EnergiansäästöTäytä ja käytä jääkaappia fiksusti

Teema Suomuja ja karvoja oven takana

Taitava talousVedensäästökilpailu on käynnissä

Hekasta asiaa Asukastyytyväisyys-kyselyn tulokset

Puukerrostalossa on tavallista mukavammat naaPurit.

s. 10

Me Eskolantieltä

H E K A N L E H T I A S U K K A I L L E 1 / 2 0 1 6

2 HIMA 1 | 2016

Päätoimittajalta

Mirka Saarholmapäätoimittaja

Puisten kerrostalojen määrä kasvaa kaiken aikaa Helsingissäkin.

Asuntojen orastava puubuumi

ikä on suhteesi puuhun? Puu materiaalina herättää yllättävän paljon tunteita. Ei liene liioittelua sanoa, että kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen puu­suhde. Ne ajat, jolloin iso osa kansakuntamme elan­nosta tuli puusta, eivät ole kaukana. Suomessa puu­ta on kaikkialla, sitä kuuluisaa vihreää kultaa. Kaikki

tietävät, miltä puu tuoksuu, tuntuu ja näyttää. Rakennusalalla puuhun suhtaudutaan ristiriitaisesti, varsinkin

urbaanissa rakentamisessa: on ollut tapana ajatella, että kerrostalo tehdään betonista, puusta rakennetaan omakotitaloja ja mökkejä. Kaupunkimaisen puurakentamisen hidasteena on ennen kaikkea ollut paloturvallisuus: taannoiset isojenkin kaupunkien palot is­tuvat tiukassa suomalaisten mielissä. Uudenlaiset puu materiaalit ja kehittynyt tekniikka taloturvalli­suudessa avittavat hieman. Muutaman vuoden ajan Suomessa on ollut sallittua rakentaa aiempaa korke­ampia, maksimissaan kahdeksankerroksisia, puuker­rostaloja.

Tukinuiton ja paperitehtaiden parhaat ajat Suo­messa ovat jo ohi, mutta voisiko uudenlaisen puu­rakentamisen tietotaito olla seuraava suomalainen menestystarina? Ainakin puurakentaminen on kovas­sa nosteessa esimerkiksi ympäristöystävällisyytensä ja ”inhimillisen” luonteensa vuoksi. Asuntomessujen suosituimpia kohteita viime vuonna oli seitsemän­kerroksinen puutalo, joka on ARA­vuokratalo. Puu on isossa roolissa myös tulevan kesän asuntomessuilla. Viime syksyllä arkkitehtuurin Finlandia­palkinto meni jyväskyläläiselle Puukuokalle.

Kuulemani mukaan Ruotsissa joka neljäs rakennettu kerrostalo on puukerrostalo. Helsingissä puukerrostaloja on harvassa, mutta Hekal­la niitä on verrattain useita. Vuosaaren alueella on kolme puuraken­teista Heka­kerrostaloa. Viime kesänä Hekalle valmistui Pukinmä­keen yksi puukerrostalokohde, jonne pääsemme vierailemaan tässä numerossa (s. 10). Asukkaiden kokemukset ovat kotoisia. Esimerkiksi aiemmista suomalaisista puukerrostalokohteista tuttu asumiskoke­mus, hyvä ääneneristävyys, on huomattu Pukinmäessäkin.

Parhaillaan Hekalle rakennetaan Jätkäsaaren paraatipaikalle Wood city ­nimellä kulkevaa suurta puukerrostaloa. Puutaloissa on viihdyt­ty Hekalla ennenkin: parhaat asuinaluearviot saavat asukastyytyväi­syystutkimuksessamme Kansanasuntojen vehreän värikkäät kulmat (s. 14 ja 16). Helsingissä puurakentamisessa kuhisee muutenkin: muun muassa Honkasuon rakentuvaan kaupunginosaan on tulossa pelkkiä puutaloja. Jos Heka­asunto puutalossa kiinnostaa, sellaisia olisi tarjolla pian Myllypurossa. Hakuaika on huhtikuussa (s. 16).

4 Ajassa Pääsiäisperinteitä on monenlaisia. Maahanmuuttajalapset hurjastelevat hiihtomäessä.

6 Himassa Koti turvalliseksi uudelle tulokkaalle.

7 Energiansäästö Tiesitkö, että hapanmaitotuotteet kannattaa säilyttää jääkaapin ylähyllyllä?

8 Taitava talous Vedensäästö on kiinni asenteesta ja tottumuksesta.

10 Mun puinen koti Eskolantiellä on asuttu vasta alle vuosi, mutta naapurit tuntevat jo toisensa ja ovat kotiutuneet puutaloonsa hyvin.

13 Uutta & vanhaa Kaakeliuuni on vaihtunut kodeissa sähkölieteen.

14 Hekan huudit Penttiset ovat onnellisia Käpylän puutalojen keskellä.

16 Hekasta asiaa Asukkaamme ovat tyytyväisiä asuntoon, asuinalueeseen ja asumispalveluihin.

19 Teema Kohtaamisia karvaisten kavereiden kanssa.

20 Home | Hem Briefly in English. Kort på svenska.

22 Aktiivinen asukas Uusi vuokralaisneuvottelukunnan varapuheenjohtaja tuntee vastuunsa tehtävässään.

HIMA Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lehti asukkailleJULKAISIJA Helsingin kaupungin asunnot OyPÄÄTOIMITTAJA Mirka Saarholma mirka.saarholma @hekaoy.fi

TOIMITUS JA TAITTO Otavamedia OMA Oy Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia oma.otavamedia.fiULKOASU Suunnittelutoimisto BOTH Oy

KANSIKUVA Vesa Tyni PAINO Sanomapaino PAINOS 50 000 kplSEURAAVA LEHTI ilmestyy toukokuussa 2016

HIMA 1 | 2016 3

Vastaa lukijakyselyyn s. 18

ja voit voittaa Pelago-pyörän!

Etsintäkuulutus!NAAPUREIDEN KIMPPAKYYTI, leivontapiiri, yhteinen pleikkari kerhohuoneella... Teettekö tekin naapureidenne kanssa jotakin yhteistä, joka ansaitsisi tulla nostetuksi muidenkin hekalaisten tie-toisuuteen tällä palstalla? Ota yhteyttä päätoimittaja Mirka Saarholmaan mirka.saarholma@hekaoy.fi.

TEHDÄÄN YHDESSÄ

Kaikille siistimpi kaupunkiIHMISET PITÄVÄT OMAT kotinsa siisteinä, mutta siivota voi myös ympäristöä. Roska päivässä ­liike kannustaa poi­mimaan vaikkapa vain yhden roskan maasta joka päivä. Heka­Laajasalon asunnossa asuva hammashoitaja Esz-ter Tóth on myös innostunut roskien keräämisestä.

– Lähden töiden jälkeen ulos piristy­mään ja samalla kerään roskia, yleensä roskapihdeillä.

Roskapihdit kerääjät ovat saaneet Helsingin rakennusvirastolta.

– Kerran eräs poika tuli kyselemään mitä teen, ja annoin hänen kokeilla pih­tejä. Poika innostui kovasti. Aikuisetkin saavat kokeilla, Roska päivässä ­liik­keessä mukana oleva Eszter hymyilee.

– Mitä useampi kerää vaikka yhden roskan päivässä, sen siistimpää on. Muiden roskia keräävät lopettavat myös oman roskaamisensa.

Roska päivässä ­liike on sydämen ja omantunnon liike, jäsenrekisteriä ei ole. Mukaan pääsee, kun kerää päivit­täin tai aina muistaessa ainakin yhden roskan. Vuonna 2000 aloitettu liike valittiin Vuoden Visioksi 2001 ja se on saanut myös vapaaehtoistyön kunnia­maininnan 2007.

Tuula-Maria Ahonen

www.roskapaivassa.fi

KUVA SAMI TIRKKONEN

4 HIMA 1 | 2016

Pajunoksissa on uskottu olevan taikavoimaa ja virpomisen tuovan kohteelleen paljon hyvää.

PÄÄSIÄINEN

KUVA COMMA IMAGE OY

Ajassa

560 D:tä taivaaltaETELÄ-SUOMESSA SAA D-VITAMIINIA auringosta riittävän määrän maalis-kuun puoli välistä lokakuuhun. Keväällä annoksen saa 30 minuutista, ja aika lyhenee kesää kohden. Muista kuitenkin suojata iho palamiselta!

HSL:N SYKSYLLÄ ALOITTANUT uusi runko linja 560 vie Rastilasta lumetetuille laduille Mustavuoren suojelualueelle ja Paloheinään. Bussi kiertää myös Kivikon hiihtohallin kul-milta ja päättää reittinsä Myyrmäkeen, josta on kävelymatka Malminkartanonhuipun pulkkamäkeen.

Monen perinteen juhlaOikeaa tapaa juhlia ei ole: joku rauhoittuu kotiin pääsiäisaterialle, toinen käy kirkossa yöllä – ja vanha suomalainen pääsiäiskokkoperinnekin on voimissaan.

PÄÄSIÄINEN ON KAIVATTU tauko kevään ar­keen. Suklaamunat, pääsiäispuput ja narsissit valtaavat kaupat ja kodit maalis­kuussa, kun pääsiäissesonki käynnistyy.

Suomessa pääsiäinen on pitkään ollut ennen kaikkea kristittyä aikaa, jolloin on juhlittu Jeesuksen ylös­nousemusta kirkossa käymällä ja koto­na juhla­aterian äärellä. Juhla korostuu varsinkin ortodoksisessa perinteessä: siinä pääsiäinen on vuoden suurin ta­pahtuma, joka ohittaa muut juhlapyhät.

Ortodoksiseen juhlaan kuuluvat muun muassa ainutlaatuiset pääsiäis­

yön jumalanpalvelukset, jotka kokoa­vat kirkot helposti täyteen. Kristillisen perinteen myötä pääsiäisenä myös syö­dään hyvin: silloin päättyy Suuri paasto.

Vaikka monella pääsiäistavalla on kristillinen historia tai niihin on liitetty kristillisiä merkityksiä, myös kirkollisel­la pääsiäisellä on silti juurensa toisaal­la: juutalaisten keväistä pesach­juhlaa on vietetty ainakin 3 300 vuotta.

Viikon kestävissä juhlallisuuksissa muistellaan israelilaisten vapautumis­ta orjuudesta ja syödään happamatonta matse­leipää. Tänä vuonna juutalaiset

viettävät Suomessakin pesachia 22.–30.4.

Juutalaisten pääsiäisen ruokaperin­teetkin ovat aikojen saatossa levinneet laajalle. Euroopan kulttuureista tuttua pääisäislammasta on alkujaan nautittu juutalaisessa kulttuurissa Egyptistä läh­dön muistoksi. Happamattoman leivän perinnettä jatketaan Suomessa syömäl­lä mämmiä, imellytettyä ruispuuroa.

KRISTITYT PERINTEET OVAT historiassa melko tuoreita. Kevättä ja luonnon he­räämistä on juhlittu jo tuhansia vuosia

ennen niitä, ja monien nykyistenkin ta­pojen todellinen alkuperä on kaukana historiassa. Esimerkiksi pääsiäismunat ovat olleet läsnä jo antiikin roomalais­ten kevätjuhlissa symboloimassa uutta elämää.

Vanhan suomalaisen kansanuskon jäljet näkyvät pääsiäisessä monella ta­paa. Etelä­Karjalasta ja Itä­Suomesta tunnetaan pääsiäissoitot: pääsiäis yönä on lähdetty kylille mekkaloimaan ja kalkuttamaan lehmänkelloja niin karja­onnen tuomiseksi kuin kristillisen ilon­kin vuoksi. Yöllisiä remuajia on myös vanhastaan yritetty kastella kylmällä vedellä.

Kotimaisen taruston trulleja on aina­kin Pohjanmaalla karkotettu pääsiäis­kokkojen tulella ja savulla pääsiäis­lauantaina, jolloin Jeesuksen uskottiin olevan tuonelassa tavoittamattomissa, minkä vuoksi trullivaara oli suurimmil­laan. Kokkoja poltetaan nykyään paitsi Pohjanmaalla, myös ainakin Seura­saaressa.

Palmusunnuntain pienet virpojat­kin ovat osa pitkiä suomalaisia perin­teitä: noidaksi pukeutuminen liittyy samoihin trullitarinoihin kuin pääsiäis­kokotkin. Virpomaoksat taas muistut­tavat ortodoksisen perinteen mukaan palmunlehvistä, ja niitä heiluttelemalla toivotetaan kohteelle onnea ja terveyttä.

PÄÄSIÄINEN ON MONESSA länsimaassa yh­teinen vapaa. Nykyään uskonnon mer­kitys on muuttunut ja perinteet moni­puolistuneet, ja on tavallista viettää pääsiäistä kokonaan ilman uskonnolli­sia ulottuvuuksia.

Kevään juhlistaminen ja ansaitut vapaat kuuluvat kaikille. Luonnon heräämisen tarkkailu, rairuohon ja pääsiäis kukkien istutus, virpominen, pääsiäistiput ja yllätykselliset suklaa­munat eivät ole katsomukseen sidot­tuja, ja pitkien pyhien aikana on hyvää aikaa juhla­aterialle, vaikka paaston päättyminen ei itseä koskisikaan.

Salla Salokanto

HIMA 1 | 2016 5

MIKÄ ON PARASTA HIIHTÄMISESSÄ?

– Mäenlasku, vastaa Somalista kotoisin oleva Fahmo.

– Se, kun ei tipu mäissä, Irakista ko-toisin oleva Istabraq kertoo.

GALLUP

KUVA ISTOCKPHOTO JA HANNELE TAVI

KUVA SEPPO LAAKSO

KANSAINVÄLINEN HIIHTOKOULU

HELMIKUISENA KESKIVIIKKONA TAIVAS makaa harmaana ja ruskeanvihreä nurmik­ko paistaa lumikinosten välistä. Olo­suhteet eivät kuitenkaan haittaa, kun kymmenkunta Kansainvälisen hiihto­koulun oppilasta purkautuu heitä kul­jettavista takseista ja alkaa sovittaa suk­sia jalkaan Hakunilan hiihtostadionilla.

Suurin osa 8–11­vuotiaista Maatullin valmistavan luokan oppilaista on tullut Suomeen viime kesänä, osa vasta viime viikkoina. Ympäri maailmaa tulleet lapset ovat saaneet viime kuukausina kovan ta­son valmennusta talveen ja lumeen tottu­misessa, kun hiihtokoulu starttasi ennen joulua Kivikon hiihtohallissa.

KANSAINVÄLINEN HIIHTOKOULU SAI alkunsa Axa Sorjasen rullahiihtolenkiltä Vuo­

saaresta. Eräs kurdityttö oli pysäyttä­nyt hänet ja kysynyt, mitä ihmettä olet tekemässä. Yhdessä hiihtovalmentaja Simo-Viljami Ojasen kanssa he päät­tivät, että hiihtämistä parempaa tapaa tottua Suomen talveen ei olekaan.

Nyt koko luokka on päässyt opetta­jansa kanssa laduille totuttelemaan sekä suksiin että lumeen. Helmikuussa heidät vietiin Pajulahteen leirille, jossa opetusta antoi muun muassa maajoukkuehiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen.

KUN KYSYN LAPSILTA, mitä leirillä tehtiin, on vastaus yksinkertainen:

– Hiihdettiin ja nukuttiiin, hiihdet­tiin ja nukuttiin, he vastaavat nauraen.

Kansainvälisen hiihtokoulun piti huipentua Pajulahden hiihtoleiriin,

”Kaikkein helpoimmin omaa onnellisuutta lisäävät ystävälliset teot.” ONNELLISUUSTUTKIJA, PSYKOLOGIAN EMERITUSPROFESSORI MARKKU OJANEN

Väriä pintaan kaapin antimillaAAMIAISPÖYDÄN PÄÄSIÄISKORISTEEKSI sopivat kauniin väriset munat, jotka voi myös syödä. Lisäämällä munien keitinveteen mustikoita, munan kuo-ri muuttuu siniharmaaksi, punajuur-ten liemellä tai kahvilla punaiseksi, kurkumalla keltaiseksi, pinaatilla

vaaleanvihreäksi ja etikalla sekä pu-nakaaliraasteella taivaansiniseksi. Veden kuumuus vaikuttaa värisä-vyyn, joten eri värejä saa liottamalla munia kylmässäkin värjäysvedessä. Mitä enemmän väriainesosaa, sen syvempi sävy.

Pääsiäinen Helsingissä HALTIALAN AVOIMET OVET 25.–28.3.Kevään uusia karitsoja ja muita eläimiä pääsee katsomaan. Tarjolla on myös tekemistä lapsille. Vapaa pääsy.Haltialan tila, Laamannintie 17

PÄÄSIÄISNÄYTELMÄ VIA CRUCIS 25.3.Perinteinen pääsiäisnäytelmä Jeesuk-sen ristin tiestä järjestetään vuosittain keskustassa. Esityksen aikataulu kan-nattaa varmistaa verkosta www.viacrucis.fi

SEURASAAREN PÄÄSIÄISKOKOT 26.3.Lankalauantain pääsiäiskokot loimuavat Seurasaaressa. Lapset voivat pukeutua trulleiksi, ja paras asu palkitaan. Omia eväitä voi grillata, ja saaressa on myös kioski. Kello 18.30 alkaen, vapaa pääsy.

PÄÄSIÄISKONSERTITMahtavasta, kolmetuntisesta Matteus-passiosta kuullaan Suomen Laulun ver-sio kiirastorstaina Johanneksen kirkossa ja Cantores Minoresin esitys pitkäperjan-taina Tuomiokirkossa. Passioiden osia ja kärsimysmusiikkia kuulee monissa kirkoissa hyvin edullisesti tai ilmaiseksi. Hurjaa vauhtia alamäkeen

mutta lapset sekä heidän vanhempan­sa kysyivät jatkoa niin innokkaasti, että keskiviikon hiihtokertoja on jatkettu ka­toavista kinoksista huolimatta. Lume­tetuilla laduilla Paloheinässä ja Mus­tavuoressa pääsee hiihtämään usein vielä huhtikuussa, ja jos sää on ulkona hiihtokelvoton, Kivikon hiihtohalli pi­tää ovensa auki keväällä.

HIIHTOKOULUN OPPILAISTA HAUSKINTA on mäen lasku. Irakista kotoisin oleva Is-tabraq ja Somaliasta tullut Fahmo ei­vät malta pysyä Hakunilan tasaisella stadio nilla vaan lähtevät heti seikkaile­maan alamäkien maailmaan.

Fahmoa mäet jännittävät, mutta pie­nen kiljunnan saattelemana hän asettelee sauvat kainaloon ja käy laskuasentoon.

– Minä en tippunut! Istabraq kikattaa, kun hän selvittää mäen kaatumatta.

Virosta kotoisin oleva Karolina ei mal­ta lopettaa laskemista, vaan kiipeää mäel­le yhä uudestaan ja uudestaan.

Tunnin loppupuolella väsy alkaa jo painaa ja opettajan mukanaan tuoma tee maistuu hyvältä. Ensi viikolla hiihdetään sitten uudestaan.

Hannele Tavi

TEE ITSE

6 HIMA 1 | 2016

Himassa

KUVA ISTOCKPHOTO

niitä vaarallisimpia. Tarkasta, ettei teks­tiileissä ole irtoavia nappeja. Huolehdi myös, ettei ulottuvilla ole rullaverhojen ja kaihtimien pitkiä naruja ja lenkkejä.

Näkyvien paikkojen lisäksi tarkasta myös laatikot ja kaapit. Tämä koskee ennen kaikkea paikkoja, joissa säilytät saksia, veitsiä, jätteitä, alkoholia ja keit­tiön kuivatarvikkeita. Myös pesuaine­pakkaukset ja lääkkeet on tärkeä pitää lasten ulottumattomissa.

VARSINKIN KISSAN- JA koiranpennut kek­sivät mitä pienempiä koloja, joihin ne voivat jäädä tutkimusmatkoillaan jumiin. Sulje mahdolliset kulkuaukot etukäteen.

Jos remontoit tai maalaat lasten­huoneen, tuuleta se kunnolla ja odota pari viikkoa, ennen kuin lapsi nukkuu siellä, sillä maalatuista pinnoista ja rakennus­materiaaleista voi vapautua kemikaaleja. Vaikka hygienia on tärkeää, kodissa ei tar­vitse olla kliinisen puhdasta. Uudet tekstii­lit on hyvä pestä ennen käyttöä.

Yksi vaihtoehto on tehdä kotiin yksi huone tai vaikka leikkikehällä rajattu alue, joka on takuulla turvallinen. Sinne tulokkaan voi sulkea hätätapauksessa hetkeksi, kuten suihkun ajaksi. Kodin turvallisuus on tärkeää myös lapsen kasvaessa, koska lapsi ei aina ymmärrä aikuisten varoituksia tai osaa arvioida riskien suuruutta.

VAIKKA KOTI OLISI kuinka turvallinen, valvonta on paras tapa estää katastro­fit. Silti yllätykset kuuluvat elämään. Varaa kotiin asianmukaiset ensiapu­tarvikkeet, kuten sideharsoa ja de­sinfiointiainetta. Opettele myös riit­tävät ensiaputaidot. Kirjoita luettelo tärkeistä yhteystiedoista, kuten ensiavun, terveysneuvonnan ja Myrkytystieto­keskuksen puhelinnumeroista, ja kiin­nitä luettelo näkyvään kohtaan seinällä tai tallenna puhelimeesi.

Roosa Murto

KUN PERHEESEEN SAAPUU uusi odotettu jäsen kuten vauva tai lemmikki, tulee myös aika laskeutua lattiatasoon ja tarkastaa asunnon yleisimmät vaaran­paikat. Vastasyntyneen kanssa suurem­paan remonttiin ei tarvitse ryhtyä, mut­ta kun taapero alkaa liikkua ja tutkia ympäristöään, on helpompaa, jos va­roittelun sijaan voi keskittyä elämiseen.

Asunnon yleisimmät vaaranpaikat voi välttää pienillä muutoksilla, kuten turvaporteilla ja lapsilukoilla. Liesi­suoja ja liukuesteet tuovat lisäturvaa.

Kiinnitä seinään helposti kaatuvat suuret huonekalut, kuten hyllyt ja lipas­tot. Oikein vauhdikkaan tapauksen kans­sa kannattaa terävät kulmat pehmustaa.

Erityisesti vanhoihin, maadoitta­mattomiin pistorasioihin voi hank­

kia niihin tarkoitetut suojat, ja johdot kannattaa laittaa piiloon. Myrkyllistä elohopeaa sisältävissä energiansäästö­lampuissa piilee myös riski, ja etenkin lastenhuoneen valaisimien pitää olla tukevia. Sulje sähkölaitteet, kun niitä ei käytetä. Tarkista, että kodin palovaroi­tin on kunnossa.

KODIN MYRKYLLISISTÄ KASVEISTA löytyy Myrkytystietokeskuksen sivuilta lista, josta voi tarkastaa omat huonekasvin­sa. Anna myrkylliset huonekasvit vaik­ka naapurille tai nosta ruukkukasvit korkealle.

Korjaa pois pienet esineet, kuten hiuspinnit ja kolikot, pussinsulkijat tai kuivat makaronit. Nyrkkisääntö on, että lapsen pikkurillin kokoiset esineet ovat

LAPSET JA LEMMIKIT

Oletko valmis uuteen asukkiin?

Riskipaikkoja löytyy tarkastelemalla kotia lapsen tai lemmikin tasolta vaikka kontaten.

TALONKIRJAT

Lapsi ja reissu ilmoitettavaKUN MUUTAT ASUNTOON, tee siitä heti ilmoitus talonkirjaan. Talonkirja tarkoittaa luetteloa huoneistossa asuvista asukkaista.

Tietojen ilmoittaminen alueyhtiön asiakaspalveluun on asukkaan vas-tuulla, ja ilmoitus on pakollinen. Sen ansiosta saat oveen ja sisään käynnin luetteloon nimesi. Esimerkiksi turvallisuussyistä on tärkeää, että vuokranantaja tietää, kuka asunnos-sa asuu. Ilman ajantasaista tietoa asunnon asukkaista kiinteistön-hoitaja ei voi myöskään avata ovea, jos asukas unohtaa avaimet. Ilmoitus on tehtävä myös pois muuttaessa ja silloin, jos asukkaan nimi muuttuu, asukkaille syntyy lapsi tai joku asuk-kaista kuolee.

Jos olet poissa pitkään esimerkiksi ulkomaanmatkan takia, ilmoita asias-ta alueyhtiön toimistoon esimerkiksi sähköpostilla. Liitä mukaan yhteystie-dot, joista sinut saa tarvittaessa kiinni. Jos talossa sattuu esimerkiksi vesi-vahinko, sinun on hyvä tietää asiasta, vaikka olisit poissa.

Myös alivuokrauksesta on ilmoitettava. Koko asuntoa ei saa edelleen vuokrata, paitsi vuokranan-tajan luvalla varsinaisen vuokralai-sen tilapäistä toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa oleskelua varten.

Jos muutat, muistathan ilmoittaa siitä myös maistraatin väestötieto-järjestelmään. Alueyhtiö ei välitä tietojasi maistraatille tai toisin päin, vaan vuokralaisen on huolehdittava niistä itse. Ilmoituksen voi hoitaa verkossa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi.

Kävikö pahasti? Helsingin terveysneuvonta palvelee ympäri vuorokauden numerossa 09 310 10023.

Kulje hissillä turvallisesti TIESITKÖ, ETTÄ SUOMESSA tapahtuu vuosittain 5–10 vakavaa hissionnettomuutta ja että hissi on riskin paikka erityisesti koirille ja lapsille? Osoitteessa www.hississa.fi voi teh-dä visuaalisen hissimatkan ja saada samalla vinkkejä hissimatkustamisen turvallisuuteen. Vaikka vaaroista varoitellaankin, muistute-taan myös, että hissiturvallisuus on yleisesti hyvällä tasolla.

HIMA 1 | 2016 7

Maitopurkit, tähteet, lihat ja kalat keskihyllyille.

Energiansäästö

5–6 h YRTIT KAIPAAVAT KASVAAK-SEEN monta tuntia valoa päivässä, joten sitä kannat-taa säilyttää näin keväällä kodin valoisimmassa paikassa – ei siis pimeässä ja kylmässä jääkaapissa.

JÄÄKAAPIN TEHOKAS KÄYTTÖ

JÄÄKAAPISSA TÄRKEINTÄ ON sen sisältö. Näin moni meistä ajattelee eikä tule miettineeksi kaappia sen enempää. Mutta silloin kun perunapussin läpi alkaa puskea ituja, lehtisalaatti lötkis­tyy tai jauhelihaa saa sulatella ennen paistamista, alkaa itse kaappikin kiin­nostaa. Miten on mahdollista, etteivät tuotteet säily tai säilyvät välillä liiankin hyvin?

– Yleensä jääkaapin kylmin kohta on vihanneslaatikon yläpuolella olevalla hyllyllä ja lämpimintä on kaapin ylä­osassa ja ovilokerikossa. Jos kaapissa on ilmankiertoa tehostava puhallin, lämpötilaerot eri hyllyjen välillä ovat pienet. Tällaisia puhaltimia on uusim­missa laitteissa, Marja Einesalo opas­taa. Hän toimii energia­asiantuntijana Helen Oy:n Energiatorilla.

Ei siis riitä, että on säätänyt jääkaapin lämpötilan suositeltuun +5 asteeseen, vaan on myös mietittävä, mille hyllyl­

le ostoksensa ruokakassista sujauttaa. Kun joitakin lääkkeitä neuvotaan säi­lyttämään jääkaapissa joko kylmässä tai viileässä, niin olisi hyvä tietää oman jääkaapin lämpötilat. Einesalo neuvoo mittaamaan ne.

– Laita mukiin vettä ja sinne lämpö­mittari. Laita muki jääkaappiin. Jonkin ajan kuluttua voit tarkistaa lämpötilan. Jos mittari on hyllyllä paljaaltaan ilman vesimukia, sen lukema pitäisi nähdä heti, koska avonaisesta ovesta siirtyy lämpöä kaappiin.

JOS JÄÄKAAPIN POHJA alkaa lainehtia vet­tä, kannattaa kaapin takaseinässä oleva pieni aukko puhdistaa varovasti vaikka sukkapuikolla. Aukko löytyy seinässä olevan kourun keskeltä. Sitä pitkin su­lamisvedet kulkeutuvat pois kaapista.

Mikäli jääkaapissa ei ole automaatti­sulatusta, Einesalo neuvoo sulatta­maan sen, kun huurretta on kertynyt

Pakkaamalla jääkaapin järkevästi säästyy sekä energiaa että ruokaa haaskaukselta.

Säästä järjestämällä

KUVA ISTOCKPHOTO

noin sentin verran. Jääkaappi kytke­tään pois päältä, tyhjennetään, pinnat pyyhitään kostealla liinalla ja annetaan kuivua. Irtolokerikot sekä ritilä­ ja lasi­hyllyt voi pestä pesualtaassa. Jää kaappi tulee sulattaa myös silloin, kun on muuttamassa toiseen asuntoon.

KERRAN VUODESSA JÄÄKAAPIN takaseinä tulee imuroida pölystä. Ensin kaappi tyhjennetään ja vasta sitten siirretään imurointia varten. Kaapin voi siirtää yksinkin, mutta jos se ei onnistu, huol­tomies auttaa. Ennen imurointia irro­tetaan vielä kaapin pistotulppa pisto­rasiasta. Ja kun jääkaappi kerran on tyhjennetty, se on helppo puhdistaa sisältäkin.

Kun kaappia alkaa jälleen täyttää, kannattaa pitää mielessä asiantuntijan energiansäästövinkit.

– Pidä hyvä järjestys ja laita usein tarvittavat ruuat etualalle. Niin ne löy­

tyvät nopeasti, eikä ovea tarvitse pitää pitkään auki. Se säästää energiaa.

Kaappia kannattaa täyttää maltilli­sesti. Ruuanvalmistuksen jälkeen ruuat on hyvä jäähdyttää ennen jääkaappiin laittamista. Talvella se onnistuu esimer­kiksi parvekkeella ja kesällä kylmässä vedessä keittiön altaassa.

– Jääkaapin ahtaminen täyteen ja oven avaamien usein lisäävät sen ener­giankulutusta 15–20 prosenttia, Marja Einesalo toteaa.

Sari Toikkanen

Lähteet: www.evira.fi, www.ruokatieto.fi, www.makuja.fi/artikkelit/4728746/

ajankohtaista/sailyta-ruokia-oikein-nayttaako-jaakaapissasi-talta/

Mehupurkit, avattu limppari, hillopurkit, ketsuppi ja kananmunat ovilokerikkoon.

Vihanneslaatikoihin vihannekset, hedelmät, juurekset ja perunat.

Ei jääkaappiin!

Hapanmaitovalmisteet ylähyllylle.

8 HIMA 1 | 2016

Taitava talous

Pelkästään suihkussa käymiseen voi kulua perheessä vuosittain jopa tuhat euroa, mutta onneksi vedensäästö on tottumuskysymys.

Rahaa valuu viemäriin

VEDENSÄÄSTÖ

SÄÄSTÖSTÄ PALKITAAN

KUVA ISTOCKPHOTO

Uimareissu tai juhlat koko talolle?HEKASSA KILPAILLAAN vedensäästös-sä koko vuoden. Eniten vettä vuoden aikana säästäneet vuokranmääri-tysyksiköt (eli talot tai taloryhmät) palkitaan alueittain. Kulutuslukuja verrataan vuoden 2015 tasoon.

Jokaisen 21 Heka-alueyhtiön alueen parhaiten vettä säästänyt vuokranmääritysyksikkö saa lipun uimaan jokaiselle talon tai taloryh-män asukkaalle. Ne uimahallit ja uimalat, joihin lipun voi käyttää, jul-kistetaan myöhemmin. Lisäksi koko Hekan matalimman vedenkulutuk-sen vuokranmääritysyksikön asuk-kaat palkitaan yhteisillä pihajuhlilla.

Kisan väliaikatiedot kulutuslukui-neen julkaistaan kolmen kuukauden välein Hekan internetsivuilla.

Kilpailussa ovat mukana kaikki Hekan vedenkulutukseltaan vertai-lukelpoiset vuokranmääritysyksiköt lukuun ottamatta erityisasuntoja sekä vuoden 2015 ja 2016 aikana valmistuneita taloja. Sellaiset vuok-ranmääritysyksiköt, joissa on vuoden 2015 aikana tehty vedenkulutuksen vähentämiseen johtavia korjauksia tai vesikalusteiden uusimisia eivät ole vertailukelpoisia.

– Kerrostaloasukas käyttää pääkau­punkiseudulla vettä vuorokaudessa keskimäärin 170 litraa asukasta koh­den, rivitaloasukas noin 150 litraa ja omakotiasukas noin 135 litraa. Hekan asukkaan kulutus on siis keskimääräis­tä tasoa, Kettunen sanoo.

KETTUNEN PITÄÄ KESKIMÄÄRÄISIÄ kulu­tuslukemia suurina. Hänen omassa kahden hengen taloudessaan veden kulutus on alle kolmasosan keski­määräisestä. Näin pieni kulutus ei hä­nestä vaadi erityisiä uhrauksia.

– Kulutus on pienempää, kun vesi­kalusteet ovat kunnossa ja on tottunut käyttämään vettä tarpeen mukaisesti. Tarpeen mukaisella käytöllä tarkoitan esimerkiksi, että vesi juoksee hanasta tai suihkupäästä juuri silloin ja sen ver­ran, kun sitä tarvitsee. Tottumus tekee sen, ettei asiaa tarvitse ajatella.

Jari Peltoranta

MONI HEKANKIN ASUKAS saattaa ajatella, että kyllä hanasta vettä piisaa, miksi sitä pitäisi säästää. Siksi, että veden käyttö maksaa ja kuluttaa energiaa. Raaka­veden hankinta, puhdistus ja pump­paus sekä jätevesien käsittely vaativat kaikkinensa runsaasti energiaa. Veden käyttömaksu peritään erikseen veden­hankinnasta ja viemäröinnistä.

– Ympäristösyistä kannattaa säästää erityisesti lämmintä vettä, sillä veden lämmittäminen kuluttaa paljon ener­giaa. Lämpimän käyttöveden osuus kotitalouksien lämmitysenergian ku­lutuksesta on noin kolmannes ja koko energiankulutuksesta noin viidennes, kertoo energia­asiantuntija Teemu Kettunen HSY:n Ilmastoinfosta.

HARVA KERROSTALOASUKAS TIETÄÄ kuinka paljon vesi ja erityisesti lämmin vesi maksavat. Kuutio kylmää vettä maksaa tällä hetkellä alv­verollisena Helsingis­sä 3,08 euroa. Maksu koostuu vesi­ ja jätevesimaksusta. Lisäksi tulee perus­maksu, joka ei riipu veden kulutusmää­

rästä. Kuuman veden hintaan tulee lisäksi energian hinta.

– Vaikka Helsingin kaukolämpö on edullisimmasta päästä, kuuman veden hinnasta pyöreästi puolet on täällä­kin lämmityksen osuutta. Kuuma vesi maksaa siis tuplasti kylmään verrattu­na, Kettunen sanoo.

Hän arvioi esimerkkinä vuoden suihkujen hinnan nelihenkisessä per­heessä Helsingissä. Säästäväisen per­heen suihkun virtaama on kahdeksan litraa minuutissa ja suihkun kesto kaksi minuuttia. Tuhlareiden perheen virtaa­ma on 15 litraa minuutissa ja suihkun kesto kymmenen minuuttia.

– Jos oletetaan, että kaikki käyvät suihkussa kuudesti viikossa, säästä­väisten suihkut maksavat vuodessa noin sata euroa, kun tuhlareiden suih­kujen hinta nousee 900 euroon. Viiden vuoden aikana perheiden suihkussa­käynnin kustannusten ero on 4 000 euroa, Kettunen laskee.

Heka­asukkaan keskimääräinen ve­denkulutus on 156 litraa vuorokaudessa.

1/2 UUDET ASTIAN- JA pyykinpesu-koneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin.

Vesi- postia

HIMA 1 | 2016 9

Koneella tiskatessa astioita ei kannata esihuuhdella.

GRAFIIKKA ESSI KUULA

Kone pihtaa vettäKÄSIN TISKAAMINEN SAATTAA kuluttaa jopa kuusinkertaisesti vettä tiskikoneel-la pesemiseen verrattuna. Astioita ei kannata myöskään esihuuhdella ennen koneeseen laittamista, vaan rippeet on hyvä kaapia biojätteeseen. Käsin tiska-tessa vettä säästyy, kun altaan täyttää astioilla ja tiskivedellä eikä vettä juoksu-teta viemäriin edes huuhtelun aikana.

Vesimaksuja yhtenäistettyTAMMIKUUSTA 2016 LÄHTIEN kaikissa sellaisissa Hekan asunnoissa, joissa on huoneistokohtainen veden-mittaus ja kulutuksen mukainen laskutus, on käytetty laskutus-perusteena samaa veden hintaa. Huoneistokohtainen vedenmittaus on käytössä 17 prosentissa Hekan asunnoista. Muissa Hekan asunnois-sa, siis suunnilleen neljässä viidestä, vesi kuuluu osaksi vuokraa eikä siitä makseta erillistä maksua.

Kulutuksen mukaiset vesilaskut lähetetään jatkossa kolmen kuukau-den välein ja vesimaksuennakoista luovutaan. Käytäntö korvaa aiemmat alueyhtiökohtaiset vesimaksut ja vaihtelevat laskutustavat.

Alueyhtiöt ovat tiedottaneet aluei densa asukkaita aiheesta tarkemmin loppuvuodesta.

VUONNA 2016 KYLMÄN veden hinta on 3,10 euroa per kuutio ja lämpimän veden hinta on 5,70 euroa per kuutio. Vesi laskutetaan käytön mukaan kolmen kuukauden välein siten, että laskutusjaksot ovat joulu–helmikuu, maalis–toukokuu, kesä–elokuu ja syys–marraskuu.

Keskimääräinen vedenkulutus Hekalla on noin 156 litraa per asukas vuorokaudessa. Tällaisella kulutuk-sella veden hinnaksi tulisi kuukau-dessa noin 18 euroa per asukas.

VEDEN KULUTUSHINNOITTELU

156 l/vrk/asukas

WC40 litraa

Peseytyminen

60 litraa

Pyykki20 litraa

39 %13 %

Peseytyminen

26 %22 %

WC Pyykki

Keittiö

Vuorokauden vedenkulutuksen jakaantuminen/asukas

Keittiö35 litraa

Lähd

e: w

ww

.mot

iva.

fi

Puhtaus on puoli ruokaa!

Kerrostalossapappilan tunnelmaa

Mun puinen koti

HIMA 1 | 2016 11 Milka Reinimaan mielestä

puukerrostalossa parasta on kauneus, raikkaus ja hiljaisuus.

TEKSTI HANNA OJANPÄÄ KUVAT VESA TYNI

Hekan puisissa kerrostaloissa Pukinmäessä on asuttu pian vuoden verran. Tunnelma on lämmin, lattiaa myöten. Sekä asukkaat että arkkitehti ovat tulokseen tyytyväisiä.

ILKA REINIMAA OLI huo­mannut jo muutama vuosi aikaisemmin, että Hekalle on tu­lossa uusia kohteita Pukinmäkeen. Vielä

siinä vaiheessa hän ei tiennyt, että talot rakennettaisiin puusta.

– Halusimme pysyä näillä seuduil­la ja päätin silloin, että tänne me vielä haluai simme, Milka muistelee.

Nyt Eskolantien tummanpuhuvat puukerrostalot erottuvat Pukinmäen katukuvasta. Viime kesäkuussa valmis­tuneita viisikerroksisia kerrostaloja on yhteensä neljä; kaksi niistä kuuluu He­kalle ja kaksi Helsingin kaupungin asu­misoikeusyhtiölle.

– Puiset kerrostalot ovat Suomessa vie­lä aika uusi juttu, kertoo puukerrostalot suunnitelleen arkkitehtitoimiston arkki­tehti Matti Iiramo. Hän toivoo, että puuta käytettäisiin enemmän kerrostaloissa.

– Rakennusmateriaalina puu on in­himillinen ja ekologinen. Lisäksi puu on kotimainen materiaali ja se tuo työl­lisyyttä Suomeen.

Iiramon arkkitehtitoimiston ehdotus voitti Eskolantien taloista järjestetyn avoimen kilpailun.

– Emme ole aikaisemmin suunnitel­leet puista kerrostaloa, mutta puisten tila elementtien suunnittelusta meillä on kokemusta jo vuosien takaa. Akusti­set ominaisuudet pantiin asumisviihty­vyyden kannalta merkille jo rakennus­vaiheessa, ja asunnoista tuli kaiuttomia ja miellyttäviä. Kokonaisaikataulullises­ti tilaelementtirakentaminen on noin puolta nopeampaa verrattuna betoni­rakentamiseen. Eskolantien kohde ra­kentui vuodessa.

Milkan naapuri Jenni Huotari tietää kertoa, että hakijoita Eskolantien asuin­toihin oli ollut jopa 1 400. Milkan ja Jen­nin perheet ovat onnekkaita valittuja.

Juuri sopivan kokoistaMilka on asunut Hekan vuokra­asun­noissa vuodesta 1994 ja hänen mie­hensä Jarkko vuodesta 2000: ensin kol­miossa Savelassa ja viimeksi neliössä Madetojankujalla. Nykyinen asunto on kolmio, jossaneliöitä on 65.

Talot on koottu tehtaalla kasatuista

tilaelementeistä, mikä on nopeuttanut

rakentamista.

Naapurin pojat ovat ensimmäistä kertaa Milka Reinimaan luona kylässä. Kolmen pojan äiti Jenni Huotari on talotoimikunnassa mukana lasten asialla.

– Lapset muuttivat kotoa pois, em­mekä enää tarvinneet niin paljon tilaa, Milka selvittää.

– Merkittävin ero on varmaan siinä, että siivottavaa on vähemmän. Tietysti täällä on kaikki niin uutta, että paikat myös näyttävät siivommilta.

Jenni ja Michael Huotari muut­tivat Eskolantielle HOASin vuokra­asunnosta kolmen poikansa Onnin (kesäkuussa 6), Aatoksen (4) ja Elielin (toukokuussa 2), kanssa. Nuori per­he ei tietoisesti hakenut juuri puuta­loa, mutta se on osoittautunut varsin mukavaksi lisäksi. Huotareiden kol­men makuuhuoneen ja tupakeittiön asunnossa on 85 neliötä. Vanhemmat iloitsevat hyvin arkisesta asiasta: vesi­kiertoinen lattialämmitys takaa, että lattialla on mukava leikkiä.

– Täällä on todella kodikasta. Kovalla pakkasella täällä jopa paukkuu samalla tavalla kuin lapsuudenkodissani, pap­pilassa asunut Jenni naurahtaa.

Iloinen yllätys ensinäkemältäMolemmat perheet muuttivat uuteen kotiin kesäkuun ensimmäisenä päivä­nä vuonna 2015.

– Olihan se melkoista hässäkkää! SRV luovutti talot Hekalle kello kaksitoista ja me saimme avaimet tuntia myöhem­min, Jenni muistelee.

Asukkaat eivät olleet päässeet tu­tustumaan taloon ennakkoon, joten muuttopäivä oli myös ensimmäinen kerta, kun he näkivät asuntonsa. Fiilik­set olivat kummassakin huushollissa samat: wau!

– Ensimmäisenä huomasin puiset ikkunanpielet, Jenni huokaa.

Milkan mielestä parasta on kauneus, raikkaus ja etenkin hiljaisuus; kadulle

päin avautuvaan asuntoon ei kuulu lii­kenteen ääniä.

– Jos nyt joskus joku moottoripyörällä oikein kaasuttaa, niin se saattaa kuulua, Milka miettii.

Hekan taloissa asuntoja on yhteen­sä 51. Molemmissa taloissa on sauna ylimmässä kerroksessa ja alakerrokses­sa kuivaushuone sekä varasto. Lisäksi B­rapussa on pesutupa, väestösuoja, häkkivarasto ja kerhohuone.

– Minulta voi kysellä kerhohuoneen avainta, Milka huikkaa.

Yhteisöllisyyttä rakentamassaEskolantien ensimmäinen talotoimi­kunta aloitti toimintansa marraskuus­sa. Milka toimii sen puheenjohtajana. Hekan sääntöjen mukaisesti toimi­kunta kokoontuu vähintään kuusi ker­taa vuodessa. Jäseniä on kuusi, yksi heistä on Jenni.

– Lapsiperheiden asialla, hän tuumaa. – Meillä on tosi hyvä henki ja ehkäpä

myös tavallista mukavampia naapureita. Milka kertoo olevansa mukana toi­

minnassa kahdesta syystä: – Haluan tietää, mitä tapahtuu sekä

olla mukana järjestämässä talkoita ja

tapahtumia. Joulukuussa pidimme puurojuhlat, ja nyt seuraavina vuorossa ovat kirppis ja tietysti yksivuotisjuhlat kesäkuussa.

Puutalojen asukkailla on myös Face­book­ryhmä, jossa vielä toistaiseksi ol­laan lähinnä vaihdeltu saunavuoroja. 51 taloudesta jopa 44 on mukana ryh­mässä.

– Facebook­ryhmämme on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. Sitä, että täällä elää ”saa tulla lainaamaan sokeria” ­hen­ki, Milka toteaa.

Jenni kertoo, että Facebookin kaut­ta löytyi myös apua, kun naapuritalon vesi vahingon yhteydessä joku kysyi ämpäreitä lainaan. Naiset nauravat, että ehkäpä myöhemmin ryhmässä jaellaan myös sisustusvinkkejä.

Milka ja Jarkko toivovat saavansa asua uudessa kodissa mahdollisimman pitkään. Jennin ja Michaelin haaveissa on omakotitalo.

– Puutalo tietenkin, Jenni sanoo.

Lue lisää Eskolantien puu talojen arkkitehtuurista Hima-lehden numerosta 2/2015: www.hekaoy.fi/asukaslehti-hima

Täällä elää ”saa tulla

lainaamaan sokeria” -henki.

HIMA 1 | 2016 13

ENNEN

NYT

KUVA TYÖVÄENASUNTOMUSEO

KUVA ISTOCKPHOTO

Nykyisin hellapuita ei asuntoihin tarvitse enää kantaa. Kaasua alettiin käyttää hel-sinkiläiskeittiöissä laajemmin 1900- luvun alusta lähtien. Sähköliedet yleis-tyivät 1950-luvulta alkaen. Pitkään käytet-tiin jopa saman kerrostalon eri asun-noissa erilaisia ratkaisuja: puuta, kaasua ja sähköä. Edelleen käytössä on sekä kaasu- että sähköliesiä tai niiden yhdistelmiä. Mikroaaltouunit yleistyivät 1980-luvulla, ja niillä on edelleen vankka asema ainakin ruuan lämmittämisessä. Nykyisin tavallisin liesityyppi on perinteinen valurautalevyillä varustettu malli. Sen rinnalla ovat nopeasti kasvattaneet suosiotaan lasikeraaminen liesi ja induktioliesi.

1800-luvun jälkipuolella Helsingin kasvava työväestö asui hellahuoneissa eli yhden huoneen asunnoissa, joiden ainoa lämmönlähde oli kakluuni. Ruoka laitettiin sen tulisijassa. Hellakakluuni (kuvassa) kehitettiin 1800–1900-lukujen vaihteessa työväestön elinolojen paran-nukseksi. Siinä kaakeliuuniin on upotettu hella paistouuneineen. Ruokaa laittaessa lämpeni samalla kakluunin muurikin ja lämmitti huoneen. Tällainen keittiömalli oli myös Helsingin kaupungin ensimmäi-sissä kunnallisissa vuokra-asunnoissa.

Kiitokset Helsingin kaupunginmuseon tutkija-tiedottaja Jere Jäppiselle.

Uutta & vanhaa

Syömään!Yksi ja sama tuli lämmitti asunnon ja ruuan 1800-luvun helsinkiläisasunnoissa. Sähkövalon ja keskuslämmityksen yleistyessä alettiin käyttää uutuuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan ruuanlaittoa varten.

14 HIMA 1 | 2016

Puu-Käpylä on Penttisen perheen kodille täydellinen sijainti: alue on kuin maaseutua, mutta isot tiet ovat lähellä ja joka paikkaan pääsee nopeasti.

HIMA 1 | 2016 15

HELSINKI

Hekan huudit

TEKSTI JA KUVAT SANNA ANDERSSON

©KAUPUNKIMITTAUSOSASTO, HELSINKI 2016

Hekan käpyläläiset asukkaat antavat asuinalueelleen arvosanan 4,45.

LEENSÄ ORAVIA. JA PUPUJA! huudahtaa kuusivuotias Onni, kun häneltä kysyy, mitä eläimiä Käpylässä tulee vastaan.

Puu­Käpylä on kuin suloinen pieni Melukylä keskellä Helsinkiä. Eriväriset puutalot, kotoisat pihapiirit ja eloisa

naapurusto pistävät miettimään, ollaanko nyt Helsin­gissä ollenkaan.

Vielä viisi vuotta sitten Miia ja Teemu Penttinen asuivat Kalliossa pienessä asunnossa Onni­pojan ja vastasyntyneen Lumo­tyttären kanssa ja uskalsivat vain unelmoida idyllisistä Puu­Käpylän taloista.

– Tämä oli se alue, josta olimme haaveilleet. Saa­toimme käydä täällä ajelulla ja miettiä, että kunpa jo­nakin päivänä…, perheen äiti Miia muistelee.

Sitten kävi tuuri.

HEKAN PUUTALOASUNTOJA, JOLLAISESSA Penttiset asuvat, on Puu­Käpylän seitsemässä puutalokorttelissa yh­teensä 360. Penttisten asuntoon kuljetaan puista por­taikkoa pitkin. 60­neliöisestä alakerrasta löytyy kylpy­huoneen lisäksi kaksi huonetta ja keittiö.

Puoli vuotta muuton jälkeen asunto sai lisäneliöitä, kun yläkertaan rakennettiin 30­neliöinen vintti lämpi­mäksi varastotilaksi. Sen pyöreät ikkunat ja näkyvissä olevat kattoparrut henkivät vanhanajan tunnelmaa.

– Meidän ja naapuriasunnon vinttien välissä on ovet, joista pääsee kulkemaan. Kerran kävimme Lu­mon kanssa lainaamassa kananmunia ja tultiin kotiin ”luukun” kautta, Teemu­isä naurahtaa.

Puu­Käpylä on oma yhteisönsä, jossa naapurit tuntevat toisensa, katsovat pihapiirin lasten perään ja loma­aikana hoitavat toistensa postit. Ja tarvittaessa vahtivat kissoja, joita Penttisillä on kaksin kappalein: Pekka ja Muhveli.

Puu-Käpylässä naapurit huolehtivat toisistaan ja harrastavat lähellä kotia. Penttisen perhe nauttii maalaisidyllistä ratikkamatkan päässä keskustasta.

Ei mikään käpynen kylä

– Itsellä kun ei riitä silmät joka paikkaan, luo yhtei­söllisyys turvallisuuden tunnetta. Sellaista, mitä on ollut ennen vanhaan, Miia toteaa.

– Leikkipaikka löytyy omalta pihalta, samoin kave­rit sekä lapsille että aikuisille. Ikäjakauma asukkaissa on aika laaja, vauvasta vaariin, mikä on rikkaus.

Lisäksi alueen talotoimikunta on aktiivinen ja jär­jestää kortteleille yhteisiä talkoita ja kesäjuhlia.

NO MITÄS MUUTA Käpylässä sitten tehdään kuin leikitään pihalla?

– Katsotaan TV:tä! Nelivuotias Lumo huudahtaa. – Pelataan jalkapalloa, koska vieressä on kuplahalli,

Käpylän Pallon Barca 09:ssä pelaava Onni vastaa em­pimättä.

– Tein seitsemän maalia! Onni hehkuttaa edellisen päivän matseja.

Käpylässä ja sen lähialueilla riittää aktiviteetteja moneen lähtöön. Jalkapallohallin lisäksi lähellä ovat kulttuurin ystävien Karjalatalo, Mäkelänrinteen ui­mahalli, Akseli Toivosen kenttä ja Käpylän liikunta­puisto, josta löytyy muun muassa tekojää. Penttiset korkkasivat luistelukauden tammikuussa.

– HEKA-KANSANASUNNOT OY:LLÄ on hoidossa ja isännöitävä­nä Käpylän alueella 1 283 asuntoa 1920­luvun puutalois­ta vuonna 2014 valmistuneisiin kivitaloihin. Suuri osa rakennuskannasta on vuosina 1938–1951 rakennettuja kivitaloja, Hekan tekninen isännöitsijä Karri Åhs avaa.

Puutalojen vuokrasopimukseen Hekan kanssa kuuluu pihanhoitovelvoite.

– Tämä tarkoittaa sitä, että vuokralainen sitoutuu hoitamaan asuntoon kuuluvaa pihapalstaa, Karri Åhs selventää.

– Lisäksi asunnon edustalla olevan piha­alueen ja käytävien puhdistaminen sekä lumityöt kuuluvat vuokralaiselle. Alueyhtiö hoitaa yhteiset alueet.

Pihanhoitovelvoite ei tunnu rassaavan Penttisiä, päinvastoin. Hoitovuoroista ennemminkin kilpaillaan välttelyn sijaan.

– Jokaisella asunnolla on omat palstat, omenapuu, keinu ja grilli. Se on ihan luksusta! Teemu tuumaa.

– Näin maalaiselle on todella ihana saada kädet vä­hän multaan, Joutsenosta kotoisin oleva Miia komppaa.

PUU-KÄPYLÄN ALUE ON suojeltu asemakaavalla. – Käytännössä se tarkoittaa, että rakennusten ulko­

asuun ei saa tehdä muutoksia ja sisätilojen korjauk­sissa on jätettävä vanhoja ratkaisuja niin paljon kuin mahdollista, Åhs kertoo.

1960­luvulla puutalot oli tarkoitus purkaa ja raken­taa tilalle kivisiä pienkerrostaloja. Tästä nousi julkinen kohu, ja lopulta rakennukset todettiin rakennushisto­rialtaan arvokkaiksi ja kunnostuskelpoisiksi. Suojelu­kaava astui voimaan vuonna 1971.

Snadit

16 HIMA 1 | 2016

Hekasta asiaa

ASUKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

Kiitokset asuinalueille ja henkilöstölleHekan asukastyytyväisyyskyselyn mukaan asukkaat arvostavat asumispalveluitaan, asuntoaan ja asuinaluettaan.

työ asukkaiden suuntaan koetaan, sii­vouksesta korjauksiin. Totta kai asiakas­tyytyväisyyskysely näyttää, hyvistä arvo­sanoista huolimatta, myös niitä kohtia toiminnassa, joissa on parantamisen va­raa, kirjoitti Hekan hallituksen puheen­johtaja, apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki asukaskyselyn tuloksista sosiaalisessa mediassa.

SINNEMÄKI HEHKUTTAA ERITYISESTI asukkai­den tyytyväisyyttä asuinalueeseensa myös sellaisissa kaupunginosissa, joilla on ainakin jossain vaiheessa ollut huo­nokin maine ja joissa pienituloisuus ja työttömyys ovat koko kaupunkia ylei­sempiä.

– Kaupungin vuokrataloyhtiö vaikut­taa omalta osaltaan siihen, miltä alueet vaikuttavat, viihdytäänkö niillä ja minkä­laiseksi alueen yleinen ilme muodostuu.

Hekan vuotuisen kyselyn tavoitteena on selvittää asukkaiden tyytyväisyyttä isännöinti­, huolto­ ja siivouspalvelui­hin. Lisäksi kartoitetaan tyytyväisyyttä alueyhtiöiden toimintaan, asiakas­palveluun, nykyiseen asuntoon sekä asuinalueeseen. Kyselytutkimuksen toteuttaa puolueeton tutkimusyritys Feelback Oy. Vastaajia on vuosittain runsaasti: vuoden 2015 kyselyyn vastasi 3 018 Hekan asukasta.

Lue käpyläläisten kehuja asuinalueestaan edelliseltä aukeamalta.

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNNOT Oy:n, He­kan, asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä vuokra­asumiseensa. Tuoreen kysely­tutkimuksen mukaan isännöinti, huol­to ja siivous sujuvat ja asunto on mielei­nen. Arvioista korkein annetaan omalle asuinalueelle.

Vuotta 2015 koskeneen mittauksen mukaan kaksi kolmesta Hekan asuk­kaasta pitää Hekan tuottamia asumis­palveluja – isännöintiä, huoltoa ja sii­vousta – kiitettävinä tai hyvinä.

Asukkaiden tyytyväisyys vuokra­asuntoonsa Hekalla on hieman tätäkin korkeampaa. Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan asuinalueeseen, jolle erinomai­sen tai hyvän arvion antaa 79 prosenttia vastaajista. Vuosittain toteutettavassa tutkimuksessa arviot ovat yhtä hyväl­lä tai hieman paremmalla tasolla kuin aiem min.

KOKONAISUUDESSAAN TYYTYVÄISIMMÄT HEKAN vuokralaiset löytyvät Kannel­mäestä, Malminkartanosta ja Malmilta. Asuntoon ollaan tyytyväisimpiä kanta­kaupungin alueella, Käpylä taas on mieluisin asuinalue. Hekan tuottamat asumispalvelut saavat kautta linjan hy­viä arvosanoja, mutta erityisesti huol­toon ollaan aiempaa tyytyväisempiä. Hekan työntekijät koetaan tutkimuksen mukaan erityisen palvelualttiina kaikil­la palvelujen osa­alueilla.

– Olen luonnollisesti todella iloinen siitä, kuinka palvelualttiina ja hyvänä

KUVA ISTOCKPHOTO

Koti puu-Myllypurosta?

HEKALLE VALMISTUU KESÄLLÄ 33 asuntoa Myllypu-ron idylliseen kaupunkikylään. Puujulkisivuiset pienkerrostalot ja rivitalot sijaitsevat Ryynimyllyn-kadulla. Suurin osa asunnoista on kolmioita. Keski-määräinen vuokra on 11,41 euroa neliöltä kuukau-dessa, jolloin esimerkiksi kolmion vuokraksi tulee 769-827 euroa kuukaudessa.

Asuntojen hakuaika on 4.4.–17.4.2016 ja arvioitu valmistuminen 1.7.2016.

Kumpula ja Kansan-asunnot muuttavatMÄKELÄNKADUN JA KOSKELANTIEN riste-yksessä viime vuodet toiminut Heka-Kansan asuntojen ja Heka-Kumpulan yhteinen toimisto ja asiakaspalvelu muuttavat Pasilaan 17.3. Yhtiöpari muut-taa kahden muun Heka-alueyhtiön, Heka-Kantakaupungin ja Heka Pikku Huopalahden kanssa samoihin tiloihin osoitteeseen Pasilanraitio 5, viides kerros. Maaliskuusta lähtien siis näillä neljällä alueyhtiöllä on yhteinen asiakas-palvelupiste.

Muutto aiheuttaa lyhyen katkoksen Heka-Kumpulan ja Heka-Kansana-suntojen asiakaspalvelun aukioloon ja henkilökunnan tavoitettavuuteen. Yhtiöt tiedottavat alueidensa asukkaita muu-tosta tarkemmin.

Uutta pukkaa!

HIMA 1 | 2016 17

KUVA JOHANNA KANNASMAA

Uutta vehreään Tapaninkylään

TAPANINKYLÄÄN VALMISTUU 34-ASUNTOINEN Heka-kohde alkusyksystä. Asunnot sijoittuvat kolmeen rivitaloon ja yhteen kerrostaloon. Suurin osa asun-noista on kolmioita tai neliöitä. Kaikki rivitaloasun-not ovat saunallisia. Aivan läheisyydessä sijaitsee paljon viheralueita sekä muun muassa urheilutalo.

Asuntojen hakuaika on 18.4. - 1.5.2016 ja arvioitu valmistuminen 30.8.2016. Asuntoja voi hakea osoit-teessa www.stadinasunnot.fi.

Tulorajat ARA-asuntoihin, tulossa vai ei?HALLITUKSEN KAAVAILEMISTA tulorajoista ARA-vuokra-asuntojen asukkaita valitta-essa ei ollut vielä tämän lehden painoon menoon mennessä tehty päätöstä. Keskustelu aiheen ympärillä on käynyt julkisuudessa kuumana.

Heka ja muut suuret yleishyödylliset vuokrataloyhtiöt ovat vastustaneet tulorajojen käyttöönottoa. Rajoilla ha-luttaisiin hallituksen esityksen mukaan parantaa ARA-asuntojen päätymistä niitä eniten tarvitseville.

Hekan asunnoissa kuitenkin näyttäisi tutkimusten mukaan asuvan jo nyt pää-osin asukkaita, joiden tulot asettuisivat mahdollisten rajojen sisälle. Jos tulo-rajat otetaan käyttöön, asukasrakenne säilyisi todennäköisesti nykyisen kaltai-sena, mutta käytäntö lisäisi byrokratiaa ja sitä kautta kustannuksia.

TULORAJOJEN KÄYTTÖÖNOTTO valtio-neuvoston luonnoksen mukaisena tarkoittaisi niiden soveltamista myös asunnonvaihtotilanteissa: tulot tarkis-tettaisiin uusien asukkaiden lisäksi myös sellaisilta Hekan asukkailta, jotka hakevat vaihtoasuntoa. Tulojen ylittäessä rajat ei asunnonvaihtoa voitaisi toteuttaa.

Muutto väistöasuntoon ja takaisin korjattuun asuntoon ei kuitenkaan ole asunnonvaihto: peruskorjauksen vuoksi tehdyt niin sanotut väistö muutot peruskorjattavista taloista voidaan jatkossakin toteuttaa ilman tuloraja-tarkistuksia.

Uusien kohteiden haku alkaa pian.

Heka-Laajasalon alueen asukas Ella Sarantausta ja alueella siivoava Merja Järvi iloitsevat siivouksen hyvästä laadusta. Heka-Laajasalon asukkaat ovat asukastyytyväisyystutkimuksemme mukaan Hekan asukkaista tyytyväisimpiä siivoukseen: siivous saa keskiarvon 3,87 asteikolla 1 – 5. Erityisesti kiitellään siivoajien palvelualttiutta, jonka 84 % Laajasalon vastaajista arvioi erinomaiseksi tai hyväksi.

30%

3,78

2/3

kyselyyn vastanneista on kiinnostunut vuokralaisdemokratiatoiminnasta Hekassa. Asukastoimintaan liittyviä kysymyksiä oli vuonna 2015 ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä.

Isännöinti saa asumispalveluista parhaita arvioita, mutta huollon saamat arviot ovat nekin korkeita ja parantuneet eniten aiemmista vuosista.

on asukkaidemme asunnolleen antama keskimääräinen kokonaistyytyväisyyden arvosana asteikolla 1–5, jossa 5 on korkein ja 1 matalin arvosana.

asukkaista pitää Hekan tuottamia asumispalveluja kiitettävinä tai hyvinä. Välttävän tai huonon arvion kokonaistyytyväisyydestä antaa 8 prosenttia asukkaista.

Snadit

18 HIMA 1 | 2016

Hekasta asiaa

HELSINKI ON TÄYNNÄ saunoja, jotka ovat usein käyttämättä. Näihin ”salattuihin saunoihin” pääsee tutustumaan ensimmäistä kertaa järjestettävän Helsinki Sauna Day -tapahtuman aikana 12.3.2016. Vierailtavia saunoja voi selailla tai oman saunansa ilmoittaa mukaan osoitteessa www.helsinkisaunaday.fi. Saunan

voivat avata niin yksityiset ihmiset, yritykset kuin yhdistykset, kunhan saunominen on maksutonta kävijöille. Tapahtuman järjestää Yhteismaa ry yhteistyössä Visit Helsingin kanssa.

www.helsinkisaunaday.fi

tamaan sähköisen allekirjoittamisen mahdollisuuksia myös muuhun asuk­kaan asiointiin.

Jos asukkaan elämäntilanne on muuttunut ja asunto ei enää vastaa asumistarvetta, hän voi hakea asun­nonvaihtoa. Vaihtokumppania voi etsiä tehokkaimmin internetissä toi­mivassa vaihtopörssissä osoitteessa www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi. Pörssissä on tällä hetkellä noin 1 200 ilmoitusta asunnonvaihtoa ja vaihto­kumppania hakevilta asukkailta.

Asukkaiden toiveet syynissäHEKASSA TUTKITAAN TÄNÄ vuonna, mitä asukkaamme haluavat asumiseltaan ja miten asumiseen halutaan vaikuttaa. Työskentelytapamme on palvelumuo­toilu, jolla selvitämme asukaslähtöi­sesti, mikä Hekalla asumisessa toimii ja mitä pitäisi kehittää. Asiointitavat ovat myös suurennuslasin alla. Haluamme selvittää, miten voimme palvella jat­kossa asukkaitamme oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja oikealla kanavalla. Samalla perehdymme asukkaiden asenteisiin asukastoimintaa kohtaan: mihin asumisessa halutaan vaikuttaa ja millä tavoin?

Toteutamme keväällä hankkee­seemme liittyen kyselyjä ja asukashaas­tatteluja. Toivottavasti ehdit siis hetken jutella kanssamme, jos lähestymme sattumalta juuri sinua liittyen ajatuksii­si asumisestasi!

Palveluhinnasto päivittyyOVENAVAUKSIIN, isännöitsijänlausuntoi­hin ja liputukseen liittyen kaikkien Heka ­alueyhtiöiden hinnasto on uusittu. Useimmissa Heka­alueyhtiöissä myös lisäavainten hinnat ovat muuttuneet.

Uusi hinnasto on tullut voimaan 1.3.2016. Muutokset hinnastossa pe­rustuvat erillisen laskutuslisän poista­miseen ja siirtämiseen osaksi hinnas­ton hintoja, avainmallien muutoksiin, kustannustason nousuun sekä pienim­pien maksujen poistoon.

Sähköisyys kiinnostaa TÄLLÄ HETKELLÄ HEKASSA voi asioida säh­köisesti liittyen vikailmoituksiin ja sopi­musten allekirjoittamiseen sekä asun­nonvaihtoaikeisiin. Tavoitteenamme on lisätä sähköisen asioinnin mahdol­lisuuksia monipuolisesti lähivuosina.

Vikailmoituksista vastaanotamme internetin kautta tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Sähköisen vikailmoituk­sen jättäneet saavat sähköpostiinsa seuranta linkin, jonka kautta tehtyä il­moitusta voi seurata. Palvelun käyttäjät ovat hyvin tyytyväisiä sekä vikojen kor­jaamisen laatuun että nopeuteen.

Vuoden 2016 alusta on kaikissa Heka ­alueyhtiöissä voinut allekirjoittaa vuokrasopimuksen sähköisesti, käy­mättä paikan päällä. Pyrimme laajen­

KUVA JOHANNA KANNASMAA

Naapuritaloon saunomaan?

1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/hima2. Merkitse numerosarja 5643.

Tämän jälkeen pääset lukija kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osal-listua kaikki Otavamedia OMA Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmes-tyvät kevätkaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

OSALLISTU LUKIJAKILPAILUUN

ASUNTOHAKEMUKSET

Hakijoiden määrä laskenut VIIME VUODEN AIKANA asuntohakemuk­set Hekan asuntoihin vähentyivät oleellisesti. Hakemusten vähenty­misen takana on asunnot välittävän Helsingin kaupungin kiinteistöviras­ton asunto­osaston käyttöön ottama aiempaa lyhyempi hakuaika. Hekan asuntoja vapautui välitettäväksi aiem­pia vuosia vähemmän.

Hakemusten määrä oli viimeiset vii­tisen vuotta noin kymmenen prosen­tin kasvussa vuosittain. Edellisvuonna hakijamäärä nousi jopa 27 000 haki­jaan, mutta vuoden 2015 lopussa haki­joita oli vain noin 14 000.

Määrän lasku selittyy pääosin vuok­ra­asuntohakemuksen voimassaolo­ajan lyhenemisellä kuudesta kuukau­desta kolmeen kuukauteen kesäkuun 2015 alussa. Lisäksi Hekalle valmistui vuonna 2015 melko vähän uusi asun­toja, jotka osaltaan aiheuttavat hakija­määriin pyrähdyksiä. Vuokra­asunto­markkinoilla kokonaisuudessaan on

ollut myös hieman aiempaa parempi tilanne, kun tarjonta on lisäänty­nyt. ARA­vuokra­asuntojen hakija­määrä on pienentynyt myös muissa pääkaupunki seudun kunnissa.

Asunnon saaneiden asunnontar­ve on pysynyt ennallaan. Asukkaak­si valituista erittäin kiireellisiä oli 81 prosenttia, kiireellisiä 18 prosenttia ja asunnon tarpeessa olevia yksi pro­sentti.

Vapautuvien Hekan asuntojen määrä on sekin ollut laskusuunnassa. Vuonna 2015 välitettiin 2 117 asuntoa, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2 467 asuntoa. Edellisvuonna, vuon­na 2013, välitettiin 2 630 asuntoa. Vä­litettyjen Hekan asuntojen määrä on matalimmillaan vuosiin. Suuren osan välitettävien asuntojen määrän las­kusta selittävät Hekalla käynnissä ole­vat mittavat perusparannukset, joiden vuoksi osaa vapautuvista asunnoista tarvitaan väistö asunnoiksi.

Asuntohakemus on voimassa kolme kuukautta, ja sen voi käydä päivittämässä esimerkiksi osoitteessa www.stadinasunnot.fi.

HIMA 1 | 2016 19

SOPUISAA ASUMISTA ELÄIMEN KANSSA

• LemmikkieläimiäsaapitääHekanasunnoissa,tuotantoeläimiäei.

• Oveenonhyvälaittaa”Huoneistossaoneläimiä”-tarrakaikkienturvallisuudenvuoksi.

• Kissanhiekkakuuluusekajätteeseen,eiviemäriin!

KUVA

ISTO

CKPH

OTO

Lemmikkieläimet ovat tervetulleita Hekan asuntoihin, kunhan niistä huolehditaan oikein.

Suomuja ja karvoja oven takanaIhmisten lisäksi kodeissa asuu kirjava joukko eläinkunnan edustajia. Yleensä lemmikit tervehtivät iloisina kotikäynnille tulevaa Hekan työntekijää, mutta joskus on vastassa tyhjännäköinen terraario.

hoidettu ja Korttila lähestyi ulko­ovea lähteäkseen, koira ei päästänytkään pois, vaan murisi uhkaavana ovella.

– Eihän siinä muu auttanut, kun kei­tellä itselle kahvit ja odotella rauhassa, että paikalle soittamani asukas ehti kotiin koiraa komentamaan, Korttila naureskelee.

ERÄÄN KERRAN KUULUI hurjaa haukun­taa oven takaa, tekninen isännöitsijä Timo Karhunen kertoo. Karhunen soitti asukkaalle ja kertoi raivokkaasta vastaan otosta. Asukas kuitenkin rau­hoitteli, että ”ne ovat vain villakoiria”.

– Uskaltauduin sisään ja niitä siellä olikin, mutta millaisia: haukkuva, schä­ferin kokoinen isovillakoira oli minun mittaiseni, kun se nosti etutassunsa olka päilleni, Karhunen kertoo.

– Pikkukoirat saattavat murista ja roikkua lahkeessa koko käynnin ajan, mutta ei niistä isoa harmia ole.

Katselmuksen tai muun käynnin yhteydessä kiinnitetään huomiota myös asunnon siisteyteen. Jos näyttää

– MINIPOSSUJA EI vastaan ole tullut, mutta kissojen ja koirien lisäksi monenlaisia käärmeitä, jyrsijöitä, frettejä, liskoja ja hyönteisiäkin, asiakkuuspäällikkö Päi-vi Syväkuru Heka­Vuosaaresta kertoo.

Käärmeet ja liskot ovat Syväkurun mukaan yleistyneet. Yhdessä asunnos­sa lemmikkinä oli isoja heinäsirkkoja.

– Ne maastoutuivat oikein hyvin ter­raarioonsa, vaikka olivat kymmensent­tisiä roikaleita.

Toisen kerran hän oli sovitulla käyn­nillä asunnossa, kun asukas ei ollut itse paikalla.

– Siellä näin ison terraarion, joka oli selvästi asuttu, mutta minkäänlaista hämähäkkiä tai käärmettä siellä ei nä­kynyt. Niskakarvat nousivat pystyyn, kun tajusin että terraarion asukas voi olla vapaana asunnossa. Lähdin ulos mahdollisimman nopeasti.

Muutaman kerran Syväkuru on koh­dannut todellisia ”kissanaisia”.

– Kun astuin sisään asuntoon, näin vain epämääräisenä vellovan moni­värisen kissameren – niitä oli ikkuna­

laudoilla, pöydillä, amppeleissa, ihan kaikkialla. Ja haju oli sen mukainen.

Sillä kertaa Syväkuru ilmoitti tilan­teesta eläinsuojelueläinlääkärille, joka tarkasti kissojen elinolojen asiallisuu­den myöhemmin.

ELÄINTEN KANSSA ON harvoin ongelmia. Tämän vahvistaa Hekan tekninen asiantuntija Jaakko Korttila.

– Asunnoissahan ei käydä yllättäen, joten etukäteen on tiedossa, onko siellä eläimiä kotona. Hyvä tapa on esimer­kiksi sulkea koira yhteen huoneeseen.

Joskus asukas unohtaa kertoa koti­vahdista, ja silloin huoltomiehellä on lupa olla menemättä asuntoon haukun­taa kuullessaan. Yleensä koirien kanssa menee hyvin.

– Minulla on aina muutama koiran­nappi taskussa, niillä saa koirasta kave­rin heti, Korttila sanoo.

Eräs hankala koirakohtaaminen tulee kuitenkin mieleen. Korttilan saapues sa asuntoon koira käyttäytyi sävyisästi. Mutta kun työhommat oli

siltä, että eläimiä hoidetaan huonosti tai asunnossa on kohtuuttoman likais­ta, asukkaalle huomautetaan asias­ta. Eläinten tekemät tuhot eivät ole normaalia asumisesta syntyvää kulu­mista, vaan asukas korvaa lemmikki­eläimen aiheuttamat siivouskulut tai vahingot.

Kati Särkelä

20 HIMA 1 | 2016

Individually, we are

one drop. Together,

we are an ocean.

PHOTO VESA TYNI

Home

time seeing their new apartments. Both families’ impressions were the same: wow!

In Milka’s opinion the best thing about the apartment is its beauty, fresh­ness and, most of all, the quietness; despite facing the street, no sounds of traffic reach the apartment.

The first house committee on Es­kolantie started operation in Novem­ber, with Milka acting as chairperson.

– We have a really good spirit of com­munity here, and neighbours who I dare say are even nicer than normal.

The residents of the new wooden buildings also have a Facebook group, which has so far been used mostly for exchanging sauna shifts. Out of build­ing’s 51 households, 44 are members of the group.

– Facebook is great for building a sense of community. A sense that your neighbours would not hesitate to lend you some sugar if you ever needed it, states Milka.

MILKA REINIMAA HAD already noticed a few years back that Heka was building new apartment buildings in Pukin­mäki. However, at that point she did not yet know that the new buildings would be constructed out of wood.

– We wanted to stay in the region and I remember deciding that this is the place we were going to move to some­day, Milka reminisces.

Now the dark wooden apartment buildings on Eskolantie are a real standout feature of the streetscape of Pukinmäki.

– Wooden apartment buildings are still a relatively new thing in Finland, says Architect Matti Iiramo from the architect firm that designed the build­ings. He would like wood to be more extensively used in the construction of apartment buildings.

– Wood is a human and ecological building material. What’s more, wood is a Finnish material that contributes to employment in Finland, he states.

The proposal submitted by Iiramo’s

With the ambience of an old parsonageane

WHEN YOU MOVE into a new apartment, be sure to immediately provide a no­tification for the register of occupants. The register of occupants is a list of the people living in the dwelling.

Residents are responsible for supply­ing the necessary information to the customer services of the regional com­pany, and the notification procedure is mandatory. Based on this information your name is added to your apartment door and the list of residents at the en­trance of the building. For security rea­sons it is important that the lessor knows who is living in the apartment. Without up­to­date information about apart­ment residents, property managers also cannot open the apartment door if a resident forgets their keys. A notifica­tion must also be submitted when you move out, if a resident’s name changes, if a child who will be living in the apart­ment is born or if someone living in the apartment dies.

IF YOU PLAN on being away for a long time, for example due to a trip abroad, be sure to notify the regional company office via e­mail, for example. Be sure to also include contact details in case you need to be con­tacted during your absence. This way you can be notified if anything happens while you’re away, for example in the case of wa­ter damage.

If you are moving, make sure to also notify the Population Register Centre and the Local Register Office. The re­gional company will not forward your information to the Local Register Office or vice versa, so tenants must take care of these notifications themselves. The notification can be submitted online at www.posti.fi/changeaddress

Notifications of children and trips must be provided

– The best thing about the apartment is its beauty, freshness and the quietness, says Milka Reinimaa who lives in the wooden apartment building in Pukinmäki.

Money down the drainSHOWERING IN ITSELF can cost a family up to a thou-sand euros per year, but luckily saving water requires nothing more than small changes in our habits. Washing up by hand can consume up to six times more water that a dishwasher. You should also avoid rinsing plates before putting them in the dishwasher; scrape any leftovers into your biowaste bin instead. If you have to wash up by hand, a good way to save water is to fill the sink with dishes and dishwater and not run water down the drain even when rinsing.

THE REGISTER OF OCCUPANTS

MY WOODEN HOME

architect firm won the open design competition held for the design of the Eskolantie buildings.

MILKA REINIMAA AND her husband Jarkko have been living in Heka rental apart­ments since 1994.

Jenni and Michael Huotari moved to Eskolantie from a HOAS rental apart­ment with their three sons: Onni, Aatos and Eliel. The parents are thankful for a relatively mundane feature of their new apartment: underfloor heating ensures that the floor is always comfortable for the children to play on.

– The apartment is very cosy. During sub­zero temperatures it even makes the same crackling sounds I remem­ber from my childhood home, laughs Jenni, who used to live in a parsonage.

BOTH FAMILIES MOVED into their new homes on the first day of June in 2015.

Since the residents did not have a chance to see the new building in ad­vance, the moving day was also the first

HIMA 1 | 2016 21

Hem

IN BRIEF

Easter in HelsinkiTHERE’S PLENTY TO do in Helsinki at Easter. Haltiala farm at Laamannintie 17 is holding open door days on 25–28 March, giving visitors the chance to see the lambs born this spring and other animals, and offering plenty of activities for children. Free entry.

The traditional Via Crucis – The Way of the Cross Easter play will be held this year on 25 March in the city centre. A more detailed schedule can be found online at www.viacrucis.fi

Easter bonfires will be roaring in Seurasaari on Easter Saturday, 26 March. Children are invited to dress up as Easter witches, and there’s even a prize for best costume. Visitors can barbecue their own food on the grills, and the island also has a kiosk. From 18:30 onwards, free entry.

Uniform pricing of water chargingAS OF JANUARY 2016, all individually me-tered Heka apartments that are subject to consumption-based water charging have had the same water price applied as the basis of invoicing. Individual water metering is used in 17% of Heka apartments. In other Heka apartments, meaning roughly four out of five apartments, water is included in the rent and not charged for separately.

In the future water invoices based on consumption will be sent out every three months and water prepayments will no longer be charged. The new practice replaces the previous regional company-specific water charges and different invoicing methods.

The regional companies informed residents in their areas about the change

Money down the drain

BILD ISTOCKPHOTO

in greater detail at the end of the year.In 2016 the price of cold water is EUR

3.10 per cubic metre, while warm water is priced at EUR 5.70 per cubic metre. Water is invoiced based on consumption every three months so that the invoicing peri-ods are December–February, March–May, June–August and September–November.

The average water consumption in Heka apartments is just over 150 litres per resident per day. At this rate of consump-tion, water would cost approximately EUR 18 a month per resident.

The thrill of downhill skiingA DOZEN CHILDREN are fitting their skis on at the Hakunila ski stadium. The 8–11-year-olds are all pupils of a prepara-tory class for immigrants at Maatulli Com-prehensive School. Most of them arrived in Finland last summer, with some having arrived just in the last few weeks. Now they’re taking part in an internationals ski school created by Axa Sorjanen, who came up with the idea while roller skiing in Vuosaari. Together with ski coach Simo-Viljami Ojanen, he decided that skiing would be the perfect way to get children used to winters in Finland.

The international ski school was actually supposed to have concluded already, but both the children and their parents were so eager for the school to continue that its dura-tion was extended. The skiing tracks main-tained in Paloheinä and Mustavuori are often usable well into April, and even if the weather outside is not right for skiing, the Kivikko Ski Hall might also stay open until spring.

The pupils of the ski school love downhill skiing most of all. Some of the children, like Fahmo from Somalia, may have been intimidated by the slopes at first, but soon enough she’s deftly tugging the sticks under her arms, taking the cor-rect downhill stance and racing down the slope while shouting excitedly.

– I didn’t fall down! giggles Istabraq from Iraq when she reaches the bottom of the slope without losing her balance.

KORT PÅ SVENSKA

Enhetliga priser på vattnet som faktureras FRÅN JANUARI 2016 har samma vattenpris använts som faktureringsgrund för alla Hekas bostäder med individuell vatten-mätning där vattnet faktureras enligt förbrukning. Individuell vattenmätning tillämpas i 17 procent av Hekas bostäder. I övriga Heka-bostäder, det vill säga i ungefär fyra femtedelar, utgör vattnet en del av hyran och man betalar därmed ingen skild avgift för det.

Vattenfakturor enligt förbrukning skickas i fortsättningen var tredje månad och man slopar förskottsfaktureringen för vatten. Denna praxis ersätter de tidi-gare områdesbolagsspecifika vatten-avgifterna och varierande fakturerings-sätten.

Områdesbolagen har gett sina invå-nare utförligare information om saken från och med slutet av året.

År 2016 är priset för kallt vatten 3,10 euro per kubikmeter och för varmt vat-ten 5,70 euro per kubikmeter.

Den genomsnittliga vattenförbruk-ningen inom Heka har varit drygt 150 li-ter per invånare och dygn. Med en sådan förbrukning skulle vattenpriset bli cirka 18 euro per invånare i månaden.

Snabbt utför i backenETT TIOTAL INVANDRARBARN väljer lämp-liga skidor vid Håkansböle skidstadion. Största delen av 8–11-åringarna på den förberedande klassen i Maatulli har kommit till Finland förra sommaren, en del först under de senaste veckorna. Den Internationella skidskolan fick sin början på Axa Sorjanens rullskidtur i Nordsjö. Tillsammans med skidtränaren Simo-Viljami Ojanen beslöt han att skidning är en bra metod för att vänja sig vid den finländska vintern.

Det var meningen att den Internatio-nella skidskolan redan skulle ha slutat,

men barnen och deras föräldrar frågade så ivrigt efter en fortsättning att man fortfarande skidar. Eftersom skidspåren i Svedängen och Svarta Backen görs med konstsnö kan man ofta skida ännu i april, och om vädret utomhus inte lämpar sig för skidning kan skidhallen i Stensböle hålla öppet på våren.

Eleverna i skidskolan tycker att det är roligast att åka utför. Fahmo från So-malia är nervös för backarna, men med ett litet tjut lägger hon stavarna under armarna och åker utför.

– Jag föll inte! Istabraq från Irak fnissar när hon klarar backen utan att falla.

Spara genom att organisera

– VANLIGEN ÄR hyllan ovanför grönsaks-lådan det kallaste stället i ett kylskåp medan den övre delen och dörrfacken är de varmaste, berättar Marja Einesalo. Hon arbetar som energiexpert vid Helen Ab:s Energitorg.

Det räcker alltså inte att man har ställt in kylskåpets temperatur på det rekommenderade +5 grader, utan man måste också fundera på vilken hylla man lägger varorna i inköpskassen. Då vissa läkemedel ska förvaras antingen kallt eller svalt i kylskåp är det bra att veta vilken temperatur man har i sitt kylskåp.

Einesalo rekommenderar att man frostar av kylskåpet när det har bildats cirka en centimeter frost. Man slår av elen i kylskåpet, tömmer det, torkar ytorna med en fuktig trasa och låter det torka. Lösa fack samt galler- och glashyl-lor kan tvättas i diskhon. Kylskåpet ska också frostas av när man flyttar till en annan bostad.

79%79 PROCENT AV Hekas invånare är nöjda med sitt bostadsområde.

Heka-Kumpula and Heka-Kansanasunnot moving

THE SHARED OFFICE and customer services of Heka-Kansanasunnot and Heka-Kum-pula located at the corner of Mäkelän-katu and Koskelantie will be moving to Pasila on 17 March. The companies will be moving to the same facilities as two other Heka regional companies, Heka-Kanta-kaupunki and Heka Pikku Huopalahti, at Pasilanraitio 5, fifth floor. As of March the-

se four regional companies will therefore operate a shared customer service point.

The move will cause a short interruption in the opening hours of Heka-Kumpula and Heka-Kansanasunnot’s customer services, during which the staff of the two companies will be unreachable. The companies will be providing more detailed information about the move to the residents in their areas.

PHOTO COMMA IMAGE OY

22 HIMA 1 | 2016

HEKA-KANSANASUNNOT OY puh. 09 756 2180 Mäkelänkatu 91, 4. krs, 00610 HKIHEKA-JAKOMÄKI OY puh. 09 350 8060 Malminkaari 9 B, 2. krs, 00700 HKIHEKA-KANNELMÄKI OY puh. 09 7250 0400 Sentnerikuja 2, 2. krs, 00440 HKIHEKA-KANTAKAUPUNKI OY puh. 09 476 6700 Pasilanraitio 5, 5. krs, 00240 HKI

HEKA-KONTULA OY puh. 09 7705 5000 Tallinnanaukio 1 B, 4. krs, 00930 HKIHEKA-KUMPULA OY puh. 09 756 2180 Mäkelänkatu 91, 4. krs, 00610 HKIHEKA-LAAJASALO OY puh. 020 690 151 Hitsaajankatu 9 B, 7. krs, 00810 HKIHEKA-MALMI OY puh. 09 272 7190 Malmin kauppatie 18, 4. krs, 00700 HKI

HEKA-MALMINKARTANO OY puh. 09 7250 0400 Sentnerikuja 2, 2. krs, 00440 HKIHEKA-MAUNULA OY puh. 09 272 7190 Malmin kauppatie 18, 4. krs, 00700 HKIHEKA-MYLLYPURO OY puh. 09 7705 5000 Tallinnanaukio 1 B, 4. krs, 00930 HKIHEKA-PIHLAJISTO OY puh. 09 350 5620 Mäkelänkatu 2 A, 3. krs, 00500 HKI

Aktiivinen asukas

VUOKRALAISNEUVOTTELUKUNNAN UUDELLE varapuheenjohtajalle Irene Zharke-vichille on ollut aina tärkeää pitää mui­den puolia.

– Vuokralaisdemokratian tärkein tehtävä on saada asukkaiden ääni kuu­luviin, sanoo tammikuussa vuokralais­neuvottelukunnan varapuheenjohta­jaksi nimitetty Zharkevich.

Zharkevich on ollut mukana vuokralais­demokratiatoiminnassa liki kolme­kymmentä vuotta. Hän on ehtinyt toimia muun muassa talotoimikunnan puheen­johtajana, oman alueyhtiönsä hallituk­sessa, vuokralaistoimikunnan puheen­johtajana ja neuvottelukunnan jäsenenä.

– Minulle on aina ollut tärkeää olla mukana vaikuttamassa asioihin. Tyk­

Asukkaiden äänitorviVUOKRALAISNEUVOTTELUKUNTA

8 827 000 kirjaaKIRJOJAKO EI MUKA enää lueta? Ainakin täällä luetaan! Helsingin kaupungin kirjastosta lainattiin vuonna 2015 mel-kein 9 miljoonaa teosta, mikä on 11 000 enemmän kuin edellisvuonna.

www.helmet.fi

Vuokralaisneuvottelu-kunnan uusi vara-puheenjohtaja Irene Zharkevich haluaa edistää keskustelua.

KEVÄTTALKOIDEN SUUNNITTELUN AIKA on nyt, jos yhteinen piha halutaan saada kesäksi kuntoon. Talkoiden ajan kohdasta kannattaa tiedottaa asukkaita hyvissä ajoin, mieluiten jo muutamaa kuukautta aiemmin, jotta mahdollisimman moni pääsee pai­kalle. Yksi ilmoitus rappukäytävään tai sähköpostiin ei kuitenkaan riitä, vaan talkoista on hyvä muistutella uudel­leen h­hetken lähestyessä. Näppärä vaihtoehtoinen tapa on perustaa tal­koille Face bookissa oma tapahtuma, jossa tiedottaminen käy kätevästi.

– Facebookin kautta talkoisiin kut­sutut näkevät, ketkä ovat tulossa, mikä saattaa lisätä osallistumisinnokkuut­ta. Kun osallistujia pyytää ilmoittau­tumaan tapahtumaan etukäteen, vii­me hetken peruutuksia tulee yleensä vähemmän, sanoo Herttoniemen ruoka osuuskunnan ja Kaupunkilais­ten oman pellon perustaja Olli Repo.

Talkootiedotteeseen kannattaa listata lyhyesti erilaisia tehtäviä, mitä talkoissa tullaan tekemään. Näin jokaisella asuk­kaalla on mahdollista bongata itselleen mieluista tekemistä. Tehtävien määrä on kuitenkin hyvä pitää aisoissa.

– Onnistumisen tunne tulee siitä, että ollaan saatu yhdessä jotain aikaan. Jos kovin moni homma jää kesken, ei osallistujille jää yhtä hyvä fiilis talkoista, Repo sanoo.

Yksi varma tapa houkutella talkoisiin väkeä on ruoka. Tarjoiluista kannattaa­kin mainita jo tiedotteessa. Hyviä talkoo­eväitä ovat esimerkiksi kuuma keitto tai suolainen piirakka.

Jos talkoopäivälle on luvattu huonoa säätä, talkoolaisia on hyvä muistuttaa sään mukaisesta pukeutumisesta.

– Kovin helpolla talkoita ei kannata sään takia siirtää, koska sääennustukset muuttuvat.

Jenni Uusilehto

KUVA VESA TYNI

Piha yhdessä kuntoonTALKOIDEN MUISTILISTA

HIMA 1 | 2016 23

HEKA PIKKU HUOPALAHTI OY puh. 09 476 6700 Pasilanraitio 5, 5. krs, 00240 HKIHEKA-HAAGA OY puh. 09 7250 0400 Sentnerikuja 2, 2. krs, 00440 HKIHEKA-PUOTILA OY puh. 09 343 4030 Tallinnanaukio 1 A, 4. krs, 00930 HKIHEKA-ROIHUVUORI OY puh. 020 690 151 Hitsaajankatu 9 B, 7. krs, 00810 HKI

HEKA-SIILITIE OY puh. 020 690 151 Hitsaajankatu 9 B, 7. krs, 00810 HKIHEKA-SUUTARILA OY puh. 09 3507 000 Malminkaari 9 B, 2. krs, 00700 HKIHEKA-VALLILA OY puh. 09 350 5620 Mäkelänkatu 2 A, 3. krs, 00500 HKIHEKA-VESALA OY puh. 09 7705 5000 Tallinnanaukio 1 B, 4. krs, 00930 HKI

HEKA-VUOSAARI OY puh. 09 341 7300 Tallinnanaukio 1 A, 4. krs, 00930 HKI

HEKA Helsingin kaupungin asunnot Oy Viipurinkatu 2, 00510 HKI

VUOKRALAISNEUVOTTELUKUNNAN tehtävänä on muun muassa• tehdä esityksiä, neuvotella ja

osallistua päätösten valmis-teluun antamalla lausuntoja esimerkiksi kiinteistöyhtiön yhteisistä hoitojärjestelmistä, isännöinnistä ja tulevista korja-uksista.

• nimetä Vuokralaistoimikuntien esittämistä ehdokkaista jä-senet kiinteistöyhtiön hallituk-seen ja valita kiinteistöyhtiön yhteinen valvoja seuraamaan ja tarkastamaan yhtiön talouden ja hallinnon hoitoa

• päättää kiinteistöyhtiön järjestys säännöistä

VUOKRALAISNEUVOTTELU- KUNNAN TEHTÄVÄT

Kolumni

aas kerran on vuosi vaihtunut ja on aika suun­nata katseet jo tulevaan kevääseen sekä muis­taa kuitenkin, että ulkona liikkumiseen pitää varautua sään ja kelin mukaan, jottei kevät­flunssa yllätä.

Vuoden vaihtuminen toi myös vuokralais­demokratian kannalta uudistuksia asukkaiden vaikutus­mahdollisuuksiin oman asumisen kysymyksissä. Näistä saat tarkempaa tietoa osallistumalla oman talosi yhteisiin tilai­suuksiin.

Vuosi 2016 tulee olemaan myös muutosten aikaa, jos us­komme maamme hallitusta, joka ajaa voimalla muutoksia asumisoikeuteemme ja vaikeuttaa ehkä asunnon vaihta­mista toiseen. Meidän asukkaiden pitäisi aktivoitua vastus­tamaan sellaisia asioita, jotka koemme epäoikeudenmukai­siksi. Näihin asioihin olemme vuokralaisneuvottelukunnassa jo ottaneet kantaa. Samoin on myös vuokraisäntämme Heka tehnyt tahollaan.

Aina silloin tällöin joudun vastaamaan ihmisten joskus kovin kärkkäisiin kysymyksiin siitä, kun jossain kuuluu joko koiran haukuntaa tai lasten kovaäänistä leikkiä ja se koetaan häiritseväksi. Näille ihmisille vastaan yleensä, että tällaiset äänet kuuluvat elämään. Varsinkin kerrostaloissa täytyy mei­dän oppia sietämään ainakin jonkin verran niin pikkulasten kuin kotieläintenkin ääniä. Toki jos varsinkin eläinten aiheut­tamat häiritsevät äänet ovat jatkuvia – tai kuuluvat myöhään iltaisin tai jopa yöllä – pitää niihin puuttua.

Heka on saanut tulokset viimeisimmästä asukastyytyväi­syyskyselystä. Tulokset kertovat siitä, miten me asukkaat koem­me niin yhtiön palvelut kuin myös oman asuinalueemme. Nämä tulokset, jos eivät olekaan aivan mieltä hiveleviä, ai­nakin kertovat sen, että me asukkaat arvostamme omaa asuinaluettamme ja olemme keskimääräistä tyytyväisempiä alueyhtiöiden toimintaan. Voisi jopa sanoa: Hyvä Me.

Hyvät hyyryläiset

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen

kään ottaa kantaa ja pitää muiden puolia. Vuokralaisdemokratiatoiminta on minulle sosiaalisen omantunnon kuuntelua. Kohtuuhintainen asuminen ajaa yhteiskunnallista tasa­arvoa, Zhar­kevich sanoo.

Zharkevich on uudesta pestistä in­noissaan. Varapuheenjohtajana hänen tehtävänsä on tukea puheenjohtajan työtä ja tarvittaessa toimia tämän sijai­sena neuvottelukunnan kokouksissa. Varapuheenjohtaja toimii myös työ­valiokunnan jäsenenä, ja sitä kautta hänellä on suuri rooli neuvottelukun­nan kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelussa.

VARAPUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄSSÄ vaadi­taan aktiivisuutta ja oma­aloitteisuutta viedä asioita eteenpäin sekä näkemystä asumiseen liittyvissä asioissa. Zharke­vich lukee omiin vahvuuksiinsa vara­puheenjohtajana pitkän kokemuksen vuokralaisdemokratiatoiminnassa sekä kyvyn keskittyä olennaiseen. Yli 40 hen­gen neuvottelukunnan näkemysten yh­teensovittaminen ei ole aina helppoa.

– Isossa ryhmässä on paljon erilaisia näkemyksiä siitä, miten asioita tulisi viedä eteenpäin. Varapuheenjohtajan täytyy pystyä näkemään asioiden yli. Pitää pyrkiä puskemaan asioita eteen­päin, eikä tunteiden saa antaa vaikuttaa liikaa keskusteluun.

Omaksi tavoitteekseen varapuheen­johtajana Zharkevich määrittelee he­

Himaa missä vainMILLAISTA ON FALKULLASSA keväällä tai miten kodin saa pysymään siistinä? Palaa vanhoihin Hima-lehden numeroihin virtuaalisesti: www.hekaoy.fi/asukaslehti-hima

delmällisen vuoropuhelun luomisen asukkaiden ja Hekan välille.

– On tärkeää muistaa, että asuk­kaiden ja Hekan välillä ei ole mitään vastakkainasettelua, vaan kaikilla on selkeä yhteinen päämäärä. Me kaikki haluamme pitää talot hyvässä kunnos­sa ja vuokratason kohtuullisena.

Jenni Uusilehto

Lue Himaa netistä

SkiditTÄSTÄ SYNTYY PÄÄSIÄISPALLO, jonka tekemiseen tarvitset vain sakset ja teippiä. Leikkaa mustia ääriviivoja pitkin ja taittele val-koisia taitoksia pitkin. Teippaa reunat sisäpuolelta yhteen ja pallo on valmis.

Skidit