä ovat organisaation substanssitoiminnan keskeisimpiä ylätason palveluita. Palvelut voidaan kytkeä asiakkaisiin tai prosesseihin. Palvelut voidaan tarjota eri kanavien kautta.
Toiminnan palvelu
Toiminnan rajapinta / kanava (Business Interface)
Kanava, rajapinta jonka kautta liiketoiminnallista palvelua tarjotaan ja käytetään.
Kanava
Toimintaprosessi (Business Process)
Liiketoimintaprosessi, ketju yhteenkuuluvia aktiviteetteja, jotka yhdessä suorittavat jonkin toiminnallisen kokonaisuuden. Toimintaprosessit osallistuvat ylätason toiminnallisten palveluiden tuottamiseen. Prosesseihin voidaan kytkeä toimijoita. Prosesseissa voidaan hyödyntää tietojärjestelmien tarjoamia sovelluspalveluita.
Toimintaprosessi
Käsite (Business Object)
Liiketoiminnallinen käsite, joka kuvaa informaatiota jolla on merkitystä liiketoiminnan kannalta. Informaatiota siirtyy mm. toimijoiden ja prosessien välisessä vuorovaikutuksessa.
Käsite
Tapahtuma (Business Event)
E. Hosiaisluoma, 201735
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
ArchiMate elementit - sovelluskerrosNimi Kuvaus SymboliSovelluspalvelu / tietojärjestelmäpalvelu (Application Service)
Sovelluspalvelu jonka kautta sovellus tarjoaa toiminnallisuuksiaan ulospäin. Sovelluspalvelua käytetään sovellusrajapinnan kautta.
Sovelluspalvelu
Rajapinta (Application Interface)
Sovelluksen tarjoama rajapinta, jonka kautta sovelluksen tarjoamia toiminnallisuuksia käytetään. Rajapinta voi olla a) käyttöliittymä (GUI) tai b) sovellusrajapinta (API).
Rajapinta
Sovellus / tietojärjestelmä(Application Component)
Sovellus / tietojärjestelmä, joka on merkityksellinen yksikkö kokonaisarkkitehtuurin (Enterprise Architecture) kannalta. Sovellus voi koostua osasovelluksista / osajärjestelmistä (moduuleista), jotka ovat jo ratkaisuarkkitehtuurin asioita (Solution Architecture). *)
Sovellus
Tieto (Data Object)
Tieto, jota sovellus käsittelee ja hallitsee, ja joka siirtyy sovellusten välisessä vuorovaikutuksessa.
Looginentietoelementti
*) Sekä kokonais- että ratkaisuarkkitehtuuria (Enterprise / Solution) voidaan kuvata ArchiMate-notaatiolla. Vastaavasti tätä dokumenttia voidaan soveltaa molempiin käyttötarkoituksiin.
E. Hosiaisluoma, 201736
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
ArchiMate elementit - teknologiakerrosNimi Kuvaus SymboliTeknologiapalvelu (Technology Service)
Infrastruktuurin teknologia- tai alustapalvelu.Teknologiapalvelu
Solmu (Node)
Looginen alustaelementti, joka kapseloi infrastruktuurin komponentteja. Esim. klusteri, alusta yms. johon voidaan liittää ohjelmistoja, laitteita yms.
Solmu
Järjestelmäohjelmisto (System Software)
Ohjelmisto joka on asennettu suoritusympäristöön (Solmuun). Järjestelmäohjelmisto
Laite (Device)
Infrastruktuurin fyysinen tai virtuaalinen teknologiakomponentti kuten palvelin tai verkkolaite (kytkin, palomuuri jne.).
Laite
Verkko (Communication Network)
TietoliikenneverkkoVerkko
Artefakti (Artifact) Ohjelmistokehitysprosessin tuote. Esimerkiksi tiedosto (kuten lähdekooditiedosto), suoritettava koodi, skripti, tietokantataulu, sanoma, dokumentti.
Artefakti
E. Hosiaisluoma, 201737
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
ArchiMate yhteystyypitNimi Kuvaus SymboliPalvelee (Serving)
Riippuvuus elementtien välillä: lähde-elementti palvelee kohde-elementtiä, ts. lähde-elementtiä käyttää kohde-elementti. Huom! Lukusuunta.
Palvelee
Realisoi / toteuttaa(Realization)
Rakenteellinen yhteys elementtien välillä: lähde-elementti realisoi/toteuttaa kohde-elementin
Toteuttaa
Osoitus(Assignment)
Yhteys rakenteellisen elementin ja toiminnallisen elementin välillä. Esim. toimija voidaan kohdistaa prosessiin.
Osoitus
Pääsy (Access)
Riippuvuus elementtien välillä: lähde-elementillä on pääsy kohde-elementtiin. Esim. sovelluksella on pääsy tieto-objektiin, sovellus käsittelee tietoa.
Pääsy
Koostumus (Composition) ja (Aggregation)
Rakenteellinen yhteys elementtien välillä: juurielementti koostuu muista elementeistä. Elementtien elinkaaret on sidottu toisiinsa. Löyhemmässä koosteessa jossa symboli on valkoinen (Aggregation), koosteeseen kuuluvat elementit voivat kuulua myös muihin koosteisiin: elinkaaret eivät ole sidotut.
Koostumus
Aggregaatio
Tietovirta(Flow)
Dynaaminen tietovirtayhteys lähde-elementistä kohde-elementtiin
Tietovirta
Laukaisu(Trigger)
Dynaaminen yhteys joka laukaisee / käynnistää toiminnan kohde-elementissä
Laukaisu
Yhteys (Association)
Geneerinen yhteys kahden elementin välillä. Yleinen yhteystyyppi, joka ilmaisee yhteyden, mutta ei tarkasti sen luonnetta.
Yhteys
Yhteystyypit ilmaisevat elementtien välistä a) rakenteellisuutta, b) riippuvuutta tai c) dynamiikkaa.
9.2 LIITE 2: Kuvaamisen metamalliAlla olevassa kaaviossa on esitetty metamalli, joka on sovellettu kuvaus keskeisimmistä ArchiMate-elementeistä ja niiden välisistä yhteystyypeistä.
E. Hosiaisluoma, 201738
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>Toimintakerros
Teknologiakerros
Sovelluskerros
Käsite (Business Object)
Looginentietoelementti (Data Object)
Sovelluspalvelu (Application
Service)
Sovellus (ApplicationComponent)
pääsy
Tapahtuma(Business Event)
Sovellusrajapinta (ApplicationInterface)
Toimija - sisäinen(Business Actor)
Toimija - ulkoinen(Business Actor)
Toiminnan palvelu (Business Service)
Rooli (Business Role)
Kanava (BusinessInterface)
pääsy
Solmu /alusta (Node)
Ohjelmisto (System Software)
Laite (Device)
Artifakti (Artifact)
toteuttaa
toteuttaa
koostumus
palvelee
palvelee palvelee
osoitus
osoitus
osoitus
osoitus
laukaisee laukaisee
toteuttaa
koostumus
palvelee
osoitus
palvelee
osoitus
touteuttaa
toteuttaa
tietovirta
tietovirta tietovirta
Toiminto (BusinessFunction)Prosessi
(Business Process)
Kuva 38: Metamalli (yksinkertaistus). Nämä elementit ja yhteystyypit riittävät useimpiin tapauksiin (80%).
9.3 LIITE 3: Integraatioiden kuvaaminenAlla esimerkkejä integraatioiden kuvaamisesta.Integraatioalustan kuvaaminen tietovirtojen välittäjänä kuvassa alla.
E. Hosiaisluoma, 201739
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
ESB
Lähettäjä 1 Vastaanottaja BSFTP SFTP
SFTPVastaanottaja C
Vastaanottaja A
Lähettäjä 2
REST/XML
Integraatio 1(toiminto)
Integraatio 2(toiminto)
SOAP/REST
Kuva 39: Integraatioalustan käyttö (esimerkki).Yksittäisen loogisen integraation/integraatioprosessin kuvaus alla, tapaus ”suurten tiedostojen siirto”.
Lähettäjä Vastaanottaja1. HTTP Post - Liitetiedostojen lähetys
2. Yksilöivä ID liitteisiin
3. SOAP/REST kutsu, viestin parametrina ID
ESB
4. SOAP/REST + URI-osoite tiedostoon
5. HTTP Get - Liitetiedostojen haku
6. Liitetiedostot
Kuva 40: Suurten tiedostojen siirto (esimerkki).
Lähettäjä 1 ESB
Vastaanottaja A
Vastaanottaja B
Vastaanottaja C
SOAP/WSDL
REST/XML
REST/JSON
SOAP/WSDL
Kuva 41: Sanomamuunnoksia palveluväylässä (esimerkki).
9.4 LIITE 4: Integraatiokaavioiden lukuohjeTietojärjestelmien vuorovaikutuskaavio kuvaa, mitkä loogiset sovelluskomponentit on integroitu toisiinsa, mitä tietoa niiden välillä virtaa ja mihin suuntaan.
E. Hosiaisluoma, 201740
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>Vuorovaikutuskaavio ei määrittele, mikä järjestelmä on aktiivinen (aloittaa vuorovaikutuksen) tai mitä rajapintoja käytetään.
Tietojärjestelmä A Tietojärjestelmä Btietovirta
Kuva 42: Vuorovaikutuskaavio: järjestelmä A vastaanottaa tietoa järjestelmästä B.Järjestelmien integraatiokaavio kuvaa, mitkä järjestelmät on integroitu toisiinsa, minkä rajapintojen kautta ja mikä järjestelmä nämä rajapinnat tarjoaa (realisoi). Integraatiokaavio ei määrittele, mitä tietoa siirtyy ja mihin suuntaan. (HUOM! Realisaatio-yhteystyypin sijaan voidaan käyttää koostumus (Composiotion) -yhteystyyppiä.)
Tietojärjestelmä A SovellusrajapintaA-1 Tietojärjestelmä B
realisaatio käyttö
Kuva 43: Integraatiokaavio: järjestelmä A tarjoaa rajapinnan X jota käyttää järjestelmä B.Yllä olevat kuvat esittävät samaa integraatiota. Siinä aktiivinen osapuoli on järjestelmä B, joka käyttää järjestelmän A rajapintaa X välittääkseen tietoja. Lopulta tiedot siis siirtyvät järjestelmästä B järjestelmään A. Alla oleva kaavio kuvaa järjestelmien välistä dynamiikkaa: Tietojärjestelmä B kutsuu Sovellusrajapintaa A-1, jonka tarjoaa Tietojärjestelmä A. Tietojärjestelmä B saa vastauksen rajapinnasta.
pyyntöSovellusrajapinta
A-1Tietojärjestelmä A Tietojärjestelmä Bvastaus
realisaatio
Kuva 44: Integraatiokaavio: järjestelmä B kutsuu sovelluksen A tarjoamaa rajapintaa ja saa vastauksen (esim. synkroninen request-reply).
E. Hosiaisluoma, 201741
Arkkitehtuurin kuvaus<Kehittämiskohde>
9.5 LIITE 5: Pilvipalvelumallit
Sourcing
Sourcing
Sourcing
Sourcing
Toiminnallinenpalvelu
Toiminnallinenpalvelu
Toiminnallinenpalvelu
Toiminnallinenpalvelu
Toimintaprosessi ToimintaprosessiToimintaprosessiToimintaprosessi
Tietojärjestelmä-palvelu
Tietojärjestelmä-palvelu
Tietojärjestelmä-palvelu
Tietojärjestelmä-palvelu
Tietojärjestelmä TietojärjestelmäTietojärjestelmäTietojärjestelmä
Alustapalvelu AlustapalveluAlustapalveluAlustapalvelu
Infastruktuuri-palvelu
Infastruktuuri-palvelu
Infastruktuuri-palvelu
Infastruktuuri-palvelu
Teknologia-alusta Teknologia-alustaTeknologia-alustaTeknologia-alusta
Laitealusta LaitealustaLaitealustaLaitealusta
IaaS SaaS BPaaSPaaS
Kuva 45: Pilvipalvelumallit.
E. Hosiaisluoma, 201742