asuntomessutalojen energiatehokkuus - sitra...jarek kurnitski, sitran johtava asiantuntija tampereen...
TRANSCRIPT
30 ● Rakennusmaailma 6/2012
Asuntomessutalojen energiatehokkuus
JAREK KURNITSKI,Sitran johtava asiantuntija
Tampereen asuntomessujen pientalojen energiatehokkuuden lähempi tarkastelu osoittaa yllättävän suurta vaihtelua.
Rakennusmaailma 6/2012 ● 31
VesikiertoinenLattiaLämmitysVaLaistUs ja Laitteet
sähkö 3 997kWh / v
OSTOENERGIAN KuluTuS SähKö: 9 992 kWh/v
maLLitaLoENERGIANKuluTuKSEN KuSTANNuS vuOdESSA:
lASKENNAllINEN ENERGIAKuSTANNuS: 15 VUotta ≈ 22 932 €
12
tiLojen Lämmityssähkö LämPöPUmPPUUn 2 900 kWh / v
käyttöVeden Lämmityssähkö LämPöPUmPPUUn 1 343 kWh / v
iLmanVaihtoPUhaLtimen sähkönkäyttö 1 751 kWh / v
ikkUnat
rakenteet
tiiVeys
kiitettäVä hyVä
Paran- nettaVaa
+
+ +
–
omaVarais-enerGiantUotto
PluSSAT:+ aLLe PassiiVitason
tiiVeys+ enerGiatehokas
LämPöPUmPPU
+ +
+ +
+
175,5 m2
www.asuntomessut.fi
1 529 €
iLman- Vaihto
+
maa-LämPö-PUmPPU
takka
A
B
C
D
E
F
G
Vähän kuluttava E-luokka
Paljon kuluttava
A
B
e-LUkU 97
raja-arVo 161
*
vaatimus 2012
voimassa oleva
vuoden 2012 määräysten mukainen
ENERGIATEhOKKuuSRATKAISuT: maaLämPöPUmPPU erinomainen tiiVeys
Taulussa oleva e-luku ja sen raja-arvo on laskeTTu 1.7.2012 voimaan Tulleiden rakenTamismääräyksien mukaisesTi. Talon energiaTehokkuusluokka on laskeTTu 19.4.2012 energiaTodisTusaseTuksen lausunToversion mukaisesTi.
*
piirros: www.gvkyly.fi
204 204
162 152
100
120
140
160
180
200
220
100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300
E-lu
ku k
Wh/
(m2 a
)
Lämmitetty nettoala, m2
E-luku
Energiamuodon kerroinSähkö 1,7Kaukolämpö 0,7Kaukojäähdytys 0,4Fossiiliset polttoaineet 1Uusiutuvat polttoaineet 0,5
Kuva 1. Esimerkki Tampereen asuntomessujen energiataulusta. Messu-kävijät voivat helposti verrata talojen energiatehokkuusratkaisuja ja niillä saavutettuja E-lukuja sekä euroja. Lisäksi TaloPelin rakennuskus-tannusten arviot ovat esillä toisessa taulussa.
Taulukko 1. RakMK D3 2012 E-luvun laskennassa käytettävät energia-muotojen kertoimet.
Kuva 2. E-luvun vaatimus pientaloissa talon koosta riippuen. RakMK D3 2012 esittää ko. vaatimuksen kaavoilla, joilla tarkka E-lukuvaatimus voi-daan tapauskohtaisesti laskea.
Messutalojen energiate-hokkuus on kehittynyt kovaa vauhtia, Tampe-
reelta löytyy plusenergiatalo ja nol-laenergiatalo. Talojen vertailu hei-näkuussa voimaan tulevien mää-räysten E-luvulla ja uusilla energia-todistuksen luokilla osoittaa suu-ret erot. Parhaat talot ovat todella hyviä, mutta pari loppupään taloa ei täytä uusia vaatimuksia. Seuraa-vassa on analysoitu, mistä energia-tehokkaat talot on tehty ja mitä se maksaa.
Mikä ihmeen E-luku?Uudet, heinäkuun alusta voimaan tulleet rakentamisen energiamäärä-ykset (RakMK D3 2012) mittaavat ra-kennusten energiatehokkuutta ko-konaisenergiankulutuksella, E-luvul-la. E-luku lasketaan energiamuodoil-la painotettuna ostoenergian kulu-tuksena, joka esitetään lämmitettyä nettoalaa kohden kWh/m² vuodes-sa yksiköissä. E-luvun laskenta muis-tuttaa vuotuisen energiakustannuk-sen laskentaa, ainoastaan energian hintojen sijasta käytetään suhteel-lisia määräysten energiamuotojen kertoimia.
E-luvut ovat näkyvästi esillä kesän asuntomessuilla Tampereen Vuorek-sessa. Asuntomessujen, Sitran, Ve-
maalämmöllä. Talossa on myös va-raava takka, mutta sitä ei ole las-kettu käytettävän talon lämmityk-seen. Maalämpöpumppu käyttää 2900 kWh/v sähköä tilojen ja ilman-vaihdon lämmitykseen sekä 1343 kWh/v lämpimän käyttöveden läm-mitykseen. Lisäksi ilmanvaihtolait-teen puhaltimet käyttävät sähköä 1751 kWh/v sekä valaistus ja kulut-tajalaitteet 3997 kWh/v.
Kuluttajalaitteiden sähkö ja myös lämpimän käyttöveden määrä lit-roissa neliötä kohden tulee raken-tamismääräysten standardikäytös-tä, eikä siihen voida suunnittelulla vaikuttaa. E-lukua voidaankin ver-rata autoista tuttuun ns. normikulu-tukseen. Siihen kyllä voidaan vaikut-taa, millä ratkaisulla standardikäy-tön määräämä käyttövesimäärä läm-mitetään. Käytettävistä ratkaisuista riippuen saman vesimäärän lämmit-tämiseksi tarvittava ostoenergia voi olla viisinkertainen.
E-luvun laskennassa käytettävät energiamuotojen kertoimet (tau-lukko 1) tarvitaan, jotta sähköt ja lämmöt sekä polttoaineet voitaisiin
laskea yhteismitallistetulla tavalla yhteen. Kertoimet tarkoittavat, et-tä sähkö on 2,4 kertaa arvokkaam-paa kuin kaukolämpö ja 3,4 kertaa arvokkaampaa kuin puu tai pellet-ti. Kertoimet ovat samansuuntaisia energian hintojen kanssa, mutta nii-den määrittämisen peruste on ollut primäärienergia, erityisesti uusiutu-mattomien luonnonvarojen käyttä-minen. E-lukuvaatimus riippuu ra-kennustyypistä ja pientalojen tapa-uksessa myös talon koosta, kuvan 2 esittämällä tavalla.
E-luvun perusteella määräytyy rakennuksen energiatodistuksen energiatehokkuusluokka. Koska ta-lojen rakentamisvaiheessa käytössä oli vanha järjestelmä, on tauluissa esitetty sekä vanhan järjestelmän mukainen (voimassa oleva, raken-nusluvan mukainen) ja uusi ener-giatodistuksen asetuksen luonnos-version mukainen luokka (vuoden 2012 määräysten mukainen), joka otetaan käyttöön 2013. Vanha ener-giatodistusluokka ei ottanut huomi-oon rakennuksen lämmitystapaa, minkä takia uusi kokonaisenergi-
PLUSSAT + ++
Ilmanvaihto (ilmanvaihdon lämmöntalteen-oton vuosihyötysuhde)
70 – 80 % 81 % u
Ikkunat (ikkunoiden U-arvo, W/(m2 K)) 0,86 – 0,99 0,85 ja alle
Rakenteet alle määräysten vertailutason rakenteet passiivirakenteet
Tiiveys (ilmanvuotoluku q50) 0,7 – 1,5 0,6 ja alle
Taulukko 2. Energiatehokkuusratkaisujen luokitteluperusteet.
sitaidon ja Lamitin työn tuloksena jokaisen messutalon edustalla ole-vat energiataulut kertovat kävijöille talon kokonaisenergiankulutuksen E-luvun, ostoenergian kulutukset ja vuosittaiset energiakustannuk-set. Kuvan 1 malliset taulut esittävät myös kussakin talossa käytetyt kes-keiset energiatehokkuusratkaisut, joten niiden avulla pitäisi olla help-poa verrata messutalojen energiate-hokkuutta ja kustannuksia.
Kuvan 1 taulusta nähdään, että ko. talon E-luku on 97 kWh/m² vuo-dessa (2012 E-lukuvaatimus 161) ja vuosittainen energiakustannus on 1529 € 175,5 neliön kokoisessa ta-lossa. Neliöt tarkoittavat lämmitet-tyä nettoalaa, mikä on lämmitetyn bruttoalan (ulkoseinien ulkopinnan rajaama ala) ja ulkoseinien alan ero-tus. Lämmitetty nettoala on hieman suurempi kuin huoneistoala, mihin ei lasketa mm. kantavia väliseiniä ja portaiden alle jäävä tilaa.
E-luku lasketaan ostoenergian kulutuksesta:Ostoenergian kulutus osoittaa kuin-ka paljon sähköä, kaukolämpöä tai polttoainetta tarvitaan vuodessa lämmitettyä nettoalaa kohden. Ku-van 1 talossa kaikki ostoenergia on sähköä, koska talo lämmitetään
32 ● Rakennusmaailma 6/2012
0
50
100
150
200
250
29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18
E-lu
kuva
atim
us k
Wh/
m2
vuod
essa
ja lä
mm
itett
y ne
ttoa
la m
2
Kohdenumero
E-lukuvaatimus Lämmitetty nettoala
181
168
162
156
160
161
161
146
158
159
148
159
180
162
158
158
184
160
182
162
161
182
180
198
204
179
204
piirros: www.gvkyly.fi
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18
Ener
giak
usta
nnus
vuo
dess
a, €
Kohdenumero
Keskiarvo 2120 € vuodessaMediaani 2190 € vuodessa
Energian kokonaishinta:sähkö 0,15 €/kWh puu 0,055 €/kWh kaukolämpö 0,069 €/kWh
piirros: www.gvkyly.fi
Kuva 4. Talojen E-lukuvaatimukset ja lämmitetyt nettoalat. Suurimmilla taloilla (kohde 26, 390 m2 ja kohde 27, 361 m2) on tiukimmat E-lukuvaa-timukset. Kohde 21 on hirsitalo, jolla on hieman lievempi vaatimus kuin muilla taloilla. Kohteet on esitetty E-luvun nousevassa järjestyksessä kuten kuvassa 3.
Kuva 5. Laskennalliset vuosittaiset energiakustannukset ja laskennassa käytetty energian verollinen kokonaishinta.
ankulutukseen perustuva luokka voi olla hyvin erilainen. Lisäksi energia-todistuksen asteikkoa on muutet-tu niin, että uusi A-luokkaa ennakoi 2021 tulevia lähes nollaenergiavaa-timuksia ja on siten erittäin vaativa. Kun kaikki 27 messutaloa saivat van-han todistuksen A-luokan, uuden to-distuksen A-luokkaan pääsee aino-astaan kaksi taloa.
Talon kuvion päälle merkityt plus-sat kertovat, mitkä ratkaisut ovat ta-vanomaisesta parempia (+) tai erin-omaisia (++). Kuvan 1 talossa pas-siivitasoa olevat rakenteet ja tiiviys ovat ++ arvoisia, sekä tavanomaista paremmat ikkunat ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhde + arvoisia. Plussat on annettu kaikil-le taloille samalla asteikolla. Tau-lukko 2.
Messutalojen energiatehokkuuden vertailuMessutalojen, joita on 27 kpl, E-luku vaihtele laajalla alueella, kuva 3. Yksi talo on saanut niukasti miinusmerk-kisen E-luvun (E = -1), mikä tarkoit-taa, että kyseessä on plusenergiata-lo. Yksi talo on tasan nollaenergiata-lo (E = 0). Nämä kaksi taloa ovat uu-den energiatodistuksen asetuksen luonnoksen mukaan A-luokan ta-loja (raja-arvo 60). Lisäksi kaksi ta-loa on mennyt B-luokkaan (raja-ar-vo 100). Valtaosa taloista (21 kpl) on C-luokassa, mikä tarkoittaa, että ne täyttävät vuoden 2012 E-lukuvaati-muksen. Kaksi taloa ei ole täyttänyt tätä vaatimusta ja ne ovat menneet D-luokkaan.
sä, jolloin pitäisikö myös energia-kustannusten olla samassa järjes-tyksessä nousevia? Pitäisi, jos talot olisivat samankokoisia. Kuvassa 5 energiakustannukset pysyvät kui-tenkin suunnilleen samalla tasolla, mikä johtuu siitä, että loppupään suuren E-luvun talot ovat olleet pin-ta-alaltaan pienempiä.
Kahdelle nollaenergiatalolle on laskettu energiakustannukseksi 0 €. Tämä ei ole totta, koska nämä säh-köenergiaa verkkoon syöttävät talot eivät saa siitä tällä hetkellä mitään korvausta. Säädökset eivät ole ihan pysyneet teknologian kehityksen
E-lu
ku, k
Wh/
m2 v
uode
ssa
Kohdenumero -50
0
50
100
150
200
250
Plusenergiatalo (E-luku < 0) 1 kpl
29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18
A
B
Energiatehokkuusluokka: A (lähes nolla) 2 kpl B (matalaenergia) 2 kpl C (2012 vaatimus) 21 kpl D (ei täytä vaatimusta) 2 kpl
94
98
102
109
115
116
119
124
133
133
134
143
143
144
146
151
156
157
165
173
175
175
180
201
241 0 -1
piirros: www.gvkyly.fi
E-luvun keskiarvo 134 kWh/m2 vuodessaE-luvun mediaani 143 kWh/m2 vuodessa
Kuva 3. Messutalojen E-luvut. Ensimmäisen talon E-luku = -1 osoittaa, että kyseessä on niukasti plusenergiatalo.
E-lukuvaatimus riippuu talon koosta (lämmitetystä nettoalasta) RakMK D3 2012 kaavojen mukaises-ti. Tämän vuoksi jokaisella talolla on oma E-lukuvaatimus, joka samalla toimi energiatodistuksen C-luokan ylärajana, kuva 4.
E-luku voi tuntua rakennusten energiatehokkuuden kuvaamises-sa teoreettiselta käsitteeltä. Testa-taan seuraavaksi E-luvun toimivuus energiakustannusten osoittami-sessa. Kaikkien talojen vuosittaiset energiakustannukset on esitetty ku-vassa 5. Kohteet on edelleen esitet-ty E-luvun nousevassa järjestykses-
perässä ja Suomi onkin yksi Euroo-pan viimeisiä maita, missä paikalli-sesti tuotetun uusiutuvan energian verkkoon syöttämisen pelisäännöt ovat keskeneräisiä. Tilanne on kes-tämätön nollaenergiatalojen raken-tajille, mutta siihen odotetaan pikai-sesti muutosta, jotta koko Euroopan tasolla lähes nollaenergiarakenta-misen siirtyminen olisi mahdollis-taa vuonna 2021 myös Suomessa.
Jotta E-luvun toimivuudessa ener-giatehokkuuden mittatikkuna voi-daan varmistua, pitää laskea ener-giakustannukset lämmitettyjä neli-öitä kohden. Tämä on tehty kuvas-
0
5
10
15
20
25
0 50 100 150 200 250
Ener
giak
usta
nnus
vuo
dess
a, €
/m2
E-luku kWh/m2 vuodessa
Keskiarvo 12,1 €/m2 vuodessa Mediaani 12,6 €/m2 vuodessa
piirros: www.gvkyly.fi
Kuva 6. E-luvun ja energiakustannusten välinen yhteys. Jokainen talo on yksi piste kuvassa.
sa 6, josta nähdään, että energiakus-tannus €/vuodessa per neliömetri on lähes täydellisesti suorassa yhtey-dessä E-luvun kanssa. Pienet poikke-amat suorasta yhteydestä johtuvat siitä, että energiamuotojen kertoi-met ovat hieman poikenneet ener-gian hintasuhteista ja tällaiset pie-net poikkeamat lienevät hyväksyt-
täviä koska energian hinnatkin jat-kuvasti vaihtelevat. Näin uusi ener-giatehokkuuden mittatikku E-luku on reilu kuluttajan kannalta, koska pieni E-luku tarkoittaa yksikäsittei-sesti pieniä energiakustannuksia.
Mistä energiatehokkaat talot on tehty?
E-lukujen laaja haitari antaa mahdol-lisuuden tarkastella, millä ratkaisul-la hyvä energiatehokkuus on saatu aikaan. On hyvin tiedossa, että mitä pienempää E-lukua tavoitellaan, sitä enemmän pitää kaikkien osa-aluei-den olla kunnossa. Yksittäinen ener-giatehokkuuteen eniten vaikuttava tekijä on lämmitystapa, jonka edul-lisuuden ratkaisevat hyötysuhde ja energiamuoto. 100 kWh:n lämmi-tystarpeen kattamiseksi tarvitaan eri lämmitystavoilla erilainen mää-rä ostoenergiaa, joka kerrotaan E-lu-kua laskettaessa vielä energiamuo-don kertoimella: Muutamalla lämmitystavalla tulos on seuraava:• sähkölämmitys 100 kWh/1,0 x 1,7 = 170 kWh• kaukolämpö 100 kWh/0,94 x 0,7 = 74 kWh• puulämmitys 100 kWh/0,80 x 0,5 = 63 kWh• maalämpö 100 kWh/3,0 x 1,7 = 57 kWh
Maalämmön tapauksessa hyöty-suhteen sijasta kaavassa on lämpö-kerroin, joka osoittaa kuinka mon-ta kWh lämpöä tuotetaan yhdellä kWh:lla sähköllä. Lämmityksen osal-
ta E-luku on maalämmön lämpöker-toimella 3,0 siis vastaavasti 3 kertaa pienempi kuin sähkölämmityksessä, kuten myös sähkölasku. Myös puu-lämmityksen ja kaukolämmön ta-pauksessa E-luku saadaan pieneksi, vaikka se onkin hieman suurempi kuin maalämmöllä. Maalämpötalo-ssa E-lukua ei siis enää pysty pienen-tämään puuta polttamalla.
Messutaloissa käytetyt lämmitys-tavat on esitetty kuvassa 7. Maa-lämmön jälkeen toiseksi suosituin on puulämmitys, jonka osuudeksi olisi voinut laskea 19 %, mikäli sa-vukaasulämmönsiirtimellä varus-tettu takka olisi laskettu päälämmi-tysmuodoksi yhdessä poistoilma-lämpöpumpputalossa. 37 % talois-ta on varustettu aurinkokeräimellä ja kahdessa nollaenergiatalossa on myös aurinkopaneelit sähköä tuot-tamassa.
Energiatehokkain talo (29) on to-teutettu kaukolämmöllä (+aurinko-keräimet ja -paneelit), toinen nol-laenergiatalo (25) poistoilmaläm-pöpumppu ja puulämmitysyhdis-telmällä (+aurinkokeräimet ja -pa-neelit) sekä kaksi B-luokan taloa (13 ja 34) puulämmöllä (+aurinkoke-räimet). Seuraavissa, C-luokan al-kupäässä olevissa taloissa dominoi maalämpö, mutta on myös puu-
vallo
x.c
om
vallo
x.c
om
vallo
x.c
om
vallo
x.c
om
matalaenergia- matalaenergia-matalaenergia-Vallox osaa
matalaenergia-matalaenergia-ilmanvaihdon
BlueBlueBlue SkyBlueBlueVallox
ilmanjakojärjestelmä
• taipuisa ja asennusystävällinenilmanvaihdon kanavajärjestelmä
• kanavan ulko ø vain 75 mm
= Vallox-matalaenergiakone
ValloxSESESE90
ValloxSESESESEEFFECTSESESESESEEFFECTEFFECT150
Vallox121SE
Vallox110SE
Vallox200SE
Vallox280SE
Vallox70
Compact
Vallox TSK5050505050Multi80
34 ● Rakennusmaailma 6/2012
Kuva 7. Päälämmitystapojen jakauma messutaloissa. Sähkö + iv-integ-roitu UILP tarkoittaa ilmanvaihtokoneeseen integroitua ulkoilmalämpö-pumppua, joka tarvittaessa lämmittää tai jäähdyttää tuloilmaa.
Kuva 8. Ulkoseinien ja ikkunoiden lämmönläpäisykertoimet (U-ar-vot). Massiivihirsitalo 21 erottuu muista, kun sen ulkoseinän U-arvo ei jää kauas parhaan ikkunan U-arvosta. Ikkunat ovat hyvästä kehityksestä huolimatta edelleen rakennusvaipan heikoin lenkki – parhaiden mahdollisten ikkunoi-den käyttäminen ja niiden koon kurissa pitäminen kannattaa.
Kuva 9. Rakennusvaipan ilmatiiviyttä kuvaava ilmanvuotoluku. Pienin mitattu ilmanvuotoluku q50 = 0,21 oli kohteessa 36.
0
0,5
1
1,5
2
29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18
Ilman
vuot
oluk
u q 50
, m3 /
(h m
2 )
Kohdenumero
Keskiarvo 0,8 m3/(h m2) Minimi 0,21 m3/(h m2) Maksimi 2,0 m3/(h m2)
piirros: www.gvkyly.fi
33
11 11
7
15
11 11
0
5
10
15
20
25
30
35
Maa
läm
pö
Ilma-
vesi
läm
pöpu
mpp
u
Sähk
ö +
iv-in
tegr
oitu
UIL
P
Pois
toilm
aläm
pöpu
mpp
u
Puul
ämm
itys
Kauk
oläm
pö
Sähk
ö
Pros
entt
iosu
us, %
Lämmitystapa piirros: www.gvkyly.fi
0,57
1,0
0,77
0,84
0,74
0,6
0,76
0,76
0,79
0,85
0,85
1,0
0,8
0,74
0,8
0,73
0,85
0,85
0,77
0,8
1,0
1,0
1,0
0,75
0,75
0,9
0,79
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18
U-a
rvo
W/(
m2 K
)
Kohdenumero Ulkoseinä (keskiarvo 0,14) Ikkuna (keskiarvo 0,82)
0,08
5
0,11
0,1
0,1
0,11
0,14
0,17
0,11
0,13
0,17
0,16
0,14
0,08
7
0,13
3
0,15
0,12
0,17
0,17
0,1
0,1
0,17
0,16
0,4
0,11
0,1
0,14
0,17
piirros: www.gvkyly.fi
lämpö- tai kaukolämpötaloja. Ainoa massiivihirsirakenteinen talo (21), joka on ulkoseinän heikon lämmön-eristävyyden takia alta vastaajan asemassa, on kuitenkin maalämmön ansiosta vasta viidenneksi heikon.
Valtaosa taloista (85 %) on varus-tettu koneellisella tulo- ja poistoil-manvaihdolla tehokkaalla, yhden tai kahden plussan arvoisella läm-möntalteenotolla. Energiatehok-
Passiivitalot ansaitsevat erityistar-kastelun, koska ne ovat olleet hyvän lämmöneristämisen ja ilmatiiviin ra-kentamisen edelläkävijöitä. 10 taloa (37 %) täyttää suomalaiset passiivi-talon vaatimukset, jotka esitetään lämmitysenergian tarpeelle ja ra-kennusvaipan ilmatiiviydelle. Passii-vitalojen E-lukuhaitari on kuitenkin melkein yhtä laaja kuin kaikissa ta-loissa ja E-luvun keskiarvo vain mal-tilliset 30 yksikköä pienempi kuin kaikkien talojen keskiarvo, kuva 10.
Parhaissa taloissa on luontevasti passiivitason rakenteet, mutta kak-si huonoimman E-luvun passiivita-loa ovat kolmanneksi ja neljännek-si huonoimpia kaikkien talojen jou-kossa. Selittävänä tekijänä on sähkö-lämmitys, joka löytyy kolmesta huo-noimman E-luvun passiivitalosta. Ta-lossa 28 on ilma-vesi lämpöpumppu
kaimmissa taloissa on erinomaises-ti eristetty ja ilmatiivis rakennusvaip-pa. U-arvot, jotka ulkoseinien ja ik-kunoiden osalta on esitetty kuvassa 8, eivät kuitenkaan noudata sellaista nousevaa järjestystä, mitä voitaisiin odottaa E-luvun nousevan järjestyk-sen (kuva 3) perustella. Loppupään-kin taloista löytyy erinomaisesti eris-tettyjä rakennusvaippoja. Tämä se-littyy lämmitystavoilla (loppupäässä sähkölämmitystä), muina mahdolli-sina selittävinä tekijöinä ikkunoiden koot ja rakennuksen kompaktisuus.
Ilmatiiviyden trendi on ehkä hie-man nouseva, kuva 9, mutta tässä-kin asiassa löytyy loppupään talois-ta erinomaisia ilmatiiviyksiä. Ilma-tiiviyden tulokset ovat kautta linjan erittäin hyviä, koska alle ykkösen il-manvuotolukua voidaan pitää erin-omaisena (passiivitalon kriteeri 0,6).
(ilman aurinkokeräimiä), jonka läm-pökerroin on huonompi kuin maa-lämpöpumpulla. Myös talo 38 on sähkölämmityksellä, mutta sitä on tukemassa aurinkokeräin ja ilman-vaihtokoneeseen integroitu ulkoil-malämpöpumppu. Näillä ratkaisuilla ei ole päästy passiivitalon erinomai-sesta rakennusvaipasta huolimat-ta energiatehokkuustasolle, jonka mahdollistavat tehokkaammat läm-mitystavat, kuten maalämpö, puu-lämmitys tai kaukolämpö aurinko-keräimien tukemana.
Mitä energiatehokkuus maksaa?Energiatehokkuuden tuomia raken-nuskustannuksia on arvioitu Talo-Pelillä laskettujen kustannustieto-jen pohjalta. Vertailukelpoisena ra-kennuskustannuksena käytetään
Kuva 10. Passiivitalojen E-luvut. Kuva 11. E-luvun ja muuttovalmiin rakennuskustannuksen välinen yhte-ys (oikeastaan yhteyden puuttuminen).
-50
0
50
100
150
200
250
29 25 13 34 36 38 28 17 22 32
E-lu
ku, k
Wh/
m2 v
uode
ssa
Kohdenumero
E-luvun keskiarvo 105 kWh/m2 vuodessa E-luvun mediaani 109 kWh/m2 vuodessa
PASSIIVITALOT Energiatehokkuusluokka: A (lähes nolla) 2 kpl B (matalaenergia) 2 kpl C (2012 vaatimus) 6 kpl D (ei täytä vaatimusta) 0 kpl
Plusenergiatalo (E-luku < 0) 1 kpl
A
B
piirros: www.gvkyly.fi
-1
94 98
102
116
134
156
175
180
0
0
500
1000
1500
2000
2500
-50 0 50 100 150 200 250
Muu
ttov
alm
is r
aken
nusk
usta
nnus
, €/m
2
E-luku kWh/m2 vuodessa
Keskiarvo 1600 €/m2 Mediaani 1585 €/m2
piirros: www.gvkyly.fi
ns. muuttovalmis-toimituslaajuutta, jonka sisältö on Kuluttajaviraston ja Pientaloteollisuus PTT ry:n ohjeen mukainen. Muuttovalmis ei sisällä maanrakennusta, pihatöitä, ulko-tiloja ja varastotiloja eikä rakenta-mispalveluja ja muita kustannuksia.
Vaikuttaako energiatehokkuus ra-kennuskustannuksiin? Kuvan 11 tu-
losten mukaan ei, koska E-luvulla ei ole havaittavaa yhteyttä muuttoval-miin rakennuskustannuksen kans-sa. Mikäli talot olisivat tehokkaasti suunniteltuja, ko. yhteyden pitäisi kyllä näkyä, mutta käytännössä se on hukkunut moniin muihin kus-tannuksiin.
Kustannustiedoista pystyttiin
erottelemaan energiatehokkuu-den lisäkustannus. Se on määritel-ty rakentamisen lisäkustannuksena verrattuna määräysten mukaisilla vertailuarvoilla ja sähkölämmityk-sellä toteutettuun, eli halvimpaan mahdolliseen samanmuotoiseen ta-loon. Tämä kuvassa 12 esitetty lisä-kustannus on eritelty toteutetun
lämmitysjärjestelmän ja paremmin eristettyjen rakenteiden sekä mui-den lisäkustannusten osalta. ”Muut” tarkoittavat yleensä tehokkaampaa ilmanvaihtojärjestelmää ja aurinko-lämpökeräimiä, mutta kahdessa nol-laenergiatalossa mukana on myös aurinkosähköjärjestelmiä.
Tulosten mukaan nollaenergiata-
Hanki edistyksellinen Lakka Kivitalo sinulle sopivana pakettinaLakka Kivitalo on ener gia tehokas, moderni ja viihtyisä koti. Kestävä ja helppohoitoinen kivitalo on pitkällä tähtäyksellä myös kustannuksiltaan viisaan rakentajan valinta.
Rakennuta tai rakenna vaivattomastiAsiantuntijamme kautta saat parhaat ammattilaiset kotiasi raken-tamaan. Olemme palveluksessasi silloinkin, kun päätät rakentaa itse. Hyödynnä nyt tuntuvat suunnitteluetumme, joista saat lisätietoja netti sivuiltamme www.lakkakivitalot.fi .
TULE TUTUSTUMAAN RATKAISUIHIMME TAMPEREEN ASUNTOMESSUILLA 13.7.-12.8.2012 KOHTEESSA 10: LAKKA KIVITALO HAUSKAKS. TERVETULOA!
www.lakkakivitalot.fi
EKO+ 400 grafi t energiakivi on kiviraken-teiden edelläkävijä, jolla voidaan turvalli-sesti tehdä lämmin ja energiaa säästävä koti.
EKO+ 400 grafi t energiakivi on kiviraken-
36 ● Rakennusmaailma 6/2012
loissa on noin 200 €/m² lisäkustan-nus. Jotkut passiivitalot ovat yli ja jotkut alle keskiarvon, mikä pätee myös maalämpötaloille. Yleisesti li-säkustannusten vaihtelu on todella suurta. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että vertailuta-so (halvin mahdollinen samanmuo-toinen talo) ei täytä E-lukuvaatimus-ta. Edullisin tapa E-lukuvaatimuk-sen täyttämiseksi näyttäisi näiden tulosten perusteella olevan maa-lämpöinvestointi, joka on pystytty maalämpökohteissa toteuttamaan keskimäärin n. 60 €/m² lisäkustan-nuksella käytettyyn vertailutasoon verrattuna.
Energiatehokkuuden kustannuk-sia voidaan tarkastella myös talotek-niikan kokonaiskustannusten kaut-ta. Nollaenergiatalojen talotekniikka on ollut noin 100 €/m² arvokkaam-paa keskitasoon verrattuna. Muiden talojen osalta mitään säännönmu-kaisuutta ei voida havaita. Passiivi-taloissa ei näyttäisi olevan muita edullisempaa talotekniikka ja myös arvokkaana pidetty maalämpö ei erotu muista rakennuksista. Kak-si edullisimman talotekniikan kus-tannuksen taloa ovat maalämpö-taloja, mutta suurimpina yli 300 m² taloina ne eivät ole vertailukelpoisia muiden kanssa.
JohtopäätöksetMessutalojen E-luvut ja energiate-hokkuusratkaisut osoittavat, että hy-vä energiatehokkuutta ei saavuteta
osaoptimoinnilla. Mikäli halutaan ra-kentaa uuden energiatodistuksen B-luokan matalaenergiatalo tarvitaan:• tehokas lämmitystapa yleensä ve-
sikiertoisella lämmityksellä (maa-lämpö, puulämmitys tai kauko-lämpö)
• sähköpihi ilmanvaihtolaite tehok-kaalla lämmöntalteenotolla
• passiivitason rakennusvaippa par-hailla mahdollisilla ikkunoilla
• rakennuksen muodon osalta tur-hien nurkkien ja erkkereiden sekä ylisuurien ikkunoiden välttäminen (vähentää myös tilojen ylilämpe-nemistä kesällä)
• ikkunoiden ulkopuolinen aurinko-suojaus tilojen ylilämpenemisen estämiseksi
• hyvällä suunnittelulla em. ratkai-suilla voidaan saavuttaa juuri ja juuri B-luokka ilman aurinkokeräi-miä, jotka tarvitaan B-luokassakin epäedullisemman rakennuksen muodon tai suurempien ikkunoi-den tapauksessa
A-luokan lähes nollaenergiatalon ra-kentamisessa pätevät kaikki samat opit kuin B-luokassa, mutta niiden lisäksi tarvitaan:
• aurinkolämpökeräimet käyttöve-den lämmitykseen (+ märkätilojen lattialämmityksiin kesällä)
• aurinkopaneelit sähköä tuotta-maan
• nollaenergiatalon järjestelmien ja käytettävyyden ei tarvitse olla yh-tään monimutkaisempia kuin ta-vanomaisissa taloissa
Kuva 13. Talotekniikan kustannukset. Passiivitalot on merkitty punaisel-la ja maalämpötalot vihreällä värillä.
Kuva 12. Energiatehokkuuden lisäkustannus suhteessa määräysten ver-tailuarvojen mukaisiin ratkaisuihin. Kohteiden järjestys noudattaa E-luvun nousevaa järjestystä.
0
50
100
150
200
250
300
29 25 13 34 36 10 26 38 12 27 19 24 28 20 37 16 14 33 17 35 15 11 21 22 32 23 18
Ener
giat
ehok
kuud
en l
isäk
usta
nnus
, €/m
2
Kohdenumero
Rakenteet ja muut Lämmitys
Keskiarvo 118 €/m2 Mediaani 101 €/m2
piirros: www.gvkyly.fi
E-luku kWh/m2 vuodessa piirros: www.gvkyly.fi
0
100
200
300
400
500
600
-50 0 50 100 150 200 250
Talo
tekn
iikan
kus
tann
us, €
/m2
Keskiarvo 407 €/m2 Mediaani 398 €/m2
Talojen energiatehokkuuden ja kustannusten tulosten tarkaste-lu herättää ajatuksen kustannus-tehokkuudesta. Kustannustietoja katsottaessa tuntuu mystiseltä, mi-ten 100:n ja 200:n E-luvun talot on voitu rakentaa samaan hintaan. E-lukujen ja vuosittaisten energiakus-tannusten vaihtelu on nollaenergia-taloja tarkastelematta yli kaksinker-tainen. Energiatehokkuuden raken-tamiskustannusten vaihtelu talojen välillä on erittäin suurta ja se peit-tää paremman energiatehokkuu-den mahdolliset lisäkustannukset. Energiatehokkuuden ohjaukselle E-luvulla näyttäisi siten olevan ko-va tarve, kun rakennuskustannuk-
siin se ei juuri vaikuta, mutta suu-rimmat kokonaisenergiankulutuk-set karsi kyllä pois.