asemakaavan muutoksen selostus - hausjärvi · asemakaavan muutoksen selostus ryttylä, kulmatie...

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Ryttylä, Kulmatie

Korttelit 210 ja 214

KValt 29.9.2014 § 66 Lainvoimainen 6.11.2014

Hausjärven kunta, asemakaavan muutoksen selostus Ryttylä Kulmatie, korttelit 210 ja 214

1

1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Hausjärven kunnan Ryttylän kylän kortteleita 210 ja 214 sekä niihin liittyviä katualueita.

Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven Ryttylän kylän korttelit 210 ja 214 sekä niihin liittyvät katualueet.

Selostus koskee 25.4.2014 päivättyä asemakaavakarttaa.

1.2 Kaava‐alueen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Hausjärven kunnan Ryttylän kylässä, taajaman keskustassa. Aluetta rajaavat pohjoisessa Ohikulkutie, lännessä rautatie, idästä Tiilitehtaantie ja ete‐lässä Vanha Kylätie. Kaavamuutosalue on rakennettua asemakaava‐aluetta.

Asemakaava‐alueen sijainti ja likimääräinen rajaus.

1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavamuutoshakemuksen mukaisesti tarkistaa korttelissa 214 tontin nro 1 rajausta ja osoittaa tontti kahdeksi rakennuspaikaksi otta‐en huomioon olemassa oleva rakentaminen. Samalla tarkastellaan kulkuyhteydet mm. rata‐alueeseen rajoittuville kiinteistöille sekä asemalaiturille.


2

1.4 Sisällysluettelo

1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT ..................................................................................... 1 1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................................ 1 1.2 Kaava‐alueen sijainti ...................................................................................................... 1 1.3 Kaavan tarkoitus ............................................................................................................. 1 1.4 Sisällysluettelo ................................................................................................................ 2 1.5 Selostuksen liitteet ......................................................................................................... 2 1.6 Selostuksen lähdeaineisto ............................................................................................. 3

2 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................................. 3 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen ................................................................................ 4

3 LÄHTÖKOHDAT .......................................................................................................... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................................................. 4 3.2 Suunnittelutilanne .......................................................................................................... 7

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite ................................................................. 9 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset ......................................................................... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................................................... 9

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................ 10 5.1 Kaavan rakenne ............................................................................................................ 10 5.2 Kokonaismitoitus .......................................................................................................... 10 5.3 Aluevaraukset ............................................................................................................... 10 5.4 Kaavan vaikutukset ...................................................................................................... 12

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ..................................................................................... 14 6.1 Nimistö .......................................................................................................................... 14 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet ..................................................... 14

1.5 Selostuksen liitteet Liite 1 Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kuvia suunnittelualueelta Liite 3 Ortoilmakuva Kunnallistekninen verkosto Liite 4 Sähköverkosto Tietoliikenneverkosto Kulttuuriympäristökohteet Liite 5 Rautatien melualueet, Kirkkomäen meluselvitys Liite 6 Ote pääradan melu‐ ja tärinähaitat –esiselvityksestä Ote Kirkkomäen tärinäselvityksestä Liite 7 Maanomistustilanne Ote maakuntakaavasta ja 1. vaihemaakuntakaavasta Liite 8 Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta Ote osayleiskaavaluonnoksesta Liite 9 Ote voimassa olevien asemakaavojen indeksikartasta Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta Liite 10 Ote esiselvityksestä ´Hämeen seudun lisäraiteet ‐tilantarvetarkastelu´ Liite 11 Luonnos II, lausuntojen tiivistelmä ja vastaukset Liite 12 Ehdotus, lausuntojen ja muistutusten tiivistelmä ja vastineet Liite 13 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta ja määräykset


3

1.6 Selostuksen lähdeaineisto - Rakennettu Häme 2003, Hämeen liitto - Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2005 - Kanta‐Hämeen Lumos‐inventointi 2004‐2005 - Ryttylän Kirkkomäen alueen melu‐ ja tärinäselvitykset 2012, FCG - Esiselvitys pääradan melu‐ ja tärinähaitoista rataosilla Kerava‐Riihimäki ja Riihimäki‐

Hausjärvi. Uudenmaan liiton julkaisuja C 58‐2007 - Hämeen seudun lisäraiteet –tilantarvetarkastelu, esiselvitys 18.3.2010 v.1.0 Pöyry Oyj

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alueelta on tullut kaavamuutoshakemus koskien tilaa Seppälä RN:o 1:127, joka käsittää Ryttylässä korttelin 214 tontin 1. Kaavamuutoksella on tarkoitus muodostaa nykyisin osittain korttelialueen ulkopuoliselle katualueelle sijoittuvalle erillispientalolle oma tontti ja säilyttää pohjoisosa rivitalorakentamiseen soveltuvana.

Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kortteleita 210 ja 214 koskevan kaavoituspäätök‐sen 20.5.2003 § 253. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 4.7.2003 päivätyllä kuulutuksella.

Ympäristölautakunta on kokouksessaan 2.7.2003 § 96 päättänyt osallistumis‐ ja arvi‐ointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos I on ollut nähtävillä 8.‐23.7.2003. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtä‐villä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kaavaluonnoksesta neuvoteltu muutosta hake‐neiden maanomistajien kanssa. Ympäristölautakunta on 22.3.2007 § 35 käsitellyt kaa‐va‐asiaa kokouksessaan ja päättänyt asettaa tarkennetun asemakaavamuutoksen luonnoksen sekä päivitetyn osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman nähtäville. Kaavoitus‐työ keskeytettiin ennen luonnoksen nähtäville asettamista muutosta hakeneen omis‐tuksessa olevan tilan kiinteistörajaepäselvyyden vuoksi. Maanomistajien sovittua asi‐asta kaavoitusta jatkettiin huomioiden raja‐asiasta syntynyt ratkaisu loppuvuodesta 2013. Alueelle laadittiin uusi kaavaluonnos II joka huomioi aiemmin saadut mielipiteet mm. Kulmatien kaventamisesta.

Ympäristölautakunta on 3.3.2014 § 29 käsitellyt tarkennettua II kaavaluonnosta koko‐uksessaan ja päättänyt tarkennetun luonnoksen sekä OAS:n nähtäville asettamisesta.

Luonnos II on ollut nähtävillä 13.3.‐11.4.2014 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kaava‐luonnoksesta ei jätetty kirjallisia mielipiteitä.

Kunnanhallitus on 13.5.2014 § 167 päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamises‐ta. Ehdotus on ollut nähtävillä 22.5.‐25.6.2014 ja siitä on pyydetty lausunnot.

Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavan muutosta kokouksessaan 26.8.2014 § 272.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 29.9.2014 § 66.

Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 6.11.2014.


4

2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 210 ja 214 sekä niihin liittyvät katualueet.

Alueella todetaan pääosin voimassa olevan kaavan mukaiset toiminnot, joten kaavoi‐tuksesta aiheutuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Tonttien osalta kaa‐voituksen vaikutus on myönteinen, koska nykytilanne olemassa olevien rakennusten kannalta tulee huomioitua. Yksi yksityinen rakennuspaikka poistuu muutoksen myötä.

Alueelle kohdistuu rautatie‐ ja tieliikenteestä aiheutuvia häiriövaikutuksia, joiden suh‐teen asemakaavassa on annettu tonttikohtaisia sekä yleisiä määräyksiä. Määräyksissä on pyritty huomioimaan, etteivät ne muodostu nykyisiä maanomistajia kohtaan koh‐tuuttomiksi. Uusi rakentaminen aiheuttaa jonkin verran lisääntyvää liikennettä, mutta ei merkittävissä määrin. Rakentamatta olevat tontit ovat voimassa olevan kaavan mu‐kaiset. Luonnonolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Alue sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle.

Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueella kun‐nallistekniikka on rakennettu. Uudisrakentamisessa tulee huomioida alueelle sijoittu‐vat tekniset‐ ja kaapeliverkostot.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Yleiskuvaus

Alue sijoittuu keskeisesti Ryttylän taajamaan ja on pääosin rakennettua pientaloaluet‐ta. Alueella on kolme asuin‐ ja liikerakennusten tonttia, joista yhdellä toimii ravintola ja kaksi on rakentamatta. Yhdellä pientalotontilla olevassa rakennuksessa toimii ryhmä‐perhepäiväkoti. Selostuksen kannessa on viistoilmakuva lännestä kaavoitettavan alu‐een suuntaan vuodelta 2003. Kuvia suunnittelualueelta sekä ortoilmakuva vuodelta 2011 ovat liitteenä (Liitteet 2 ja 3).

3.1.2 Luonnonympäristö

Maisema

Asemakaava‐alue kuuluu ympäristöministeriön asettaman maisema‐aluetyöryhmän laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Hämeen viljely‐ ja järvimaahan ja tarkemmin Keski‐Hämeen viljely‐ ja järviseutuun. Valtakunnallista maisemamaakuntajakoa täyden‐tävän Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaan kaava‐alue sijoittuu Sal‐pausselän‐Puujokilaakson viljelymaisemiin, joille tyypillistä on laajojen tasaisten tai loi‐vasti kumpuilevien peltoaukeiden sekä korkealle kohoavien harju‐ ja moreenimuodos‐tumien vuorottelu.

Suunnittelualue on maisemaltaan puustoista ja sulkeutunutta. Alueen rakennukset peittyvät olemassa olevan kasvillisuuden suojaan. Erityisesti Kulmatien katunäkymä on nykyisellään kapea ja raittimainen. Ympäristö on iäkkäämpien rakennusten ja täysikas‐vuisen kasvillisuuden ansiosta paikoin viehättävää, mutta osin avointen hiekkapiha‐alueiden ja katulevikkeiden takia jäsentymätön. Kuvia alueelta on liitteenä (Liite 2).


5

Luonnonolot

Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tar‐kemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kasvillisuus kaavoitettavalla alueel‐la on pääosin olemassa olevien tonttien istutettua kasvillisuutta sekä puustoa. Alueella on jonkin verran kookkaita kuusiaitoja, osin tontteja ympäröivä kasvillisuus on hyvin luonnonmukaista ja kerroksellista. Kulmatien ja Tiilitehtaantien kulmauksessa oleva tontin alue kasvaa muusta alueesta poiketen tasaikäistä koivua ja aluskasvillisuutena on leikattu nurmi.

Pohjavesi

Asemakaava‐alue ei sijoitu pohjavesialueelle.

Pintavesi

Alue kuuluu Pohjanlahteen laskevaan Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Pintavedet johtuvat alueelta pinnanmuotojen perusteella koilliseen.

Maaperä

Maaperäkarttatarkastelun mukaan kaavoitettava alue on karkeaa hietaa (Ht).

Pinnanmuodot

Kaavoitettava alue on suhteellisen tasaista, sijoittuen noin välille 84‐88 metriä mpy. Maasto viettää koilliseen. Maaston korkeimmat kohdat ovat alueen lounaisosassa, lu‐kuun ottamatta Vanhan Kylätien viettoa rautatien alikulkutunneliin. Ohikulkutie laskee kaavoitettavan alueen kohdalla radan alikulun suuntaan, korkeusasemaan 82,8 metriä mpy. Rautatie on suunnittelualueen kohdalla likimain korkeusasemassa 89 metriä mpy, ja laiturialue vajaan metrin korkeammalla, maaston laskiessa suunnittelualueen suun‐taan.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Asuminen

Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti pääosin asumistoimintoja. Rakentaminen on pääosin rintamamiestalotyyppistä, rakenta‐misajankohdan sijoittuessa 1950‐1960‐luvuille. Rakennusrekisterin tietojen mukaan alueella on myös 1900‐luvun alkupuolelle sijoittuvaa rakennuskantaa. Alueelle asema‐kaavassa osoitettu rivitalorakentaminen ei ole toteutunut, vaan osin rivitalotontille ja osin asemakaavan mukaiselle katualueelle sijoittuu kunnostettu 1920‐luvun erillispien‐talo. Tiilitehtaantien ja Vanhan Kylätien kulmauksessa on osin voimassa olevan asema‐kaavan mukaisella asuin‐ ja liikerakennusten tontilla asuinrakennus, joka sijoittuu omalle erilliselle kiinteistölleen. Myös radan varressa on kaksi asuinrakennusta, jotka sijoittuvat yhdelle asemakaavan mukaiselle tontille, toisen rakennuksista sijoittuessa rakennusalan ulkopuolelle, istutettavalle alueen osalle. Alueelle sijoittuvassa ravintola‐rakennuksessa on rekisteritietojen mukaan kaksi asuntoa.

Palvelut

Alueella Vanhan Kylätien varressa toimii ravintola Vanha Trokari ja Kulmatien varrella olevassa rakennuksessa yksityinen ryhmäperhepäiväkoti Taikametsän maahiset, jossa ryhmäkoko on tällä hetkellä kolme ja enimmäiskoko 10 lasta. Alueella on kaksi raken‐tamatonta asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten tonttia.


6

Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Ryttylän kylätalo, jossa toimii terveysasema, kir‐jasto sekä kuntosali. Lähin päivittäistavarakauppa on radan länsipuolella ja saavutetta‐vissa radan alikulkua myöten jalan. Alakoululle on matkaa vajaa kilometri. Pääosa kun‐nallisista palveluista sijaitsee keskustaajamassa Oitissa.

Liikenne

Kaavoitettava alue on saavutettavissa Ohikulkutieltä Tiilitehtaantietä myöten. Ohikul‐kutie on taajaman ulkopuolistakin liikennettä palveleva yhdystie ja Tiilitehtaantie taa‐jaman sisäinen, pohjois‐eteläsuuntainen pääkokoojakatu. Alueella ei ole erillisiä kevy‐en liikenteen väyliä. Vanha Kylätie muuttuu radalle saavuttaessa kevyen liikenteen väy‐läksi, jota myöten on alikulkuyhteys radan länsipuolelle. Sekä Kulmatien että Vanhan Kylätien päästä on yhteys kaavoitettavan alueen länsipuolella sijaitsevalle rautatie‐seisakkeelle. Tiilitehtaantien itäreunalla on linja‐autoseisake.

Tekninen huolto

Alueella on kunnallisteknistä verkostoa liitekartan mukaisesti (Liite 3). Ote Fortumin sähköverkostokartasta (27.8.2013) on liitteenä (Liite 4). Alueella on Elisan tietoliiken‐neverkostoa ilma‐ ja maakaapeleina liitekartan mukaisesti (Liite 4).

Virkistys

Taajaman tarjoamat virkistysmahdollisuudet ovat alueelta hyvin tavoitettavissa.

3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset

Välittömästi suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuoje‐lulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihis‐toriallisia muinaisjäännöksiä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Lumos‐kohteita tai maisema‐alueita.

Alue sekä sen eteläpuoleiset teollisuusrakennukset kuuluvat pääosin Hausjärven ra‐kennetun kulttuuriympäristön selvityksen alueeseen 97 –Ryttylän aseman seutu. Selvi‐tyksestä todetaan alueen osalta: ´Ryttylän aseman seutu jatkuu alueena myös radan keskustan puolelle aina entisiin Jalmari Vaara Oy:n huonekalutehtaisiin 1930‐luvun lo‐pulta. Radan varrella on muutamia asuinrakennuksia 1900‐luvun alusta. ´Ote Hausjär‐ven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen rajauksesta on liitteenä (Liite 4).

Ryttylän asemanseudulla radan länsipuolella on maakunnallisesti arvokasta kulttuu‐riympäristöä.

3.1.5 Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot

Asemakaava‐alueella ei ole erityisalueita.

Kaava‐alue rajoittuu pohjoisessa Ohikulkutiehen, jonka liikennemäärä Liikenneviraston liikennemääräkartan (KVL 2010) mukaan on 1262 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tiehallin‐non Maanteiden teoreettiset melualueet 2008 –kartan mukaan Ohikulkutien 55 dB päiväajan melualueen leveys tien keskilinjasta on 1‐40 m.

Rautatiemelua on tarkasteltu alueen läheisyydessä Kirkkomäen alueen asemakaavoi‐tuksen yhteydessä, jonka selvityksen melukäyrät ulottuvat myös tarkastelun kohteena olevalle alueelle. Kirkkomäen meluselvityksen karttaesitysten mukaan melutaso suun‐nittelualueen rautatietä lähinnä olevilla tonteilla on nykytilanteessa (v.2012) päiväai‐kana osin äänitasovyöhykkeellä 65‐70 dB ja osin vyöhykkeellä 60‐65 dB. Seuraavaksi


7

lähimpien tonttien melutaso sijoittuu pääosin äänitasovyöhykkeelle 60‐65 dB. Väliin jäävät sekä Tiilitehtaantien varrella sijaitsevat tontit sijoittuvat vyöhykkeelle 55‐60 dB ja pieneltä osin melutason päiväohjearvon 55 dB alittavalle vyöhykkeelle 50‐55 dB. Osin rakennusten taakse jää rautatien suunnasta katsoen suojaisaa pihatilaa, joka alit‐taa päiväohjearvon 55 dB. Ennustetilanteessa (v.2030) päiväajan melutilanne on likipi‐täen nykytilanteen kaltainen.

Yöajan meluvyöhykkeet vastaavat lähes päiväaikaista tilannetta, melutason yöohjear‐von ollessa päiväaikaista alhaisempi, eli vanhoilla alueilla 50 dB. Ohikulkutien päiväai‐kainen vaikutus alueen melutilanteeseen on melunleviämiskartoissa havaittavissa. Ot‐teet Kirkkomäen alueen meluselvityksen kartoista ovat liitteenä (Liite 5).

Tärinän suhteen käytettävissä on esiselvitys pääradan melu‐ ja tärinähaitoista rataosil‐la Kerava‐Riihimäki ja Riihimäki‐Hausjärvi. Karttaote selvityksen tärinäriskialuekartasta Ryttylän osalta on liitteenä (Liite 6).

Tärinää on tutkittu alueen läheisyydessä rautatien länsipuolella, Kirkkomäen asema‐kaava‐alueella. Kirkkomäen tärinäselvityksessä todettiin, ettei suunnittelualueen ra‐kennuksissa ole runkomeluriskiä, kun rakennusten etäisyys radasta on 40 metriä. Sa‐malla 40 metriä oli osoitettu värähtelyluokan C rajaksi, joka on suositus uusien raken‐nusten suunnittelussa, keskimäärin 15% asukkaista kokee tärinän häiriönä. Ote Kirk‐komäen tärinäselvityksen tärinävyöhykekartasta on liitteenä (Liite 6). Kaava‐alueen ra‐taa lähinnä oleva rakennus on noin 40 m etäisyydellä radasta.

3.1.6 Maanomistus

Kaavoitettava alue on pääosin yksityisomistuksessa. Vanhan Kylätien varrella oleva ra‐kentamaton liiketontti sekä pieni alue Vanhaa Kylätietä ovat Hausjärven kunnan omis‐tuksessa. Muutoin katualueita ei ole otettu kaavan mukaisesti haltuun. Kunnan maan‐omistus ilmenee liitteestä (Liite 7).

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Maakuntakaava

Kanta‐Hämeen maakuntakaavassa (28.9.2006, KHO 28.12.2007) kaavoitettava alue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta (A). Alueen vieressä on merkittävä yhdystie (2896) sekä merkittävästi parannettava päärata ja taajamajuna‐asema (la). Kanta‐Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (asuminen, elinkeinot ja logistiikka), joka on hy‐väksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012 mutta ei ole vielä Ympäristöministeriön vah‐vistama, kaava‐alue kuuluu kehitettävän liikennekäytävän HHT vaikutusalueeseen. Ot‐teet maakuntakaavasta ja 1. vaihemaakuntakaavasta ovat liitteenä (Liite 7).

3.2.2 Yleiskaava

Ryttylän oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (KValt 25.9.1979) alue on pientalo‐valtaista asuinaluetta (AOR) ja liike‐ ja asuinkerrostalojen aluetta (K). Ryttylässä on vi‐reillä osayleiskaavan ajantasaistaminen, jonka osalta on ollut nähtävillä 2.12.2003 päi‐vätty luonnos. Osayleiskaavan luonnoksessa alue on pientalovaltainen asuntoalue (AP) ja rautatien varressa on suojaviheralue (EV). Alueen eteläosaan on merkitty itä‐länsisuuntainen kevyen liikenteen reitti. Otteet oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavas‐ta ja osayleiskaavan luonnoksesta ovat liitteenä (Liite 8).


8

3.2.3 Asemakaava

Alue on asemakaavoitettu. Alueen pohjoisosassa, korttelissa 210, on pääosin voimassa rakennuskaavan muutos 25.1.1982, jossa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Korttelin 210 tontilla 6 on voimassa rakennuskaavan muutos 2.6.1990, jossa alue on asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Kulmatien eteläpuoleista kort‐telia 214 koskee rakennuskaavan muutos 5.6.1981, jossa käyttötarkoitukset ovat asuinpientalojen korttelialue (AP), rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten kort‐telialue (AR) sekä asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Vanhan Kylä‐tien sekä Vanhan kylätien ja Kulmatien välille osoitetulla katualueella voimassa on Ryt‐tylän alkuperäinen rakennuskaava 8.8.1974. Ote voimassa olevien asemakaavojen in‐deksikartasta sekä asemakaavojen yhdistelmäkartasta ovat liitteenä (Liite 9).

3.2.4 Rakennusjärjestys

Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.9.2010 § 65 ja se on tullut voimaan 1.12.2010.

3.2.5 Kaava‐aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat

Kanta‐Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2009 on rataosalle Riihimäki‐Tampere esitetty toimenpiteinä selvitys rataosan välityskyvyn parantamisesta. Rata‐osalta on laadittu selvitys ´Hämeen seudun lisäraiteet ‐ tilantarvetarkastelu´ (18.3.2010 Pöyry Oyj), jonka tavoitteena oli määrittää lisäraiteiden vaatimat tilantarpeet sekä sel‐vittää lisäraiteiden rakentamiseen liittyvät rajoitteet. Tilantarvetarkastelun lähtökoh‐tana oli neliraiteisuus, mikä tarkoittaa kahta uutta linjaraidetta ja tarkasteluvyöhyk‐keen leveys 16 tai 24 metriä huoltotien tarpeesta riippuen.

Osa suunnittelualueen rakennuksista muodostaa selvityksessä vaativan rajoitteen (nro 23). Ote esiselvityksen kartasta on liitteenä (Liite 10).

Kaavan laadinnassa käytetyt lähtökohta‐aineistot on lueteltu selostuksen kohdassa 1.6.

3.2.6 Pohjakartta

Alueelle on laadittu asemakaavan numeerinen pohjakartta EUREF‐FIN GK‐25 koor‐dinaatistoon ja korkeusjärjestelmään N2000 joka on hyväksytty 25.4.2014.

3.2.7 Rakennuskiellot

Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.


9

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite Kaavahankkeeseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta, koskien tilaa Seppälä RN:o 1:127. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavamuutoshakemuksen mu‐kaisesti tarkistaa korttelissa 214 tontin nro 1 rajausta ja osoittaa tontti kahdeksi raken‐nuspaikaksi ottaen huomioon olemassa oleva rakentaminen. Samalla tarkastellaan kul‐kuyhteydet mm. rata‐alueeseen rajoittuville kiinteistöille sekä asemalaiturille.

4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kortteleita 210 ja 214 koskevan kaavoituspäätök‐sen 20.5.2003 § 253. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 4.7.2003 päivätyllä kuulutuksella.

Ympäristölautakunta on kokouksessaan 2.7.2003 § 96 päättänyt osallistumis‐ ja arvi‐ointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos I on ollut nähtävillä 8.‐23.7.2003. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtä‐villä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kaavaluonnoksesta neuvoteltu maanomistajien kanssa. Ympäristölautakunta on 22.3.2007 § 35 käsitellyt kaava‐asiaa kokouksessaan ja päättänyt asettaa tarkennetun asemakaavamuutoksen luonnoksen sekä päivitetyn osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman nähtäville. Kaavoitustyö keskeytettiin ennen luonnoksen nähtäville asettamista muutosta hakeneen omistuksessa olevan tilan kiin‐teistörajaepäselvyyden vuoksi. Maanomistajien sovittua asiasta, kaavoitusta jatkettiin huomioiden raja‐asiasta syntynyt ratkaisu ja tilan Seppälä RN:o 1:127 lohkomistoimi‐tus.

Ympäristölautakunta on 3.3.2014 § 29 käsitellyt tarkennettua II kaavaluonnosta koko‐uksessaan ja päättänyt tarkennetun luonnoksen sekä OAS:n nähtäville asettamisesta.

Luonnos II on ollut nähtävillä 13.3.‐11.4.2014 ja siitä on pyydetty lausunnot. II luon‐noksesta ei jätetty kirjallisia mielipiteitä.

Kunnanhallitus on 13.5.2014 § 167 päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamises‐ta. Ehdotus on ollut nähtävillä 22.5.‐25.6.2014 ja siitä on pyydetty lausunnot.

Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavan muutosta kokouksessaan 26.8.2014 § 272.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen 29.9.2014 § 66.

Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman 6.11.2014.

4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Asemakaavan I luonnos oli nähtävillä 8.‐23.7.2003. Luonnoksesta saatiin kaksi mielipi‐dettä, joiden pohjalta mm. Kulmatien katualuetta kavennettiin, Tiilitehtaantien katu‐alueen leveyttä tarkennettiin kevyen liikenteen järjestelyitä varten sekä Vanhan Kylä‐tien aluerajausta muutettiin. Tiehallinnon antamassa lausunnossa (11.7.2003,


10

1064/2003/04) todettiin, että maantie 2896 (Ohikulkutie) on yhdystie, joka palvelee suuressa määrin myös pidempimatkaista läpikulkuliikennettä, minkä vuoksi maantielle voidaan asemakaavoissa osoittaa merkinnäksi ´yleisen tien alue, LT´. Kaavamerkintä on näytettävä kaavakartassa sekä merkintöjen selityksessä, vaikka tie rajautuukin kaava‐alueen ulkopuolelle.

Asemakaavan II luonnos oli nähtävillä 13.3.‐11.4.2014. II luonnoksesta pyydettiin lau‐sunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY‐keskukselta, Uudenmaan ELY‐keskukselta, Mu‐seovirastolta, Liikennevirastolta, Turvallisuus‐ ja kemikaalivirastolta, Kanta‐Hämeen pe‐lastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Fortum sähkön‐siirto Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä sekä sivistyslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Tiivis‐telmä II luonnoksesta saaduista lausunnoista on liitteenä (Liite 11).

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 22.5.‐25.6.2014 ja siitä pyydettiin lausunnot luon‐nosvaiheessa II kuulluilta tahoilta, lukuunottamatta Museovirastoa, joka ilmoitti luon‐nosvaiheessa, ettei lausuntoa tarvitse pyytää, mikäli kaavoitettavan alueen rajaus ei muutu. Tiivistelmä ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista sekä vastineet ovat liit‐teenä (Liite 12). Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Kaavaselostusta tarkennettiin Elisa Oyj:n antaman lausunnon perusteella, täydentämällä kaavaselostuksen tekstiosaa ja liitteitä Elisan lähettämällä verkostokartalla sekä lisäämällä kaavaselostuksen koh‐taan 6.2 ´Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet´ maininta kaapelien huomi‐oon ottamisesta uudisrakentamisessa.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 210 ja 214 sekä niihin liittyvät katualueet.

5.2 Kokonaismitoitus Asemakaava‐alueen pinta‐ala on kokonaisuudessaan noin 2,7 hehtaaria. Asemakaaval‐la muodostuu erillispientalojen korttelialuetta (AO) noin 0,7 ha, asuinpientalojen kort‐telialuetta (AP) noin 1,1 ha, asuin‐, liike‐ ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) noin 0,5 ha sekä katualueita noin 0,4 ha. Tarkempi erittely rakennusoikeuksineen ilme‐nee asemakaavan seurantalomakkeesta joka on liitteenä (Liite 13).

5.3 Aluevaraukset

5.3.1 Korttelialueet

Kortteli 210

Kulmatiehen liittyvissä kortteleissa on tarkistettu tonttien rajoja, ottaen huomioon alueelta käydyt neuvottelut sekä nykyistä tietä lähellä olevat ja katualuevaraukselle jäävät rakennukset.

Korttelissa 210, Kulmatien päässä, tonttien 1 ja 2 väliin on osoitettu kevyen liikenteen väylä rautatieseisakkeelle olemassa olevan yhteyden mukaisesti, jolloin tontti 1 muo‐dostuu osaksi korttelia 214.

Korttelin 210 AL‐tontti 4 on osoitettu voimassa olevaa kaavaa kapeampana siten, että Tiilitehtaantielle jää runsaammin katualuevarausta risteys‐ ja kevyen liikenteen järjes‐


11

telyiden toteuttamista varten. AL‐tontin rakennusoikeus säilyy voimassa olevan kaavan mukaisena 750 k‐m2 ja rakennusalarajaus on leveydeltään voimassa olevan kaavan mukainen.

Korttelissa 210 lähinnä rataa olevat tontit 2 ja 3 on huomioiden alueella oleva asuinra‐kennuksen sijainti ja melutilanteen takia yhdistetty voimassa olevan kiinteistöjaotuk‐sen mukaisesti, muodostaen muutoksessa K210 tontin 1. Rakennusala on rajattu siten, että lähemmäs rataa voidaan rakentaa ainoastaan talousrakennuksia.

Korttelin 210 rakennusalarajausta on hieman laajennettu Ohikulkutien suuntaan, osoittaen olemassa olevat talousrakennukset rakennusalan sisään. Tonttien takaosa on ohjeellisesti osoitettu talousrakennuksien rakentamista varten (t). Talousrakennusten rakennusalaraja on osoitettu Ohikulkutien teoreettisen melualueen mukaisella rajauk‐sella.

Korttelin tonttien 1‐3 takaosassa oleva eri omistajan kiinteistö on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti edelleen osana tontteja.

Korttelissa 210 kerrosluku on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisena I 2/3, joka vastaa myös alueelle toteutunutta rakentamista. Rakennusoikeus on tarkistettu e=0,20:sta e=0,25:een, joka on ko. käyttötarkoituksen mukaisilla tonteilla nykyisin ylei‐sesti käytetty.

Kortteli 214

Korttelissa 214 sijainnut rivitalotontti (AR) on osoitettu kaavamuutoshakemuksen mu‐kaisesti kahdeksi AP‐tontiksi, muodostaen tontilla 6 olevalle, osin katualueella sijain‐neelle asuinrakennukselle asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Tiilitehtaantien ja Vanhan Kylätien kulmauksessa sijaitseva rakennettu omakotitalon rakennuspaikka on erotettu AL‐tontista omaksi tontikseen kiinteistöjaotuksen mukaisesti, muodostaen korttelin 214 tontti 9.

Korttelin 214 tontille 1 sijoittuu kaksi asuinrakennusta. Tontti on voimassa olevan kaa‐van mukaisesti osoitettu yhtenä tonttina. Toteutunut rakentaminen on osoitettu oh‐jeellisilla rakennusaloilla ja istutettavaa alueen osaa tarkistettu siten, että molemmat asuinrakennukset sijoittuvat rakennusalan sisään.

Korttelin AL‐tonttien rakennusoikeudet on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisi‐na sekä tarkistettu tonttirajauksia Vanhan Kylätien suuntaan siten että olemassa oleva rakennus sijoittuu tontille.

AP‐korttelialueelle on osoitettu kerrosluku, I 2/3, ottaen huomioon alueelle toteutunut rakentaminen. Rakennusoikeus on voimassa olevan kaavan mukaisesti e=0,25.

Yleistä

Korttelialueille on alueen melutilanteesta johtuen osoitettu yleismääräyksiä sekä julki‐sivun meluntorjuntamääräykset. Lisäksi kaavan yleismääräyksissä on viitattu valtioneu‐voston päätöksen mukaisiin melutason ohjearvoihin sekä tärinän osalta VTT:n tiedot‐teessa ´Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta´ mainittuihin asuinra‐kentamisen värähtelysuosituksiin. Määräyksiä on perusteltu ja niiden vaikutuksia arvi‐oitu selostuksen kohdassa 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön.


12

Radan ja Ohikulkutien suuntiin on osoitettu istutettavat alueen osat, joiden suojavaiku‐tusta liikenteen suhteen on korostettu merkinnällä ist‐2 ´Istutettava alueen osa. Alu‐een puilla ja pensailla on erityistä merkitystä suojaviheralueena´.

Autopaikkoja tulee varata AO‐ ja AP‐korttelialueilla 2 ap/asunto sekä AL‐korttelialueilla toiminnan edellyttämät autopaikat.

5.3.2 Tie‐ ja liikennealueet

Toteutumaton katuyhteys Kulmatien ja Vanhan Kylätien välillä on poistettu ja liitetty viereisiin tonttialueisiin. Kulmatien katualuetta on kavennettu noin 8 metriin, ottaen huomioon maanomistajaneuvottelut sekä olemassa olevat rakennukset. Kulmatie on kapeutensa vuoksi osoitettu hidaskatuna (hk). Kadun päähän on osoitettu rautatie‐seisakkeelle johtava kevyen liikenteen yhteys olemassa olevan yhteyden mukaisesti. Merkintä (pp/t) sallii myös nykyisen ajon kaavatontin taaemmalle kiinteistölle.

Vanhan Kylätien katualueen leveys on tarkistettu 14 metristä 12 metriin, huomioiden olemassa olevat rakennukset sekä tien pään muuttaminen kevyen liikenteen väyläksi (pp), jolloin katu jää tonttikatuluonteiseksi. Vanhan Kylätien katualueen päähän on osoitettu kääntöpaikka.

Tiilitehtaantien pohjoisosan katualue on osoitettu noin 17‐28 metriä leveänä.

5.3.3 Virkistysalueet

Kaavalla ei muodostu virkistysalueita.

5.3.4 Vaara‐, erityis‐ ja muut alueet

Kaavalla ei muodostu vaara‐ tai erityisalueita.

5.4 Kaavan vaikutukset

5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Kaavamuutoksen vaikutusten voidaan pitkällä aikavälillä katsoa olevan myönteiset. Kaavamuutoksella huomioidaan paremmin alueen olemassa olevat rakennukset, jotka nyt osin sijoittuvat katualueille/istutettaville alueen osille, sekä osoitetaan uutta ja uu‐distuvaa rakennuskantaa koskevat meluntorjuntamääräykset.

Yksittäinen maanomistajan lohkomaton ja rakentamaton tontti (voimassa olevan kaa‐van K210 T3) poistuu kaavasta ja osoitetaan osaksi tonttia 2. Tontit muodostavat kaa‐vamuutoksessa korttelin 210 tontin 1, ollen nykyisellään samaa kiinteistöä. Nykyinen rakentamaton tontti sijoittuu siten, että voimassa olevan kaavan mukainen tonttiraja on kiinni olemassa olevan asuinrakennuksen sisäänkäynnissä ja aiempien rakennus‐kaavojen perusteella on pääteltävissä, että on ajateltu rakennuksen korvautuvan kah‐della uudella, mikä kuitenkaan ei ole tapahtunut. Olemassa oleva rakennus huomioon ottaen nykyisen rakennuksen itäpuolelle jäävä tontti jäisi kovin kapeaksi. Mikäli tontti‐rajaa siirrettäisiin radan suuntaan, jäisi rakentamaton tontti kokonaisuudessaan yö ja päiväaikana 65‐70 dB:n melualueelle, ulkoalueiden päiväohjearvon ollessa 55 dB ja yö‐ajan vanhoilla alueilla 50 dB.

Alueen ympäristön häiriötekijät (Ohikulkutien ja rautatien melu sekä rautatien mahdol‐linen tärinävaikutus) on otettu kaavassa huomioon, kuitenkin siten etteivät määräykset muodostuisi nykyisille asukkaille kohtuuttomiksi. Määräykset on osoitettu koskemaan


13

uudisrakentamista ja laajempia peruskorjauksia. Melumääräykset on osoitettu yöaikai‐sen melutilanteen perusteella, joka on määräävämpi.

Rautatien meluvaikutus sisätiloihin on otettu huomioon osoittamalla julkisivun ää‐neneristävyysvaatimus sekä lisäksi kaavan yleismääräyksissä. Ulkotilojen osalta yleis‐määräyksissä ohjataan rakennusten sijoittelulla muodostamaan liikennemelulta suojat‐tua ulko‐oleskelutilaa. Ohikulkutien meluvaikutus on otettu huomioon osoittamalla tienvarren tonteille julkisivun ääneneristävyysvaatimus sekä ohjaamalla talousraken‐nusten rakentamista korttelissa 210 tontin takaosaan. Ohikulkutien ja rautatien suun‐taan on osoitettu ist‐2 ‐merkintä. Rakentamattoman rivitalotontin osalta on osoitettu ohjeellinen rakennusala rautatien suuntaisesti sekä leikki‐ ja oleskelualueeksi varatun tilan järjestäminen radalta katsoen rakennuksen taakse.

Melun huomiointi on esitetty yleismääräyksissä: ”Alue on kokonaisuudessaan Valtio‐neuvoston (VNp 993/1992) mukaiset yö‐ ja päiväohjearvot ylittävää melualuetta en‐nustetilanteessa vuonna 2030.”

”Rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen tulee ottaa huomioon Valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset sisätilojen melutason ohjearvot. Uudisrakentami‐sessa rakenteiden tulee olla sellaiset, ettei asuinhuoneisiin liikenteestä aiheutuva melu ylitä yöllä 30 dB (LAeq) ja päivällä 35 dB (LAeq) sisätiloille asetettua ohjearvoa.”

”Uudet rakennukset tulee sijoittaa siten, että rakennuspaikalle muodostuu liikenneme‐lulta suojattua ulko‐oleskelutilaa. Sisätilojen järjestelyssä tulee ottaa huomioon alueen liikennemelutilanne ja makuuhuoneet sijoittaa rakennukseen melulta suojatun pihan puolelle. ”

Mahdollisen tärinän osalta on viitattu VTT:n tiedotteeseen ´Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta´ sekä siinä annettuun suositukseen alle 0,3 mm/s sekä osoitettu huomioitavaksi tärinän mahdollinen kulkeutuminen ylempiin asuinkerroksiin.

5.4.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen

Kaava‐alueella ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita, eikä kaavamuutosalue sijoitu pohjavesialueelle. Alue on pääosin rakennettu ja kaavamuutoksessa on todettu lähinnä voimassa olevan kaavan mukainen tilanne. Luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen ei ar‐vioida kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia tai vaikutusten muutoksia.

5.4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen

Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Alueella mahdollistuu olemassa olevan rakenteen tiivistäminen nykyisiä kunnallisteknisiä raken‐teita hyödyntäen.

Liikennemäärä alueella voi lisääntyä kahden rakentamattoman AL‐tontin sekä AP‐tontin toteutuessa, mutta tonttikoot ja rakennusoikeus huomioon ottaen lisäyksen ei arvioida olevan merkittävä. Lisäksi kyseessä on myös voimassa olevan kaavan mukai‐nen tilanne, eli muutoksia nykytilanteeseen ei tapahdu.

Kaavoituksen myötä virallistuu kevyen liikenteen yhteys Kulmatien päästä seisakkeelle, mm. Ryttylän kylätalon suunnasta. Vanhan Kylätien katualuetta on kavennettu, mutta 12 m leveä katu mahdollistaa edelleen kevyen liikenteen väylän rakentamisen.


14

Olemassa olevien rakennuspaikkojen toteaminen kaavassa asettaa haasteita Tiiliteh‐taantien katumitoitusnormin täyttymiselle, mutta olemassa oleva rakentaminen tulee huomioida kaavassa.

5.4.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön

Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia maisemaan nykytilanteeseen verrattuna. Tonttien ja mahdollisten katujen rakentamisen myötä kasvillisuutta joudutaan poistamaan, mutta alueella säilyy edelleen täysikasvuista puustoa ja pensaistoa, jolloin vaikutukset ovat lähimaisemalliset. Kaavassa on edelleen osoitettu istutettavat alueen osat tontti‐en reunoille, lukuun ottamatta AL‐tonttien kadunpuoleisia sivuja.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Nimistö Asemakaavassa oleva kadunnimi Keskustie muutetaan Vanhaksi Kylätieksi, vastaamaan teknisen lautakunnan päätöstä 30.5.2005 § 62.

6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueella kun‐nallistekniikka on rakennettu. Uudisrakentamisessa tulee huomioida alueelle sijoittu‐vat tekniset‐ ja kaapeliverkostot.

Hausjärvellä 25. päivänä huhtikuuta 2014, tarkistukset 14.8.2014

Paula Sidoroff‐Eskelinen Ilkka Korhonen Kaavasuunnittelija, insinööri AMK Kaavoituspäällikkö, DI

asemakaavan muutoksen selostus - hausjärvi · asemakaavan muutoksen selostus ryttylä, kulmatie...

Documents