arvo syntyy yhdessä tekemisestä – ylen arvoa arvioimassa

Arvo syntyy yhdessä tekemisestä – Ylen arvoa arvioimassa Julkinen. Versio 1.0

Strategia 15.1.2015

Tuija Aalto sivu 1/53

Arvo syntyy yhdessä tekemisestä– Ylen arvoa arvioimassa


Strategia 15.1.2015


Sisällysluettelo

1 Saatesanat: Gunilla Ohls, strategiajohtaja ................................................................... 4

2 Raportin tarkoitus ja rakenne ............................................................................................5

3 Tavoitteenasettelu ................................................................................................................. 73.1 Tavoittavuus ja kiinnostavuus ....................................................................................... 73.2 Arvo yhteiskunnalle .......................................................................................................... 7

3.2.1 Arvon tuottamisen näkökulmat .........................................................................83.2.2 Arvon tuottamisen näkökulmat ohjelmistosuunnittelussa –esimerkkejä ........................................................................................................................8

3.3 Paras osaaminen ............................................................................................................. 113.4 Strategiset teemat: muuttuva mediakäyttö, kumppanuus ja tehokkuus ...... 11

4 Mittaaminen ja arviointi .................................................................................................... 124.1 Ylen arvo suomalaisille -tutkimus ............................................................................... 124.2 Ylen aiheuttamat markkinavaikutukset ja ennakkoarviointimenettely ......... 224.3 Talous- ja innovaationäkökulma arvon tuottamiseen ......................................... 234.4 Erityiset arvoa tuottavat hankkeet ........................................................................... 25

4.4.1 Kampushankkeiden vaikuttavuus ................................................................... 254.4.2 Indie-hankinnat .................................................................................................... 264.4.3 Uutisluokka-mediakasvatushanke ................................................................. 27

4.5 Arvon tuottamisen kuvaaminen ohjelmatasolla ................................................... 29

5 Muutoksen suuntaa hakemassa .................................................................................... 305.1 Yhteiskunnallinen kehitys ............................................................................................. 305.2 Suomalaisilla kasvava kiinnostus vuorovaikutukseen ja osallistumiseen ...... 325.3 Ratkaisujournalismi ....................................................................................................... 345.4 Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät ....................................................................... 355.5 Toimintaa ja merkityksiä – suositukset laajemman arvon luomiseksi ........... 375.6 Avointa innovaatiota ja osallistavaa budjetointia ................................................ 39

6 Lopuksi: kymmenen kysymystä yhteiskunnallisen arvon tuottamisesta ...... 40


Strategia 15.1.2015


Liitteet ......................................................................................................................................... 43Verkossa julkaistut raportit ................................................................................................ 43Ohjelmakohtaisia yhteiskunnallisen arvon tuottamisen kuvauksiavuodelta 2013 ......................................................................................................................... 43

Yle Uutiset alueeltasi ja alueellinen lähetysvirta sekä radion ajankohtaiset,valtakunnalliset lähetykset - arvo yhteiskunnalle ................................................ 43Yle Uutiset Suora linja: yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana(ohjelma päättynyt, uusi alkamassa) ....................................................................... 45Radiokanava ja verkkopalvelu – YleX: arvo yhteiskunnalle ............................... 45Radiokanava ja verkkopalvelu – Yle Puhe: arvo yhteiskunnalle ...................... 46Uusi päivä – päivittäisdraaman yhteiskunnallinen arvo tuottajankuvaamana ...................................................................................................................... 47Satuhäät – ohjelman arvo yhteiskunnalle ohjelman tuottajan kuvaamana 47Love connection – ohjelman arvo yhteiskunnalle tuottajan kuvaamana..... 48Samhälleligt mervärde: Strömsö............................................................................... 48Samhälleligt mervärde: Yle X3M, Populärkultur ................................................... 49Samhälleligt mervärde: Svenska Yle, Kultur .......................................................... 50Tekijä-radiodokumenttisarjan yhteiskunnallinen arvo tuottajankuvaamana ....................................................................................................................... 51Tekijänä -televisiodokumenttisarjan yhteiskunnallinen arvo tuottajankuvaamana ....................................................................................................................... 51Summerin yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana.................................. 52Elämänmenoa-radiokontaktilähetyksten yhteiskunnallinen arvo tuottajankuvaamana ...................................................................................................................... 53


Strategia 15.1.2015


1 Saatesanat: Gunilla Ohls, strategiajohtaja

Demokratian ja kulttuurin vahvistaminen sekä kansalaistenyhteenkuuluvuuden ylläpitäminen ovat kaikkein keskeisimmät eurooppalaistenyleisradioyhtiöiden tehtävät. Panostus julkisen palvelun yleisradiotoimintaan onyhteiskunnan viestintä- ja kulttuuripoliittinen päätös. Suomessa Yleisradiototeuttaa eduskunnan sille laissa määräämää julkisen palvelun tehtävää ja takaakaikille suomalaisille iästä ja asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoisenmahdollisuuden tietoon, sivistykseen, elämyksiin, yhteisiin hetkiin ja jaettuihinkokemuksiin.

Ylen julkinen palvelu on, kuten sen pitääkin olla, jatkuvan arvioinninkohteena. Median moninaisuus vahvistaa demokratiaa. On ensiarvoisen tärkeää,että Suomessa toimii laaja kirjo kannattavia mediayrityksiä, jotka käyttävätsananvapauttaan ja tekevät tinkimätöntä journalismia taloudellisesta japoliittisesta painostuksesta riippumattomina.

Julkisen palvelun yleisradioyhtiö toimii mediamarkkinoilla eri lähtökohdistakuin kaupalliset yhtiöt. Kaupallisten mediayhtiöiden tarkoitus on tuottavaliiketoiminta, ja ne kantavat myös liiketoimintaan liittyvän riskin. Viime vuosientoimintaympäristömuutoksia – digitalisaatiota, globalisaatiota ja kuluttajienverkkoviestintäkäyttäytymisen dramaattista muutosta – seurannut pudotusmediayhtiöiden mainos- ja levikkituloissa on saattanut monet mediatalotahdinkoon. Investoinnit uusiin ratkaisuihin mainostaja- ja kuluttaja-asiakkaidenpalvelemiseksi luovat edellytyksiä ammattimaisen kotimaisen mediatarjonnansaatavuudelle jatkossakin. On kansakunnan etu, että kotimaisia mediayhtiöitäjohdetaan tulevaisuuteen uskoen.

“Luovan tuhon johdosta menetetään työpaikkoja joissain yrityksissä, muttakokonaisvaikutukseltaan työpaikkoja syntyy lisää ja syntyvät työpaikat ovataiempaa kilpailukykyisemmissä yrityksissä,” toteaa työ- ja elinkeinoministeriönlokakuussa 2014 julkaisema media-alan tulevaisuutta luotaava raportti1.

Yle uudistuu vastuullisesti. Luomme yleisösuhdetta myös niihin suomalaisiin,jotka ovat siirtyneet käyttämään uusia välineitä. Siksi Yle uudistuu verkko edellä.Kumppanit täydentävät osaamistamme. Tehokkuus on uusien työskentelytapojenomaksumista ja vanhojen rakenteiden purkamista. Tämän vuoksi käytiin syksyn2014 laajat yt-neuvottelut. Vuonna 2013 voimaan astunut Yle-vero lisääyhteiskunnan odotuksia Yleä kohtaan. Yle-veron tuotto on panos, jonkayhteiskunta osoittaa julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen. Tämä Ylenstrategiaosaston toimintaympäristötiimin laatima raportti käsittelee sitä, mitentuon panoksen vaikuttavuutta eli Ylen yhteiskunnallista arvon tuottamistavoidaan arvioida.

1 ks. rakennemuutokset tulevan kilpailukyvyn lähtökohtana, s. 8, Argillander, Martikainen & Muikku:Kuva median murroksesta. Mitä käy kasvulle ja työpaikoille? TEM Raportteja 25/2014, 20.10.2014.


Strategia 15.1.2015


Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi on kehittyvä alue, johon tämäraportti tuo Ylen panoksen.Käsillä oleva raportti sisältää selvityksen siitä, miten Yle mittaa Ylen arvoayhteiskunnalle ja mitä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa. Yle pyytää erikseenalkaneen vuoden aikana sidosryhmiltään – yhteiskunnan eri intressejä edustaviltavaikuttajilta – näkemyksiä siitä, millä tavalla Ylen vaikuttavuutta demokratian jakansalaisyhteiskunnan, kulttuurin ja sivistyksen, suomalaisen yhteisöllisyyden sekätasa-arvon vahvistajana pitäisi jatkossa punnita, ja miten ulkopuolista,riippumatonta vaikuttavuusarviointia tulisi jatkossa toteuttaa. Pohjustukseksivastaamiselle olemme koonneet lopuksi listan kysymyksiä, joihin sidosryhmienedustajien toivotaan ottavan kantaa omista lähtökohdistaan.

Toivomme lukijan jakavan linkkiä edelleen sekä yksittäisille kansalaisille ettälaajemmille yhteisöille, joilla arvelevat olevan kiinnostusta Ylen yhteiskunnallisenvaikuttavuuden arvioimiseen.

Kirjoittajatiimi. Tuija Aalto vastaa Ylen toimintaympäristöseurannasta, KirsiBrück yhteiskuntavastuun koordinoinnista ja Marit Ingves kansainvälisistäasioista ja yhteiskuntasuhteista.

2 Raportin tarkoitus ja rakenne

Tämä raportti kuvaa, miten arvon tuottaminen on tuotu osaksi Ylentoiminnan johtamista. Yle-veron tuotto on panos, jonka yhteiskunta osoittaajulkisen palvelun tehtävän hoitamiseen. Tämä raportti käsittelee sitä, miten tuonpanoksen vaikuttavuutta eli Ylen yhteiskunnallista arvon tuottamista voidaanarvioida.


Strategia 15.1.2015


Kuva 1: Arvon tuottamisen kehys.

Yle raportoi Yle-veron (panoksen) käyttämisestä vuosittain Viestintävirastolle,joka arvioi toiminnan lainmukaisuutta. Ylen toiminta ja tuotokset näkyvätsidosryhmille ja asiakkaille ohjelmina ja palveluina sekä kohtaamisina eri rooleissa.Ne synnyttävät kokemuksia ja mielikuvia, joita seurataan asiakkuusnäkökulmastaKanavamielikuvat -tutkimuksella sekä muista lähtökohdista Ylen arvosuomalaisille-, Päättäjä- ja kumppanimielikuvat, Ylen Brändimielikuva-, ja YleUutisarvostukset- tutkimuksilla. Yleisradion hallintoneuvoston kertomuseduskunnalle yhtiön toiminnasta kokoaa joka vuosi keskeiset asiat yhtiöstäeduskunnassa keskusteltavaksi2 (toiminta, tuotokset). Vaikuttavuus –sidosryhmien ja yleisöjen todentamat yhteiskunnalliset vaikutukset – on tämänraportin aihe ja Ylen johtamisen keskeinen kehityskohde lähivuosina.

Kansalaisyhteiskunnan ja demokratian, kulttuurin ja sivistyksen sekä suomalaistenyhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat kaikkein keskeisimpiä yleisradioyhtiöntehtäviä, ja niissä onnistuminen sidosryhmien odotusten mukaisestivälttämätöntä. Ylen julkinen palvelu onkin jatkuvan keskustelun ja arvioinninkohteena3. Yleisradion yhteiskunnallinen vaikuttavuus on mitä suurimmassamäärin ulkopuolisten sidosryhmien arvioitava asia. Media-alan kehityselinkeinopoliittisesta näkökulmasta ja Ylen rooli media-alan innovaatioiden

2 Tosin viimeksi keskustelua ei syntynythttp://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case?c=40799798&v=41105161&p=24519900&t=1#c=4

0799798&v=41105161&p=24504300&l=fi&t=03 Ks. esim. Gunilla Ohls Ylen tehtävästä ja tavoitteista Avoin Yle -blogissa 13.10.2014

http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case?c=40799798&v=41105161&p=24519900&t=1#c=40799798&v=41105161&p=24504300&l=fi&t=0

http://blogit.yle.fi/avoin-yle/gunilla-ohls-ylen-tehtavasta-ja-tavoitteista


Strategia 15.1.2015


kirittäjänä ovat teemoja, joihin tässä paneudutaan mediakampushankkeiden jaindie-hankintojen näkökulmasta.

Miten yleisradiotoiminnan arvo yhteiskunnalle muuttuu ajassa? Muuttuukosidosryhmien julkisen palvelun median arvostus muuttuvien yhteiskunnanarvostusten mukana? Mikä on muutoksen suunta? Tähän paneudumme raportinviimeisessä osassa. Raportti pyrkii tuomaan uusia näkökulmia keskusteluun siitä,millainen rooli ja merkitys Yleisradiolla suomalaisessa yhteiskunnassa on jatarjoamaan aineksia keskusteluun siitä, millainen tämä rooli voisi tulevaisuudessaolla.

3 Tavoitteenasettelu

Ylen tehtävä on taata suomalaisille iästä ja asuinpaikasta riippumatta tasa-arvoinen mahdollisuus tietoon, sivistykseen, elämyksiin, yhteisiin hetkiin jajaettuihin kokemuksiin. Jotta tämä toteutuu, Ylen strategia 2015 - 2017 jäsentyykolmeen tavoitteeseen, ja edelleen kolmeen teemaan niiden alla.

3.1 Tavoittavuus ja kiinnostavuus

Ylen tavoitteena on palvella kaikkia suomalaisia. Tavoitteena on, että vuoteen2017 mennessä 80 % suomalaisista käyttää jotakin Ylen palvelua päivittäin(välitavoite vuodelle 2015 on 75 %; syksyllä 2014 Yle tavoitti 73 %). Ylen sisältöjenja palvelujen kiinnostavuus4 on osoittautunut haastavimmaksi saavuttaa:kiinnostavuus on viimeksi toteutetussa mittauksessa syksyllä 2014 laskenut 77%:iin, kun tavoite on 85 % vuonna 2015 ja peräti 90 % vuonna 2016.

3.2 Arvo yhteiskunnalle

Yle mittaa vuosittaisella Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksella, miten suomalaisetarvioivat Ylen onnistumisen julkisen palvelun tehtävässä. Tarkastelemmeonnistumista kahdessa eri ikäryhmässä varmistaaksemme sen, että sekä nuortenettä varttuneiden arvostus saavutetaan. Tavoitteena on, että vuonna 2015 sekä yliettä alle 45-vuotiaista 65 % arvioi Ylen onnistuneen julkisen palvelun tehtävässäänvähintään hyvin (hyvin tai erittäin hyvin). Vuoden 2014 marraskuussa 64 %nuoremmista ja 62 % varttuneista arvioi näin.

Tavoite vuodelle 2015 asetettiin vuoden 2013 tuloksen perusteella ja sitäkorotettiin 2014 tuloksen perusteella.

4 Koko Ylen tavoittavuus ja kiinnostavuus lasketaan erikseen kysytyistä kanavista ja palveluista (KMK-tutkimus, Julkaisut, Asiakkuus)


Strategia 15.1.2015


Tavoite on, että Yle on onnistunut erittäin hyvin tai hyvin julkisen palveluntehtävässä.

· Yli 45-vuotiaat:o vuoden 2013 toteuma oli 49 %, vuodelle 2015 tavoite on

55 %o vuoden 2014 toteuma oli 62 %, vuodelle 2015 korotettu

tavoite on 65 %· Alle 45-vuotiaat:

o vuoden 2013 toteuma oli 56 %, vuodelle 2015 tavoite on60 %

o vuoden 2014 toteuma oli 64 %, vuodelle 2015 korotettutavoite on 65 %

Parannamme kykyämme arvioida ja johtaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.Lähestymistavat, jotka on jo otettu käyttöön, kuvataan tulevissa luvuissa. Ylentavoitteena on, että vuodesta 2015 alkaen yhteiskunnallisen arvon ja vaikutustentavoitteiden asettaminen, arviointi ja mittaaminen ovat vakiintunut osa Ylenohjelmistosuunnittelun prosessia.

Ylen johtoryhmä päätti vuonna 2012 arvon tuottamisen näkökulmat.

3.2.1 Arvon tuottamisen näkökulmat

1. KANSALAISYHTEISKUNTA – osallistuminen ja vaikuttaminendemokraattiseen keskusteluun

2. KULTTUURI JA SIVISTYS – monipuolisen kulttuurin ja sivistyksenvahvistaminen

3. YHTEISÖLLISYYS JA ELÄMYKSET – kokemusten jakaminen jayhdessä viihtyminen

4. DIGIAJAN TASA-ARVOISUUS – sisältöjen saavutettavuus. Ylekurottaa kohti kaikkia.

5. KUMPPANUUDET – luovan alan edistäjä ja yhteiskuntavastuunveturi

Tarkoitus on, että arvon tuottamisen tavat dokumentoidaan ohjelmatasollatoiminnanohjausjärjestelmään vuoden 2015 suunnittelun yhteydessä.

3.2.2 Arvon tuottamisen näkökulmat ohjelmistosuunnittelussa –

esimerkkejä

Yle Uutiset eri välineissä

Yle Uutiset on journalismillaan julkisen palvelun ytimessä. Julkisen palvelunjournalismin erityinen tehtävä on tarjota kansalaisille monipuolinen kuvayhteiskunnan ja maailman rakenteista sekä toiminnasta. Pyrimme tekemääntärkeistä asioista kiinnostavia.


Strategia 15.1.2015


Ylen journalismin yhteiskunnallinen rooli demokratian ylläpitäjänä korostuu, kunkaupallisen median kehitys polarisoituu kohti joko mainosrahoitteisia sisällöltäänsuppeita palveluja tai tarkalle, vain maksavalle kohderyhmälle rakennettujapalveluja. Ylen tehtävänä on tarjota riippumatonta, laadukasta tiedonvälitystäkaikkien saataville.

Avoin keskustelu ja näkökulmien kirjo ylläpitää demokratiaa ja antaa kansalaisillemahdollisuuden muodostaa asioista oma, kriittinenkin näkemys. Pyrimme myöskuuntelemaan kansalaisten ääntä ja tuntoja sekä välittämään monipuolisestikansalaisnäkökulmaa. Tämän toivomme innostavan Yle Uutisten seuraajiaosallistumaan myös omalla panoksellaan demokraattiseen keskusteluun jakansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen.

Pyrimme edistämään avointa yhteiskuntaa ja ylläpidämme länsimaisenjournalismin klassista roolia vallankäytön vahtikoirana. Tehtävämme on käyttäätäysimääräisesti sananvapauden meille antamia mahdollisuuksia ja hyödyntääjulkisuusperiaatetta. Meille on tärkeää, että kansalaiset saavat yhteiskunnallisestirelevanttia tietoa, vaikka se edellyttäisi sisua ja uskallusta ja aiheuttaisi ristiriitojavallanpitäjien kanssa.

Julkisen palvelun journalismin erityisenä roolina on myös etsiä ja tuoda esillemahdollisia ratkaisuja, ei pelkästään yhteiskunnan ongelmia.

Kansainvälisen ja suomalaisen politiikan päätöksenteosta pyrimme kertomaankansalaisille ymmärrettävästi ja avaamaan päätösten vaikutukset jokaisenihmisen arkeen.

Yle Urheilun arvo yhteiskunnalle

Yhteiskunnan panostus huippu-urheiluun realisoituu merkittävimminyhteiskunnallisena arvona tilanteissa, joissa Yle tarjoa suomalaisenurheilukulttuurin kannalta merkittävimpien urheilun suurtapahtumientelevisioinnin vapaasti katsottavalla kanavalla suorana, osana julkista palvelua.

Näin luomme yhteisen kansallisen urheiluelämyksen ja vahvistammesuomalaisten yhteisöllisyyttä. Olemme monipuolisilla sisältö- jaohjelmavalinnoillamme liikunta- ja urheilukulttuurin keskeinen vaikuttaja.

Yle Urheilun tavoitteena on käsitellä myös arkoja aiheita. Yle Urheilu kehittäävuorovaikutteisuutta ja ottaa vahvempaa roolia yhteiskunnassaliikkumattomuuden torjumiseksi. Olemme kumppanina opetus- jakulttuuriministeriön, valtion liikuntaneuvoston, valtioneuvoston kanslian, Valon jaSuomen Olympiakomitean rinnalla vuosittain järjestettävässä Liikuntafoorumissa.Olemme Veikkauksen, Suomen Olympiakomitean ja Valon kumppani myösvuosittain järjestettävässä, urheiluvuoden ansioituneet palkitsevassa Suomenurheilugaalassa.


Strategia 15.1.2015


Eri julkaisualustat ovat transmediaiseksi ja sisältö edellä -ajattelumallinmukaiseksi muutetun organisaation ja toimintamallin jälkeen vahvasti mukanayhteiskunnallisen arvon luomisessa. Olemalla siellä, missä suomalaiset ovat – jakertomalla niistä asioista, jotka ovat suomalaisille tärkeitä, tuotammeyhteiskunnalle arvoa.

Tehdään hyvää -hankkeet: tekoja, jotka muuttavat ihmisten elämää

Tehdään hyvää -hankkeiden eetoksena on, että Yle haluaa auttaa suomalaisiatekemään hyvää itselleen ja muille. Ne luovat yhteisöllisyyttä, luottamusta jatulevaisuudenuskoa suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kumppanuudet ovat olennainen osa Tehdään hyvää -hankkeita. Olivatpatavoitteet sitten yksilölliset (tehdään hyvää itselle: Elämä pelissä, 100 päivää ilmanviinaa), yhteiskunnalliset (Nuorille nyt, Pelastetaan duunit, Lupa välittää) taiyhteisölliset (luodaan yhteinen elämys kuten Juhannusjuna), niillä kaikilla on myösyhteiskunnallisen hyvän merkitys.

Ylen toiminta voimistaa olemassa olevia hyvän tekemisen käytäntöjä, ja auttaaihmisiä löytämään uusia henkilökohtaisia toimintamahdollisuuksia.

Ylen tavoitteena on lisätä yhteiskunnallisia kumppanuuksia. Tavoitteena on, ettäaiempaa useammin sisällön tai tapahtuman suunnittelemisessa taitoteuttamisessa on mukana ulkopuolisia kumppaneita (esim. kansalaisjärjestöt)sillä tavalla, että yhteistyö kasvattaa osaamista laajemminkin kuin media-alalla; jayhteistyö on omiaan vahvistamaan Ylen julkisen palvelun roolia. Esimerkkejätällaisista toteutuneista hankkeista ovat Uutisluokka5, Elämä pelissä6,Norppauinti7, Nuorille.nyt8, Pelastetaan duunit9 ja Lupa välittää10.

Kehitämme hankkeiden vaikuttavuuden arviointimenetelmiä ja jatkuvansidosryhmädialogin avulla kehitämme kykyä asettaa Ylen ohjelmien ja palvelujenyhteiskunnallisen arvon tuottamisen tavoitteita.

· Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia tulisi tavoitella? Millaisiayhteiskunnallisia kumppanuuksia ja tehdään hyvää -hankkeita Ylen tulisijatkossa toteuttaa?

5 Avoin Yle -blogi 21.10.2014 Kirsi Brück & Hanna Visala: Osallistava mediakasvatus puree nuoriin6 http://www.sitra.fi/uutiset/omahoito/sitran-tukema-elama-pelissa-voitti-kansainvalisen-

formaattikisan7 http://www.uimaliitto.fi/uinti/norppauinti/8 http://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/uutiset/?x22896=13177249 http://pelastetaanduunit.fi/10 https://www.punainenristi.fi/lupavalittaa


Strategia 15.1.2015


3.3 Paras osaaminen

Ylen tavoitteena on, että yhtiössä on media-alan paras osaaminen ja että Yle onkansainvälisesti arvostettu alansa osaaja. Mittarina ensin mainitulle oli vuonna2014 omaan arviointiin pohjautuva ”Paras osaaminen -indeksi” vuosittaintehtävästä sisäisestä työyhteisön kehittämiseen tähtäävästä Tyke-kyselystä.Jälkimmäisen tavoitteeksi on asetettu, että 80 % päättäjistä ja kumppaneistaarvioivat että ominaisuus sopii melko hyvin tai erittäin hyvin Yleen vuonna 2015(mittarina vuosittainen Päättäjä- ja kumppanimielikuvat -tutkimus). Vuonna 2014näin arvioi 76 %.

· Yhteiskunnallisen arvon tuottamisen kannalta on keskeistä osaamisenjakaminen ja toimiminen verkostoissa niin, että Ylen osaaminen koituunykyistä laajemmin eri toimijoiden hyödyksi, tapahtuipa se sittenkansainvälisille markkinoille tähtäävien laatudraamojen, tehdään hyvää -hankkeiden tai kansalaisten mediataitojen kehittämiseksi. Miten osaamisenjakamista media-alalla voisi entisestään lisätä?

3.4 Strategiset teemat: muuttuva mediakäyttö, kumppanuus jatehokkuus

Ylen hallitus hyväksyi keväällä 2014 strategiset painopisteet: strategia viedäänkäytäntöön suomalaisten muuttuvan mediakäytön ehdoilla ja kumppanienkanssa. Yle tehostaa toimintaansa ja uudistuu11.

Syksyn 2014 aikana käytiin laajat yt-neuvottelut, joiden tuloksena sadattyötehtävät muuttuivat ja syntyi uusia tehtäviä. Toiminnan painopisteensiirtyessä broadcastista verkkoon irtisanomisia tuli eniten Yle Tuotannot -yksikössä. Julkaisuissa television ja Yle Areenan johtaminen yhdistettiin ja johtoonpestattiin maineikas televisioalan uudistaja12.

11 Yle ei nykytoimillaan saavuta asettamiaan asiakkuustavoitteita, perusteli strategiajohtaja GunillaOhls muutostoimia Avoin yle -blogissa 9.10.2014 http://blogit.yle.fi/avoin-yle/ylen-kolme-ongelmaa

12 Avoin yle -blogi: Risto Kuulasmaa: Julkaisupäällikön manifesti


Strategia 15.1.2015


4 Mittaaminen ja arviointi

4.1 Ylen arvo suomalaisille -tutkimus

Yle seuraa yhtiötasolla vuosittain Ylen arvoa suomalaisille seuraavilla mittareilla:· Suomalaisten luottamus Yleen muiden yhteiskunnan toimijoiden

rinnalla· Ylen merkityksellisyys ja tärkeys· Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässään· Ylen toiminnan vastuullisuus· Suhtautuminen Ylen rahoitukseen

Ylen toiminta on selkeästi parantunut tärkeimmissä arvon mittareissa kutenluottamuksessa, yhteiskunnallisessa tärkeydessä ja henkilökohtaisessamerkityksessä sekä julkisen palvelun tehtävän toteuttamisessa. Ylen arvonvoidaankin todeta olevan kokonaisuutena suomalaisille suuri ja entisestäänkasvanut. Tuoreimman tutkimuksen toteutti Taloustutkimus loka-marraskuussa(17.10.–5.11.2014.). Tulosten virhemarginaali on noin ±3,2 %-yksikköä suuntaansa.Tutkimusraportti on julkaistu Ylen sivuilla 30.12.2014.

Suomalaisten luottamus Yleen muiden yhteiskunnan toimijoidenrinnalla

Erittäin paljon Yleen luottavien osuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä.Luottamus Yleen on lisääntynyt kolmessa vuodessa 17 prosenttiyksikköä (vuonna2011 vastaajista 70% ja 2014 87% luotti Yleen melko paljon tai erittäin paljon).Erittäin paljon Yleen luottavien määrä on kaksinkertaistunut 13 %:sta 27 %:iin.

Yle on nyt poliisin kanssa luotetuin yhteiskunnan toimijoiden listalla. Seuraavaksieniten Suomessa luotetaan koululaitokseen, presidenttiin ja yliopistoon. Yle onainoa yhteiskunnan toimija, jonka luottamus on joko pysynyt samalla tasolla taikasvanut jokaisessa tutkimuksessa vuodesta 2003 lähtien. Luottamuksesta ks.raportin sivut 5–9.


Strategia 15.1.2015


Kuva 2. Ylen arvo suomalaisille, luottamus Yleen. Taloustutkimus 2014.

Ylen merkityksellisyys ja tärkeys

Entistä useampi kokee Ylen tärkeäksi yhteiskunnalle ja merkitykselliseksi omassamediakäytössään.Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä suurempi merkitys ja tärkeys Ylelläon. Yleä erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitävien osuus on noussut huomattavasti.Merkityksellisyydestä ja tärkeydestä ks. raportin sivut 10–13.

Ylen onnistuminen julkisen palvelun tehtävässä

Vastaajista 63 % arvioi, että Yle on kokonaisuutena onnistunut julkisen palveluntehtävässään erittäin tai hyvin. Alle 45-vuotiaista 64 % ja yli 45-vuotiaista 62 %arvioi näin. Erittäin hyvin Yle on onnistunut 11 %:n mielestä (vuonna 2013 kaikistavastaajista tätä mieltä oli 7%).


Strategia 15.1.2015


Kuva 3. Ylen arvo suomalaisille, kokonaisarvosana. Taloustutkimus 2014.

Tutkimuksessa kysytään suomalaisten näkemystä Ylen onnistumisesta julkisenpalvelun tehtävässä 24 väittämän avulla (kuvia seuraavilla sivuilla) sekäkokonaisuutena (kuva yllä).

Tärkeimpinä pidettyihin tehtäviin kohdistuu myös eniten odotuksia. Suurimmassaosassa tärkeimmiksi koetuissa tehtävissään Yle on onnistunut hyvin. Arvontuottamisen näkökulmista tärkeyden ja onnistumisen suhde on parasyhteisöllisyyden ja elämysten alueella. Tasa-arvoisuudessa asiat taas koetaanselkeästi tärkeämmiksi kuin niissä on onnistuttu (erityisryhmät, maahanmuuttajatja palvelujen löytäminen).

Ylen onnistumisesta julkisen palvelun tehtävässä ks. raportin sivut 14–18 sekä 36–43.


Strategia 15.1.2015


Kuva 4a. Ylen 10 tärkeintä sisältöä tai palvelua, tärkeys.

Kuva 4b. Ylen 10 tärkeintä sisältöä tai palvelua, onnistuminen.


Strategia 15.1.2015


Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen tuloksia näkökulmittain:Kansalaisyhteiskunta ja demokratia

Kuva 5a. näkökulmana kansalaisyhteiskunta ja demokratia: tärkeys.

Kuva 5b. näkökulmana kansalaisyhteiskunta ja demokratia: onnistuminen.


Strategia 15.1.2015


Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen tuloksia näkökulmittain:Kulttuuri ja sivistys

Kuva 6a. näkökulmana kulttuuri ja sivistys: tärkeys.

Kuva 6b. näkökulmana kulttuuri ja sivistys: onnistuminen.


Strategia 15.1.2015


Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen tuloksia näkökulmittain:Yhteisöllisyys ja elämykset

Kuva 7a. näkökulmana yhteisöllisyys ja elämykset: tärkeys.

Kuva 7b. näkökulmana yhteisöllisyys ja elämykset: onnistuminen.


Strategia 15.1.2015


Ylen arvo suomalaisille -tutkimuksen tuloksia näkökulmittain:Digiajan tasa-arvo

Eniten kehitettävää Yleisradiolla on edelleen tasa-arvoisuudessa, vaikkakinerityisryhmien palvelut ja yleensä palvelujen löytyminen ovat kymmenenonnistuneimmaksi arvioidun tehtävän joukossa. Tasa-arvoisuudessa asiat koetaanselkeästi tärkeämmiksi kuin niissä on onnistuttu (erityisryhmät, maahanmuuttajatja palvelujen löytäminen).

Kuva 8a. näkökulmana digiajan tasa-arvo: tärkeys


Strategia 15.1.2015


Kuva 8b. näkökulmana digiajan tasa-arvo: onnistuminen.

Ylen toiminnan vastuullisuus

Suomalaiset kokevat Ylen toiminnan vastuullisena ja avoimena ja hyvinmuusta mediatarjonnasta erottuvana. Yle erottuu selvästi eniten asia- jaajankohtaisohjelmistollaan. Lisäksi se erottuu muista toimijoista uutisillaan, ei-kaupallisuudella ja dokumenteillaan. Yhtä moni kuin edellisvuonna (62 % -> 60 %)on sitä mieltä, että Yle käyttää verorahat tehokkaasti. Selvästi viimevuotistauseampi kuitenkin kokee verorahojen käytössä olevan tehottomuutta (25 % -> 30%). (Raportin sivut 19–25).


Strategia 15.1.2015


Kuva 9. Ylen arvo suomalaisille: vastuullisuus.

Menestyksestä huolimatta Ylellä on siis myös parannettavaa toiminnassaan.Koska Yle-veroa maksavat tulojensa mukaan kaikki suomalaiset, on heidänetujensa mukaista olla mahdollisimman hyvin perillä siitä, miten kansalta kerätytvarat käytetään ja kuinka tehokasta varojen käyttö on. Tämä näkyy tutkimuksenvastuullisuuskysymyksiin sisältyvän talouden läpinäkyvyyden kohtalaisessatuloksessa, avoimissa vastauksissa koskien tiedontarpeita ja lievänätyytymättömyyden kasvuna koskien tyytyväisyyttä Yle-veroon ja saatuunvastineeseen. Talouden läpinäkyvyyttä on lisättävä ja kansalaistenvaikutusmahdollisuuksia kehitettävä.

Suhtautuminen Ylen rahoitukseen

Tietoisuus Yle-verosta on korkealla tasolla – nousua vuodesta 2011 on kahdeksanprosenttiyksikköä (71 % -> 79 % -> 79 %). Tyytyväisyys veroratkaisuun on hiemanheikentynyt (71 % -> 71 % -> 66 %).Myös Yle-verosta saatu vastine koetaanhieman aikaisempaa vähäisemmäksi (75 % -> 75 % -> 71 %). Edelleen valtaosa (82%) väestöstä pitää Ylen toimintaa avoimena. Ylen talouden läpinäkyvyyteensuomalaiset kaipaavat parannusta. Vähiten Ylen toimintaa avoimena pitävätkaipaavat lisää tietoa erityisesti Ylen rahoituksesta, budjetista ja rahojen käytöstä.Lisää avoimuutta kaipaavat haluaisivat vaikuttaa Ylen ohjelmapolitiikkaan.


Strategia 15.1.2015


4.2 Ylen aiheuttamat markkinavaikutukset jaennakkoarviointimenettely

Kaupallisen median ansaintalogiikka murtuu digitaalisessa verkottuneessaympäristössä, jossa maksuttomia sisältöjä on yltäkyllin saatavilla. Viestinnänkeskusliitto katsoo, että sanomalehtien maksulliset sisällöt eivät käy kaupaksilukija-asiakkaille, koska Yle julkaisee verkossa ilmaiseksi uutissisältöä, myösalueellisesti. Liiton mielestä tämä heikentää myös mainosrahoitteisen sisällönarvoa mainostilana mainostaja-asiakkaille.13 Ei kuitenkaan ole osoitettu, että Ylenuutistarjonta verkossa olisi syypää maksullisten sanomalehtisisältöjenhankkimatta jättämiseen.

Ylen vuonna 2013 teettämän tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt vastaajienhaluttomuuteen maksaa verkon uutissisällöistä olivat sanomalehtien omatilmaiset uutispalvelut verkossa (26 %) tai se, että luetaan painettua lehteä (26%)14. Ylen uutistarjonta internetissä on syy maksuhaluttomuuteen vain 2 %:llavastaajista. Suurin osa vastaajista (59 %) on myös sitä mieltä, että Ylen alueellisetuutiset verkossa eivät tee sanomalehtien verkkouutispalveluita tarpeettomiksi.

Vetovoimaisin maksuton sisältötarjonta verkossa on iltapäivälehtienverkkosivustoilla. Verkkopalveluihinsa panostaneet mediayhtiöt kuten Sanoma15

ja Alma Media kilpailevat menestyksekkäästi kansainvälisten toimijoiden kanssa.16

“Kun tilattavat laatulehdet siirtyvät maksumuurin taakse, julkisen palvelun tulevarooli kirkastuu. Ilmaista verkkojournalismia tarjoavat miljoonien käyttäjieniltapäivälehdet ja Yle. Yhteiskunnan ja demokratian terveen kehityksen kannaltameillä on kirkas tehtävä, jonka oivaltamiseksi ei tarvitse olla viestintäpolitiikanasiantuntija.”

Atte Jääskeläinen Avoin yle -blogissa17

On ilman muuta aiheellista tarkastella, miten suomalainen moniarvoinenmediakenttä voi eri alueilla. Onko kansanedustajien monipuolinen näkyvyysmediassa – ja sitä kautta itse demokratia – uhattuna, kun sanomalehdet lisäävätsisältöyhteistyötään? Miten käy paikallisten yhteiskunnallisten sisältöjensaatavuuden?

· Millaisia vaikutuksia yleisradiotoiminnalla on mediamarkkinanmoniarvoisuuteen? Mitkä ovat keskeisiä sidosryhmiä, joihin vaikutuksetkohdistuvat? Mitkä osoittimet, indikaattorit niistä kertovat?

13 VKL 11.11.2011: “Yleisradion siirtyminen verkkojulkaisijaksi ei ole kansalaisten etu”http://www.vkl.fi/files/1884/111111_PM_Yleisradio.pdf

14 Ylen vaikutus internetin uutispalvelujen käyttöön -tutkimusta varten haastateltiin 1007 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista 3.–11.12.2013. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Ylen toimeksiannosta.

15 HS 13.11.2014 Helsingin Sanomat jälleen ykkönen Suomen Digimenestyjät -tutkimuksessa16 Taloussanomat 26.9.2014 Vain Suomessa: Google kakkonen, Sanoma ykkönen17 Avoin Yle -blogi 22.9.2014 Atte Jääskeläinen: Journalismin arvosta on pidettävä huolta

http://www.vkl.fi/files/1884/111111_PM_Yleisradio.pdf


Strategia 15.1.2015


Eurooppalaiset julkisen palvelun yleisradioyhtiöt vastaavat yhteiskunnandemokraattisiin, kulttuurisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin ja siksi niiden aiheuttamiasallittuja markkinavaikutuksia kontrolloidaan liiallisten vaikutusten estämiseksi(ks. Amsterdamin pöytäkirja jäsenvaltioiden julkisen palvelunyleisradiotoiminnasta 2.10.1997 ja Komission tiedonanto valtiontukisääntöjensoveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan, 2009/C 257/01).

Laki Yleisradio Oy:stä määrittelee, että sellaisista uusista palveluista jatoiminnoista, joilla on vähäistä suurempaa vaikutusta tarjolla oleviensisältöpalveluiden kokonaisuuteen ja jotka ovat merkittävyydeltään, ajalliseltakestoltaan ja kustannuksiltaan olennaisia, on tehtävä ennakkoarviointi.18

4.3 Talous- ja innovaationäkökulma arvon tuottamiseen

Viime vuosina taloudellinen näkökulma arvon tuottamiseen on korostunutjulkisessa keskustelussa. BBC on useana vuonna laatinut Deloitten kanssa arvionBBC:n merkityksestä Iso-Britannian taloudelle.19

Taloustieteilijä Mariana Mazzucato esittää20, että julkisen rahoituksen tehtävä ontehdä innovaatioiden tienraivaus. “The BBC also invests in in-house R&D, creatinginnovative products such as the iPlayer“ “The BBC is the dynamic element in theUK’s creative industry ‒ the catalyst that directly or indirectly generates thechemical reaction that makes private companies (incumbents and indies) investin risky innovative enterprise".

Edelläkävijyys: Yle asetti vuonna 2012 tavoitteeksi olla 80 %:n mielestä ”alansaedelläkävijä” Päättäjä- ja kumppanimielikuvat -tutkimuksessa 2015 (päättäjiä jaYlen kumppaneita edustava otos). Tavoitteen saavuttaminen 2015 edellyttääYleltä huomattavia ponnisteluja. Lähtötaso vuonna 2012 oli 61 %. Vuoteen 2014tultua edelläkävijyysmielikuva on parantunut vasta muutamalla prosenttiyksiköllä(vuonna 2013 se oli 66 % ja vuonna 2014 64%).

Ylellä on kaksi mediakampushanketta: vuonna 2012 käynnistynyt MediapolisTampereella sekä vuonna 2013 alkanut Pasilan Studiot Helsingissä.

Yle on edistänyt kotimaisen media-alan yhteistyötä olemalla aktiivinen yhteistenteevee.fi ja radiot.fi -palvelujen käynnistämisessä. Tuorein esimerkki yhteistyöstämedia-alan alan toimijoiden kanssa on yhteisyritys Media Metrics Finland MMF,

18 Yle yhtiönä: Merkittävien palvelujen ennakkoarviointi19 The Economic Value of the BBC: 2011/12 A Report by the BBC

http://downloads.bbc.co.uk/aboutthebbc/insidethebbc/howwework/reports/pdf/bbc_economic_impact_2013.pdf

20 “BBC: From Crowding Out to Dynamising In” Teoksessa Is there Still a Place for Public ServiceTelevision? Effects of the Changing Economics of Broadcasting, 2013


Strategia 15.1.2015


jonka toimitusjohtaja nimitettiin 7.1.2015. Media Metrics Finlandin tavoitteena onymmärtää suomalaisten mediankulutusta nykyistä paremmin21. Yritys kehittääyhdenmukaistettuja ja vertailukelpoisia menetelmiä mediakäytön mittaamiseen.Finnpanelin TV-mittaritutkimus ja Kansallinen radiotutkimus KRT ovat media-alanvakiintuneita yhteistyötutkimuksia, joissa Ylen panos on pitkään ollut merkittävä.

· Elinkeinopoliittinen näkökulma on relevantti Suomessakin ja Ylenmerkitys suomalaisen mediakentän uudistajana tulee arvioida. Ylevalmistelee tällaisen arvion tekemistä. Arvioinnin tekijä, auditoija, voisiolla ulkopuolinen taho vuoden 2016 aikana.

Ylen kumppanuuksien ja hankintojen taloudelliset vaikutukset raportoidaan Ylenhallintoneuvoston kertomuksessa eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuodelta 2014(julkaistaan huhtikuussa 2014).

Yle-verosta hyötyy suoraan ja välillisesti laaja joukko suomalaisia yrityksiä jayhteisöjä Ylen hankkiessa palveluita, tuotteita ja esitysoikeuksia. Uudistettu lakiYleisradio Oy:stä ja uusi rahoitusmalli astuivat voimaan vuoden 2013 alusta.Ensimmäisen verorahoitetun vuoden liikevaihto oli 465,9 miljoonaa euroa.

Yli miljoonan euron arvosta laskuttaneita kumppaneita oli 37 vuonna 2013 janiiden laskutus oli yhteensä 158 miljoonaa euroa. Sadan suurimmansopimuskumppanin laskutuksen kokonaisarvo oli 192 miljoonaa euroa, mikä on75% kaikista hankinnoista. Kaikkiaan tämä neljännesmiljardin arvoinenkumppanuuskakku jakautui karkeasti seuraavasti:

· Avaintoimijat: (Digita, Gramex, Teosto), vajaa kolmasosa· Sisältö- ja mediatoimijat, ICT, molemmat neljäsosa· Muut palvelutoimittajat n. viidesosa.

Tuotantoyhtiöiltä Yle hankki kotimaisia ohjelmia 25,6 miljoonan euron arvosta22.Ylen vuosi ja vastuuraportissa 2013 kerroimme myös, että Ylen kautta kanavoituuluovalle alalle 76,3 miljoonaa euroa ohjelmien ja musiikin esityskorvauksina jatekijänoikeusmaksuina23.

Veronmaksajan kannalta tekijänoikeusmaksujen ongelma on järjestelmänläpinäkymättömyys.

“Ylen siirryttyä verorahoituksen piiriin tilanne on käynyt kestämättömäksi. Ylen onkyettävä perustelemaan kansalaisille verorahojen käyttö, mutta samaan aikaan

21 Markkinointi & Mainonta 7.1.2015: Tomi Härmä Dagmarista Media Metrics Finlandin johtoon22 Ylen vuosi 2013 oli kumppanuusyhteistyön ja verkkosisältöjen vuosihttp://yle.fi/yleisradio/ajankohtaista/ylen-vuosi-2013-oli-kumppanuusyhteistyon-ja-verkkosisaltojen-

vuosi23 Talous: Töitä luovalle alalle http://yle.fi/yleisradio/vuosikertomukset/ylen-vuosi-2013/talous-toita-

luovalle-alalle


Strategia 15.1.2015


lapioimme rahaa tekijänoikeusjärjestöille tietämättä, miten ja millä perusteillahinnat muodostuvat.”

Ylen lakiasioiden johtaja Katri Olmo Avoin Yle-blogissa

Tekijänoikeuksien käyttäjillä, kuten Yleisradiolla, ei ole tietoa siitä, minkälaisinehdoin oikeuksia lisensoidaan muille saman alan toimijoille. Ylen on kyettäväperustelemaan kansalaisille verorahojen käyttö, mutta siitä ei ole tietoa, miten jamillä perusteilla hinnat muodostuvat24.

4.4 Erityiset arvoa tuottavat hankkeet

Ylen tapa toimia kumppaneiden kanssa tuottaa välitöntä taloudellista arvoaympäri Suomen siellä, missä Yle palveluja hankkii. Kun osaaminen leviäävuorovaikutuksessa verkostoissa, syntyy vaikutuksiltaan pidemmälläaikavälillä ilmenevää arvoa mediatoimialalle ja laajemminkin verkostoissa.Tällaisia hieman pidemmällä aikavälillä vaikuttavuudeltaan merkittäviä hankkeitaovat mediakampukset, ohjelmahankinta riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä eli ns.indie-yhteistyö sekä mediakasvatushanke Uutisluokka.

· Yle on aloittanut vaikuttavuusarvioinnin Impact House ryn toimitusjohtajaJaana Merenmiehen kehittämän Sofie-mallin avulla ja pyytääsidosryhmiltä palautetta vaikuttavuustavoitteiden osuvuudesta. Ovatkoalla kuvatut vaikutustarinat relevantteja?

Sofie-arvioinnin termit

· Sidosryhmät ovat tahoja, joihin analysoitavalla toiminnalla on vaikutus(esim. keskeisimmät yhteistyökumppanit). Sofie-arvioinnissa sidosryhmävoi olla myös teoreettinen, esimerkiksi ympäristö.

· Hyödyksi kutsutaan sidosryhmän näkemystä toiminnan tavoitteista. Mitäsellaista organisaatio pyrkii saamaan aikaan, mikä hyödyttää kyseistäsidosryhmää?

· Vaikutuksella tarkoitetaan konkreettista muutosta, jonka organisaationtoiminta on saanut aikaan sidosryhmän tilanteessa tai toiminnassa. Sillätarkoitetaan konkreettista ja havaittavissa olevaa sosiaalista,ympäristöllistä tai taloudellista tulosta.

· Osoitin on todiste siitä, että jokin tietty vaikutus on saatu aikaan.

4.4.1 Kampushankkeiden vaikuttavuus

Mediakampus-hankkeissa keskeiset hyötyvät sidosryhmät ovat luovan alanyrityskumppanit verkostossa, kampuksille sijoittuvat oppilaitokset, Helsinginkaupunki, Tampereen kaupunki ja Suomen valtio.

24 Ylen lakiasiainjohtaja Katri Olmo Avoin Yle -blogissa 3.9.2014


Strategia 15.1.2015


Yle synnyttää mediakampuksillaan uusia verkostomaisia toimintatapoja yritysten,oppilaitosten, tutkijoiden ja luovien sisältöjen tuottajien välille. Tämä parantaaYlen uudistumiskyvykkyyttä. Samalla Yle tehostaa toimintaansa: Ylen osuuskiinteistökustannuksista pienenee, kun tiloja käyttävät muutkin.

Mediakampusyhteistyö parantaa myös oppilaitosten tuotekehityskyvykkyyttä jasitä kautta oppilaitosten toimintaedellytyksiä, sillä uudessa amk-rahoitumallissaammattikorkeakoulut saavat 15 prosenttia rahoituksestaan tutkimus- jakehitystyön perusteella. Kansainvälistymiskehitys vahvistuu, syntyy lisääkansainvälisiä yhteyksiä, jotka parantavat opetuksen laatua.

Luovan alan yrityskumppanit hyötyvät: niiden toimintaedellytykset paranevat kunverkosto tuo uusia toimintatapoja ja menetelmiä niiden tuotekehitykseen sekäuutta liiketoimintaa.

Mediakampukset lisäävät sijaintikaupunkiensa elinvoimaisuutta. Helsinki pyrkiiolemaan Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. "Tampere on Suomenparas paikka yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle", lukee puolestaanTampereen kaupunkistrategiassa.

Mediapolis – ja Pasilan Studiot – lisäävät kaupunkien kilpailukykyä ja tukevatniiden tavoitetta olla kansainvälisesti tunnettuja ja vetovoimaisia.

Kampuskehitys tukee osaltaan Suomen elinkeinorakenteen muutosta.Tavoitteena on, että uusia työpaikkoja syntyy ja luovan toimialan merkitysSuomen elinkeinorakenteessa kasvaa. Pasilan studiot -yhteistyö parantaa luovanalan toimijoiden tuotekehitysresursseja.

· Ylen tunnistamia ja tavoittelemia hyötyjä ja vaikutuksia on osittainverifioitu sidosryhmien kanssa ja osittain tämä työ on vielä kesken. Siksipyydämmekin näkemyksiä: Millaisia vaikutuksia kampushankkeilla on erisidosryhmiin? Mitkä osoittimet, indikaattorit, niistä kertovat?

4.4.2 Indie-hankinnat

Ylen indie-yhteistyön tavoitteena on kehittää suomalaista audiovisuaalistasisällöntuotantoa korkeatasoisempaan, omaperäisempään ja kansainvälisestimyyvempään suuntaan. Suomalaisten riippumattomien tuotantoyhtiöiden kykytuottaa kansainvälisesti kaupaksi meneviä sisältötuotteita paranee Ylen avulla.Yleisradio yhdistää eri toimijoita siten, että alan tuotekehitystä saadaan nykyistäpitkäjännitteisemmäksi.

Tärkeimmät sidosryhmät tässä ovat yhtäältä tuotantoyhtiöt (niiden henkilökuntaja omistajat) ja toisaalta käsikirjoittajat.


Strategia 15.1.2015


Korkeatasoisuus on jossain määrin todennettavissa sillä, että entistä enemmänYlen ohjelmia pääsee ehdolle, kolmen kärkeen ja voittoon kansallisella tasollaKultainen Venla- ja Formaatti-Finlandia -kilpailuissa ja kansainvälisellä tasolla PrixItalia, Prix Europa ja Kultainen ruusu -kilpailuissa. Saadut ehdokkuudet japalkinnot todetaan vuoden 2015 lopussa.

· Indie-tuotantojen omaperäisyyden lisääntymistä arvioimaan kutsutaanulkopuolinen asiantuntija vuoden 2015 aikana. Miten arviointi tulisitoteuttaa? Mikä taho olisi sopiva toteuttamaan arvioinnin?

Vielä vuonna 2013 toivottiin, että indie-hankintojen kansainvälisen myynninmäärän kasvu voitaisi todentaa Favexin ja Satu ry:n suunnitteleman AV-alantietopohjan avulla vuoden 2016 keväällä, mutta tämän hetken tiedon valossatietopohjaa ei olla toteuttamassa. Kumppanien käsitys tuotekehityksenpitkäjännitteisyyden lisääntymisestä todennetaan tekemällä kysely kumppaneillevuoden 2015 aikana.

AV-alan kehittäminen ja vahvistaminen Ylen panostuksella hyödyttäämediatoimialaa kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Tanskan tv- ja elokuva-alalla olivuosia sitten osaamisen kehittämisprojekti, ja DR:n onnistuneet projektit (Borgenetc.) kantavat hedelmää koko av-sektorille: tanskalainen draama niittää mainettamaailmalla ja tanskalaisia tekijöitä kysytään.

Tanskassa yleisradioyhtiö DR:n tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa.Yhteistyöllä pyritään mm. käytännönläheiseen kehittämiseen niin, että uudettekijät kehittyvät alan konkareiden rinnalla. Vuorovaikutus tulevaisuuden osaajienkanssa palvelee siten myös yhtiön rekrytointitarpeita (ns. early headhunting).

Käsikirjoittajat hyötyvät Ylen panostuksesta siten, että syntyy mahdollisuuksiapäätoimiseen ammattimaiseen käsikirjoittajana toimimiseen. Ylenkehityshankkeissa työskentely antaa mahdollisuuden saada palautetta ja kehittyäammatillisesti käsikirjoittajana toimimiseen.

· Millaisia vaikutuksia indie-hankinnoilla on em. sidosryhmiin? Mitkäosoittimet, indikaattorit niistä kertovat? Entä onko muita merkittäviäsidosryhmiä, joihin hankintojen lisääminen vaikuttaa?

4.4.3 Uutisluokka-mediakasvatushanke

Yle Uutisluokka on 6.–9.-luokkalaisille suunnattu mediakasvatushanke, jonkatavoitteena on edistää nuorten medialukutaitoa ja lisätä kiinnostustaajankohtaisiin asioihin ja yhteiskuntaan.

Uutisluokka-hankkeen keskeiset sidosryhmät ovat koululaiset ja opettajat, koulut,korkeakouluopiskelijat ja Ylen uutiskummit ja koko uutistoimitus.


Strategia 15.1.2015


Uutisluokka-hankkeessa mukana oleminen kehittää koululaisille riittävätmediataidot toimia aktiivisena kansalaisena. Kiinnostus yhteiskuntaan lisääntyy jakyky toimia erilaisten tahojen kanssa paranee25.

Tehdessään uutisluokan tehtäviä nuoret oppivat esimerkiksi ottamaan yhteyttäeri tahoihin tiedon hankkimiseksi ja tekemään työtä ryhmässä. Uutisluokantoiminnassa eri tilanteissa (jutunteossa, haastatteluissa, suorissa lähetyksissä)nuoret rohkaistuvat ilmaisemaan itseään julkisesti.

Uutisluokan toimintaan ja uutisluokan päivään osallistuneet nuoret saavat itseomaa itsetuntoa vahvistavan kokemuksen. Laajemmin uutisluokan vaikutus onse, että nuoret näkevät jatkuvasti esimerkkejä uutisissa siitä, miten nuoret voivatlähestyä eri tahoja ja saada vastauksia kysymyksiinsä.

Uutisluokka-hankkeeseen osallistuminen saa aikaan myönteisiä muutoksiakouluyhteisössä: oppilaiden ääni tulee paremmin kuulluksi ja koulut osoittavatlisäresursseja mediakasvatukseen.

Opettajien mediakasvatustaidot paranevat ja opettajat saavat työkaluja omantyönsä tueksi. Korkeakouluopiskelijoiden ymmärrys lasten ja nuorten roolistamediassa lisääntyy ja tietoisuus median vastuusta paranee.

Ylen uutiskummit ja koko uutistoimitus saavat uusia näkökulmia omantoimituksen uutistyöhön: ymmärrys nuorista yleisöistä paranee.

Sidosryhmä -chat

Yle Uutisluokka järjesti 28.10.2014 avoimen chatin TwitterissäUutisluokka-hankkeen sidosryhmille. Kerroimme viikkoa ennen chatiablogissa, että näemme hankkeella olevan myönteistä vaikutusta 1)nuorten mediataitoihin ja 2) nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen.

Sidosryhmät ottivatkin osaa yli odotustemme tähän ensimmäistä kertaajärjestettyyn julkiseen keskusteluun. Aktiivisia osallistujia kaikilleavoimessa kahden tunnin Twitter-keskustelussa26 olivat opettajienammattijärjestön OAJ:n edustaja, mediakasvattaja-toimittaja,mediakasvatuksen tutkija ja rehtori. Useamman opettajan ääni olisi vielähaluttu kuuluviin, ja chat onkin tarkoitus järjestää uudelleen.

Opettajien ammattijärjestö OAJ nosti esiin kysymyksen hankkeenvaikuttavuuden laajentamisen mahdollisuudesta (scalability):Uutisluokassa voi olla mukana vain rajallinen määrä kouluja – miten hyvätvaikutukset voisivat ulottua kaikkiin ikäluokan koululaisiin?

25 Kirsi Brück ja Hanna Visala Avoin Yle -blogi 21.10.2014: Osallistava mediakasvatus puree nuoriin26 Kooste käsitellyistä aiheista: https://storify.com/tuija/osallistavan-mediakasvatuksen-

vaikuttavuus


Strategia 15.1.2015


Keskustelussa nousi esiin huoli opettajien omista kyvyistä tarjotamediakasvatusta ja toive siitä, että Uutisluokka-konsepti voisi tuodajotakin myös opettajien täydennyskoulutukseen.

· Millaisia muita vaikutuksia Uutisluokka – mediakasvatushankkeella ontunnistettuihin sidosryhmiin? Mitkä osoittimet, indikaattorit, niistäkertovat? Entä onko muita merkittäviä sidosryhmiä, joihinmediakasvatushanke vaikuttaa?

4.5 Arvon tuottamisen kuvaaminen ohjelmatasolla

Vuoden 2013 aikana aloitimme arvon tuottamisen tapojen dokumentoimisenosalle ohjelmistoa. Tuottajat pohtivat arvon tuottamista vastaamallakysymyksiin: miten ohjelma tai palvelu

1. vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa sekä osallistumista javaikuttamista demokraattiseen keskusteluun?

2. tukee monipuolista kulttuuria ja vahvistaa sivistystä?3. tukee yhteisöllisyyttä ja elämyksiä, kokemusten jakamista ja

yhdessä viihtymistä?4. edistää digiajan tasa-arvoa, sisältöjen saavutettavuutta ja sitä että

Yle kurottaa kohti kaikkia?5. edistää kumppanuuksia ja sitä, että Yle on luovan alan edistäjä ja

yhteiskuntavastuun veturi?

Samhälleligt mervärde, Svenska Yle, frågor till producenter, höst 20131. Hur stärker programmet eller tjänsten medborgarsamhället och

den offentliga diskussionen?2. Hur stöder programmet eller tjänsten en mångsidig kultur och

stärker bildning?3. Hur stöder programmet eller tjänsten gemenskapen, berikar oss

med upplevelser, lockar oss att dela med oss av våra erfarenheteroch får oss att trivas tillsammans?

4. Hur främjar programmet eller tjänsten jämställdheten iinformationssamhället, innehållens tillgänglighet och Yles förmågaatt nå alla?

5. Hur stärker programmet, tjänsten eller projektet våra partnerskapoch Yles roll som föregångare i den kreativa sektorn och inomsamhällsansvar?

Vuoden 2013 arvon tuottamisen kuvaukset koskivat vakiintuneita ohjelmia.Muutamien ohjelmien kuvauksia, kuten viihdeohjelman Love connection,


Strategia 15.1.2015


draamasarjan Pintaa syvemmältä ja asiaohjelmien Kuningaskuluttaja ja Ulosluontoon, julkaistiin syksyllä 2013 Avoin Yle -blogissa27. Yksittäisten ohjelmienlisäksi arvon tuottamisen tavoitteita kuvattiin osittain genretasolla ja osittainkanavatasolla (esimerkkejä tuottajien arvokuvauksista tämän raportin lopuksiliitteessä).

Tarkoitus on, että yhteiskunnallisten vaikutusten systemaattinen pohdinta johtaasiihen, että Yle on yhä tietoisempi eri sidosryhmiin kohdistuvista vaikutuksista.Edelleen, kun uusien, suunnitteilla olevien ohjelmien ja palvelujenyhteiskunnallisista vaikuttavuustavoitteista keskustellaan keskeistensidosryhmien kanssa ennen hankkeen toteutusta koskevia päätöksiä, onsidosryhmillä mahdollisuus vaikuttaa tuomalla näkemyksensä esiin.

Tekijöiden on hyvä keskustella arvon tuottamisesta ja vaikutusten johtamisestaaina yksittäisten ohjelmien tasolle saakka. Tutkimuksessa on kuitenkin mielekästämitata suomalaisten näkemystä Ylen tarjonnasta kokonaisuutena (Ylen arvosuomalaisille -tutkimuksen 24 väittämää, ks. arvon tuottaminen näkökulmittainedellä).

· Miten Yle voisi osallistaa kulloinkin relevantit sidosryhmät ohjelmien japalveluiden suunnitteluun?

· Onko “Ylen arvo suomalaisille” -tutkimuksen kysymyspatteristo relevanttija kattava, vai pitäisikö sitä muuttaa?

5 Muutoksen suuntaa hakemassa

Toimintaympäristö monimutkaistuu. Suomalaisten muuttunut mediakäyttö jainternetin tarjoamat osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet luovatuudenlaisia luottamuksen luomisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia.Yhteiskunta monikulttuuristuu pääkaupungista alkaen.

5.1 Yhteiskunnallinen kehitys

Suomen väestö kasvaa voimakkaammin maahanmuuton seurauksenapääkaupunkiseudulla. Ylen sisältöjen ja palvelujen on heijasteltava tästä seuraavaakulttuurista kehitystä. Vielä merkitykseltään tuntemattomana kehityskulkuna ontässä yhteydessä nostettava esiin ääri-islamististen äänenpainojen esiinnouseminen. Yle Uutisten haastatteleman asiantuntijan mukaan Suomi on “yksipahimmista ongelma-alueista Euroopassa”28.

27 03.12.2013 Minna Lindroos: Rakkautta Atlantin yli21.11.2013 Anna-Maija Halonen: Menisitkö vankilaan puhtaan luonnon puolesta?25.10.2013 Johanna Reen: Tiesitkö, että muurahainen pyörtyy, jos se puree kastematoa?18.10.2013 Ville Alijoki: Arvokasta kuluttajaohjelmaa28 Yle Uutiset 8.12.2014 Brittitutkija: Suomessa vähätellään radikalisoitumisen uhkaa


Strategia 15.1.2015


Radikalisoitumista vastustavan järjestön mukaan ulkomaille lähteneidentaistelijoiden osuus Suomen muslimiväestöstä on suhteellisesti suurempi kuinBritanniassa. Tämä johtuu siitä, että Pohjoismaissa ”ei ole haluttu haastaavihasaarnaajia”, toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa aktiivisesti tehdään29.

Yhteiskuntaa muuttavien ilmiöiden kasvu merkittävään mittakaavaanvaltamedian yllätykseksi on Suomessa osoitettu 2011 eduskuntavaaleissaperussuomalaisten saavuttamassa “isossa jytkyssä”.

Nuoret on mahdollista tavoittaa verkossa hyvin tehokkaasti. Melkein joka kolmas18–24-vuotias käytti sosiaalista mediaa vaalien seuraamiseen vähintään melkopaljon eduskuntavaalien 2011 yhteydessä, minkä lisäksi nuoret käyttivät hyvinpaljon muita verkkokanavia vaaleja koskevan verkkouutisoinnin seuraamiseen30.

Verkossa julkaistut ääri-islamistiset kampanjavideot tavoittavat kohderyhmänsäSuomessakin. Mediajulkisuudessa on tarjottava näille nuorille kriittisiääänenpainoja oman yhteisönsä auktoriteeteilta. Yksittäinen esimerkki tavastalähestyä aihetta Ylellä: Ali ja Husu Yle Puhe -kanavalla 22.8.201431.

“Suomen keskeinen vahvuus turvallisuuden kannalta on se, että kansalaisetluottavat viranomaisiin, instituutioihin ja toisiinsa. Luottamus vahvistaa edelleensosiaalista koheesiota, joka luo perustan turvallisuudelle, turvallisuuden tunteelleja hyvin toimivalle yhteiskunnalle.”(Sisäministeriön Tulevaisuuskatsaus, lokakuu 2014)32

· Minkälainen vaikutus yleisradiotoiminnalla on kansalaisten keskinäiseenluottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen?

· Näkyvätkö ja kuuluvatko maahanmuuttajat Ylen kanavilla yhteiskunnantoimijoina, asiantuntijoina ja sisällön tekijöinä siinä määrin kuin pitäisi?

Verkottunut digitaalinen toimintaympäristö mahdollistaa uudenlaisia nopeastileviäviä sosiaalisia innovaatioita, kuten maailmanlaajuiseksi levinnytRavintolapäivä-ruokatapahtuma tai Avoin ministeriö ry., vapaaehtoisorganisaatio,jonka tarkoituksena on “tuottaa joukkoistamisen avulla laadukkaitakansalaisaloitteita”.

Yhdessä tekeminen lisää keskinäistä luottamusta. Kansainvälisestielinkeinoelämän eri alueita, kuten kuljetusta ja majoittumista, mullistavatjakamistalouden ratkaisut, esimerkiksi Uber-taksi ja Airbnb-majoitus. Näissäluottamuksen syntymiseen on sovellettu jo verkkohuutokaupoista tuttuja avoimiapalautesysteemejä, kuten toteutuneiden palvelutilanteiden arviointi.

29 Quilliam on vuonna 1889 islamiin kääntyneen britin mukaan nimetty anti-ekstremistinenorganisaatio http://www.quilliamfoundation.org

30 Muutosvaalit 2011 -tutkimus, OM 16/2012, s. 9031 Perustetaan terroristijärjestö! http://areena.yle.fi/radio/2364609?start=6m53s32 Valtioneuvoston kanslia 3.10.2014. Hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset


Strategia 15.1.2015


Uudessa yhdessä tekemisen ilmapiirissä syntyy myös uudenlaisia odotuksiajulkisesti rahoitettua yleisradioyhtiötä kohtaan. Roope Mokka ja Aleksi Neuvonenesittivät kahdeksan vuotta sitten “Avoin Yle” -vision Sitran julkaisussa Yksilön ääni– Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla33. He näkivät Ylen tehtäväksi antaakansalaisille työkalut tuottaa uusia merkityksellisiä yhteisöjä, eli Avoin Yle olisisosiaalisten innovaatioiden teknologinen alusta (emt. s. 96).

Osallistavia toimintamalleja on Ylessä vuosien varrella kokeiltukin eri tasoisellamenestyksellä. Jo lopetettu ajankohtaisohjelmiston A-Tuubi esimerkiksi pyrkiosallistamaan ja opastamaan television katsojia jutun tekoon. Ylen uutis- jaajankohtaisohjelmilla ja asiaohjelmilla kuten Kuningaskuluttajalla on nykyäänjatkuvasti osallistavia jutuntekokäytäntöjä. Yle TV2:n tammikuussa 2015käynnistyvä keski-illan uutisohjelma on uusi askel osallistavia käytäntöjä kohti.

5.2 Suomalaisilla kasvava kiinnostus vuorovaikutukseen jaosallistumiseen

Suomalaisten muuttunut mediakäyttö ja internetin tarjoamat osallistumisen javuorovaikutuksen mahdollisuudet luovat odotuksia myös perinteisille medioille,kuten televisiolle ja radiolle, lisätä osallistumisen ja vuorovaikutuksenmahdollisuuksia nykyaikaisin keinoin.

15/30 Research teki Ylen toimeksiannosta lokakuussa tutkimuksenuudentyyppisistä osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavoista.34 Kysyimmesuomalaisten kiinnostuksesta osallistua toimittajan työhön ja mielikuvasta kyetähalutessaan vaikuttamaan Yleen. Kysymys esitettiin noin tuhannelle suomalaisellekeväällä 2013 ja syksyllä 2014.

Entistä suurempi osa yleisöstä on kiinnostunut osallistumaan javaikuttamaan toimittajan työhön, ohjelmiin ja palveluihin. Halu osallistua onnoussut merkittävästi reilussa vuodessa. Tähän lienee vaikuttanut se, ettätelevisiossa, radiossa ja verkossa tässä ajassa lisääntyneet mahdollisuudetosallistua ovat ruokkineet kiinnostusta. Ylen osallistavia konsepteja ovat olleet YleTV2:n uutisohjelmakokeilu Suora Linja (ks. liitteessä Suoran linjan arvontuottamisen kuvaus) sekä uudenlaisia osallistavia toimintamalleja kokeileva A2-ilta.)

Ajankohtaisen kakkosen teemailta on kehittänyt tapoja yleisölleosallistua ja vaikuttaa ohjelmaan ennalta, samanaikaisesti sekäohjelmajaksojen välissä. A2-iltojen vuorovaikutuksen jaosallistumisen elementtejä ovat

33 Demos 2006. Sitran raportteja 69 http://www.sitra.fi/julkaisut/raportti69.pdf34 Yle – Vuorovaikutus ja osallistuminen arvon tuottamisessa. 15/30 Research 2014


Strategia 15.1.2015


· Käsikirjoitus- ja ongelmanratkaisujoukkoistus (oikeatkokemukset; kuva reaalimaailmasta; ratkaisuja asetettuunongelmaan)

· Livechat (yleisön kokemukset, kommentit studioon)· Sosiaalinen media (#a2ilta; Twitter, Facebook, Instagram):

haastateltavat, näkökulmat, palaute; keskustelut ennen,lähetyksen aikana ja jälkeen sekä

· Visat ja äänestykset: Luulitko tietäväsi jotain kannabiksesta?;Äänestä parhaat keinot koulukiusaamisen estämiseksi.

Yleisön osallistuminen muuttaa ohjelman tekemisen prosessia, vaatii uusiatyönkulkuja, uutta osaamista ja uudenlaisia työvälineitä. Tuottaja Terhi Upola onkirjoittanut A2-illan osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta Avoin Yle -blogissa35 jaYle uutisten Näkökulma -palstalla36.

Kysyimme myös suhtautumisesta ns. ratkaisujournalismiin ja kvantifioimmekiinnostuksen Ylellä kehitettyyn Kipinä-konseptiin.

Tuloksista käy ilmi, että 15–29-vuotiaiden halu osallistua on ikäryhmistä suurin,mutta arvio omista vaikuttamisen mahdollisuuksista matalin. Vaihtelu on kuiten-kin virhemarginaalin sisällä joten voi myös sanoa osallistumisen ja vaikuttamisenhalua olevan tasaisesti yhdellä neljästä suomalaisesta ikäryhmistä riippumatta.

Kuva 10: Halu osallistua toimittajan työhön 2013 ja 2014. 15/30 Research.

35 Avoin yle -blogi 4.11.2014, Terhi Upola: Mitä sinä teet verkossa A2-illan aikana?36 Yle Uutiset, Näkökulma 5.6.2014,Terhi Upola: Mitä siitä tulee, jos yleisön ottaa mukaan

toimitustyöhön?


Strategia 15.1.2015


Kuva 11: Pystyykö halutessaan vaikuttamaan Ylen ohjelmistoihin tai sisältöihin 2013 ja2014. 15/30 Research.

5.3 Ratkaisujournalismi

Yle uutisten vuonna 2013 kehittämän Suora linja -uutislähetyksen tavoitteena olietsiä positiivisia ratkaisumalleja ongelmiin eikä pelkästään raportoida ongelmista(ks. arvon tuottamisen kuvaus, liite). Yle aikoo tänä vuonna tehdä entistäenemmän sisältöjä yhdessä yleisön kanssa. Ajatus, että ei pitäisikään enää tyytyäongelmien esiin nostamiseen, vaan osallistua, ja osallistaa yleisöjä, niidenratkaisemiseen, voimistuu. Svenska Yle tekee tätä “Fixa”-otsikon alla. Korjaavallaotteella on käsitelty kiusaamista, saaristoa ja korkeakouluopiskelua.37

“Mediatutkijat ehdottavat tuoreessa Svenska medieinstitutetin raportissa, ettäemme tekisi listaa vain viikon eniten luetuista uutisista vaan myös niistätapahtumista ja trendeistä, jotka eivät saa lainkaan huomiota. -- Svenska Ylenuutistoimitus on tänä vuonna asettanut tavoitteekseen pienentää näitäuutisaukkoja ratkaisukeskeisen journalistiikan avulla. -- Panostamme vieläenemmän kokonaiskuvien hahmottamiseen, jotta pystyisimme kertomaan myösmyönteisestä kehityksestä.”

Marit af Björkesten, johtaja, Svenska Yle38

Tulevaisuudessa kenties se nykyisin yleinen tapa, että toimittaja tuulettaavoitonriemuisesti löydettyään maailmasta ongelman, näyttää makaaberilta.

37 http://svenska.yle.fi/fixa-hogskolan, http://svenska.yle.fi/fixa-mobbningen-i-tadetpaallvar, http://svenska.yle.fi/fixa-skargarden

38 Avoin Yle-blogi 28.02.2014, Marit af Björkesten: Viikon vähiten jaetut uutiset


Strategia 15.1.2015


Mika Rahkonen, Internet-päällikkö, Yle Uutis-ja ajankohtaistoiminta39

Enemmistö suhtautuu myönteisesti siihen, että media ei vain jaa tietoa, vaanmyös kannustaa toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Samaamieltä väitteestä "Haluaisin, että mediat eivät pelkästään jaa tietoa, vaan myöskannustavat ja ohjaavat ihmisiä toimimaan yhdessä tavalla, joka johtaa yhteistenongelmien ratkaisemiseen” oli 64 % suomalaisista (naisista 70 %, miehistä 58 %).Eri mieltä oli 14 %. Viidennes ei ollut samaa eikä eri mieltä. Voimakkaimminmyönteinen kanta (Täysin samaa mieltä) oli joka kahdeksannella.

Taulukko 1. 15/30 Researchin tutkimus osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta.Vastaukset ikäryhmittäin.

5.4 Julkisuudessa vähän näkyvät ryhmät

Seitsemän kymmenestä 65–75-vuotiaasta samastuu väittämään “MielestäniSuomessa on sellaisia ihmisiä tai ihmisryhmiä, joiden kokemuksiin taimielipiteisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota mediajulkisuudessa”. Samaa mieltäväitteen kanssa on enemmistö kaiken ikäisistä, naisista 68 % ja miehistä 61 %.

Avoimeen kysymykseen, millaisia ihmisiä, ihmisryhmiä tai asioita ei käsitellämediajulkisuudessa riittävästi vastaajat mainitsivat sekä sosioekonomisesti

39 Mika Rahkonen Avoin yle -blogin Ylen tehtävästä ja tavoitteista kommenttiketjussa22.10.2014


Strategia 15.1.2015


heikommassa asemassa olevat että maaseudulla ja pääkaupunkiseudunulkopuolella tapahtuvat asiat ja siellä asuvat ihmiset.

”Esimerkiksi vanhuksia, joilla olisi varmasti paljon kerrottavaa mutta ei voimiasaada ääntään kuuluviin. Heistä puhutaan, mutta heidän omaa ääntään ei juurikuule.” (Nainen, 26 vuotta)

Kenties juuri tästä syystä 102-vuotiaasta sanavalmiista Hannes Hynösestä tuliLinnan juhlat -lähetyksen aikana heti sosiaalisen median lemmikki.40

Merkittävää yhteiskunnallista arvoa muodostuu siitä, että yksilöt kokevat väestöneri ryhmien tulevan nähdyksi ja kuulluksi yhteisellä julkisuuden areenalla.

”työttömiä muuna kuin tilastojen rumentajina; lapsettomia aikuisia ja yksineläjiä;vanhuksia muuten kuin vanhuksina” (Nainen, 22 vuotta)

”Nuoria, vähävaraisia, vähän koulutettuja ja eri vähemmistöjä (vammaiset,romanit, maahanmuuttajat).” (Nainen, 51 vuotta)

Työelämästä eri alojen ammattilaiset, yrittäjät ja asiantuntijat koettiin myös liianvähän käsitellyksi mediajulkisuudessa. Lisäksi vastauksista erottui yhtenäteemana toive tavallisten ihmisten ja heidän asioidensa tekemisestä näkyväksi.

Tämäkö selittää YouTuben sisältöjen, mukaan lukien ns. “tubettajien”kaikenikäisissä suomalaisissa herättämän kiinnostuksen? Periaatteessa“tavallisten ihmisten” videopäiväkirjat eli vlogit tarjoavat valtavirran mediastapoikkeavan katselukokemuksen. Lisäksi tubettajilla on tapana olla aktiivisestiseuraajiensa saavutettavissa. Yhtä tiivistä yhteisöllisyyttä ei juurikaan tv-esiintyjien ja katsojien kesken nähdä.

Edelleen yhteiskunnalliset asiat ja politiikka, poliitikkojen toimien valvominen jaesimerkiksi maahanmuuttokriittisyys mainittiin aiheina, joita mediajulkisuudessaei riittävästi käsitellä.

Eriarvoistuminen41 ja joidenkin kokema epäoikeudenmukaisuus purkautuusellaisina itsenäisyyspäiväjuhlan yhteydessä järjestettyinä ja medialle suunnitel-tuina esityksinä kuin “Kiakkovieraat” ja “Lähiöst linnaan” -mielenosoitukset.

Ylen on ponnisteltava yhä kovemmin tarjotakseen myös yhteiskuntaantyytymättömille ryhmille osallisuuden kokemuksia. Useissa vuonna 2013kirjatuissa ohjelmakohtaisissa arvon tuottamisen kuvaksissa tuli esille äänenantaminen jollekin sellaiselle ryhmälle, jonka ääni ei muuten tulisi kuuluviin.

40 “Hanneksen tapaaminen jätti hyvän mielen ja lämmön sydänalaan. On siinä perspektiiviä. 102vuotta.” Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Regina Rask 9.12., Hannes Hynönen jamediamylläkkä

41 “Jakautuuko Suomi?”, pohti Koneen säätiön keväällä 2014 järjestämä seminaari. Säätiön rahoittamatutkimus paneutuu aiheeseen syvemmin


Strategia 15.1.2015


Esimerkiksi Summeri, Inhimillinen tekijä ja Suora linja kuvaavat sitä, mitenvuorovaikutus ja osallistuminen, äänen antaminen jollekin ryhmälle ja arkitiedonja kokemusten esille tuominen tuottaa arvoa yhteiskunnalle (ks. liitteet).

5.5 Toimintaa ja merkityksiä – suositukset laajemman arvonluomiseksi

“Arvonluontia tulee ymmärtää verkostuneen mediatuotannon näkökulmasta.Tarvitsemme avoimia toimintamalleja, kutsuvia ja osallistavia tekemisen alustojasekä kiinnostavia yhteisöllisiä palveluita, jotka mahdollistavat yhä useammansuomalaisen osallistumisen omaehtoiseen ja yhteiseen mediatuotantoon”,sanovat Ville Tikka ja Nuppu Gävert muutostoimisto Wevolvesta.

Arvo syntyy toiminnasta ja niistä merkityksistä, joita toiminnalle annamme,kirjoittavat Ville Tikka ja Nuppu Gävert selvityksessä Ylen yhteiskunnallisenarvonluonnin uudet mahdollisuudet, jonka Wevolve teki Ylen toimeksiannosta.42

Osana selvitystä kutsuimme kokoon joukon avoimen median ja yhteiskunnallisenarvonluonnin aiheiden parissa työskenteleviä luovia tekijöitä, tutkijoita, tuottajia,yrittäjiä ja toimittajia, joiden kanssa pohdimme ja ideoimme uusia ratkaisuja yhälaajempaan arvonluontiin yhä useammalle suomalaiselle.

Raportti kokoaa yhteen selvityksen ydinteemat ja kuvaa kuusi uutta rooliayhteiskunnalliseen arvonluontiin esimerkkeineen ja ideoineen. Tikan ja Gävertinmukaan yhteiskunnallisessa arvonluonnissa on olennaista, että organisaatio eikeskity vain tuottamaan sisältöjä ja palveluita sisältöjen kuluttamiseen, vaannäkee itsensä myös alustana, joka auttaa ketä tahansa tuottamaan organisaationavustamana merkityksellisiä palveluja ja sisältöjä. Vaikka alustamaisuus tarkoittaaosittaista luopumista kontrollista sisältöjen laadun ja määrän suhteen,mahdollistaa se aivan uudenlaisen ja uudella tavalla elinvoimaisenmediaekosysteemin synnyn.

“Esimerkiksi arvoa ja arvonluontia laajasti tutkineen London School ofEconomicsin antropologian professori David Graeberin mukaan arvoa ei olesisällöissä, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy ainamahdollistetun toiminnan ja tähän liittyvien jaettujen merkitysten kautta.

Sosiaalista arvoa voidaan ajatella muodostuvan, kun organisaatiot mahdollistavatihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kuntoiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kulttuurisiinmerkityksiin”, Tikka ja Gävert kirjoittavat.43

42 Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet. Wevolve 2014.43 Aikaleima-blogi 18.12.2014: Miten Yle voisi auttaa meitä saamaan äänemme paremmin

kuuluviin?


Strategia 15.1.2015


Vuorovaikutus ja osallistaminen nousee yhä merkittävämmäksi tavaksi toimia. Seleikkaa läpi kaikkien Ylen edellä tunnistamien arvon tuottamisen näkökulmien.Raportin suositusten mukaisesti Ylen tulisi tukea kansalaisten mahdollisuuksiatuottaa mediasisältöjä tarjoamalla toiminnan tiloja, työkaluja ja resursseja.

Wevolve kutsui Ylen toimeksiannosta koolle joukon eri alojen toimijoitamarraskuussa 2014 pohtimaan, miten avoin media voi tuottaa arvoayhteiskunnalle. Puolipäiväiseen työpajaan osallistui kutsuttujen sidosryhmänedustajien lisäksi Yleisradiossa kehittämis- ja yhteisömanagerirooleissatyöskenteleviä yleläisiä, joista neljä toimi ryhmätöiden keskustelujenpuheenjohtajina. Samoin mukana oli Ylen yhteistyökumppaneista uudenlaisiakonsepteja (Docventures, #lovemilla) tehneitä tuotantoyhtiöosaajia. Näiden jamuiden paikalla olleiden yleläisten näkemykset ovat osaltaan vaikuttaneetraportin tuloksiin.

Wevolven teeseissä on samaa henkeä kuin Demos Helsingin Avoin Yle -konseptissa 2006. Wevolve kuvaa kuusi roolia, joilla Ylen tulisi pyrkiäsynnyttämään uutta arvoa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Perinteisen, journalistisen riippumattoman tiedonvälittäjän roolin lisäksi Ylen tulisisiten asemoitua yhä enemmän muutosvoimana, joka määrittelee aktiivisestiyhteiskunnan epäkohtia sekä auttaa kehittämään yhteiskunnallisesti merkittäviäsisältöjä, palveluja ja ratkaisuja.

Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjänä (rooli 1) toimivan Ylentulisi pyrkiä käsittelemään yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia javaikeitakin aiheita. Tähän liittyy maailman muutosten systeeminenymmärtäminen ja ennakointi. Journalismin objektiivisuus on ajassa jakulttuurissa elävä sosiaalinen konstruktio. Olisi pyrittävä kriittisten jahyvin perusteltujen näkökulmien esittämiseen, moniäänisyydenkorostamiseen ja reflektiivisyyteen taustalla vaikuttavasta arvopohjasta jamaailmankuvasta.

Suunnannäyttäjä-Yle tuottaisi yhdessä asiantuntijoiden kanssamerkityksellisiä ja kantaaottavia sisältöjä, osallistaisi uusien palveluiden jaalustojen avulla valitsemaan kiinnostavia aiheita, ja tarjoaisi uudenlaisiamediatyökaluja kriittiseen kansalaisjournalismiin.

Aktiivisena ja ratkaisukeskeisenä muutosvoimana (rooli 2) toimiessaanYlen tulee pyrkiä miettimään uudelleen yhteiskuntavastuutaan javaikuttavuuttaan. Kun pyrkimyksenä on yhteiskunnallinen arvonluonti,pelkkä yhteiskunnallisten ongelmien käsittely ei riitä. Uudeksi tavoitteeksimuodostuu vaikuttavuus perinteisen tavoittavuuden ohelle. Sitenselkeiden kysymysten esittämisen ja aiheiden käsittelyn ohella painottuumyös toiminta, sen jatkuvuus ja tulosten seuranta.

Sisällöntuotannossa tämä voi näkyä esimerkiksi ratkaisukeskeisenjournalismin korostamisessa, yhteiskunnallisten haasteiden ja aiheiden


Strategia 15.1.2015


syvällisessä taustoittamisessa, sekä tilanteen ja ratkaisujen pitkäaikaisenaseuraamisena. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka jatkuvastikarttuvan avoimen tietopankin ja ohjelmaformaattien kehittämistä,joiden avulla ja yhdessä asiantuntijoiden ja yhteistyötahojen kanssapyritään ymmärtämään ja löytämään ratkaisumalleja aikamme suuriinhaasteisiin kuten eriarvoistuvaan yhteiskuntaan. Uudet avoimet alustatmahdollistaisivat tiedon tuotannon, jakamisen ja toiminnan yhdessäkansalaisten ja moninaisten partnereiden ja yhteiskunnallisten tahojenkanssa.

Wevolven raportissa kolmas rooli Ylelle on vaihtoehtoisten jamonipuolisten näkökulmien edistäjä (rooli 3): Yle auttaa kaikkia ihmisiäiästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta taivakaumuksesta riippumatta tuottamaan merkityksellisiä sisältöjä jasaamaan äänensä kuuluviin.

Avoimen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana (rooli4) Ylen tehtävänä olisi tukea kansalaisjournalisma antamalla suomalaistenkäyttöön avoimia digitaalisia alustoja tai kannustamalla suomalaisiakäyttämään niitä. Mediakenttä ja sisällöntuotanto ovat muuttuneetradikaalisti ja arvonluontia tapahtuu erityisesti uusien skaalautuvienmediateknologioiden ja yhteisöjen eturintamassa, Tikka ja Gävertkirjoittavat.

Media-alan kehittäjänä ja rakentajana (rooli 5) Yle tarjoaa uusiatoimintamahdollisuuksia suomalaiselle media-alalle ja avaa tärkeimpiäresurssejaan media-alan ja luovan alan yhteistyötahoille.

Luovien yhteisöjen ja ihmisten voimaannuttajana (rooli 6) Yle luoedellytykset monipuolisen kulttuurin tuottamiseen ja tarjoaa työkalutsuomalaisille merkityksellisten yhteisten kokemusten luomiseen,taltioimiseen ja jakamiseen.

· Ovatko Wevolven ehdottamat roolit oikea suunta julkisen palvelunyleisradioyhtiölle? Miltä osin Yle toimii kuvatuin tavoin jo nyt? Mitävaikutuksia ehdotetuilla suunnilla olisi eri sidosryhmien kannalta?

5.6 Avointa innovaatiota ja osallistavaa budjetointia

Yle kokeilee alkuvuodesta 2015 avoimen innovoinnin ja osallistavan budjetoinninideoille pohjautuvaa Kipinä-palvelua44, jonka lupaus osallistujalle on päästäkäyttämään vaikutusvaltaa siihen, miten Yle käyttää rahansa.

Kevättalven aikana tehtävä esipilotti testaa, onko ideoinnin, kehittämisen jatoteutettavista ideoista äänestämisen kolmivaiheinen malli toimiva. Tarkoitus on

44 http://yle.fi/aihe/yle-kipinä


Strategia 15.1.2015


laajentaa konseptin testaamista vuoden 2015 aikana ja selvittää sitä, voidaankovuodelle 2016 jokin pieni osa Ylen ohjelmaostoihin osoitettavista varoistasuunnata Kipinän yhteiskehittelyn kautta.

Yle Kipinän esittelyvideon45 nähtyään 82 % vastaajista oli lokakuussa 2014 sitämieltä, että Ylen pitää toteuttaa palvelu. Kolmannes arvioi todennäköisestiosallistuvansa sekä Yle-verolla rahoitettavien ohjelmien ja palveluiden ideointiinettä ohjelmien ja palveluiden kehittämiseen yhdessä muiden kanssa.

Neljä sadasta piti erittäin todennäköisenä, että osallistuisi ideoimiseen jaideoitten kehittelyyn.

Äänestykseen siitä, mitkä ideat toteutetaan, uskoi osallistuvansa todennäköisestiperäti 68 % vastaajista.

Kuva 12. Todennäköisyys osallistua äänestykseen toteutettavista ideoista YleKipinässä.

6 Lopuksi: kymmenen kysymystä yhteiskunnallisen arvontuottamisesta

Sidosryhmien kuuleminen on keino pitää yllä jatkuvaa keskustelua siitä, mikäyhteiskunnassa on arvokasta ja mitkä ovat odotukset yleisradiotoimintaakohtaan. Olemme edellä selvittäneet sitä, miten Yle jo mittaa Ylen arvoayhteiskunnalle ja minkälaisia kehityssuunnitelmia Ylellä on sekä arvon luomisessaettä sen mittaamisessa. Tämä raportti on julkaistu 15.1.2015 Ylen internetsivullayle.fi/yleisradio.

45 http://areena.yle.fi/tv/2477763


Strategia 15.1.2015


Alle on koottu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden eri ulottuvuuksiin liittyviäkysymyksiä sidosryhmille. Kokonaisuus muodostuu keskenään hyvin eri tasoisistakysymyksistä. Seuraava vaihe sidosryhmien kanssa vuoden 2015 loppuunmennessä on vaikutusten olennaisuuden arviointi, joka on osayhteiskuntavastuumme kehittämistä.

1. Millaisia vaikutuksia yleisradiotoiminnalla on kansalaisyhteiskuntaan jademokratiaan? Entä kulttuuriin ja sivistykseen ja suomalaiseenyhteisöllisyyteen ja suomalaisten kokemiin yhteisiin elämyksiin? Tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin toimia aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä?Mitkä osoittimet niistä kertovat? Onko “Ylen arvo suomalaisille” -tutkimuksen kysymyspatteristo relevantti ja kattava, vai pitäisikö sitämuuttaa?

2. Minkälainen vaikutus yleisradiotoiminnalla on kansalaisten keskinäiseenluottamukseen ja turvallisuuden tunteeseen? Mitkä osoittimet niistäkertovat? Miten tätä voisi arvioida?

3. Millaisia vaikutuksia yleisradiotoiminnalla on mediamarkkinanmoniarvoisuuteen? Mitkä ovat keskeisiä sidosryhmiä, joihin vaikutuksetkohdistuvat (sananvapausnäkökulma, elinkeinopoliittinen näkökulma?muu näkökulma, mikä?) Mitkä ovat moniarvoisuuden indikaattorit?

4. Miten Ylen merkitys suomalaisen mediakentän uudistajana tuleearvioida? Yle valmistelee vuonna 2015 tällaisen arvion tekemistä.Arvioinnin tekijä, auditoija, voisi olla ulkopuolinen taho vuoden 2016aikana.

5. Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia Ylen tulisi tavoitella? Millaisiayhteiskunnallisia kumppanuuksia ja tehdään hyvää -hankkeita Ylen tulisijatkossa toteuttaa?

6. Miten Yle voisi osallistaa kulloinkin relevantit sidosryhmät julkisenpalvelun - ohjelmien ja palveluiden - suunnitteluun?

7. Yle on aloittanut vaikuttavuusarvioinnin Impact House ryn kehittämänSofie-mallin avulla (ks. Erityiset arvoa tuottavat hankkeet). Ovatkokuvatut vaikutustarinat relevantteja? Millaisia vaikutuksiakampushankkeilla, indie-hankinnoilla ja Uutisluokka-mediakasvatushankkeella on tunnistettuihin sidosryhmiin? Mitkäindikaattorit niistä kertovat? Entä onko muita merkittäviä sidosryhmiä,joihin hankintojen lisääminen vaikuttaa? Miten?

8. Riippumattomilta tuotantoyhtiöiltä hankittujen ns. indie-tuotantojenomaperäisyyden lisääntymistä arvioimaan kutsutaan ulkopuolinenasiantuntija vuoden 2015 aikana. Miten arviointi tulisi toteuttaa? Mikätaho olisi sopiva toteuttamaan arvioinnin?

9. Ovatko Wevolven ehdottamat roolit oikea suunta julkisen palvelunyleisradioyhtiölle? (ks. luku Toimintaa ja merkityksiä – suosituksetlaajemman arvon luomiseksi) Mitä vaikutuksia ehdotuksilla olisi erisidosryhmien kannalta?

10. Yhteiskunnallisen arvon tuottamisen kannalta on keskeistä osaamisenjakaminen ja toimiminen verkostoissa niin, että Ylen osaaminen koituunykyistä laajemmin eri toimijoiden hyödyksi, tapahtuipa se sittenkansainvälisille markkinoille tähtäävien laatudraamojen, tehdään hyvää -


Strategia 15.1.2015


hankkeiden tai kansalaisten mediataitojen kehittämiseksi. Mitenosaamisen jakamista media-alalla voisi entisestään lisätä? Miten sitä voimitata?

Tulemme alkaneen vuoden aikana kysymään näkemyksiä eri sidosryhmiltämmetavalla, joka kattaa koko yhteiskunnan kirjon: eri väestöryhmiltä ja yhteiskunnaneri intressejä edustavilta vaikuttajilta kuten talouselämän ja yritysten edustajilta,korkeakouluilta ja oppilaitoksilta, kirkkokuntien edustajilta, kansalaisjärjestöiltä,ammattiliitoilta sekä muilta mediamarkkinoiden toimijoilta – siitä, millä tavallaYlen vaikuttavuutta tulee arvioida ja miten ulkopuolista, riippumatontavaikuttavuusarviointia tulisi jatkossa toteuttaa.Palaute kootaan Ylen johdolle ja se otetaan huomioon Ylen strategiaapäivitettäessä yhtiön toiminnan ja yhteiskuntavastuun kehittämisessä.

Sidosryhmien näkemyksiä – sekä linkkiä tähän raporttiin – on tietenkin erittäinsuotavaa myös julkaista verkossa ja jakaa sosiaalisessa mediassa: esimerkiksiTwitterissä @Yleisradio hashtag #arvoa. Otamme vastaan myös ehdotuksiauusiksi tavoiksi sidosryhmien kuulemiseksi.


Strategia 15.1.2015


Liitteet

Verkossa julkaistut raportit

Ylen arvo suomalaisille -tutkimusraportti 2014 (julkaistu 30.12.2014)

Yle – Vuorovaikutus ja osallistuminen arvon tuottamisessa. 15/30Research 2014. (julkaistu 28.12.2014)

Ylen toimintasuunitelma 2015 – tiivistelmä ja sisältöpainotukset (julkaistu10.12.2014)

Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet. Wevolve 2014(julkaistu 8.12.2014)

Ohjelmakohtaisia yhteiskunnallisen arvon tuottamisenkuvauksia vuodelta 2013

Yle Uutiset alueeltasi ja alueellinen lähetysvirta sekä radionajankohtaiset, valtakunnalliset lähetykset - arvo yhteiskunnalle

Teijo Valtanen, (tuolloin) päällikkö Yle Alueet ja Kimmo Sarlin, toimituspäällikkö,Yle Alueet

Ylen alueuutiset antavat eväitä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Neauttavat kansalaisia hahmottamaan oman kotiseutunsa jaelinympäristönsä asioita, ilmiöitä ja päätöksentekoa vaikutuksineen.Kansallisen tai kansainvälisen tason asioita alueuutiset tekevät tarpeenvaatiessa vastaavalla tavalla ymmärrettäväksi paikallisen näkökulmankautta.

Maakunnan, maan ja maailman asioita ja niiden merkitystä käsitelläänalueen omasta näkökulmasta. Alueelliset lähetykset tekijöineen ovattarvittaessa ketterästi ja näkyvästi liikkeellä erilaisissa tapahtumissa.Erityisesti tämä korostuu esimerkiksi vaalien alla järjestettävissäyleisötapahtumissa, mutta on myös tärkeä osa yleisöä lähelle menevissämuissa pienemmissä tapahtumissa (kesätapahtumat, festivaalit,keskustelutilaisuudet, valtuustojen kokoukset ym.) pitkin vuotta.

Radion valtakunnalliset ajankohtaislähetykset avaavat päätöksentekoanostamalla päivittäin keskusteluun yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita javaatimalla vaaleilla valittuja päättäjiä perustelemaan ratkaisuja jaavaamaan tulossa olevia asioita. Kuuntelijoiden Suora linja -


Strategia 15.1.2015


puhelinkontaktilähetys maanantaisin tuo toisen näkökulmanyhteiskunnallisista aiheista nostettavaan keskusteluun.

Ylen alueuutiset ovat maakunnissa toinen uutistoimija maakuntalehtienrinnalla. Alueuutiset luovat ja ylläpitävät omaa uutisagendaansa jatäydentävät sekä rikastavat median maakunnallista sisältötarjontaa.Alueelliset lähetykset ovat läsnä arjessa ja käsittelevät oman alueensanykyaikaista todellisuutta monipuolisesti eri näkökulmista. Myös osatekijöistä, erityisesti juontaja ja tulevaisuudessa mahdollisesti myösreportterit, voivat omalla alueellaan tunnettuja ja tuttuja radiopersoonia,jotka ovat oman alansa alueellisia vaikuttajia.

Ylen alueuutiset ovat lähellä ihmisten arkea. Ne voivat luontevastikäsitellä ilmiöitä ja asioita, jotka kumpuavat ja ovat ymmärrettävissäalueellisen tai paikallisen identiteetin kautta.

Ajantasan ja alueiden Torstaiseurassa yleisten ja ajankohtaisten ilmiöidenkäsittely samaan aikaan paikallisesta ja valtakunnallisesta näkökulmastaantavat mahdollisuuden kokemusten jakamiseen ja vertailuun.Ylen alueuutisia tehdään kaikille jakelualustoille. Radion ja tv:naluelähetysten lisäksi alueilta tuotetut sisällöt ovat osa valtakunnallisiauutislähetyksiä. Netissä alueellisia uutisia kootaan kunkin alueen omillesivuille. Sen lisäksi niitä julkaistaan kaikkialla muuallakin Ylenuutissivustoilla ja jaetaan myös sosiaalisen median kautta.

Alueellisia sisältöjä pyritään ja halutaan tehdä kaikilla jakelualustoillamahdollisimman paljon yleisön kanssa. Alueelliset lähetykset voivattarjota foorumin keskusteluun alueella tärkeiksi koetuista asioista.Sosiaalisen median, mukaan lukien käyttöön tulossa oleva shoutbox,käyttöä kehitetään jatkuvasti.

Ylen alueellisilla lähetyksillä, niiden tekijöillä ja sisällöillä on vahva läsnäolososiaalisessa mediassa. Radio Suomen älypuhelinsovellus mahdollistaaminkä tahansa aluelähetyksen kuuntelun perinteisestä ULA-taajuudestariippumatta.

Alueellisessa toiminnassa korostuu Ylen sisäisen kumppanuuden merkitys.Yhtiötasoisissa kampanjoissa (esim. Nenäpäivä sekä tänä vuonna School'sOut ja Nuorille.Nyt -kampanjat) alueet ja niiden lähetykset ovat haluttukumppani laajan ja lähelle päästävän vaikuttavuutensa takia.


Strategia 15.1.2015


Yle Uutiset Suora linja: yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana(ohjelma päättynyt, uusi alkamassa)

http://yle.fi/uutiset/suora_linja/Tuottaja: Timo Keränen / Mika Rahkonen (verkko)

Suora linja madaltaa kynnystä osallistua Ylen uutisten sisältöjentuottamiseen. Sosiaalisen median avulla se tekee arkisesta kokemuksestaarvokkaan tavan tietää. Päättäjät ja yliopistolliset asiantuntijat eivätvälttämättä ole enää ainoa oikean tiedon lähde.

Suora linja lähentää yleisöjä journalistiseen prosessiin. Yleisöt ovatjatkuvassa vuorovaikutuksessa Suoraan linjaan. Toimittajat ottavatyhteyksiä jo juttuaiheiden valintaa edeltävässä vaiheessa ja vuoropuheluapidetään yllä läpi koko prosessin. Suorassa linjassa yleisöt saavat äänensäkuuluviin ja ymmärryksen siitä, että heitä kuunnellaan ja heidänsanomisillaan on merkitystä.

Lähtökohtana on tuottaa kaikki sisältö vuorovaikutuksessa katsojienkanssa. Uutislähetys, joka täydentää muiden uutislähetysten sisältöjätuomalla niihin kokijoiden näkökulman. Lisäksi se hakee omia aiheitayhteistyössä katsojien kanssa, pääasiassa netin ja sosiaalisen medianavulla. Suora linja pyrkii antamaan arkiselle kokemukselle uutisarvon,myös joukkoistamalla katsojia kiinnostavia aiheita.

Suora linja käsittelee kaikkia aiheita uskonnollisista, rodullisista taikielellisistä rajoista riippumatta. Se rohkaisee myös itsenäiseensananvapauteen hyvän journalismin rajoissa. Se pyrkii myös löytämäänerityisesti nuoria kiinnostavia osallistumis- ja esittämistapoja.

Tavoitteena on etsiä positiivisia ratkaisumalleja ongelmiin eikä pelkästäänraportoida ongelmista.

Radiokanava ja verkkopalvelu – YleX: arvo yhteiskunnalle

Jyri Kataja-Rahko (tuolloin ohjelmapäällikkö) 2013http://yle.fi/ylex/

YleX:n sisällöt poikkeavat selvästi kaupallisten toimijoiden sisällöistä sekäradiossa että verkossa. Kanavalla ei kaihdeta yhteiskunnallisia aiheita janiiden taustoittamista. Kanava tukee selkeästi kotimaista uutta musiikkiaja nostaa nuoria musiikintekijöitä. Kanavalla soi myös omakustanteinenmusiikki. YleX toimii tietoisesti myös muualla kuin Helsingissä.

YleX:n Etusivu -ohjelma käsittelee ajankohtaisia aiheita kohderyhmännäkökulmasta. Ohjelman aikana keskustelua käydään myös kuulijoidenkanssa suoraan Shoutboxin avulla. Lähetysvirrassa keskustelun aiheet

http://yle.fi/uutiset/suora_linja/

http://yle.fi/ylex/


Strategia 15.1.2015


valikoituvat osin myös uutisaiheiden perusteella. Kanava kysyy päivittäinyleisönsä mielipidettä ajankohtaisiin aiheisiin ja antaa äänen myöskuulijoille.

YleX esittelee uutta kotimaista musiikkia päivittäin. YleX nostaa uusiasuomalaisia musiikin- ja populaarikulttuurin tekijöitä sekä ilmiöitäjulkisuuteen. YleX on maakunnissa kuukausittain klubeilla, festareilla tailaivalla. Kanava järjestää vuosittain suuren ilmaiskonsertinpääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kanava tukee Eurosonic-tapahtumassasuomalaisen uuden musiikin vientiä Eurooppaan. Kanavan kuuntelijatotetaan kiinni päivittäin useilla eri tavoilla, vuorovaikutus yleisön kanssaon runsasta sekä broadcastissa että verkossa.

EBU Eurosonic, Elävän musiikin yhdistykset, paikallisetfestivaalijärjestäjät, SPR, Väestöliitto, STM ja kaupunkien nuorisopalvelutovat YleX:n vakioyhteistyökumppaneita. Kanavalla on pyörinyt koko senhistorian ajan Kesäkumikampanja, jolla kiinnitetään huomiota nuorisonseksuaaliterveyteen.

Radiokanava ja verkkopalvelu – Yle Puhe: arvo yhteiskunnalle

Riku Saaranluoma (tuolloin ohjelmapäällikkö) 2013http://yle.fi/radio/ylepuhe/

Yle Puhe on Suomen ainoa puheradio. Kanava tarjoaa selkeänvaihtoehdon. Kanava on Suomen radiotoimialalla ainutlaatuinen. Yle Puheantaa tilaa moniääniselle puheelle ja aukaisee yhteiskunnallisianäkemyksiä ja instituutioita. Yle Puhe hakee ohjelmissaan vaihtoehtoja.Yle Puhe arkipäiväistää monikulttuurisuutta tekijöiden ja aiheiden kautta.

Yle Puhe tarjoaa 30–40-vuotiaille suunnattua viihdyttävää, muttasyventävää puhetta. Kanavalla on tilaa myös pitkille ajatuksille. Yle Puheon aktiivinen toimija somessa ja verkossa. Yleisön ääni kuuluu ohjelmissakautta linjan mm Shoutboxissa, Facebookissa, Twitterissä ja Youtubessa.

Yle Puhe on vuonna 2013 luonut uuden tavan asioida indien (eliriippumattomien tuottajien) kanssa. Yle Puhe ostaa ainoanaradiokanavana indieohjelmia vuosittain. Urheilussa lisäarvoa saavutetaanlaajalla lajikirjolla.

http://yle.fi/radio/ylepuhe/


Strategia 15.1.2015


Uusi päivä – päivittäisdraaman yhteiskunnallinen arvo tuottajankuvaamana

Uusi päivätuottaja Samu Reijonenhttp://yle.fi/aihe/uusi-paiva/

Uusi päivä on yhteisöllinen draamasarja, jossa käsitellään arkipäiväisiäasioita perhekatseluun soveltuvalla tavalla. Uusi päivä kiinnostaa 10–17-vuotiaita ja tarjoaa kaupallisille sarjoille vaihtoehtoisen, realistisemmannäkökulman suomalaiseen elämään. Uusi päivä herättää keskusteluaesittämällä yhteiskunnallisia aiheita ja tilanteita, joihin jokainen voi joutua(esim. työttömyys, yt-neuvottelut, syrjäytyminen, koulukiusaaminen jateiniraskaus).

Uusi päivä kertoo tarinoita arkipäiväisen monikulttuurisesta Suomesta.Sarjassa esiintyy monipuolisesti kaikenikäisiä suomalaisia hahmoja.Ohjelman tekijät käyvät keskustelua katsojien kanssa sarjan sivuilla jaFacebookissa, Twitterissä ja YouTubessa. Tekijät aktivoivat faniyhteisöäosallistumaan, tuottamaan sisältöä ja keskustelemaan. Sarjan yhtyeVihreät Valot esiintyy tapahtumissa ympäri maata samalla tavaten fanejaja tuoden sarjan tähdet lähelle heitä.

Kaikki ohjelmat ovat katsottavissa Areenasta ympäri maailmaa 30vuorokauden ajan, UP+ -materiaali ja muu sisältö tätä vielä pidempään.Sisältö on saavutettavissa uusipäivä.fi -sivustolla. Sosiaalisen mediansisällön seuraaminen ei edellytä rekisteröitymistä. Sarjaan tuotettumusiikki on kuunneltavissa myös Spotifyssa ja Soundcloudissa.Uusi päivä käyttää tuotannossaan paikallisia yrityksiä jayhteistyökumppaneita. Tuotanto tarjoaa myös harjoittelumahdollisuuksiaalan opiskelijoille.

Satuhäät – ohjelman arvo yhteiskunnalle ohjelman tuottajankuvaamana

http://areena.yle.fi/tv/2213026Matti Grönberg, tuottaja

Satuhäät on koko perheen ohjelma. Ohjelman tärkein sisältö on ihmiset,hääpari ja heidän lähipiirinsä.

Satuhäät kuvaa realistisesti tämän päivän suomalaista arkitodellisuutta,ihmissuhteita ja elämäntilanteita. Satuhäiden ympärille on muodostunutkimppaporukoita, ihmiset kokoontuvat yhdessä seuraamaan ohjelmaa.Lähetyksen jälkeen ohjelman kommentointi jatkuu vilkkaana erifoorumeilla.

http://yle.fi/aihe/uusi-paiva/

http://areena.yle.fi/tv/2213026


Strategia 15.1.2015


Satuhäät on perusarvoiltaan hyvin perinteinen perhearvojen puolustaja,mutta samalla se antaa suvaitsevaisen ja ajassa muuttuvan kuvanSuomalaisesta parisuhteesta.

Satuhäät esittelee monipuolisesti erilaisia hääpareja ja hääseremonioita,mukaan on valittu valtavirran ulkopuolelta ortodoksi-, saamelais-, invalidi-,sivillivihkimis- ja ulkosuomalais- ja lesbohääpareja.

Satuhäät on synnyttänyt keskustelua parisuhteista ja perhearvoista.Satuhäät on kirvoittanut lukuisia puheenaiheita netin keskustelupalstoillesekä torikeskusteluihin.

Love connection – ohjelman arvo yhteiskunnalle tuottajankuvaamana

http://areena.yle.fi/?q=love+connectionMinna Lindroos, tuottaja

Love Connection - ohjelma ei peitä tunteita vaan nostaa ne rohkeastiesiin, ja antaa katsojalle mahdollisuuden voimakkaisiin tunne-elämyksiin.Tätä ohjelmaa katsotaan varmasti paljon yhdessä ystävien ja läheistenkanssa, ja sen seurassa viihdytään. Katsoja voi samaistua ohjelmanhenkilöiden kokemiin asioihin ja peilata niihin omaa elämäänsä,kokemuksiaan ja tunteitaan.

Love Connection -ohjelma avaa uutta näkökulmaa sekä suomalaisuuteenettä ulkosuomalaisuuteen. Amerikansuomalaisten päähenkilöiden kauttaopimme uutta amerikansuomalaisuudesta, ja heidän kauttaan voimmepeilata myös omaa suomalaisuuttamme ja Suomea ja nähdä itsemmemuiden silmin.

Samhälleligt mervärde: Strömsö

http://arenan.yle.fi/tv/2211193Stefan Jansson, producent

En stor del av Strömsös publik är finskspråkig eller kommer från de andranordiska länderna. Förutom programproduktion på Strömsö görs inslagfrån hela landet. För många har Strömsö blivit en inkörsport till detsvenska Finland, ett bidrag till ökad tolerans och förståelse mellanspråkgrupperna och förstärkning av den nordiska gemenskapen.

Strömsö har alltid haft lustfyllt skapande som ett centralt tema.Programmet vill erbjuda publiken intressanta gäster samt lockamänskorna till att skapa själva och bidra med kunskap och allmänbildningkring frågor som berör hantverk, trädgårdsskötsel, matlagning och andra

http://areena.yle.fi/?q=love+connection

http://arenan.yle.fi/tv/2211193


Strategia 15.1.2015


meningsfulla fritidsaktiviteter och fenomen. Vi jobbar aktivt medbegreppsparen trend - tradition och vill vidareförmedla traditionellahantverksmetoder men i en modern tappning. En av Europas mestomfattande webbplatser inom de ämnesområden vi representerar bidrartill att sprida kunskap, inspiration och intresse för nya och gamlakulturella yttringar.

Hela konceptet Strömsö bygger på att bejaka folks kreativitet, idéer ochnya tankar. Strömsö är ett program som förmedlar viljan av att göratillsammans oberoende av om det gäller konstskapande, hantverk,trädgårdsskötsel, matlagning eller bilreparationer. En uttalad ambition äratt satsa på upplevelse i första hand och kunskap i andra hand. Man kanmed fog anse att Strömsö har lyckats med att skapa en egenStrömsövärld eller -anda i.o.m att ”Ei mennyt niin kuin Strömsössä” och”strömsöillään” har blivit vedertagna språkligt begrepp i finskan. Strömsöhar blivit en sinnebild för ett liv där gemenskap mellan människor har encentral plats.

Strömsö är ett av få lifestyleprogram utan kommersiella kopplingar somannars ofta är kännetecknande för den här genren program. VI erbjudergratis kvalitetsmaterial på nätet, på Facebook, i tv och på ort och ställe.Strömsö besöks årligen av tusentals "Strömsö"turister som beredsmöjlighet att bekanta sig med området. För ändamålet har även enupplevelsestig anlagts på området som är öppen för allmänheten.

Vi bedriver ett aktivt samarbete med bl a Vasa stad för att utvecklaområdet. Upplevelsestigen t ex har anlagts i samarbete med flera andraaktörer. Programmet är formatmässigt och tekniskt en föregångare inomgenren, ett brand som hela tiden ynglar av sig i nya spinoff-program.

Samhälleligt mervärde: Yle X3M, Populärkultur

http://svenska.yle.fi/x3mAmie Borgar, producent

Vi erbjuder fräsch och relevant innehåll som både kan upplysa ochunderhålla. Vi behandlar aktuella ämnen på ett igenkännbart och specielltsätt och skapar diskussion. För en ung publik på svenska. Både i etern ochpå webben tar vi det finlandssvenska, det finska och det internationella ibeaktande. På olika sätt skapar vi kultur, men för också vidare.

Vi är personliga inbjuder tll diskussion. Både i våra radiosändningar och påvår webb har vi en aktiv lyssnarkontakt och våra medarbetare deltar idiskussionen med våra användare. Vi finns på alla plattformer; i etern ochpå mobila enheter. Vårt innehåll finns tillgängligt var och när våraanvändare vill ta del av det, vi är tillgängliga dygnet runt.

http://svenska.yle.fi/x3m


Strategia 15.1.2015


Vi utmanar i vårt tilltal men är alltid korrekta. Vi jobbar ständigt utvecklavårt utbud och mediauttryck. Vi jobbar också aktivt med att ha enlättorienterad och användarvänlig sajt. Vi har en central roll för att skapaoch föra vidare finlandssvensk kultur. Vårt brand står för det stabila i enungdomskultur på svenska i Finland.

Samhälleligt mervärde: Svenska Yle, Kultur

http://svenska.yle.fi/kultur-och-nojeStaffan von Martens, producent

Kulturen är ett uttryck för oss och det samhälle vi lever i, tidigare levt ioch i framtiden antagligen lever i. Vår personliga identitet och samhälletsidentitet tolkas och skapas via kulturen. Vår journalistiska uppgift är attpresentera och belysa kulturen, dvs. oss och samhället, att analysera ochöppna för vinklingar och perspektiv.

Vår uppgift är att presentera och analysera ett så brett fält av kulturellayttringar som möjligt. Ingenting är främmande för oss. Vår uppgift ärockså att ha en djup kunskap om kulturfältet och olika kulturer. På detsättet fungerar vi både som handledare och diskussionsparter för vårakunder. Vi är förankrade i det finländska samhället, men har fönstrenvidöppna för internationella kulturyttringar.

Vi vill inte bara bevaka kulturverk och -evenemang, vi vill skapa starkaupplevelser också för dem som inte har lust eller möjlighet att se/läsaverken och delta i evenemangen. Vi tar fasta på innehållet i kulturverken,det som verken talar om, inte på de tekniska finesserna. Innehållet ikulturverken är universella och berör också mänskor som är mindreintresserade av kulturverken i sig. Vi söker identifikationsfaktorn i allt vigör.

Kultur är till för alla, men program som försöker nå alla når sällan någon.Därför skall vi dels se till att det finns kulturprogram för olika målgrupper,dels att fokuset i programmen ligger på det allmänmänskliga innehållet.Det här uppdraget och den här möjligheten är Yle ensamt om blandmediehusen i Finland. Yles roll som förmedlare och skapare av kultur ärhelt unik i vårt land.

http://svenska.yle.fi/kultur-och-noje


Strategia 15.1.2015


Tekijä-radiodokumenttisarjan yhteiskunnallinen arvo tuottajankuvaamana

Tuottaja Sari Siekkinenhttp://areena.yle.fi/radio/1405256

Ohjelmassa tavataan nuoria, luovilla aloilla toimivia huippuja, mutta myösuudisraivaajia ja oman tiensä kulkijoita. Ohjelma tekee näkyväksi myösmarginaaleja, sillä haastateltavia etsitään laajasti taiteen eri aloilta,unohtamatta taiteen reuna-alueita.

Ohjelma tutustuttaa kuuntelijan nuorten, luovilla aloilla työskentelevienihmisten maailmaan ja arvoihin.

Ohjelman päähenkilöt ovat nuoria ja ainakin osa heistä toimii taiteenmarginaalissa (esim. graffititaiteilijoina, beatboxaajina jne.). Ohjelma tuoesiin nuorten, luovilla aloilla toimivien ihmisten maailmaa. Pyrkimyksenäei ole tehdä puhdasta henkilökuvaa vaan myös työnkuvaa ja ajankuvaa.Ohjelmassa nostetaan esiin nuoria lahjakkuuksia.

Koska ohjelmat päätyvät Ylen radioarkistoon, aikojen saatossa ohjelmattulevat olemaan arvokkaita kulttuurihistoriallisia dokumentteja. Nekertovat maamme huipputaiteilijoiden uran alkuvaiheista mutta myössiitä, millaista oli olla taiteilija 2000-luvun alun Suomessa.

Tekijänä -televisiodokumenttisarjan yhteiskunnallinen arvotuottajan kuvaamana

Tuottaja Marjaana Mykkänenhttp://areena.yle.fi/tv/1901547

Pienoisdokumenttisarja ammattialansa nuorista huipuista, heidäntyöstään ja elintavastaan:

Päähenkilöt ovat kukin omalla alallaan keskeisiä tekijöitä ja vaikuttavatsekä omaan välittömään ympäristöönsä että laajemmin yhteiskuntaan.Kokonaisuutena sarja tuo näkyviin tunnettujen ja vähemmän julkistennuorten ammattilaisten kautta sen, miten monenlaisia muotoja modernityö Suomessa saa ja millä asenteella uudet sukupolvet elämäänsuhtautuvat.

Sarjan teemat ovat jaksojen pienimpiä yhteisiä nimittäjiä, jahenkilövalintojen kautta nousee esiin laajoja spektrejä väliin toisilleenvastakkaisistakin kulttuuri- ja elämänpiireistä saman alan sisällä. Jatkossajaksojen ympärille rakennetaan verkkosivut, joiden kautta omaa polkuaanhakevat nuoret saavat innoitusta ja tukea omille valinnoilleen, ja löytävätmm. kouluttautumisvaihtoehtoja.

http://areena.yle.fi/radio/1405256



Strategia 15.1.2015


Konseptin kantavana ajatuksena on että jaksot jäävät verkkoon ilmantakarajaa, ja ovat käytettävissä ja jaettavissa silloin kun ne ovat käyttäjilleajankohtaisia. Kuratointiratkaisuilla voidaan luoda aina uusiakokonaisuuksia, jotka mahdollistavat yhteisöjen rakentumisen.

Sarjan kohdeyleisö on 15–34-vuotiaat, mutta dokumenttimuotoisina nepuhuttelevat myös ajan ilmiöistä kiinnostuneita vanhempia sukupolvia.Muoto sekä tuotannolliset ja sopimukselliset ratkaisut sallivat jaksojenpitämisen verkossa rajoituksetta, maailmanlaajuisesti katsottavissa.Sarjan aiheena ovat luovien alojen ammattilaiset ja heidän työnsä; sarjakiinnittää katseen työn edellytyksiin ja vaateisiin ja kunnioittaaammattilaisuutta. Päähenkilöiksi valikoituvat vaikuttajat. Konseptinmukaan kuvataan myös päähenkilön katseen suuntaa, siis maailmaa, eivain tätä itseään. Radio tuo tietoisesti ajankohdan yhteiskunnallisiailmiöitä osaksi kerrontaa.

Jaksoja kertyy kymmenen osan vuosivauhtia ja niistä on muodostumassaarvokas kokoelma aikakautensa aktiivisista tekijöistä. Sekä yksittäiset osatettä niiden kokonaisuus tallentavat suomalaista kulttuurihistoriaa kun setapahtuu. Puhtaan dokumentaarinen kuvaustapa ja rakenteeseen kuuluvayhden päivän "hetkestä kiinni" muoto tekevät sarjasta kestävän jamonikäyttöisen.

Summerin yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana

Tuottaja Hyppe Salmihttp://areena.yle.fi/tv/1932357http://blogit.yle.fi/summeri

Summeri on ainut suomenkielinen varhaisnuorille suunnattu tv-ohjelma.Sen inserteissä ja muissa sisällöissä käsitellään monia nuorten elämäänliittyviä iloja ja ongelmia. Summeri vahvistaa suomalaista yhteiskuntaaantamalla nuorille oman äänen mediassa. Varhaisnuoret oppivatSummerin kautta osallistumista ja vaikuttamista sosiaalisen mediankautta. Summerin kuusi juontajaa tulevat erilaisista kulttuurisista jaetnisistä lähtökohdista. Vaikka Summeri onkin viihdeohjelma, onjokaisessa insertissä myös kasvatuksellinen kärki. Summerissayhteisöllisyys on kaiken ydin. Ohjelma on transmediainen kokonaisuus jaSummeri-yhteisön jäsenet osallistuvat sisällöntuotantoon.

Summerin insertit tehdään pääosin yhteistyössä indy-yhtiöiden kanssa.Kumppanuuksia on myös kansainvälisten sisältöjen hankinnassa janettitoiminnassa. Summerin juontajat ovat olleet näkyvästi esillä mm.koulutukseen liittyvissä tapahtumissa sekä marraskuussa järjestettävässävammaisurheilutapahtumassa. Yhteistyötä järjestöjen kanssaseksuaaliterveyden tiimoilta.


http://blogit.yle.fi/summeri


Strategia 15.1.2015


Inhimillinen tekijä: yhteiskunnallinen arvo tuottajan kuvaamana

Tuottaja: Anne Flinkkilähttp://areena.yle.fi/tv/2140677

Ohjelma tuottaa arvoa yhteiskunnalle pohtimalla usein vaikeita moraalisiaja eettisiä kysymyksiä, valintoja, joita ihmisten on ollut pakko tehdä jajoiden kanssa sitten eletään. Tällaisten asioiden mittaaminen onnumeroilla vaikeata, mutta ehkä jotakin kertoo se, että Inhimillinen tekijäon ollut olemassa jo 16 vuotta ja edelleen sitä tarvitaan.

Ohjelmassa käsitellään asioita ja kokemuksia, jotka usein jäävätvaltavirran varjoon. Annamme äänen myös niille jotka eivät aina tulekuulluiksi. "Tähän ohjelmaan voin tulla, vaikka en ole missään muuallavielä julkisesti puhunut" Ohjelma toteuttaa yhteiskuntavastuuta sillä, ettäpuhumme asioista, jotka ovat kansalaisten elämänkaaressa tärkeitä.Nämä eivät välttämättä ole aina samoja asioita kuin valtavirran uutiset.

Ohjelmassa on vieraina eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä, useinasiantuntija ja tavallinen ihminen kohtaavat samanarvoisia vaikean asianäärellä. Annamme paitsi kokemuksille tilaa, myös kerromme faktaa.Inhimillinen tekijä koetaan usein vertaistueksi. Antamalla tilaa ihmistenkokemuksille ja tarinoille vahvistamme sitä, että vaikeistakinkokemuksista voi selvitä. Usein katsojat kertovat meille, että "ihan kuinomaa elämääni olisin kuunnellut". Moni rohkaistuu hakemaan apua.

Elämänmenoa-radiokontaktilähetyksten yhteiskunnallinen arvotuottajan kuvaamana

Tuottaja: Elina Saksalahttp://areena.yle.fi/radio/1800742

Elämänmenoa-arkikontaktilähetyksissä käsitellään suuren yleisön arkisiaaiheita. Mukana on toimittajan lisäksi asiantuntija. Kuuntelijat voivatesittää kommentteja ja kysymyksiä soittamalla tai sähköpostilla ja radionlähetysikkunan eli shoutboxin kautta. Aiheina 2013 on ollut esimerkiksipankkien heikentynyt palvelu, punkkien levittämät taudit, kasvimaankevättyöt, sosiaalityö, aikuisten univaikeudet, autoverot ja leskeksijääminen.

Kuuntelijalle tarjoutuu mahdollisuus nostaa omia näkökulmia yhteisistäasioista. Vuorovaikutus yleisön kanssa on jo sinänsä tärkeää, muttatiettyjen yhteiskunnallisten tai sosiaalisesti merkittävien teemojenpuheenaiheistaminen (läheisen kuolema / hyvä päivä / nuorille töitä) onarvo, joka on kuitenkin vaikeasti mitattavissa.


http://areena.yle.fi/radio/1800742

arvo syntyy yhdessä tekemisestä – ylen arvoa arvioimassa

Leadership & Management