1

AurinkoenergiAn tAloudellinen hyödyntäminen SuomeSSA

Tämän yhteenvedon tavoite on tuoda esiin ajankohtaista tietoa aurinkoenergian ta-loudellisista hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa ja investointien merkityksestä erityisesti julkisen sektorin näkökulmasta.

1. Aurinkoenergia sopii hyvin osaksi Suomen energiapalettia

Suomi on pohjoisesta sijainnistaan huolimatta hyvä aurinkoenergiamaa. Esimerkiksi Lappeenrannassa ja Frankfurtissa aurinkoenergiaa voi tuottaa yhtä paljon1, koska paneeleja ei asenneta vaakasuoraan vaan ne kallistetaan etelään päin hyödynnettävän säteilymäärän optimoimiseksi2. Pohjoisen sijainnin vuoksi vuosit-tainen säteilymäärä painottuu keväästä syksyyn. Siksi Suomessa ja muilla pohjoisilla alueilla onkin tärkeä nähdä aurinkoenergia osana laajempaa tuotantomuotojen palettia. Jo nykyään energiajärjestelmä muodos-tuu useista toisiaan tukevista energialähteistä. Aurinkokennoilla voidaan tuottaa sähköä ja aurinkokeräimillä lämpöä. Aurinkoenergian lisäksi tarvitaan muun muassa tuulivoimaa, bioenergiaa, vesivoimaa, geotermistä energiaa, kysyntäjoustoa ja energian varastointia.

1 PVGIS © European Union, 2001-2012. Solar radiation and photovoltaic electricity potential country and regional maps for Europe. [viitattu: 27.1.2015]. Saatavissa: http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/cmaps/eur.htm 2 Motiva. Aurinkosähkö [verkkojulkaisu]. Auringonsäteilyn määrä Suomessa [viitattu: 29.1.2015]. Saatavissa: http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiu-tuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa

Karoliina AuvinenFinSolar -hankkeen julkaisu 3/20152.3.2015

2

Aurinkoenergia ei vastaa Suomessa talven kapasiteettihaasteeseen, mutta kesällä aurinko paistaa juuri oikeaan aikaan. Aurinkoisena kesäpäivänä sähkön kulutuksen, hinnan ja aurinkovoimalan tuotannon huiput ovat samaan aikaan, kuten alla olevasta kuvasta nähdään.3 Teknologinen kehitys ja sen mukana tuoma kustannusten aleneminen aurinkovoimassa kyseenalaistaakin fossiilisten polttoaineiden käytön kesäaikana sähkön ja lämmön tuotannossa.

2. Aurinkoenergia on kannattavaa Suomessa kiinteistöihin sijoitettuna energialähteenä

Aurinkoenergiaan investoiminen on nykyisin talou-dellisesti kannattavaa, jos energia hyödynnetään pääsääntöisesti kiinteistön omassa käytössä. Aurin-koenergian avulla voidaan vähentää rakennuksissa ostoenergian tarvetta ja parantaa näin kiinteistön energiatehokkuutta. Esimerkiksi aurinkosähkö vä-hentää ostosähkön määrää juuri silloin, kun toimiti-larakennukset kuluttavat sähköä eniten ilmastointiin. Aurinkoenergiaratkaisuista on tulossa yhtä luonnolli-nen osa rakennuksia kuin ilmanvaihtojärjestelmistä.

Esimerkiksi uudis- ja korjausrakennuskohteissa aurinkopaneeleilla voidaan korvata julkisivu- ja ve-sikaterakenteita. Energiatehokkuus vaikuttaa myös positiivisesti kiinteistön arvoon 4&5.

Omaan käyttöön tuotetusta sähkön pientuotannosta ei tarvitse maksaa siirtomaksuja eikä energiaveroja. Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveros-ta 6 on muuttumassa vuoden 2015 alkupuolella

Kuva 1: Aurinkoisen heinäkuun päivän sähkön tuntihinta, Helsingin Energian asiakkaiden sähkönkulutus sekä Suvilahden aurinkovoimalan mallinnettu tuotanto.

3 Kallio Atte. 2014. Säätövoimaa Suvilahden aurinkovoimalasta [blogi]. Kuvan data: Rasinkoski Asko, Soleras. Saatavissa: http://blogi.helen.fi/suvilahden-aurinkovoimalasta-saatovoimaa/ 4 Harjunen O. ja Liski M. 2014. Not so Myopic Consumers - Evidence on Capitalization of Energy Technologies in a Housing Market. CESifo Work-ing Paper Series No. 4989. Saatavissa: http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2507740 5 Nils Kok, Maarten Jennen. 2012. The impact of energy labels and accessibility on office rentsEnergy Policy, Volume 46, July 2012, Pages 489–497. Saatavissa: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301421512003151

3

siten, että huoltovarmuusmaksun ja sähköverotuksen ulkopuolelle jää 100 kilovolttiampeerin (kVA) nimellistehoiset voimalaitokset aiemman 50 kVA tehoisten lai-tosten sijasta. Lisäksi verotuksen ulkopuolelle jää voimalaitokset, joiden kalenterivuodessa tuottaman sähkön määrä ei ylitä 800 000 kilowattituntia. Vuotuisen tuotantorajan valvomiseksi voimalaitosten tulee rekisteröityä verovelvollisiksi ja antaa veroilmoitus tuottamastaan sähköstä vuosittain Tullille.

Talotekniikan osaajat ovat aurinkoenergian laaduk-kaassa suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeises-sä roolissa. Oikea suunnittelu osana muuta talotek-niikkaa mahdollistaa aurinkovoimalan toteuttamisen kannattavasti. Merkittävimmät aurinkoenergian taloudelliset riskit liittyvätkin suunnittelussa ja järjes-telmän rakennusteknisessä integroinnissa tehtyihin virheisiin. Näin ollen suunnitteluun ja toteutuksen laatuun on tärkeää panostaa.

6 Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 1260/1996. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260 7 Eduskunta. 2015. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta [viitattu: 10.2.2015]. Saatavissa: http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+349/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD 8 Vierros Tuomo, 2009. Investointilaskelmat [verkko-oppimateriaali]. TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi [viitattu 3.2.2015]. Saatavissa: https://wiki.aalto.fi/display/TU22/8.+Investointilaskelmat

3. Aurinkoenergiainvestoinnin kannattavuutta tulee arvioida korkotuottojen ja energian tuotan-

tokustannusten vertailun perusteella

Investointien taloudellisen kannattavuuden arvioin-timenetelmäksi suositellaan käytettäväksi sisäistä korkokantaa. Sisäinen korkokanta kertoo, kuinka monen prosentin tuottoasteen investointi antaa pääomalle. Mitä suurempi sisäinen korkokanta (internal rate of return, IRR), sitä parempi inves-tointi. Takaisinmaksuaika kuvaa heikosti aurinkoe-nergiajärjestelmän todellista kannattavuutta, koska takaisinmaksuaikaa laskettaessa ei oteta huomioon jäännösarvoa eikä korkoa. Investoinnin tuottoja tulisi tarkastella koko elinkaaren yli. Yksittäisenä investoinnin mittana takaisinmaksuaikamenetelmää voidaankin puolustaa vain, jos investoinnin vanhe-nemisriski on huomattava. 8 Aurinkoenergiajärjes-telmän vanhenemisriski ennen takaisinmaksuajan (yleensä 11-16 vuotta) umpeutumista on erittäin pie-ni. Aurinkoenergiajärjestelmien käyttöaika on noin 30 vuotta sekä voimaloiden ylläpito- ja huoltotarve on hyvin vähäinen. Kannattavuutta tulee siis tarkas-tella investoinnin sisäisen korkokannan tai sijoitetun pääoman tuoton kautta.

Aurinkoenergian kannattavuutta voi myös arvioida vertailemalla voimalan tuottaman sähkön tai läm-mön hintaa muiden vaihtoehtoisten energialähteiden kustannuksiin. Aurinkoenergian tuotantokustannus (euroa/kuukausi) voidaan luotettavasti ennustaa koko järjestelmän elinkaaren ajalle. Aurinkoenergia tarjoaa siis kiinteähintaista energiaa 25-30 vuodeksi. Aurin-koenergiajärjestelmän hankintakustannuksen osuus on noin 90% voimalan pitoajan aikaisista kustannuksista, koska polttoainekustannusta ei ole sekä järjestelmien huoltotarve ja -kustannus on vähäinen. Aurinkoenergialla voidaan siis vähentää ostoenergian hintavaihteluihin liittyvää taloudellista riskiä.

4

Taulukko 1. Teknistaloudellisia tietoja Suomessa vuonna 2014 kannattavasti toteutetuista aurinkoenergiainvestoinneista

Investointi-kohde, paikka ja aika

Aurinkovoimalan tyyppi, koko, kustan-nus ja keskimääräi-nen vuosituotanto

Investoinnin korkotuotto Takaisinmaksuaika

Tuotetun energian hinta 25 vuoden

aikana

Vuores-talokoulukeskus

Tampere, 2014

Aurinkosähköjärjest-elmä, nimellisteho 45 kWp, pinta-ala noin

300 neliötä ja tuotan-to noin 37 500 kWh

vuodessa.

6,7% 14,5 vuotta

Sähkön kiinteä hinta 6 senttiä/

kWh 9

Kiinteistö Oy Aurinkopaja

yrityskiinteistöPori, 2014

Aurinkosähkö- ja maalämpö-järjestelmä,

maalämpöpumpun teho 60 kW sekä

aurinkosähkövoima-lan nimellisteho 49,5 kWp. Pinta-ala noin

330 neliötä. Sähkön-tuotanto ensimmäis-en vuoden aikana

arviolta noin 48 000 kWh.

9% 11 vuotta

Sähkön kiinteä hinta 6 senttiä/

kWh 10

Rivitalo Erämiehentie

25 asunnon rivi-taloyhtiö

Kangasala, 2014

Aurinko- ja maa-lämpöjärjestelmä, maalämpöpumpun teho 90 kW sekä

aurinkolämpövoima-lan huipputeho 27,6 kWth. Pinta-ala 30

neliötä. Aurinkoläm-pöenergian vuosituo-tanto on noin 22 000

kWh.

11% au-rinkolämmön

osalta

12-14 vuotta maa- ja

aurinkolämmön osalta

Aurinkolämmön kiinteä hinta 37 €/

MWh 11

9 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case Vuores-talo. Saatavissa: http://laica.fi/2015/01/16/case-vuores-talo/10 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case KOy Aurinkopaja yrityskiinteistön aurinkosähköinvestointi. Saatavissa: http://laica.fi/2014/12/30/ca-se-koy-aurinkopaja-yrityskiinteiston-aurinkosahkoinvestointi/11 Tahkokorpi Markku. 12/2014. Case Rivitalo Erämiehentie: Taloyhtiön aurinkolämpöinvestointi. Saatavissa: http://laica.fi/2014/12/30/case-rivita-lo-eramiehentie-taloyhtion-aurinkolampoinvestointi/

5

Edellisen taulukon esimerkki-investointien korkotuot-tojen vertailua muihin sijoitetun pääoman tuottoihin:

Sijoitetun pääoman tuotto aurinkosähköinvestoin-neissa 6,7- 9% ja aurinkolämpöinvestoinnissa 11%

Vertaa:- Säästötilien talletuskorot 0,10-1,65% tammikuussa 2015 12

- Suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuotto Suo-messa 4,4% vuonna 2013, esim. toimistokiinteistö-jen tuotto 1,1% ja asuntojen tuotto 8,2% 13 - Lämpöpumppuinvestoinnit yli 10% 14

12 Kauppalehti. Talletuskorot [verkkojulkaisu]. Säästötilit [viitattu: 23.1.2015]. Saatavissa: http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/korot/index.jsp?selected=talletuskorot 13 Kaleva Hanna. 2014. The Finnish Property Market 2014. KTI Kiinteistötieto Oy. Saatavissa: http://www.kti.fi/kti/doc/fpm/KTI_FPM14_net.pdf 14 Sulpu ry. 2014. Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus. Saatavissa: http://www.sulpu.fi/documents/184029/209175/Lampopumppu-jen-merkitys-ja-tulevaisuus-SULPU.pdf 15 Energiateollisuus. 2014. Kaukolämmön hinnat tyyppitaloissa eri paikkakunnilla [verkkojulkaisu]. [viitattu 3.2.2015]. Saatavissa: http://ener-gia.fi/tilastot/kaukolammon-hinnat-tyyppitaloissa-eri-paikkakunnilla 16 Energiavirasto. 2015. Hintatilastot [verkkojulkaisu]. Verolliset nimelliset kokonaishinnat (siirto- ja energiahinnat). Pientalo, varaava sl 20 000 kWh/v, koko maan keskihinta 01.01.2012 - 30.12.2014 [viitattu 4.2.2015.]. Saatavissa: http://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphs 17 Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 3. Vuosineljännes 2014, Liitetaulukko 3. Lämmi-tysenergian kuluttajahintoja syyskuussa 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.2.2015]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/ehi/2014/03/ehi_2014_03_2014-12-17_tau_003_fi.html 18 Tilasto: Energian hinnat [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-7984. 3. Vuosineljännes 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.1.2015]. Saatavis-sa: http://www.stat.fi/til/ehi/2014/03/ehi_2014_03_2014-12-17_tie_001_fi.html

Esimerkki-investointien energiantuotantokustannus-ten vertailua vaihtoehtoisiin energialähteisiin:

Aurinkolämmön kiinteä hinta 25 vuoden lasken-ta-ajalle 37 €/MWh ilman veroja ja 46 €/MWh ALV:n 24% kanssa

Vertaa: - Kaukolämmön hinta (sis. tehomaksu, energia-maksu ja verot) 70-80 €/MWh vuosina 2012-2014. Kaukolämmön hinta on noussut keskimäärin 4,2% vuodessa aikavälillä 1981–2013. 15

- Sähkölämmityksen keskihinta pientaloille (sis. siirto- ja energiahinnat sekä verot) 108-117 €/MWh vuosina 2012-2014 16

- Kevyt polttoöljy (sis. alv 24 %) 104,4 €/MWh- Puupelletti (sis. alv 24 %) 61 €/MWh 17

Aurinkosähkön kiinteä hinta 25 vuoden ajalle 6 snt/kWh ilman veroja ja 7,4 snt/kWh ALV:n 24% kanssa

Vertaa:- Sähkön keskimääräinen loppukuluttajahinta yritys- ja yhteisöasiakkaat 9 snt/kWh ja pientalot 14 snt/kWh vuosina 2011-2014 18

6

5. Julkinen sektori on velvoitettu toteuttamaan cleantech-investointeja

Valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa valtion ja kunnat ottamaan huomioon uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisen kai-kissa julkisissa hankinnoissa 25. Julkisia hankintoja tehtiin vuonna 2012 yli 35 miljardilla eurolla. Periaa-tepäätöksen tavoitteena on, että noin yksi prosentti eli vähintään 300 miljoonaa euroa käytetään uusiin cleantech-ratkaisuihin. Painopisteisiin kuuluu muun muassa energian tuotanto ja rakennusten energiate-hokkuus. Tällä tavoin kotimarkkinoilla voidaan tukea kotimaisen teollisuuden kasvua ja luoda referensse-jä alan yrityksille, mikä puolestaan auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä. 26

Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvan ener-gian käytöllä voidaan parantaa kunnan tai kaupun-gin toiminnan taloudellisuutta. Energiatehokkuus-direktiivi ja sitä edeltävä energiapalveludirektiivi edellyttävät, että julkisella sektorilla on energi-ansäästämisessä esimerkillinen rooli. 27 Kuntien energiatehokkuussopimuksella 2008–2016 pyritään energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuone-kaasujen vähentämiseen Suomessa. Energiatehok-kuussopimukseen liittyneet kunnat ja kuntayhtymät ovat sitoutuneet muun muassa kartoittamaan uu-siutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdolli-suudet uusiutuvan energian kuntakatselmuksella ja ottamaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiu-tuvaa energiaa rakennuksissa ja muissa energiaa kuluttavissa kohteissa. 28

19 Halme Minna et al. 2014. Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han-dle/123456789/43024/Kasvua%20ja%20ty%C3%B6llisyytt%C3%A4%20uudella%20energiapolitiikalla.pdf?sequence=1 20 Puitesopimus kuntasektorin energiaohjelman ja energiatehokkuussopimusten 2008-2016 toteuttamisesta. Saata-vissa: http://www.energiate-hokkuussopimukset.fi/midcom-serveattachmentguid-1e04b1f46aafd924b1f11e08feff5dfca5c0f240f24/puitesopimus_kuntasektorin_energiaohjel-man_ja_energiatehokkuussopimusten_2008-2016_toteuttamisesta-pdf 21 Tekes. 2012. The Finnish Solar Cluster. Saatavissa: http://www.tekes.fi/globalassets/global/ohjelmat-ja-palvelut/ohjelmat/groove/aineistot/the_finnish_solar_cluster_2012.pdf 22 Cencorp Oy & Savosolar Oy. 2015. Osoitetiedot. Saatavissa: http://fi.cencorp.com/ ja http://www.savosolar.fi 23 Areva Anu. Salon Seudun Sanomat 10.2.2015. Salossa aletaan valmistaa aurinkopaneeleja.24 Finnwind Oy. 2015. Finnwind Fast Sun asennusjärjestelmät harjakatoille, tasakatoille, seinä- ja maa-asennuksiin [viitattu 15.2.2015]. Saata-vissa: http://www.finnwind.fi/asennusjaerjestelmaet 25 Valtioneuvoston periaatepäätös uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa 06/2013. Saatavis-sa: http://www.tem.fi/cleantech/julkisethankinnat 26 TEM. 13.6.2013. Tiedote: Hallitus sitouttaa valtion ja kunnat edistämään cleantech-ratkaisuja. Saatavissa: http://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2013/hallitus_sitouttaa_valtion_ja_kunnat_edistamaan_cleantech-ratkaisuja.110811.news 27 Motiva. 2014. Energiatehokkuusdirektiivi. Saatavissa: http://www.motiva.fi/taustatietoa/ohjauskeinot/direktiivit/energiatehokkuusdirektiivi28 Motiva. 2014. Kunta-alan energiatehokkuussopimus [viitattu 18.2.2015]. Saatavissa: http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/sopi-musalat/kunta-ala/kunta-alan_energiatehokkuussopimus/

4. Aurinkoenergiainvestointien aluetaloudelliset hyödyt ja ympäristöhyödyt

Tuontienergiaan kuluu Suomessa vuosittain yli 8 miljardia euroa, josta suurin osa kuluu fossiilisten polttoaineiden tuontiin Venäjältä 19. Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvan energian käytöllä voi-daan parantaa kunnan toimintojen taloudellisuutta sekä luoda työpaikkoja, vahvistaen samalla alueta-loutta ja yritystoimintaa. 20

Aurinkoenergian kotimaisuusaste on korkea. Suo-messa toimii yli 55 yritystä aurinkoenergia-alalla 21. Merkittävimmät aurinkoenergian työllisyysvaiku-tukset syntyvät Suomessa järjestelmien suunnitte-lusta ja asennuksesta, mutta myös komponenttien valmistus ja kokoonpano ovat kasvussa. Savosolar Oy valmistaa aurinkolämpökeräimiä ja Cencorp Oy aurinkopaneeleita Mikkelissä 22. Salosolar Oy ra-kentaa vuoden 2015 aikana uuden aurinkopaneelien kokoonpanotehtaan Saloon 23. Esimerkiksi Finnwind Oy valmistaa Suomessa aurinkopaneelien asennus-telineitä 24.

7

6. Aurinkoenergiainvestoinnintoteuttamismahdollisuudet ilman oman alkupää-

oman tarvetta

Aurinkoenergiainvestoinnin voi toteuttaa ilman omaa pääomaa lainarahoituksella tai hankkimalla aurin-koenergiajärjestelmän osamaksu/leasing- tai energi-anostosopimuksella. Osamaksu- tai energianostosopimuksissa maksuerien suuruus määräytyy laitteiston tai sen energiantuotantokus-tannusten, sopimusajan sekä ulkopuolisen rahoitta-jan perimien rahoituskulujen perusteella. Sopimuk-sen pituus vaikuttaa maksuerien suuruuteen samoin kuin pankkilainoissa. Investointi on kannattava ulkopuolisella rahoituksella, kun aurinkovoimalain-vestoinnin sijoitetun pääoman tuotto ylittää ulkopuo-lisen rahoituksen korkokulut.

Elinkaarensa aikana aurinkovoimala tuottaa yleensä vähintään muutaman prosentin vuotuisen tuoton, jol-loin voimalan rakentaminen on yleensä kannattavaa lainarahoituksella pankkilainojen alhaisen korkota-son vuoksi. Esimerkiksi Kangasalalla Erämiehentien rivitalon aurinko- ja maalämpöinvestointi rahoitettiin kokonaan tasalyhenteisellä lainalla, jonka korkokulu on 3% ja laina-aika 15 vuotta. Investoinnin sisäi-nen korkokanta oli 11 %, joten se on taloudellisesti kannattava lainan 3%:n korkokuluista huolimatta.11

Investointi on myös kassavirta-positiivinen, koska öljylämmitykseen verrattuna aurinko- ja maaläm-pöjärjestelmästä syntyy heti käyttöönottohetkestä alkaen vuositasolla enemmän säästöä kuin kuluja.

Osamaksu/leasing- ja energianostosopimusten osalta tyypillisesti rahoitusyhtiön kulut ovat noin 10 prosenttia, mutta ulkopuolista rahoituksen hyödyntä-minen on julkisella sektorilla perusteltua sellaisissa tapauksissa, kun cleantech -investoinnin toteut-taminen ei ole mahdollista omalla pääomalla tai lainarahalla. Tällöin investoinnin kannattavuutta voi parantaa tekemällä aurinkoenergiainvestointi yhdes-sä muiden energiatehokkuusinvestointien kanssa. Näin kokonaisinvestoinnin sijoitetun pääoman tuotto voi jäädä korkeammaksi kuin ulkopuolisen rahoitus-yhtiön perimät rahoituskulut. Myös investoinnin koon kasvattaminen vähintään 1 miljoonan euron tasolle edesauttaa ulkopuolisen rahoituksen saamista sekä voi vähentää ulkopuolisen rahoittajan rahoituskuluja.

TERMIEN SELITYKSIÄ JA YKSIKKÖMUUNNOKSIA:

Wateilla (W) ja kilowateilla (kW) kuvataan säh-kölaitteiden tehoa.

Aurinkopaneelin nimellisteho (Wp = watt-peak) on se paneelin teho, joka saadaan standardi-olosuhteissa kun auringon säteily kohtaa paneelin 35° kulmassa ja +25 °C asteen lämpötilassa aurin-gon säteilytehon ollessa 1000 W/m².

Wattitunti (Wh) on energian yksikkö, joka vastaa watin tehoa tunnin ajan. Energian määrää mitat-taessa käytetään usein kilowattituntia (1 kWh = 1000 Wh). Isommassa mittakaavassa käytetään megawattituntia (1 MWh = 1 000 kWh), gigawattituntia (1 GWh = 1 000 000 kWh) tai tera-wattituntia (1 TWh = 1 000 000 000 kWh).

Lähde: Wikipedia